Crossfit, ketju sisältää hyvää keskustelua aerobisesta ja anaerobisesta treenistä

[Berof]

Täällä kerrotaan miten aerobinen on tärkein pointti crossfit treeneissä

Ei kai täällä semmosta oo väitetty, että se mikään tärkein pointti on crossfit treeneissä? :O

Se on kyllä tärkeää kun lähdetään vetämään tiukkoja WODeja 4-5 kertaa viikossa, että peruskunto on hyvä.

 

[Fuhrer]

Frank Drebin, väitätkö vielä että hiihtäjillä ja soutajilla ei ole voimaominaisuus vuorostaan kärsinyt? Ei ole ihan verrattavissa keskenään kaikki urheilijat.

 

[risumies]

Tuolla Frank Derbini jo huuteloikin sen miten itsekkin olen kaiken lukemani perusteella ymmärtänyt. Eli korkean anaerobisen kapasiteetin kehittäminen ilman korkeaa aerobista kapasiteettia ei ole mahdollista. Kyllä se pohja korkealle aerobiselle suorituskyvylle tehdään perusksestävyysharjoittelun avulla ja taas pohja kovalle anaerobiselle suorituskyvylle sitten aerobisen harjoittelun kautta. Tokihan näitä hinkataan ristiin rtastiin, rajoja samaisisakin treeneissä suuntaan ja toiseen ylitellen, mutta näin niinkuin pääpiirteittäin.

Ja kun tuohon vielä listäänä se, ettei kaikki ole todellakaan niin mustavalkoista, että jos anaerobinen raja ylittyy, on kyseessä enää pelkästään anaerobinen suoritus, vaan kyllä mun ymmärtääkseni siltikin aerobinenkin energiantuotto on siinä osittain mukana edelleen. Ja monissa lajeissa kun tuo vaihtelee lukemattomia kertoja suorituksen aikana, niin en kyllä ymmärrä millä perustein siitä aerobisesta saadaan näin ollen turha treenattava ominaisuus kenenkään mielestä.



Otetaanpa ihan käytännön esimerkki, miksi mun makuun sitä aerobistakin pitää treenailla, vaikka itse laji suoritus suurimmaksi osin tapahtuisikin siellä anaerobisen energiantuoton aluella. Sanotaan nyt vaikkapa tämä crsoofit, se kun on ainakin vielä ollut se ketjun varsin ainen aihe, vaikkei sitä aina heti uskoiskaan viime sivuja vilaisemalla.

Taisi olla viime vuonna yhtenä lajina mm-kisoissa joku n.7km ylämäkimaastojuoksu. Jos oletetaan, että matkaan lähtee kaksi juoksijaa, joista molemmilla on maksimisyke 200. Toisella menee aerobinen kynnys 125 ja anaerobinen 150 ja toisella aerobinen 135 ja anaerobinen 165 (toim. huom. luvut eivät vastaa todellisuuta, eivät ole yhdenkään esimerkkihenkilön taikka perustu yhtään mihinkään, ovat vain ja ainaostaan esimerkkinä!). Eikö tuollaisessa tapauksessa tuo jälkimmäinen saa juosta pitempään aerobisella alueella ja näin ollen happojen muodostuminen alkaa myöhemmin ja niitä kerkeää muodostumaan näin ollen vähemmän? Sama palautumisen kanssa, eikö jälkimmäinen palaudu nopeammin, kun sykkeet laskee alle aerobisen rajan peruskestävyysalueelle nopeammin kuin ensiksi mainitulla? Jos siis oletetaan, että molemmilla sykkeet samaa tahtia samassa ajassa? Tokihan tuo nyt ei yksistään kerro kumpi sen kovemman ajan mahdollisesti juoksee, siihen kuin vaikuttaa niin moni moni muukin asia kuin nuo sykerajat ja energiantuottomuotojen kynnykset.

Toienn esimerkki vaikkapa nyrkkeilyn parista. Samat jätkä kuin yllä, päättää että nyt kokeillaan ratkaista kehässä. Eikös tuo ensiksi mainittu kehässäkin mene nopeammin hapoille ja ainakin sata varmasti palautuu erätaukojen aikana hitaammin? Ja jos ensiksi mainitulla kaverilla on jokaisella erätauolla palautuminen aina hitaamapaa ja sykkeet jää joka kerta korkeammalle ja korkeammalle kaveriin verrattuna suhteessa nuihin energiantuoton kynnysrajoihin, niin miten tämä rasituksen kumuloituminen vaikkuttaapi sitten sinne loppueriin tuollaisen henkilön kohdalla? Ei yhtään hyvin, näin niinkuin mun ymmärtäen.

Ja näitä tällaisia esimerkkejä sitten voi ottaa oikeastaan lajista kuin lajista kamppailuista erätaukoineen aina pallopeleihin ja mun ymmärtääkseni tuo samainen ilmiö toistuu joka paikassa. Muuttuvat tekijät vaihtuvat lajeista riippuen, mutta periaate säilyy.



Pieni kysymys fuhrerille, tuonne aiempaan viestiin liittyen. Olit tuolla yhdessä viestissä sitä mieltä, että siellä pokrailukehässä se voimakkaampi jaksaa paremmin. Otetaan kaksi nyrkkeilijää, joilla molemmilla on vo2mx 55 ja raakarinnalleveto 85kg, eli ovat varmateenkin siellä 75kg:n hujakoilla olevia pokraajia. Toinen kehittää lajiharjoituksiensa ohessa vo2maxinsa 60:n ja toinen raa'an rinnallevetonsa 95kg:n. Samat jätkät pannaa uusiksi kehään, kumman lajikestävyys on parantunut enempi? Muut ominaisuudet on siis pysyneet molemmilla samoina ja ovat olleet alunalkaeenkin identtiset.



Tällaista jaarittelua tälla kertaa. Turhaahan tämä kaikin puolin on, mutta turinoidaan nyt kun kerta on aloitettukin ja sattui jäämään tunteroiten aikaa tuhlattavaksi vaikkapa nyt sitten tähän turinointiin. Eihän näistä tiedä vaikka joku jopa jotain joskus irtisaisikin näistä jaaritteluista, vaikka hyvin hyvin epätodennäköistähän tuollainen on.

 

[Squinky]

Eikö tässä kannattaisi ennemminkin miettiä treenin kestoaikoja? Jos sää teet yhteensä 5 minuuttia hapottavaa aktiviteettia päivässä, ei peruskuntoa varmaan tarvita. Jos teet päivän mittaan 2 tai 3 tuntia, totta helskutissa peruskuntoa tarvii. Ja eikö se ole ihan loogista että mitä kovempaa treenataan niin sitä enemmän tarvitaan kaikkia ominaisuuksia.

 

[Jedu]

Tuolla Frank Derbini jo huuteloikin sen miten itsekkin olen kaiken lukemani perusteella ymmärtänyt. Eli korkean anaerobisen kapasiteetin kehittäminen ilman korkeaa aerobista kapasiteettia ei ole mahdollista. Kyllä se pohja korkealle aerobiselle suorituskyvylle tehdään perusksestävyysharjoittelun avulla ja taas pohja kovalle anaerobiselle suorituskyvylle sitten aerobisen harjoittelun kautta. Tokihan näitä hinkataan ristiin rtastiin, rajoja samaisisakin treeneissä suuntaan ja toiseen ylitellen, mutta näin niinkuin pääpiirteittäin.

Ja kun tuohon vielä listäänä se, ettei kaikki ole todellakaan niin mustavalkoista, että jos anaerobinen raja ylittyy, on kyseessä enää pelkästään anaerobinen suoritus, vaan kyllä mun ymmärtääkseni siltikin aerobinenkin energiantuotto on siinä osittain mukana edelleen. Ja monissa lajeissa kun tuo vaihtelee lukemattomia kertoja suorituksen aikana, niin en kyllä ymmärrä millä perustein siitä aerobisesta saadaan näin ollen turha treenattava ominaisuus kenenkään mielestä.

Tottahan tuo on, mutta hieman eri syistä kuin mitä voisi luulla. Kovaa anaerobista kapasiteettia ei saa ilman kovaa aerobista kapasiteettia, mutta se ei tarkoita että aerobista pitäisi välttämättä harjoitella erikseen.

Anaerobinen kynnyshän ylittyy kun aerobinen järjestelmä ei pysty enää kuljettamaan lihaksille tarpeeksi happea, siis maitohappoa syntyy enemmän kuin sitä voidaan poistaa. Eli aerobinen järjestelmä toimii silloin täysillä yrittääkseen kuljettaa tarpeeksi happea, mutta se ei yrityksestä huolimatta riitä. Tosiaan niin kuin sanoit, aerobinen järjestelmä ei kytkeydy pois päältä vaan jatkaa yrittämistä ja toimii vielä taukojenkin aikana poistaakseen lihaksiin kertynyttä maitohappoa. Eli anaerobista lihastyötä voisi melkeinpä kutsua aerobisen systeemin "maksimivoimaksi", jossa se työskentelee niin kovaa kuin vain mahdollista. Ja kyllähän jokainen pakkiksella tietää, että maksimivoiman harjoittelu kasvattaa maksimivoimaa ;) Jos nuo sun alemmassa esimerkissä olevat kaverit juoksee aerobisen kynnyksen sykkeillä niin mutkat suoraksi vetäen voisi ajatella, että aerobinen järjestelmä rasittuu ainakin hetkellisesti vähemmän kuin anaerobisella kynnyksellä juostessa.

Eihän se kyllä oikeassa elämässä ole noin helppoa, muutenhan kaikki harjoittelisivat vain anaerobisesti, mutta uskoisin että ainakin crossfitissa ei tarvitse harjoitella aerobista erikseen. Aerobisesta ei luultavasti ole kyllä haittaakaan jos sen tekee järkevästi, ja onhan noissa wodeissakin aina välillä jotain 5-10km juoksuja, mutta kyllä sitä ilmankin pitäisi pärjätä.

Tällaista jaarittelua tälla kertaa. Turhaahan tämä kaikin puolin on, mutta turinoidaan nyt kun kerta on aloitettukin ja sattui jäämään tunteroiten aikaa tuhlattavaksi vaikkapa nyt sitten tähän turinointiin. Eihän näistä tiedä vaikka joku jopa jotain joskus irtisaisikin näistä jaaritteluista, vaikka hyvin hyvin epätodennäköistähän tuollainen on.

Nii no, sehän turhassa jaarittelussa onkin hauskinta kun saa jaaritella ihan omaksi ilokseen ilman sen kummempaa tarkoitusta

 

[Frank Drebin]

Frank Drebin, väitätkö vielä että hiihtäjillä ja soutajilla ei ole voimaominaisuus vuorostaan kärsinyt? Ei ole ihan verrattavissa keskenään kaikki urheilijat.

Enhän mä mitään tuollaista ole väittänyt? Esim. hiihtäjistä osa ei perinteisesti ole tehnyt erikseen voimaharjoittelua käytännössä yhtään, tosin yhteislähtöjen ja sprinttien myötä voimaominaisuudetkin ovat nykyisin hieman tärkeämpiä. Kohtuullisen matalista maksimivoimatasoista huolimatta 90ml/min/kg hapenotolla väännetään vaikkapa dippejä omalla painolla pirun paljon. Väitän että huippuun piikattu Mika Myllylä olisi vääntänyt sata dippiä vaikka pienessä kännissä. Tottakai painojen noustessa meno sitten hyytyy voimatasojen puutteeseen.

Jokaiseen lajiin toki painotetaan niitä ominaisuuksia joita siinä eniten tarvitaan. Liian mustavalkoisesti ei asioihin kuitenkaan kannata suhtautua..

 

[Fuhrer]

risumies, laittaisin rahani sille kummalla on parempi rinnalleveto. Pelkkä vo2max nyt ei kerro juuri mitään. Pelkästään rasvaprossan pieneminen parantaa sitä. Tärkeämpänä pidän sitä kumpi puskuroi maitohappoa tehokkaammin.

Kun taas se kummalla on parempi RFD luultavasti lyö nopeammin.

Kukaan ei ole vieläkään perustellut mihin aerobista kapasiteettia oikeasti tarvitaan? Ja kun puhutaan eri ominaisuuksien kehittämisestä, niin se on vain vittumainen tosiasia että aerobisen puolen kehittäminen muokkaa 1RM-jatkumoa. Siksi esimerkiksi soutajat voivat tehdä isolla kuormalla (omaan maksimiinsa nähden) jopa 12 toistoa.

Charles Poliquinin mukaan anaerobisen puolen kehittäminen ei vaadi aerobisen puolen kehittämistä. Jos joku toinen kenellä on referenssinä olympiamitalisteja 17 eri lajista sanoo jotain muuta niin kuuntelen kyllä tarkasti.

Kattelin noita CF treenejä sieltä sun täältä, eikä ihan oikeasti mitään aerobista sattunut silmään.

Nyrkkeilijät, vapaaottelijat, painijat, ja lähes kaikki muutkin tarvitsevat laktista anaerobista kapasiteettia, ja sitä ei aerobisella teholla kasvateta. Johan järkikin sanoo että anerobinen kapasiteetti ei kasva aerobisella teholla.

Ennenkuin nyt tästäkin nousee paskamyrsky, niin miettikää lajin, mikä ikinä se onkaan, pääasiallista energiantuottotapaa. Se ratkaisee sen miten harjoittelu pitää ohjelmoida.

E: http://www.charlespoliquin.com/Arti...The_(Many)_Negatives_of_Aerobic_Training.aspx
http://www.charlespoliquin.com/Arti...nter_The_Many_Negatives_of_Aerobic_Train.aspx

 

[risumies]

No niin, antaapi olla. Joko me ei puhuta samaa kieltä tai sitten jumman kumman lukemisen ymmärtämisessä tai kirjallisessa ulosannissa on pahasti vikaa, joten tää ei liene vievän yhtään etiäpäin näin.

 

[Frank Drebin]

Nyrkkeilijät, vapaaottelijat, painijat, ja lähes kaikki muutkin tarvitsevat laktista anaerobista kapasiteettia, ja sitä ei aerobisella teholla kasvateta. Johan järkikin sanoo että anerobinen kapasiteetti ei kasva aerobisella teholla.

Miksi sitten nyrkkeilijät ja painijat tekevät paljon aerobista treeniä? Hukkaan heitettyä aikaa vai?

Miksi uimari, jonka kilpailusuoritus kestää alle 2min, tekee vuodessa ~1000h aerobistakin treeniä? Silkkaa tyhmyyttään vai?

Perusteletko tuon 'johan järkikin sanoo..' väitteeen. Aerobinen treeni kehittää mm. verenkiertoelimistöä, ja se todellakin nostaa niin anaerobista kynnystä, kuin maksimihapenottoakin, vaikka noilla tehoilla ei liikuttaisikaan. Paras toki on treenata kaikilla sykealueilla.

 

[Fuhrer]

Miksi sitten nyrkkeilijät ja painijat tekevät paljon aerobista treeniä? Hukkaan heitettyä aikaa vai?

Miksi uimari, jonka kilpailusuoritus kestää alle 2min, tekee vuodessa ~1000h aerobistakin treeniä? Silkkaa tyhmyyttään vai?

Perusteletko tuon 'johan järkikin sanoo..' väitteeen. Aerobinen treeni kehittää mm. verenkiertoelimistöä, ja se todellakin nostaa niin anaerobista kynnystä, kuin maksimihapenottoakin, vaikka noilla tehoilla ei liikuttaisikaan. Paras toki on treenata kaikilla sykealueilla.

Niin.. Miksi monet ammattinyrkkeilijät tekevät jalkaprässiä ja Smith-kyykkyä? Miksi jotkut treenaavat "räjähtävyyttä" poljenojennuskoneessa?
Tai tekevät staattista venyttelyä ennen treeniä?


Luuletko että kaikki mikä on yleisesti käytettyä on automaattisesti tehokasta? Että samat metodit mitkä olivat käytössä 70-luvulla ovat nykytutkimustiedon valossa yhtä hyvänä pidettyjä?

Ei tietenkään.

Tiedän niin uskomattomia juttuja uimareiden treenaamisesta huipputasolla että ei mitään järkeä. Silti ne ovat käytössä.

E: Verenkiertoelimistö ei sitten kehity anaerobisella treenillä? Meinaatko että kehon hapenkuljetusmekanismit toimivat lepotasolla vaikka 400m spurtissa?

 

[Fuhrer]

Kuka uimari tekee muuten n.3h päivässä aerobista ympäri vuoden?

Siinä vaiheessa kun tekniikka on opittu niin ainut keino tulla paremmaksi on tulla nopeammaksi. Ja nopeaksi tullaan koska ollaan vahvoja. Ja vahvoja siksi että tehdään voimaharjoittelua.

Ja 3h päivään aerobista ei meikäläisen makuun ihan mahdu päivään jos pitää tehdä voimaharjoittelua, ja kaiken lisäksi vielä sitä itse lajiharjoittelua!

 

[Frank Drebin]

E: Verenkiertoelimistö ei sitten kehity anaerobisella treenillä?

Kehittyy toki, mutta yhtä korkeaa tasoa kuin aerobinen+anaerobinen+maksimi -treenillä et pelkällä anaerobisella treenillä pysty ikinä saavuttamaan. Tokihan sitä olisi uimarinkin kiva ajatella, että sillä max. 500h/vuosi puhtaalla anaerobisella minkä elimistö ehkä saattaisi kestää päästäisiin kiinni maineeseen ja kunniaan. Valitettavasti vain kello jatkuvasti näyttää parhaita aikoja niille +1200h/vuosi treenaajille. (osa uimareista muuten treenaa 1500-1700h/vuosi. Kyllä, 4-6h/päivä)

Sä voit kuvitella löytäneesi jonkin viisasten kiven, mutta valitettavasti mitkään tulokset eivät oikein tue väitteitäsi? Mielestäni melko hölmöä kuvitella, että kutakuinkin kaikissa valtavien rahamassojen yksilölajeissa treenattaisiin päin persettä.

Puhtaat voimalajit ovat sitten asia erikseen..

 

[Fuhrer]

Kehittyy toki, mutta yhtä korkeaa tasoa kuin aerobinen+anaerobinen+maksimi -treenillä et pelkällä anaerobisella treenillä pysty ikinä saavuttamaan. Tokihan sitä olisi uimarinkin kiva ajatella, että sillä max. 500h/vuosi puhtaalla anaerobisella minkä elimistö ehkä saattaisi kestää päästäisiin kiinni maineeseen ja kunniaan. Valitettavasti vain kello jatkuvasti näyttää parhaita aikoja niille +1200h/vuosi treenaajille. (osa uimareista muuten treenaa 1500-1700h/vuosi. Kyllä, 4-6h/päivä)

Sä voit kuvitella löytäneesi jonkin viisasten kiven, mutta valitettavasti mitkään tulokset eivät oikein tue väitteitäsi? Mielestäni melko hölmöä kuvitella, että kutakuinkin kaikissa valtavien rahamassojen yksilölajeissa treenattaisiin päin persettä.

Puhtaat voimalajit ovat sitten asia erikseen..

Luuletko että kaikki mitä kirjoitan on minun keksimään? Just linkitin kaksi pitkää artikkelia missä kerrotaan kuinka hienoa aerobinen on, ja vielä referenssit perässä. Luitko edes niitä?

Onko sinusta sitten fiksua että kansalle suositellaan vähärasvaista ruokavaliota ja hölkkäämistä parhaana tapana pitää itsensä kunnossa? Vaikka tutkimuksia voimaharjoittelun hyödyistä on tuhansia.

Ja sitäpaitsi, ainakaan siinä yliopistossa minkä kanssa olen tekemisissä ei todellakaan treenata 4-6 tuntia päivässä, saatikka tuntikausia aerobista.

Lue nyt ensin vähän uudempaa tutkimustietoa muutenkin. Taitaa olla teikäläinen vielä 80-luvulla tutkimusten kanssa.

Kerrotko vielä missäpäin maailmaa uimarit treenaavat 6h päivässä?

 

[Frank Drebin]

Ja sitäpaitsi, ainakaan siinä yliopistossa minkä kanssa olen tekemisissä ei todellakaan treenata 4-6 tuntia päivässä, saatikka tuntikausia aerobista.

Lue nyt ensin vähän uudempaa tutkimustietoa muutenkin. Taitaa olla teikäläinen vielä 80-luvulla tutkimusten kanssa.

Kerrotko vielä missäpäin maailmaa uimarit treenaavat 6h päivässä?

No miten olisi kaikkien aikojen paras:

"In peak training phases, Phelps swims minimum 80,000 meters a week, which is nearly 50 miles. He practices twice a day, sometimes more if he’s training at altitude. Phelps trains for around five to six hours a day at six days a week. To give himself some additional entertainment in the water, Phelps listens to music during his long workouts with waterproof headphones.

Phelps does long swims to improve his endurance. However, he does other drills to improve his swimming speed and form. He does a lot of vertical kicking and underwater kicking. To maintain his feel for the water, Phelps does sculling, which is a stroke in which you move your arms back and forth in small figure eights. Phelps uses numerous training gear in the water, such as kickboards, pull buoys, training paddles, and snorkels.

Phelps recently added a weightlifting regimen to his dry-land work, which is evident by his ripped six pack abs and body. He lifts weights 3 days a week, preferably on Monday, Wednesday and Friday. However, Phelps prefers bodyweight exercises like pushups and weighted pull-ups for muscular strength and endurance."

 

[Fuhrer]

No miten olisi kaikkien aikojen paras:

"In peak training phases, Phelps swims minimum 80,000 meters a week, which is nearly 50 miles. He practices twice a day, sometimes more if he’s training at altitude. Phelps trains for around five to six hours a day at six days a week. To give himself some additional entertainment in the water, Phelps listens to music during his long workouts with waterproof headphones.

Phelps does long swims to improve his endurance. However, he does other drills to improve his swimming speed and form. He does a lot of vertical kicking and underwater kicking. To maintain his feel for the water, Phelps does sculling, which is a stroke in which you move your arms back and forth in small figure eights. Phelps uses numerous training gear in the water, such as kickboards, pull buoys, training paddles, and snorkels.

Phelps recently added a weightlifting regimen to his dry-land work, which is evident by his ripped six pack abs and body. He lifts weights 3 days a week, preferably on Monday, Wednesday and Friday. However, Phelps prefers bodyweight exercises like pushups and weighted pull-ups for muscular strength and endurance."

Ja koska yksi, olkoonkin paras, treenaa noin paljon niin se on sama kuin täysin yleinen treenimäärä?

Onko Bulgarialaisten vanhat metodit parhaita kaikille painonnostajille? Sielläkin treenattiin 4.5-6h päivässä.

Niin, luitko niitä artikkeleita ja referenssejä?

E: Enkä alunperinkään tarkoittanut että noin paljoa ei voisi treenata. Lähinnä sitä että se ei ole niin yleistä kuin annat ymmärtää.

Hyvä yritys, jos koitat muutamien yksilöiden treenimetodeilla yleistää jotain.

 

[Frank Drebin]

Valtaosa menestyvistä uimareista treenaa min. 1200h/vuosi.

 

[Fuhrer]

Valtaosa menestyvistä uimareista treenaa min. 1200h/vuosi.

No ei se nyt mikään uusi juttu ole lajiharjoittelua tehdään suuria määriä. Ei missään lajissa pääse huipulla muutaman kerran viikossa treenaamalla.
Eri asia on että tarvitseeko siihen vielä tuntikausia aerobista harjoittelua kylkeen. Ja onko se ylipäätään tarpeellista?

 

[Fuhrer]

Otetaan tähän vielä yksi pointti;

Miten määrittelet aerobisen kunnon hyödyllisyyden, vaikka uinnissa? Sillä kuinka kauan urheilija jaksaa ylläpitää aerobista lihastyötä yllä?

Kuinka kauan uimarin pitää pystyä vaikkapa nyt juoksemaan aerobisella teholla, että oletat sen ominaisuuden siirtyvän hyödyllisenä täysin erilaiseen motoriikkaan?

Itse mittaisin mieluummin leuanvetojen suorituskykyä, koska latsit ovat aika pirun tärkeä lihas siinä.
Aivan kuten pikaluistelussakin on korrelaatio leuanvetokyvyn ja suorituksen välillä.
Ylävartalosta mitattuna, luonnollisesti jalat on aika oleelliset.

E: Ja tämä pätee varsinkin siis lajeihin voissa voimaominaisuus on tärkeämpää kuin aerobinen kapasiteetti.
Ja jos en ihan väärässä ole, voimakestävyys on uinnissa aika tärkeää. Ja Crossfitissä.

 

[Kerrostalo]

Mielenkiintoista keskustelua. Taitaa tälläisissä pitkäkestoisemmissa teholajeissa olla kaksi koulukuntaa: Vanhat 'jyyrät', jotka eivät suosi (juurikaan) voimaharjoittelua ja käyttävät oheisharjoitteina paljon pitkäkestoista pääasiassa aerobista harjoittelua (juoksua, kuntopiirit jne.) sekä uudempi porukka, joka taas ottaa toisen ääripään. Olisiko se keskimääräinen 'totuus' jossakin siellä välissä? Peruskausilla se aerobisen kunnon kehittäminen ja muilla kausilla lähinnä sen ylläpito sekä palauttava harjoittelu? Muilla kausilla siis tehojen korostuminen. Se peruskunto täytyy kuitenkin olla, jos meinaa harjoitella kovaa ja paljon. Toki voihan se olla tullut muutenkin kuin esim. hölkkäämällä. Aktiivisuus nuorena, fyysiset työt jne.

Itsekin teholajissa kilpailleena (kamppailu) juoksin paljon (viisikin kertaa viikossa) ja kunto olikin sillä osalla aika hyvä (cooper n. 3500, paino n. 70kg). Tosin tein sitten paljon myös tehollista harjoittelua lajitreeneissä, jotka aina sillä lähes täydellä teholla (virhe). Toki jaksoin kehässä hyvin, mutta olisinko jaksanut paremmin erilaisella harjoittelulla? Nyt jälkikäteen ajatellen juoksisin enemmän peruskuntoharjoittelua lähinnä pk-kaudella vaikkapa 2-3 kertaa viikossa, ja muilla kausilla esim. yhden kerran viikossa palauttava/ylläpitävä lenkki. Keskittyisi sitten enemmän saamaan sitä kuntoa lajinomaisella harjoittelulla tehoja vaihdellen, eikä vain aina täysillä. Eli itse korostaisin sitä lajinomaisuutta siinä harjoittelussa. Nykyisin tuo aikaisempi pitkäkestoinen harjoittelu jalkapuolella saattaa näkyä minulla aika erikoisessa maksimi/sarjakestävyys suhteessa erityisesti takakyykyssä: Loppuvuodesta maksimikokeilu 140kg ja kuukautta myöhemmin 120kg 18 toistoa :D Tosiaan en jalkojen voimaharjoittelua tehnyt ollenkaan aktiiviaikoina, ainoasteen juoksua ja kuntopiirejä (kyykkyä omalla painolla, kyykkyhyppyjä jne.)

Muutamia linkkejä vielä aiheesta. Holyfieldilla aikoinaan tuon mukaan juuri perinteinen valmennus vaihtunut modernimpaan suuntaukseen. Pitkämäellä hyvin erikoisesti iso määrä aerobista harjoittelua mukana kuvioissa. Olisiko Pitkämäki heittänyt yli 100m 'oikeaoppisella' harjoittelulla? ;) Sitten vielä muutama aihetta sivuavaa gradua osui googlella.

http://www.sportsci.org/news/news9709/hatfield.html
http://www.keihaskarnevaalit.com/index.php?option=com_fireboard&Itemid=0&func=view&id=2&catid=2
http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j...sg=AFQjCNHVYy94CK3Mj50GVc0q2t9arYojWw&cad=rja
http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j...sg=AFQjCNFIMXeszWtDzD3ai21Sc1lbGt3TSA&cad=rja
http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j...sg=AFQjCNGI7aXRWdY05lw5o5vm9yFoK-KRZQ&cad=rja

 

[risumies]

Miksi ihmeessä uimarin pitäisi pystyä juoksemaan mitään määriä ja mitä tekemistä sillä uimarin juoksukunnolla on sinne altaaseen? Eiköhän ne uimarit, ainakin ne mitä tiedän, entiset ja nykyiset, tee nuo valtaista treenituntinsa siellä altaassa. Edelleen, se peruskestävyys- ja aerobinentreeni kannattaa valita sen mukaan, että se palvelee sitä itse päälajia mahdollisimman hyvin, olipa se laji sitten mikä hyvänsä. Uimarille siis uinnit, pokraajalle varjo/säkki/naru, palloilijalle pallo/syöttrallit jne.

Ei sitä peruskestävyys- ja/tai aerobista harjoittelua tarvi erikseen tehdä lajiharjoituksista erillisinä harjoituksina, eikä kannatakkaan, se tulee kyllä ihan osana sitä lajiharjoittelua, joissa kyllä edelleen kannattaa suosia kaikkia tehoalueita harjoittelussa. Ei ne toistensa kehittymistä poissulje, vaikka joissain tutkimuksissa on tällaisia tuloksia saatukin. se, että esim. tasavauhtinen hölkkä vaikuttaa liian usein tehtynä jalkojen maksimi-/pikavoima ominaisuuksiin heikentävästi, ei meinaa sitä että kaikki peruskestävyys -ja/tai aerobinen treeni näin tekee.

Ja kyllä, latsien voima ja kestävyys on todella tärkeä tärkeä uimarille, mutta vaikka voimapohja ominaisuus kestävyydellekkin on, ei se enää nuissa määrissä ole se mikä sitä kestävyyttä parantaa. Kyllä se kestävyys mitataan niistä(kin) ihan muutoin kuin leukoja vetelemällä, esim. erilaisia käsilläveto treenejä altaissa, joissa jalkojen työ on estetty erilaisin laudoin. Ei nhiden tekeminen tai nuihin panostaminen kuitenkaan ole pois sieltä saliltakaan, kyllä ne uimarit ne voimaharjoituksensaksin tekevät, se nyt ei kuitenkaan ole se prioriteetti numero yksi uimarin treeneissä, kasvattaa maksimivoimaa. Tai no itseasiassa voihan se tuokin olla jollain kaudella hetkellisesti.