Crossfit toimii paremmin kuin bodauksessa - kaikkeen

[kierojalka]

Totta kai sääntöjä voidaan tarkastella objektiivisella tasolla. Monipuolisilla säännöillä taataan kaikille mahdollisimman samanlainen suoritus, jotta kilpailun lopputulos olisi mahdollisimman kiistaton. Crossfitissä säännöt ovat muovautuneet malliin, jossa itse suoritus jää taka-alalle lopputuloksen noustessa prioriteetiksi.

Tarkoitan nyt esimerkiksi juuri noita leuanveto-osuuksia kisoissa. Tavoitteena on kohottaa kehoa riipunnasta korkeudelle, jossa leuka ylittää pystysuunnassa riipuntapisteen. Itse suoritustekniikasta ei ole määrätty mitään, joten lopputuloksen saavuttaa helpoiten sätkimällä itsensä vaadittavaan korkeuteen.

SLRY:n kisoissa itse suoritukseen liittyviä sääntöjä taitaa olla jo pelkän vedon puolesta toistakymmentä. Tavoite on muuten lähes sama, mutta leuan on ylitettävä riipuntapiste myös horisontaalisesti. Pelkkä lopputulos ei siis riitä, vaan lopputulosta edeltävän vedon on täytettävä asetetut kriteerit.

 

[beginner]

Totta kai sääntöjä voidaan tarkastella objektiivisella tasolla. Monipuolisilla säännöillä taataan kaikille mahdollisimman samanlainen suoritus, jotta kilpailun lopputulos olisi mahdollisimman kiistaton. Crossfitissä säännöt ovat muovautuneet malliin, jossa itse suoritus jää taka-alalle lopputuloksen noustessa prioriteetiksi.

Suoritus muovautuu kyllä useimmiten aika samanlaiseksi ajan myötä, kun löydetään mahdollisimman optimaalinen tapa tehdä asioita. Suorituksen rajaaminen säännöillä rajaa samalla teknistä variointia. Vähän kuin keihäänheitossa määrättäisiin vauhtiaskelten lukumäärä. Mitä kiistattomuuteen tulee, niin ainakin omasta mielestäni vähäinen sääntömäärä helpottaa ja yksinkertaistaa myös tuomarityöskentelyä, jolloin ei tarvitse alkaa vääntämään suorituksen nyansseista jälkikäteen ja spekuloimaan, menikö jotain ohi. Crossfit-kisathan ovat melko dynaamisia tapahtumia ja käsittääkseni useimmiten on yksi tuomari kilpailijaa tai joukkuetta kohden sekä suorituksia joskus satoja.

 

[carcayu]

Kerrassaan huikeaa vääntöä!

Haluaisin kommentoida "epäpuhdasta" jumppatekniikkaa vedettyäni useita vuosia kuntopiirejä aikuisille. Tämän kokemuksen perusteella näyttää siltä, että tavallisen 20-50-vuotiaan naisen yläkropan voimatasot rajoittaa kehonpainoliikkeiden puhdasta suoritusta. Pakasta vedetty nainen ei käytännössä jaksa punnertaa. Näinollen olen joutunut käyttämään polvet maassa punnerruksia, vajaita punnerruksia ja jopa isometrisia harjotteita. Tässä kohti voisi ihmetellä, että miksei niitä naisia opasteta punttisalille hankkimaan voimaa? No koska se ei ole mun hommaa. Mun hommaa on vetää reenit niille ihmisille ketä sinne tulee niistä lähtökohdista, jotka niillä on tullessaan. Tasoerot on kovat ja luultavasti myös tavoitteet eroavat merkittävästi yksilöiden välillä. Joku haluaa kovaan kuntoon, toinen laihtua ja kolmas kaikesta päätellen jauhaa paskaa kaverinsa kanssa. Mun tavoite on tarjoilla kaikille jotakin siten, että liikuntakokemus olisi miellyttävä ja jengi jaksaisi käydä jumpissa. Olen vetänyt reenejä pro bono seuran piikkiin, joten rahastuksesta ei ole kyse. Kun jengi viihtyy niin vetäjäkin viihtyy. Palautetta ei ole kerätty, mutta se palaute mitä kasvokkain kuulee on ollut positiivista. Subjektiivisesti arvioiden kunto on kuulemma kohentunut. Osa porukasta palaa reeneihin vuosi toisensa jälkeen, joten vissiin tykkäävätkin.

Noin yleensä urheilulajien keskinäiset vertailut ovat naurettavia. Joka lajissa on omat tavoitteensa ja keinonsa päästä niihin. Tavoitteet ovat sinällään yhtä typeriä olipa laji mikä tahansa. Niitä jahdatessa aika kuluu kuitenkin mukavammin kuolemaa odotellessa. Kilpaurheilijan tuntee siitä, että haastatteluissa hän kertoo miten hyvin harjoittelujakso on onnistunut ja mihin testitulokset viittaavat. Sunnuntaiurheilija hehkuttaa sitä miten kovaa hän treenaa tai miten vaativa hänen lajinsa on. Subjektiivisissa tuntemuksissa ei kuitenkaan voi kilpailla, joten siksi on keksitty em. kilpaurheilu, jossa tuloksia mitataan sovitulla tavalla.

Reenien vetäminen muuten toimii lihasmassaan ja voimatasoihin huonommin, kuin crossfitissä tai bodauksessa. Egon kasvussa en ole havainnut merkittävää eroa. :D

 

[The Monkey]

Idioottimaisiin juttuihin??? Mielipiteet on kuin persreikiä, jokaisella on niitä vähintään yksi... Mikäli pidät kuvailemaasi wodia idiottimaisena, älä tee sitä, minulle se on ihan fine. Mikäli minä teen, niin miksi siitä täytyy muiden nähdä vaivaa? Teen paljon muutakin monen mielestä idioottimaista...

Siitä täytyy muiden nähdä vaivaa, koska kaikki eivät yksinkertaisesti ymmärrä tuon olevan vaarallista ja lisäävän loukkaantumisriskiä. On IMO aika edesvastuutonta laittaa tiettyjä treenejä nettiin täysin tietoisena, että ihmiset sieltä kopsaavat ne ja suorittavat niitä saleilla.

 

[Janne]

On se luojan lykky että meillä on tuollaisia jeesuksia neuvomassa tyhmempiä.

 

[YJT]

Noin yleensä urheilulajien keskinäiset vertailut ovat naurettavia. Joka lajissa on omat tavoitteensa ja keinonsa päästä niihin.

Minä luulen, että Crossfitin arvostelu kumpuaa kahdesta lähteestä:
- laji on suosittu ja nk. korkean profiilin laji
- lajiin tai ainakin sen markkinointiin tuntuu kuuluvan sellainen "me ollaan parempia/kovempia kuin muut" -asenne

Erityisesti se "sinun treenisi on minun lämmittelyni" -juttu varmaan nostaa monilla karvat pystyyn. On ihan fine kertoa treenaavansa kovaa ja näin, mutta tuossa dissataan toisten treenaamista, mikä saattaa ärsyttää monia. Varsinkin, kun se tehdään suuren mediasuosion saattelemana. Samoin se, mihin joku viittasikin, eli joku Crossfittaaja kertoo tehneensä niin ja niin monta leukaa, vaikka yksikään toistoista ei menisi läpi esimerkiksi yläasteen kuntotestissä (jos siellä nykyään mitään leukoja vedellään).

En usko, että moniakaan oikeasti kiinnostaa lajin oletettu loukkaantumisherkkyys. Näillä argumenteilla lähinnä haetaan järkisyitä ja ei tunteisiin perustuvia syitä dissata Crossfittia. Joku voi tietenkin olla tosissaankin huolestunut, mutta luulen että nämä ovat pieni vähemmistö.

Itse en ole tietääkseni ikinä treenannut Crossfittiä (tm), mutta monipuolinen harjoittelu kiinnostaa. Crossfitissa varmasti parasta on se (mainostettu) yhteisöllisyys ja toisten tsemppaaminen. Tämä lienee merkittävä syy siihen, että Crossfittaajat ovat usein aika kovassa kunnossa. Välttämättä penkistä ei nouse yhtä paljon kuin voimanostajalla eikä maraton mene yhtä nopeasti kuin maratoonarilla, mutta penkki on parempi kuin maratoonarin penkki ja maraton parempi kuin voimanostajalla...

 

[sporteme]

Oma korteni kekoon (päivitys)..

Tausta: nyt reilu vuosi crosstraining salilla (4-5 treeniä/vko + 1-2 punttia/2 vko), sitä ennen punttia 20 -vuotta (3-4 krt/vko + 1 krt lenkki/vko)

Jotain piti tehdä, yksin treenaaminen salilla puudutti.. ja juokseminen. Avokki houkutteli paikalliselle salille (ei crossfit), kun halusi treenaamaan hänkin. Minähän en mitään kuperkeikkoja ja muita hölmöyksiä lähde muiden edessä tekemään, oli 1. ajatukseni.. Mutta aloituskurssin jälkeen ryhmään ja tekemään. Punttitaustan takia olin joissakin liikkeissä ryhmän kärkipäässä, mutta monessa aivan surkea.. Tempaus ja työntö näyttää helpolta, mutta yritäppä isoilla painoilla.. Maastaveto oli surkea, kun eihän se ole ollut bodausliike.. Leukoja (oikeita) meni vähän, olihan elopaino +100 kg.. kankea olin kuin rautaputki. Lenkkeilyn ansiosta oli suht ok juoksukunto, mutta eihän se atleettiseksi tee..

Nyt 37-vuotiaana minulla on elämäni paras KUNTO. Liikkuvuutta on tullut huimasti lisää, tempaus+työntö+mave enkat + 40 kg. Hapenottokyky parantunut selkeästi ja painoa -5 kg. Yleiskuva atleettinen, lihasta tullut moneen paikkaan lisää ja rasvaa on sulanut.. Tekniikat parantuivat monessa liikkeessä esim. kyykyssä.. Viikko-ohjelma mietitty tarkasti useamman viikon kierrolla ja kevyemmät viikot välissä. Treeneinä mm. alkulämmöt, voimaosiot, painonnostot, kahvakuulat, syketreenit 4-30 min, tabatat, juoksut, kisat, venyttelyt, keskivartalot.. Tämän lisäksi käyn firman salilla vetämässä bodytreeniä 1-2 krt/2 vko, jotta saan täydennettyä myös lihaskasvua..

Miksi? Aivan loistava ryhmä ja ohjaaja. Esim. kippileukoja olemme kokeilleet, mutta treenit vedämme "oikeilla leuoilla". Itsensä ylittäminen ryhmän tuella ja toista kannustaen on saanut aikaan sen, että joka treenissä sitä tekee täysillä. Kun sain työnnön tekniikan kuntoon, paransin ennätystäni yli 10 kg yhdessä treenissä ja sekin ohjaajan ansioita, joka jaksoi hioa tekniikkaa toisto toistolla.. Loukkaantumisia ei ole ollut, olkapää vihoittelee joskus liiasta rasituksesta. Ja kävijöistä 75 % on naisia, monessa treenissä olen ollut ainoa mies.. Hetero hymyilee..

 

[el_capitan]

Crossfitissa vituttaa nämä janarit, jotka hehkuttavat että vetivät leukoja ihan vitusti, muscle uppeja jne, vaikka ne oli jotain saatanan säälittävää kippailua! Puhuisi edes kippileuoista ja kippimuscleuppeista. Kippimuscle up on muuten vammanen liike. Siinä ne olkapäät menee aivan varmasti, sen verran hätästä höntyilyä! Hyvä puoli on se, että crossfittaajille on omat salit, missä laihaläskit voivat pyöriä kokovartalo-trikoissa poissa muiden jaloista höntyillen aikaa vastaan.

 

[Morpho]

Oma korteni kekoon (päivitys)..

Tausta: nyt reilu vuosi crosstraining salilla (4-5 treeniä/vko + 1-2 punttia/2 vko), sitä ennen punttia 20 -vuotta (3-4 krt/vko + 1 krt lenkki/vko)

Jotain piti tehdä, yksin treenaaminen salilla puudutti.. ja juokseminen. Avokki houkutteli paikalliselle salille (ei crossfit), kun halusi treenaamaan hänkin. Minähän en mitään kuperkeikkoja ja muita hölmöyksiä lähde muiden edessä tekemään, oli 1. ajatukseni.. Mutta aloituskurssin jälkeen ryhmään ja tekemään. Punttitaustan takia olin joissakin liikkeissä ryhmän kärkipäässä, mutta monessa aivan surkea.. Tempaus ja työntö näyttää helpolta, mutta yritäppä isoilla painoilla.. Maastaveto oli surkea, kun eihän se ole ollut bodausliike.. Leukoja (oikeita) meni vähän, olihan elopaino +100 kg.. kankea olin kuin rautaputki. Lenkkeilyn ansiosta oli suht ok juoksukunto, mutta eihän se atleettiseksi tee..

Nyt 37-vuotiaana minulla on elämäni paras KUNTO. Liikkuvuutta on tullut huimasti lisää, tempaus+työntö+mave enkat + 40 kg. Hapenottokyky parantunut selkeästi ja painoa -5 kg. Yleiskuva atleettinen, lihasta tullut moneen paikkaan lisää ja rasvaa on sulanut.. Tekniikat parantuivat monessa liikkeessä esim. kyykyssä.. Viikko-ohjelma mietitty tarkasti useamman viikon kierrolla ja kevyemmät viikot välissä. Treeneinä mm. alkulämmöt, voimaosiot, painonnostot, kahvakuulat, syketreenit 4-30 min, tabatat, juoksut, kisat, venyttelyt, keskivartalot.. Tämän lisäksi käyn firman salilla vetämässä bodytreeniä 1-2 krt/2 vko, jotta saan täydennettyä myös lihaskasvua..

Miksi? Aivan loistava ryhmä ja ohjaaja. Esim. kippileukoja olemme kokeilleet, mutta treenit vedämme "oikeilla leuoilla". Itsensä ylittäminen ryhmän tuella ja toista kannustaen on saanut aikaan sen, että joka treenissä sitä tekee täysillä. Kun sain työnnön tekniikan kuntoon, paransin ennätystäni yli 10 kg yhdessä treenissä ja sekin ohjaajan ansioita, joka jaksoi hioa tekniikkaa toisto toistolla.. Loukkaantumisia ei ole ollut, olkapää vihoittelee joskus liiasta rasituksesta. Ja kävijöistä 75 % on naisia, monessa treenissä olen ollut ainoa mies.. Hetero hymyilee..

Olet siis ensimmäistä kertaa elämässäsi treenannut jotain kunnolla. propsit siitä, jos yksilöurheilijat yleensä asennoituisivat noin, kaikkien lajien ennätykset olisivat vielä samalla tasolla kuin 1800-luvulla.

Tuossa on hyvä esimerkki ettei body-treeni sovi kaikille. Jos ei ole lainkaan itsekuria eikä pyty treenaamaan kovaa ilman perseelle potkijaa kannattaa hankki kunnollinen PT, tai mennä vaikka crossfittiin.

Olen bodarina ollut kevyesti paras kaikissa lihaskuntotesteissä joita on järjestetty mm. PT kolutuksissa yms..
Joku Nyyssölä on hyvä esimerkki millainen voi olla bodarin lihaskestävyys jos on treenattu siellä salilla ihan oikeasti. -tiedän myös ihan suomalaisia bodareita jotka ovat juosseet maratonin kohtuullisen kovalla ajalla yli satakiloisina.

Bodarin treenikiertoon saattaa kuulua myös, että harjoituskauden sisällä hakataan välillä useamman viikon dynaamisia pumppijaksoja jolloin tehdään yli 25 toiston settejä hyvin lyhyillä palautuksilla.

Mikään ei muutenkaan estä ihmisiä treenamasta myös salilla samalla intentiseetillä kuin tämän hetken CBB mestarit treenaavat, siihen ei päästä heti, mutta vuosien kuluessa treenitehoja voidaan nostaa koviksi vaikka ei kilpailtaisi koskaan.

 

[The Monkey]

Jos haluatte kuulla mikä mua täysin rehellisesti vituttaa crossfitissä:

- "Ollaan parempia kun muut" -asenne
- "Bodarit on läskejä ja hinkkaa vaan jotain laitteita" -asenne
- Crossfittaajat oikeasti puhuu että Mikko Salo vetää yli 60 leukaa. LEUKAA. LEUKAA. Jumalauta... Miksei voi sanoa kippileukaa?
- Suurin osa noista sivuilla yleensä nähtävistä treeneistä on oikeasti tyhmiä. Ne ei todellakaan ole kehittäviä. Näistä yleensä puuttuu täysin jaksotus
- Vähän samaa kuin edellinen. Kova juttu on kun vedetään ihan vitun piippuun ja meinaa laatta lentää. Ei todellakaan mietitä onko se oikeasti fiksu treenitapa
- Joidenkin treenien loukkaantumisriski

 

[carcayu]

Minä luulen, että Crossfitin arvostelu kumpuaa kahdesta lähteestä:
- laji on suosittu ja nk. korkean profiilin laji
- lajiin tai ainakin sen markkinointiin tuntuu kuuluvan sellainen "me ollaan parempia/kovempia kuin muut" -asenne

Tämä on mielestäni tyypillinen ilmiö uusien muotiaatteiden kohdalla. Vapaaottelu, triathlon, travellerit jne. Joku keksii pyörän uudestaan ja julistaa, ettei vanha pyörä pyöri kunnolla. Sitten vanhat parrat vetää herneen nenään, vaikka uhosivat juuri samalla tavalla 10-vuotta aikaisemmin. Bodauksen kohdalla olen törmännyt väitteeseen - "Bodaus on maailman vaativin urheilulaji". Tätä perustellaan sillä, että bodaus on niin kokonaisvaltaista. Harjoittelu ei riitä vaan lisäksi pitää myös syödä ja nukkua. Tässä kohtaa olen monesti miettinyt, että mitä bodarit kuvittelevat muiden lajien huippu-urheilijoiden tekevän?

Itse en ole juurikaan törmännyt crossfittiin arjessa. Kerran työkaveri intoili aiheesta ja satuttiin salille samaan aikaan, kun olin vetämässä maasta. Kaveri katsoi mun painoja ja totesi, että hän on tottunut vetämään paljon enemmän. Sitten se riuhtaisi pari näytösluontoista vetoa. Omalla vuorollani ähelsin kympin ja jannu ihmetteli - "Ai sä vedät noin monta..." :-o
Toisaalta mulla on ollut duunikaverina myös bodari, jolta pultattiin selkänikamat yhteen kovan maastavedon lopputuloksena. Kehittävää harjoittelua voinee tehdä tai olla tekemättä nimellisestä lajista riippumatta.

Olet siis ensimmäistä kertaa elämässäsi treenannut jotain kunnolla. propsit siitä, jos yksilöurheilijat yleensä asennoituisivat noin, kaikkien lajien ennätykset olisivat vielä samalla tasolla kuin 1800-luvulla.
Olen bodarina ollut kevyesti paras kaikissa lihaskuntotesteissä joita on järjestetty mm. PT kolutuksissa yms..

Jos yksilöurheilijoille riittäisi PT-koulutuksen lihaskuntotestin voitto niin kilpaurheilu olisi kuollut jo pois maailmasta.
Huippu-urheilija hyödyntää kaikkia mahdollisia apuja tavoitellessaan lajinsa määrittelemiä päämääriä. Esimerkkinä maajoukkuetason hiihtäjällä on tavallisesti seuraavat lähtökohdat kunnossa: huippulahjakkuus, lajitausta juniori-iästä lähtien, armoton motivaatio, pitkän tähtäimen suunnitelma, oma valmentaja, omistautuminen harjoitteluun, maajoukkueen leiritys ja keskinäinen kilpailu.
En epäile, etteikö Nyyssölä ole lahjakas ja taitava voimailija. Bodauksen tavoitteena on kuitenkin lihasmassan ja lihaserottuvuuden maksimointi. Tavoitteena ei ole maksimoida kippileukojen määrää. Kippileukojen vetäminen vaatii tehopainosuhteen optimointia, joka on ristiriitainen tavoite lihasmassan maksimoinnin kannalta. Näinollen väitän, että Nyyssölä on epäonnistunut bodauksessa, mikäli hän on harjoittelullaan maksimoinut kykynsä vetää kippileukoja. Nyyssölä kuitenkin luultavasti päihittää monta PT-valmennettavaa. Paitsi ne jotka on parempia kippileuoissa.
Amatöörillä on huomattavasti huippuja rajatummat mahdollisuudet optimaalisiin harjoitteluolosuhteisiin. Ryhmäliikunnan hyvä puoli on siinä, että suurelle joukolle ohjattu treeni maksaa vähemmän, kuin henkilökohtainen PT jokaiselle erikseen. Uskon että useimmille harrastajille näin saatu valmennus on myös riittävää tavoitteisiin nähden. Tällä perusteella seuratoiminta on toiminut iät ja ajat. Ryhmäharjoittelun motivaatioaspektin aliarviointi on jo selkeä puute PT:n ammattitaidossa.

Ainoaa oikeaa treenitapaa sivuttiin muuten hauskassa debatissa naisten fitnessinnostuksen kohdalla. Tuon keskustelun pohjalta mieleeni jäi sellainen kuva, että bodauksessa on tarkat säännöt, joiden rikkominen aiheuttaa paheksumista bodareiden keskuudessa. Yksi tällainen sääntö oli, ettei bodarille ole soveliasta esitellä kroppaansa. Tämä on jotenkin outoa lajissa, jossa tavoitteet ovat puhtaan esteettiset. Vähän sama, kuin lenkillä juoksisi ihan hitaasti, ettei kukaan vaan luule leuhkaksi. Osa julisti kiivaasti treenaavansa ainoastaan omaksi ilokseen. Tämä sai aikaan mielikuvan tyypistä, joka äheltää salilla ylisuuressa hupparissa, rientää sitten kotiin, laittaa verhot ikkunaan ja tumputtaa pumpatulle peilikuvalleen. Tämän jalon tavoitteen sijaan osa kerettiläisistä, itseni mukaanlukien, tunnusti treenaavansa näyttääkseen hyvältä naisten silmissä. Näinollen tavoitteena onkin itseasiassa naisten viettely, ei Mr. Universum titteli. En ole kokeillut crossfittia, mutta jos tunneilla on enemmistö naisia niin uskon, että crossfit toimii tähän paremmin kuin bodauksessa. Toisaalta väitän myös, että paritanssi toimii jopa paremmin kuin crossfitissä.

 

[Hillitö]

Jos CF-harrastajat haluaisivat todella provota, nämä tarttuisivat Ylen tavoin pyhimpään: esittäisivät Marskin jossakin mediaformaatissa tällä kertaa crossfittarina. Yle ehti jo käsitellä Marskin homona ja afrikkalaisena. "Yksi Marski vastaa kymmentä Klokovia" tms. Mediahypetys ja somejäristys olisi taattu.

 

[Mari91]

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että että crossfit on minulle parempi urheilulaji kuin bodaus, koska minusta se on hauskempaa ts. lajin viihdearvo on suurempi. Samaa voin myös sanoa esim. joogasta ja hiihtämisestä verrattuna vaikka paritanssiin tai juoksuun, ja mielelläni suosittelen kaikkia mainittuja muille ihmisille tilaisuuden tullen. Tottakai myös mikä tahansa kaupallinen toimija tahtoo sanoa oman lajinsa olevan paras sen potentiaalisille kuluttajille. Kumpikaan ei silti tarkoita että ko. laji/harrastus olisi paras tai edes sopiva kaikille. Miksi tämä on niin vaikea ymmärtää?

Sitten tähän loukkaantumisriskiin: hieman riskaabelilla tekniikalla crossfit-kilpailija vetää x määrän enemmän leukoja kuin "siistillä" tekniikalla. Poksahtaneella olkanivelellä kilpailija vetää 0 leukaa. Kumpaan luulette hänen tähtäävän?

 

[Darvi]

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että että crossfit on minulle parempi urheilulaji kuin bodaus, koska minusta se on hauskempaa ts. lajin viihdearvo on suurempi. Samaa voin myös sanoa esim. joogasta ja hiihtämisestä verrattuna vaikka paritanssiin tai juoksuun, ja mielelläni suosittelen kaikkia mainittuja muille ihmisille tilaisuuden tullen. Tottakai myös mikä tahansa kaupallinen toimija tahtoo sanoa oman lajinsa olevan paras sen potentiaalisille kuluttajille. Kumpikaan ei silti tarkoita että ko. laji/harrastus olisi paras tai edes sopiva kaikille. Miksi tämä on niin vaikea ymmärtää?

Koska monella crosfittaajalla on niin heikko itsetunto, että sitä on pönkitettävä julistamalla crossfitin olevan ylivertaista. Se järjetön itsekeskeinen muita mollaava uhoaminen on se, joka crosfitissa häiritsee eniten (ja ne vaaralliset liikeradat ja treenitavat) ei se hyvä fiilis.

Sitten tähän loukkaantumisriskiin: hieman riskaabelilla tekniikalla crossfit-kilpailija vetää x määrän enemmän leukoja kuin "siistillä" tekniikalla. Poksahtaneella olkanivelellä kilpailija vetää 0 leukaa. Kumpaan luulette hänen tähtäävän?

Kukaan ei tähtää loukkaantumiseen missään lajissa tai millään suoritustekniikalla, mutta se ei muuta sitä, että on olemassa turvallisempia ja vaarallisempia suoritustapoja. Luulisi jo terveen järjenkin sanovan, että jos jatkuvasti väsyneenä häslää liikkeestä toiseen puskien rajojaan, niin loukkaantuminen on vain ajan kysymys.

 

[Mari91]

--- Luulisi jo terveen järjenkin sanovan, että jos jatkuvasti väsyneenä häslää liikkeestä toiseen puskien rajojaan, niin loukkaantuminen on vain ajan kysymys.

Juuri näin. Eiköhän niillä crossfit-kisailijoillakin ole sen verran järkeä, että tietävät missä kohti homma menee häsläämiseksi ja loukkaantumisen riski kasvaa.

 

[Darvi]

Juuri näin. Eiköhän niillä crossfit-kisailijoillakin ole sen verran järkeä, että tietävät missä kohti homma menee häsläämiseksi ja loukkaantumisen riski kasvaa.

Miksi olisi? Ei nimittäin ole mitään yhtä kohtaa, jossa riski kasvaa. Se kasvaa jatkuvasti väsymyksen myötä. Painonnostossa ja voimanostossa suoritukset ovat lyhyitä ja ne tehdään levänneinä ja keskittyen. Crossfitissä suoritukset tehdään väsyneinä ilman aikaa keskittymiseen edellisen suorituksen jäljiltä.

 

[Powerhousu]

Juuri näin. Eiköhän niillä crossfit-kisailijoillakin ole sen verran järkeä, että tietävät missä kohti homma menee häsläämiseksi ja loukkaantumisen riski kasvaa.

Toi on ihan sama kun sanoisi, että kyllä mä voin vetää maasta pyöreällä selällä kun kyllä mä tunnen missä kohtaa mun raja menee. Loukkaantumisriski kasvaa yksiselitteisesti ja joku kaunis päivä se voi olla poks ihan varoittamatta. Voi olla myös että se selkä ei sano ikinä poks, mutta kuka haluaa ottaa edes riskin?

 

[Aimo]

Oma korteni kekoon (päivitys)..

Tausta: nyt reilu vuosi crosstraining salilla (4-5 treeniä/vko + 1-2 punttia/2 vko), sitä ennen punttia 20 -vuotta (3-4 krt/vko + 1 krt lenkki/vko)

Jotain piti tehdä, yksin treenaaminen salilla puudutti.. ja juokseminen. Avokki houkutteli paikalliselle salille (ei crossfit), kun halusi treenaamaan hänkin. Minähän en mitään kuperkeikkoja ja muita hölmöyksiä lähde muiden edessä tekemään, oli 1. ajatukseni.. Mutta aloituskurssin jälkeen ryhmään ja tekemään. Punttitaustan takia olin joissakin liikkeissä ryhmän kärkipäässä, mutta monessa aivan surkea.. Tempaus ja työntö näyttää helpolta, mutta yritäppä isoilla painoilla.. Maastaveto oli surkea, kun eihän se ole ollut bodausliike.. Leukoja (oikeita) meni vähän, olihan elopaino +100 kg.. kankea olin kuin rautaputki. Lenkkeilyn ansiosta oli suht ok juoksukunto, mutta eihän se atleettiseksi tee..

Nyt 37-vuotiaana minulla on elämäni paras KUNTO. Liikkuvuutta on tullut huimasti lisää, tempaus+työntö+mave enkat + 40 kg. Hapenottokyky parantunut selkeästi ja painoa -5 kg. Yleiskuva atleettinen, lihasta tullut moneen paikkaan lisää ja rasvaa on sulanut.. Tekniikat parantuivat monessa liikkeessä esim. kyykyssä.. Viikko-ohjelma mietitty tarkasti useamman viikon kierrolla ja kevyemmät viikot välissä. Treeneinä mm. alkulämmöt, voimaosiot, painonnostot, kahvakuulat, syketreenit 4-30 min, tabatat, juoksut, kisat, venyttelyt, keskivartalot.. Tämän lisäksi käyn firman salilla vetämässä bodytreeniä 1-2 krt/2 vko, jotta saan täydennettyä myös lihaskasvua..

Miksi? Aivan loistava ryhmä ja ohjaaja. Esim. kippileukoja olemme kokeilleet, mutta treenit vedämme "oikeilla leuoilla". Itsensä ylittäminen ryhmän tuella ja toista kannustaen on saanut aikaan sen, että joka treenissä sitä tekee täysillä. Kun sain työnnön tekniikan kuntoon, paransin ennätystäni yli 10 kg yhdessä treenissä ja sekin ohjaajan ansioita, joka jaksoi hioa tekniikkaa toisto toistolla.. Loukkaantumisia ei ole ollut, olkapää vihoittelee joskus liiasta rasituksesta. Ja kävijöistä 75 % on naisia, monessa treenissä olen ollut ainoa mies.. Hetero hymyilee..

Täsmälleen sama tilanne, paitsi ikävuosia pari enemmän! Hyvä tiivistys!

 

[Väsyneet Kädet]

Jos haluatte kuulla mikä mua täysin rehellisesti vituttaa crossfitissä:

- "Ollaan parempia kun muut" -asenne
...

Ja ennen kaikkea vielä se "INC." Ei siis mikä tahansa crossfit, vaan jenkeille kumartava crossfit on se ainoa oikea. Sillähän ei ole mitään merkitystä kuinka hyviä ohjaajia missäkin on, kunhan dollareita on maksettu riittävästi. Sehän koko hommasta tekee kieroutunutta, että ollaan niin tarkkaa, että se kuntopiiri on crossfittingiä ainoastaan, jos on dollarit maksettu. Vähän kuin pelattaisiin erikseen "änhooällää" ja jääkiekkoa.

Eikös tästä asiasta ole oikeuttakin oikein käyty täällä, että kenellä on oikeus sitä nimeä käyttää?

 

[Rontto]

Ja ennen kaikkea vielä se "INC." Ei siis mikä tahansa crossfit, vaan jenkeille kumartava crossfit on se ainoa oikea. Sillähän ei ole mitään merkitystä kuinka hyviä ohjaajia missäkin on, kunhan dollareita on maksettu riittävästi. Sehän koko hommasta tekee kieroutunutta, että ollaan niin tarkkaa, että se kuntopiiri on crossfittingiä ainoastaan, jos on dollarit maksettu. Vähän kuin pelattaisiin erikseen "änhooällää" ja jääkiekkoa.

Eikös tästä asiasta ole oikeuttakin oikein käyty täällä, että kenellä on oikeus sitä nimeä käyttää?

Mitä ihmeellistä siinä on ettei sitä tuotemerkki nimeä saa käyttää miten tahansa?
Eihän jokainen nakkikioskikaan voi myydä hampurilaisiaan burger kinginä tai mcdonaldsina, eikä mikä tahansa jumppaputka voi mainostaa olevansa elixia-jumppaa.