Biomekaniikka + fysiikka ja niiden variaatiot

[jassoo7]

En mä oikeastaan edes tiedä mitä helvettiä tuollaisella käyrällä pitäisi käytännössä tehdä.

Rehellistä. arvostan.

Et muuten voi tuottaa kyykyssä maksimivoimaa 10% kuormalla, koska sillä liikenopeudella on rajansa. Et saa tuota painoa liikkumaan käytännössä niin nopeasti, että voima olisi kovin suuri.

Jos nouset kyykystä 10% kuormalla niin nopeasti kun voit eli käytännössä nouset ilmaan mikä on kansankiellä hyppy niin aivan varmasti tuotat voimaa ja paljon. Graafissa osoitetun yläpuolelle reilusti. Sinulla on kuutenkin kehonpaino + 10%

Momentin voi jättää pois. Me ei keskustella yksilökohtaisista eroista.

Sinun oikea ja vasen on rakennettu jo eritavalla sinulla on dominantimpi puoli joka asiassa. Aistielimistä lähtien. Ei meidän tarvitse siirtyä edes vertaamaan muihin mutta jos niin tehdään se vain laajentaa erojen suhdetta.

 

[Powerhousu]

Jos nouset kyykystä 10% kuormalla niin nopeasti kun voit eli käytännössä nouset ilmaan mikä on kansankiellä hyppy niin aivan varmasti tuotat voimaa ja paljon. Graafissa osoitetun yläpuolelle reilusti. Sinulla on kuutenkin kehonpaino + 10%

Sinun oikea ja vasen on rakennettu jo eritavalla sinulla on dominantimpi puoli joka asiassa. Aistielimistä lähtien. Ei meidän tarvitse siirtyä edes vertaamaan muihin mutta jos niin tehdään se vain laajentaa erojen suhdetta.

Kyllä, jos tulet kyykystä täysillä ylös 10 % kuormalla, tuotat paljon voimaa, mutta et lähellekään niin paljon kuin 100 % kuormalla. Tuohon graafiin kun vertaat tätä tilannetta, niin sun pitää huomata, että joudut nousemaan graafissa jo aika paljon enemmän kuin 10 % ylöspäin, koska tuo graafi on tehty olosuhteissa missä 0% kuorma lihaksella on mahdollinen. Vaikka hyppäät ilman painoa, niin kuormaa on silti paljon paljon enemmän kuin mitä sitä on tuolla ihan oikeassa päässä. Taidat päästä käytännössä tuohon sinisen käyrän puoliväliin jo sillä.

Sillä momentilla ei edelleenkään ole merkitystä, koska me ei verrata edes sitä paljonko mun vasen hauis tuottaa voimaa oikeaan verrattuna. Ei me oikeastaan verrata yhtään mitään. Me vain kinastellaan siitä pitääkö kokeellisesti tehty graafi paikkansa. Nyt haluaisikin itse asiassa tietää kuka on väärentänyt tuon käyrän ja minkä takia? Kai tässä joku helvetin iso salaliitto on oltava takana, kun joku näkee niin suuren vaivan väärentämällä force velocity käyriä mitkä ei edes kiinnosta ketään.

 

[jassoo7]

Sillä momentilla ei edelleenkään ole merkitystä, koska me ei verrata edes sitä paljonko mun vasen hauis tuottaa voimaa oikeaan verrattuna.

Ei ole väliä edes silloin kun molemmat raajat tuottavat samankaltaista liikettä yhtä aikaa?

Minä haluaisin kuulla kuinka moni oikeasti treenaa yli maksimi konsentrisen kuormilla pelkkiä laskuja? Ja jos EI treenaa niin miksi? jos eksentrisen suunnan voimantuotto on merkittävästi suurempaa ja taloudellisempaa (eli mahdollistaa enemmän volyymia ja enemmän voimantuottoa) niin väkisin myös kehityksen pitää olla huomattavasti perus treenillä saatavaa kehitystä nopeampaa.

 

[Pappi]

Minä haluaisin kuulla kuinka moni oikeasti treenaa yli maksimi konsentrisen kuormilla pelkkiä laskuja? Ja jos EI treenaa niin miksi? jos eksentrisen suunnan voimantuotto on merkittävästi suurempaa ja taloudellisempaa (eli mahdollistaa enemmän volyymia ja enemmän voimantuottoa) niin väkisin myös kehityksen pitää olla huomattavasti perus treenillä saatavaa kehitystä nopeampaa.

No onhan noita, jotka ainakin välillä tekee negatiivisia toistoja ylipainolla.

Aika tehokas tapa kyykyssä, mennä ylipainolla alas, ja kevennetyllä ylös.
Sitä varten on sellaset painonvapautusviritelmät, mitkä roikkuu tangon päissä, ja irtoaa lattiakosketuksessa.

 

[Powerhousu]

Ei ole väliä edes silloin kun molemmat raajat tuottavat samankaltaista liikettä yhtä aikaa?

Minä haluaisin kuulla kuinka moni oikeasti treenaa yli maksimi konsentrisen kuormilla pelkkiä laskuja? Ja jos EI treenaa niin miksi? jos eksentrisen suunnan voimantuotto on merkittävästi suurempaa ja taloudellisempaa (eli mahdollistaa enemmän volyymia ja enemmän voimantuottoa) niin väkisin myös kehityksen pitää olla huomattavasti perus treenillä saatavaa kehitystä nopeampaa.

No ei tietenkään ole tässä kontekstissa mitään merkitystä. Mitä sä nyt sekoilet? Ainoa mihin mä tarvitsen momenttia, olisi jos haluaisin laskea paljonko mun yksittäinen lihas tekee oikeaa työtä. Siinäkin on sellaisia ongelmia kuin:
-Miksi mä haluaisin laskea tuollaista?
-Mun pitäisi tietää momentin varsi ja lihaksen kiinnityspiste, (eli arvata).
-Yksittäinen lihas harvemmin, jos ikinä, työskentelee yksinään.

Mä muuten teen joskus negatiivisia. Tosin en konsentrisen maksimilla, vaan sen yli. Teen niitä hyvin harvoin kyllä. Ensinnäkin ne vaatii avustajan, ellei ole erikoisvarusteita ja toiseksi ne on hermostolle aika raskaita. Mutta sit taas mitä tulee tehtyä hyvin usein, on viedä lihas normaaleilla toistoilla loppuun ja sit pitää viimeisen toiston negatiivista mahdollisimman pitkään.

 

[Cuntslinger]

Erehdyin ottaan kuvan itestäni äske. Äkkiä se aika menee ku vektoreita kalkuloi vuoden täällä Pakkiksella!

 

[Force]

Kuulostaa loogiselta, vaikka pelkästään fysiikan kautta ajateltuna vähän aivot nyrjähtää.

Koska jos tuota miettii, niin lihaksella on tietyt rajat, millä vauhdilla se voi tuottaa voimaa. Fysiikan puolella voidaan lähteä ajatuksesta, että 1N voimalla voidaan teoreettisesti saavuttaa valonnopeus 100km massalle, jos vastustavia tekijöitä ei ole ja aikaa tarpeeksi. Ihminen ei taida voida työntää lisää vauhtia kappaleelle, jonka nopeus on vaikka 300km/h, vaikka voimaa olisi kuinka palon.

Toki urheilutiede ei ole pelkästään teoreettista vaan myös soveltavaa, jolloin tuo tapa voi olla hyvin perusteltu ja perustuu teorialle. Molemmat tavat kiihtyvyys ja nopeus antaa varmaan käytännössä aika samanlaiset kuvaajat. Ja tuo on kuvaaja kuitenkin yleistys, jossa on isoja eroja eri yksilöiden välillä, toki perusmuoto pysyy aina lähes samana tai ainakin tunnistettavana.

Täysin erilainen kuvaaja ois kiihtyvyyden kanssa.
Käytännön ilmiöissä nopeus ja kiihtyvyys muuttuvat lähes aina päinvastaiseen suuntaan. Nopeuden kasvaessa kiihtyvyys vähenee. Itseasiassa tajusin juuri että tässä on syy miksi jassoon ja monen muun aivot on menneet solmuun kuvaajasta. Ei olla oikeasti ymmärretty nopeuden ja kiihtyvyyden eroa. Ollaan ajateltu että x-akseli on kiihtyvyys. Oikeasti kiihtyvyys vähenee mitä enemmän oikealle mennään.

Graafin äärioikealla on tilanne missä nopeus on suuri, mutta kiihtyvyys on 0. Kevyt kuorma on jo kiihdytetty kovaan nopeuteen ja enempää ei saada nopeutta.

Nyt tulee esimerkki mistä myös @jassoo7 ymmärtää mistä graafissa on kyse konsentrisen voiman puolella. Tässä esimerkissä kuorma on vakio ja kiihtyvyys muuttuu.

Penkkipunnerruspenkki on pultattu kattoon. Sinut on sidottu penkkiin. Käsissä on 20 kg tanko. Kämmenissä on voima-anturit.

Vedät tangon rintaan. Punnerrat kaikella voimalla tankoa yrittäen heittää lattiaan. Voima-anturit näyttää että heti alkuun voima on suurin ja rupeaa välittömästi pienenemään. Johtuen suurenevasta nopeudesta ja vähenevästä kiihtyvyydestä. Käsistä irrotessa voima on enää varsin pieni ja nopeus suuri. Ollaan graafin oikeassa laidassa siinä ajan hetkessä.

Tästä ymmärtää hyvin mitä tuo tarkoittaa että kun konsentrisen puolella nopeus kasvaa niin voima pienenee.

Ihan kaikessa tekemisessä missä on kiihtyvää liikettä menee samalla tavalla. Pallon heittäminen, hyppääminen.. Nopeus kasvaa, kiihtyvyys sekä voima pienenee.

 

[Force]

Voimaa voidaan tuottaa merkittävästi vaikka liikkeen nopeus on suuri!

Ei voida sillä ajanhetkellä kun nopeus on jo suuri. Se on 100 % varma. Katso edellinen penkki väärinpäin esimerkki.

 

[IVa]

Niin. Siksi vähän meinasinkin tuossa aiemmin kysellä mitä eroa on nopeudella ja kiihtyvyydellä. Ne on menneet tässä keskustelussa jo monta kertaa iloisesti sekaisin.

 

[jassoo7]

Täysin erilainen kuvaaja ois kiihtyvyyden kanssa.
Käytännön ilmiöissä nopeus ja kiihtyvyys muuttuvat lähes aina päinvastaiseen suuntaan. Nopeuden kasvaessa kiihtyvyys vähenee. Itseasiassa tajusin juuri että tässä on syy miksi jassoon ja monen muun aivot on menneet solmuun kuvaajasta. Ei olla oikeasti ymmärretty nopeuden ja kiihtyvyyden eroa. Ollaan ajateltu että x-akseli on kiihtyvyys. Oikeasti kiihtyvyys vähenee mitä enemmän oikealle mennään.

Graafin äärioikealla on tilanne missä nopeus on suuri, mutta kiihtyvyys on 0. Kevyt kuorma on jo kiihdytetty kovaan nopeuteen ja enempää ei saada nopeutta.

Nyt tulee esimerkki mistä myös @jassoo7 ymmärtää mistä graafissa on kyse konsentrisen voiman puolella. Tässä esimerkissä kuorma on vakio ja kiihtyvyys muuttuu.

Penkkipunnerruspenkki on pultattu kattoon. Sinut on sidottu penkkiin. Käsissä on 20 kg tanko. Kämmenissä on voima-anturit.

Vedät tangon rintaan. Punnerrat kaikella voimalla tankoa yrittäen heittää lattiaan. Voima-anturit näyttää että heti alkuun voima on suurin ja rupeaa välittömästi pienenemään. Johtuen suurenevasta nopeudesta ja vähenevästä kiihtyvyydestä. Käsistä irrotessa voima on enää varsin pieni ja nopeus suuri. Ollaan graafin oikeassa laidassa siinä ajan hetkessä.

Tästä ymmärtää hyvin mitä tuo tarkoittaa että kun konsentrisen puolella nopeus kasvaa niin voima pienenee.

Ihan kaikessa tekemisessä missä on kiihtyvää liikettä menee samalla tavalla. Pallon heittäminen, hyppääminen.. Nopeus kasvaa, kiihtyvyys sekä voima pienenee.

Tämä on ihan oikea analyysi kyllä silloin kun voimaa tuotetaan samaan suuntaan maanvetovoiman kanssa kuten penkki esimerkissäsi. Tällöin yhtälöstä tulee F=mg. Katto penkissä käytettävän painon rooli häviää voidaanko sanoa että kokonaan? tai ainakin lähes kokonaan tässä esimerkissäsi. Tässä vaan taas tullaan siihen soveltamis ongelmaan että joka kerta kun nostetaan jotakin konsentrisesti nostetaan lähes poikkeuksetta painovoimaa vastaan. (Huomio tähän liittyen kuminauhat)

Tutkimuksessa kuten mistä kuvan otin jossa selitettiin kuinka koe on tehty jännitettiin sarkomeeri liitettiin kuorma ja mitattiin nopeus isometrisesta pituudesta lyhyimpään konsentriseen/ eksentriseen pisimpään pituuteen. Sarkomeerilla voidaan onnistuakin luomaan tilanne että kiihtyvyys on alkuun niin suurta että loppu liikkuu niin nopeasti ilman suurempaa voimaa. F=ma. Meillä vaan ei ole tilannetta lihaksilla että meillä kuorma olisi niin olematon koska kaikki meidän raajat painaa jotakin ja ne ovat lihasten kiinnityskohtiin nähden pitkät ja mietippä heitossa esim rintalihaksen nopeutta. Jos se vipuvarren pää liikkuu nopeasti niin lihas joutuu liikkumaan monta kertaa lyhyemmän momentinvartensa takia monta kertaa nopeammin. Taas valitettavasti palattiin tähän T=fma. Ja nimen omaan ihmisen kohdalla netto T ja netto F.

"Jokaisella esineellä on nopeus joka hetki. Jos esine ei liiku, sen nopeus on nolla. Newtonin ensimmäisen lain mukaan ilman esineeseen vaikuttavaa voimaa sen nopeus ei muutu. Mitä tahansa muutosta kohteen nopeudessa kutsutaan kiihtyvyydeksi, joka on "a" kohdassa f = ma. Ellei esine liiku tyhjiössä, siihen vaikuttaa aina voimia, ja kaikkia näitä voimia yhteenlaskettuina kutsutaan nettovoimaksi. Nettovoima vaikuttaa esineeseen ja muuttaa sen nopeutta ja aiheuttaa kiihtyvyyttä."

 

[Force]

Tämä on ihan oikea analyysi kyllä silloin kun voimaa tuotetaan samaan suuntaan maanvetovoiman kanssa kuten penkki esimerkissäsi. Tällöin yhtälöstä tulee F=mg. Katto penkissä käytettävän painon rooli häviää voidaanko sanoa että kokonaan? tai ainakin lähes kokonaan tässä esimerkissäsi. Tässä vaan taas tullaan siihen soveltamis ongelmaan että joka kerta kun nostetaan jotakin konsentrisesti nostetaan lähes poikkeuksetta painovoimaa vastaan. (Huomio tähän liittyen kuminauhat)

Tutkimuksessa kuten mistä kuvan otin jossa selitettiin kuinka koe on tehty jännitettiin sarkomeeri liitettiin kuorma ja mitattiin nopeus isometrisesta pituudesta lyhyimpään konsentriseen/ eksentriseen pisimpään pituuteen. Sarkomeerilla voidaan onnistuakin luomaan tilanne että kiihtyvyys on alkuun niin suurta että loppu liikkuu niin nopeasti ilman suurempaa voimaa. F=ma. Meillä vaan ei ole tilannetta lihaksilla että meillä kuorma olisi niin olematon koska kaikki meidän raajat painaa jotakin ja ne ovat lihasten kiinnityskohtiin nähden pitkät ja mietippä heitossa esim rintalihaksen nopeutta. Jos se vipuvarren pää liikkuu nopeasti niin lihas joutuu liikkumaan monta kertaa lyhyemmän momentinvartensa takia monta kertaa nopeammin. Taas valitettavasti palattiin tähän T=fma. Ja nimen omaan ihmisen kohdalla netto T ja netto F.

"Jokaisella esineellä on nopeus joka hetki. Jos esine ei liiku, sen nopeus on nolla. Newtonin ensimmäisen lain mukaan ilman esineeseen vaikuttavaa voimaa sen nopeus ei muutu. Mitä tahansa muutosta kohteen nopeudessa kutsutaan kiihtyvyydeksi, joka on "a" kohdassa f = ma. Ellei esine liiku tyhjiössä, siihen vaikuttaa aina voimia, ja kaikkia näitä voimia yhteenlaskettuina kutsutaan nettovoimaksi. Nettovoima vaikuttaa esineeseen ja muuttaa sen nopeutta ja aiheuttaa kiihtyvyyttä."

Eikö ollut hyvä esimerkki mistä ymmärtää helposti miksi kovassa nopeudessa ei pysty tuottaa paljon voimaa. Ollaan graafin oikeassa laidassa. Paljon nopeutta - vähän voimaa.

Padelia pelatessa tuli sama ilmiö eteen. Takaseinästä kohti vastustajan puolta kimpoavaa palloa lyödessä pallon lentosuuntaan, osuma on hentoinen, ja siinä siirtyy palloon vähemmän voimaa kuin vastapalloon lyödessä.

 

[beginner]

Tämä on ihan oikea analyysi kyllä silloin kun voimaa tuotetaan samaan suuntaan maanvetovoiman kanssa kuten penkki esimerkissäsi. Tällöin yhtälöstä tulee F=mg. Katto penkissä käytettävän painon rooli häviää voidaanko sanoa että kokonaan? tai ainakin lähes kokonaan tässä esimerkissäsi. Tässä vaan taas tullaan siihen soveltamis ongelmaan että joka kerta kun nostetaan jotakin konsentrisesti nostetaan lähes poikkeuksetta painovoimaa vastaan. (Huomio tähän liittyen kuminauhat)

Sillähän ei ole merkitystä, minkä takia kuorma on pieni tai olematon. Alaspäin työnnettävään tankoon voidaan tuottaa todella vähän voimaa (verrattuna maksimiin), lattiatason suuntaisesti jonkin verran enemmän ja ylöspäin vielä enemmän. Kun kuormaa sitten kasvatetaan, voidaan tuottaa yhä enemmän voimaa. Se, että kokeen nopein ääripää on käytännön tilanteissa harvinainen, ei suinkaan tee vääräksi koko kuvaajaa tai ilmiötä yleisesti, siellä kun ei tasaista pätkää ole konsentrisessa voimantuotossa ollenkaan joten yksittäisen lihaksen kaikki käytännönkin tilanteet kuorman puolesta menee kyllä samalle käyrälle. Sen oikeanpuoleisen hännän voi huoletta unohtaa, jos se niin paljon häiritsee.

 

[jassoo7]

Eikö ollut hyvä esimerkki mistä ymmärtää helposti miksi kovassa nopeudessa ei pysty tuottaa paljon voimaa. Ollaan graafin oikeassa laidassa. Paljon nopeutta - vähän voimaa.

Kyllä hyvä esimerkki. mutta hyvin specifinen tilanne eikä sitten kuitenkaan sovellu siihen miten tutkimus oli toteutettu tai mitenkä lihas kehoon kytkettynä toimii.

Padelia pelatessa tuli sama ilmiö eteen. Takaseinästä kohti vastustajan puolta kimpoavaa palloa lyödessä pallon lentosuuntaan, osuma on hentoinen, ja siinä siirtyy palloon vähemmän voimaa kuin vastapalloon lyödessä.

Joo palloon kohdistuu hento voima mutta lihas tekee työtä reilusti koska sen pitää heilauttaa käden päässä olevaa mailaa niin nopeasti että se kerkeää osumaan edes hennosti palloon.

 

[jassoo7]

yksittäisen lihaksen kaikki käytännönkin tilanteet kuorman puolesta menee kyllä samalle käyrälle

Kerrotko minulle liikkeen jonka teet ainoastaan yhtä lihasta ja että siihen ei vääntömomentti liity?

Kun kuormaa sitten kasvatetaan, voidaan tuottaa yhä enemmän voimaa.

Eikös se tuossa forcen esimerkissä kaikkea painoa maa vedä ihan samassa suhteessa 9.81ms2?

 

[beginner]

Kerrotko minulle liikkeen jonka teet ainoastaan yhtä lihasta ja että siihen ei vääntömomentti liity?

Kerrotko minulle liikkeen jossa ei käytetä yhtäkään lihasta?

 

[jassoo7]

Kerrotko minulle liikkeen jossa ei käytetä yhtäkään lihasta?

Tässä on sama kun tuon graafin kanssa! Ei voida kääntää ympäri jos puhutaan vastusharjoittelusta. Mutta vastaus kysymykseesi on esim putoaminen. Se on liikettä sillä on voima ja suunta eikä yhdenkään lihaksen tarvitse tehdä työtä.

 

[jassoo7]

Ja tässä vaiheessa varmasti hyvä mainita että tämä väittelyn aihe EI OLE minun alkuperäinen idea vaan tämä on vaan tämän on huomannut minua paaaaaljon korkeammin koulutettu, hyvin arvostettu ja pitkän uran tehnyt alalla toimiva henkilö.

Eli alkuperäinen idea ei ole minun.

 

[Suntsu]

Ei ole enään kovin hedelmällinen väittely kenellekkään, siirrytäänkö pohtimaan jotain toista aihetta?

Ps. Söin äskön bagelin ja sipasin väliin maapähkinävoita ja hilloa! Jo oli hyvää!

 

[jyrä]

Täysin erilainen kuvaaja ois kiihtyvyyden kanssa.
Käytännön ilmiöissä nopeus ja kiihtyvyys muuttuvat lähes aina päinvastaiseen suuntaan. Nopeuden kasvaessa kiihtyvyys vähenee. Itseasiassa tajusin juuri että tässä on syy miksi jassoon ja monen muun aivot on menneet solmuun kuvaajasta. Ei olla oikeasti ymmärretty nopeuden ja kiihtyvyyden eroa. Ollaan ajateltu että x-akseli on kiihtyvyys. Oikeasti kiihtyvyys vähenee mitä enemmän oikealle mennään.

Graafin äärioikealla on tilanne missä nopeus on suuri, mutta kiihtyvyys on 0. Kevyt kuorma on jo kiihdytetty kovaan nopeuteen ja enempää ei saada nopeutta.

Itse ajattelin tuon kuvaajan siten, että lähetään tilanteesta, jossa massa on paikallaan.

Jos lähden nostamaan kevyttä massaa, niin se lähtee kiihtymään nopeasti, raskaampi lähtee kiihtymään hitaammin ja maksimi pysyy paikallaan.

Sama toisin päin, eli jos ollaan yli isometrisen maksimin, niin massa lähtee alaspäin, mutta sitä voidaan jarruttaa ja toisessa ääripäässä on vapaa pudotus. Tuota kautta ajattelen, että käyrä olisi aika samanlainen.

Toki jos hetken mietin käytännön kautta, niin voin laskea yli isometrisen painon aika samalla vauhdilla koko ajan, jolloin alkukiihdytyksen jälkeen, kiihtyvyys on 0 ja vauhti pysyy samana. Toinen vaihtoehto olisi, että alas mentäisiin kiihtyvällä vauhdilla, joka ei mielestäni vastaa todellisuutta.

Joten tuo nopeus vaikuttaa parhaalta selitykseltä ja en oikein keksi mitään argumentteja @Force :n kommenttia vastaan.

 

[Force]

Itse ajattelin tuon kuvaajan siten, että lähetään tilanteesta, jossa massa on paikallaan.

Jos lähden nostamaan kevyttä massaa, niin se lähtee kiihtymään nopeasti, raskaampi lähtee kiihtymään hitaammin ja maksimi pysyy paikallaan.

Sama toisin päin, eli jos ollaan yli isometrisen maksimin, niin massa lähtee alaspäin, mutta sitä voidaan jarruttaa ja toisessa ääripäässä on vapaa pudotus. Tuota kautta ajattelen, että käyrä olisi aika samanlainen.

Toki jos hetken mietin käytännön kautta, niin voin laskea yli isometrisen painon aika samalla vauhdilla koko ajan, jolloin alkukiihdytyksen jälkeen, kiihtyvyys on 0 ja vauhti pysyy samana. Toinen vaihtoehto olisi, että alas mentäisiin kiihtyvällä vauhdilla, joka ei mielestäni vastaa todellisuutta.

Joten tuo nopeus vaikuttaa parhaalta selitykseltä ja en oikein keksi mitään argumentteja @Force :n kommenttia vastaan.

Nojoo tuollain ajatellen muuten onkin samanlainen käyrä. Ajanhetkellä heti liikkeellelähdön jälkeen on kevyellä kuormalla suuri kiihtyvyys jne. Ajanhetki ratkaisee kaiken. Mutta sitähän tuo kuvaa konsentrisella puolella että kun ollaan jo kovassa nopeudessa niin siihen ei pysty tuottamaan paljoa lisää voimaa. Eksentrisellä puolella sitten taas päinvastaiset mekanismit nopeuden suhteen tiettyyn rajaan asti.