Kestävyys on lajikohtaista. Salon soututuloksessa pitää huomioda, että salo on lyhyt ja melko kevyt. Pitkä veto auttaa soudussa ja sisäsoudussa omasta painosta on hyötyä. Vesillähän paatti ui sitä syvemmällä mitä enemmän painoa. Crossfitissa lajikohtainen kestävyys eli työkapasiteetti vaatii usein niin paljon voimaa, että voima on usein jopa aerobista pohjaa tärkeämpi. Ainakaan kaikki huiput eivät erityisesti tee aerobista harjoittelua. Crossfitin kulmakivi periaatteita on myös, että aerobinen kunto nousee aneaobisella hapotuksella ja voimaharjoittelulla, mutta voima liikkuvuus nopeus yns ei kehity aerobisella hölkällä. Eli vannoutuneen cf-heimolaisen mielestä kestävyysharjoittelu tapahtuu muiden ominaisuuksien kustannuksella. Varmasti wodit tiettyyn pisteeseen asti kehittävät kaikkea yhtä aikaa, mutta koittaako crossfit nyt haukata liian isoa palaa kakkua kerralla. Hyvää jumppaa ja tervetullut urheilulaji. Varmasti jonkin asteinen kausittaminen voiman kestävyyden välillä voisi toimia ratkaisuna. Salo ja froning ovat kummatkin joissain haastatteluissa väittäneet etteivät kausita mitenkään. Tiedän tai olen kuullut eli jutellut sallilla, että jopa liikunta-alan ammattilaisilla saattaa olla surkea aerobinen pohja. Nämä ovat usein ulkonäkö rasvanpolttojumppien vetäjiä (kahvakuulaa, spinningiä, bodypumppia). Testeissä heidän maksimikestävyytensä laahaa matalalla alhaisesta aerobisesta kynnyksestä johtuen. Maitohapon sietoa ja kestovoimaa vaikka millä mitalla. Kumpaakin ominaisuutta saisi tehokkaasti kasvatettua heidän kohdallaan aerobisella harjottelulla ja perusvoimaharjoittelulla. Tämä tulee varmaan crossfitinkin ongelmaksi. Typerää jos tuotetta yritetään kaupata väittämällä sitä kaiken kattavaksi tavaksi harjoitella. Tietenkin crossfitissa tehdään myös pitkiä wodeja joissa sykkeet ovat peruskuntoharjoittelun tasolla. Näissä kuitenkin lihakset menevät todella uuvuksiin, koska vastukset ovat suurempia kuin mitä aerobisessa harjoittelussa kannattaisi käyttää.