Biomekaniikka + fysiikka ja niiden variaatiot

[Force]

Joo kyllä mutta se ei tarkoita ollenkaan että voimaa tuotetaan kuten graafissa vähän.

Riittävän suuri vauhti niin voimaa tuotetaan 0. Eli tällainen tilanne on esimerkiksi kun käsi on kiinni pitkässä teräsvaijerissa joka on kiinni rakettikelkassa. Rakettikelkka kelaa 1000 km/h vauhtia ennen kuin vaijeri on kireällä ja repäisee käden irti. Vaikka yrität samalla hetkellä löydä vedon suuntaan niin lihakset ei pysty tuottaa yhtä nopeaa liikettä ja eivät tuota mitään voimaa.

 

[jassoo7]

Kuinkas sitten?

Tuossa jo totesin että kuormaamaton kyykky on hyppy eli edelleen on kuormaa "reilusti". Tässä on kuvaus siitä kuinka tätä asiaa teknisesti on ihan alunperin tutkittu. Sekä alkuperäinen graafi.

 

[Force]

Tuossa jo totesin että kuormaamaton kyykky on hyppy eli edelleen on kuormaa "reilusti". Tässä on kuvaus siitä kuinka tätä asiaa teknisesti on ihan alunperin tutkittu. Sekä alkuperäinen graafi.

On kehonpainolla kyykyssä kuormaa ja voimaa toki. Siitä se voima silti lähtee nousemaan kun kuormataan lisää.

Lähes nollaksi voima saadaan hypyssä tollasella benjihyppy väärinpäin systeemillä. Valjaat päälle ja ampuu äijän ylös. Vaikka yrittää samalla ponnistaa niin voimaa tuotetaan hyvin vähän.

 

[tompo]

Tuossa jo totesin että kuormaamaton kyykky on hyppy eli edelleen on kuormaa "reilusti". Tässä on kuvaus siitä kuinka tätä asiaa teknisesti on ihan alunperin tutkittu. Sekä alkuperäinen graafi.
katso liitettä 248215katso liitettä 248217

Ei ole olemassa sellaista kuin kuormaamaton kyykky.

Tuossakin käyrässä nähdään, että eksentrisellä alueella voimantuotto on suurempaa. Eli joko sen hyväksyt tässä vaiheessa?

 

[jassoo7]

Ei ole olemassa sellaista kuin kuormaamaton kyykky.

Niinhän minä olen koko ajan sanonut!? Kun sinä kysyit edellä että "Kuinkas sitten?"

No jokos sinä uskot että se kuormaamaton kyykky nyt sitten kuitenkin on kun tuolla tutkijat ovat sanoneet että kun liikut vaan niin nopeasti että voimaa ei tuoteta?

Kuorma vaikuttaa. Mutta ei se eksentrinen käyrä noin toimi silti vaikka eksentrinen liike alkaa heti kun konsentrisen maksimin ylittävä kuorma lyödään niskaan että kiihtymällä tuotat lisää voimaa. Saati että ero alkaa olla oikeasti merkittävä.

Se on ihmiselle mekaanisesti mahdotonta jos esimerkkinä on nyt se kyykky.

 

[Force]

Niinhän minä olen koko ajan sanonut!? Kun sinä kysyit edellä että "Kuinkas sitten?"

No jokos sinä uskot että se kuormaamaton kyykky nyt sitten kuitenkin on kun tuolla tutkijat ovat sanoneet että kun liikut vaan niin nopeasti että voimaa ei tuoteta?

Kuorma vaikuttaa. Mutta ei se eksentrinen käyrä noin toimi silti vaikka eksentrinen liike alkaa heti kun konsentrisen maksimin ylittävä kuorma lyödään niskaan että kiihtymällä tuotat lisää voimaa. Saati että ero alkaa olla oikeasti merkittävä.

Se on ihmiselle mekaanisesti mahdotonta jos esimerkkinä on nyt se kyykky.

Etkö lukenu noita minun postauksia noista 0 voimantuotto tilanteista.

 

[jassoo7]

Etkö lukenu noita minun postauksia noista 0 voimantuotto tilanteista.

Joo jotain tuon kaltaista se varmasti on että kiihtyvyydellä saadaan massa häviämään. Helpompi olisi jo varmaan vaan räjäyttää itsensä kevyeksi. Siinä on kanssa vissiin kudoksen kiihtyvyys ihan ok luokkaa. ei toki tule kun yksi toisto vaan että aika lyhyeksi sarja jää.

 

[Suntsu]

Älkää häiritkö, herkkumunakas työn alla. PS. "Pikku" ylläri tulossa eksentrisen voiman vastustajien suuntaan.


View: https://youtu.be/hecXupPpE9o

 

[Force]

Kuorma vaikuttaa. Mutta ei se eksentrinen käyrä noin toimi silti vaikka eksentrinen liike alkaa heti kun konsentrisen maksimin ylittävä kuorma lyödään niskaan että kiihtymällä tuotat lisää voimaa. Saati että ero alkaa olla oikeasti merkittävä.

Se on ihmiselle mekaanisesti mahdotonta jos esimerkkinä on nyt se kyykky.

Esim. 110 % konsentrisesta maksimista tulee alas tasaisella vauhdilla, ei kiihtyvällä. Ja voimaa tuotetaan enemmän kuin konsentrisessa maksimissa. Jossain kohtaa kuormaa lisättäessä tanko alkaa tulla kiihtyvällä vauhdilla alas, voima lisääntyy vielä hieman. Sen jälkeen kuorman lisäys ei lisää voimaa vaan tanko tulee vaan lujempaa alas.

Kyykätään ison vaa'an päällä.
Vaaka kertoo voiman minkä jalat maahan kohdistaa.
1000 kg maksimi kyykky antaa pienemmän lukeman kuin 1100 kg hallittu, ei kiihtyvä vaan tasaisen nopeuden lasku. 1300 kg nopeampi lasku missä jarrutetaan silti, antaa vielä hieman suuremman lukeman vaakaan. 2000 kg ei anna sen suurempaa lukemaa alaslaskussa sillä tullaan todella kovasti kiihtyen tonttiin.

 

[Powerhousu]

Kuorma vaikuttaa. Mutta ei se eksentrinen käyrä noin toimi silti vaikka eksentrinen liike alkaa heti kun konsentrisen maksimin ylittävä kuorma lyödään niskaan että kiihtymällä tuotat lisää voimaa. Saati että ero alkaa olla oikeasti merkittävä.

Tuossa käyrässä mitä sä olet viljellyt, ei nopeus eksentrisellä puolella juuri nouse, vaikka kuorma nousee, eli ei ole juuri negatiivista kiihtyvyyttäkään. Siinä vaiheessa, kun nopeus alkaa nousta, ei voima enää nousekaan. Se nähdään siinä kun käyrä kääntyy vaakaan. Ja joissakin muissa graafeissa mitkä on skaalattu vähän loivemmiksi, nähdään että kuormaa saa hetken aikaa lyödä suhteessa enemmän kuin mitä nopeus nousee ja sit käyrä alkaa vähitellen kääntyä niin, että nopeus nousee enemmän suhteellisen pienellä kuorman lisäyksellä. Toimii mun mielestä just niin kuin olettaa saattaa.

Tämä on jotenkin täysin absurdia, että netti näyttää olevan täynnä force velocity curveja, joista kaikki on hyvin samanlaisia, mutta silti joku on sitä mieltä, että ne kaikki on väärässä. Henkilökohtaisesti tuossa tilanteessa alkaisin miettiä mitä käsitin itse väärin.

 

[jassoo7]

ei nopeus eksentrisellä puolella juuri nouse,

Mutta tuon käyrän mukaan kiihtyvyys kasvaa.

Voimantuotto kääntyy vaakaan mutta nopeus kasvaa mitä enemmän vasemmalle graafia mennään. @Force on ihan oikeassa ja selitti minusta selkeästi tuon eksentrisen puolen kuorman, kiihtyvyyden ja voiman suhteen.

Tutkimus tehty sarkomeerilla ja kun sovelletaan käytäntöön niin yhtälöön tulee monta muuttujaa lisää.

 

[IVa]

Mitä eroa on nopeudella ja kiihtyvyydellä?

 

[Suntsu]

Mitä eroa on nopeudella ja kiihtyvyydellä?

m/s ja m/s²

 

[Powerhousu]

Mutta tuon käyrän mukaan kiihtyvyys kasvaa.

Voisitko joskus lukea loppuun mitä sulle kirjoitetaan? Mä avasin sulle jo kerran mitä siinä käyrällä tapahtuu ja nyt kirjoitin toisen kerran mitä siellä eksentrisellä puolella tapahtuu. Ja tässä vielä kolmannen kerran: Eli ensin nopeus ei juuri kasva, eli kiihtyvyyttäkään ei juuri ole, mutta sen jälkeen kun kuormaa lisätään tarpeeksi, ei voima kasva, mutta nopeus kasvaa ja tanko tulee kiihtyvää vauhtia alas. Eihän tuossa ole mitään epäselvää.

 

[Force]

Tämä on jotenkin täysin absurdia, että netti näyttää olevan täynnä force velocity curveja, joista kaikki on hyvin samanlaisia, mutta silti joku on sitä mieltä, että ne kaikki on väärässä. Henkilökohtaisesti tuossa tilanteessa alkaisin miettiä mitä käsitin itse väärin.

Kaikki normaalit ihmiset toimisivat noin.
Mitä aiemmin kirjoitit autismiin viittaavista ominaisuuksista niin sopii kyllä.

 

[Force]

Mutta tuon käyrän mukaan kiihtyvyys kasvaa.

Voimantuotto kääntyy vaakaan mutta nopeus kasvaa mitä enemmän vasemmalle graafia mennään. @Force on ihan oikeassa ja selitti minusta selkeästi tuon eksentrisen puolen kuorman, kiihtyvyyden ja voiman suhteen.

Tutkimus tehty sarkomeerilla ja kun sovelletaan käytäntöön niin yhtälöön tulee monta muuttujaa lisää.

Asia1:
Kiihtyvyys ei ole terminä käyrässä vaan nopeus (velocity).

Asia2:
Taas teit saman tempun että lainasit yhtä lausetta Powerhousun tekstistä ja kadotit tekstin sisällön. Erittäin huono tapa ja ei niin voi keskustella. Asioita selitetään monilla lauseilla ja ottamalla yksittäisen lauseen irti on sama kuin irrottaisi 2+2+2 = 6, laskusta yhden kakkosen ja lopputulos muuttuu.

Lause1:
"Tuossa käyrässä mitä sä olet viljellyt, ei nopeus eksentrisellä puolella juuri nouse, vaikka kuorma nousee, eli ei ole juuri negatiivista kiihtyvyyttäkään.

Lause2-3: Siinä vaiheessa, kun nopeus alkaa nousta, ei voima enää nousekaan. Se nähdään siinä kun käyrä kääntyy vaakaan."

Asia3:
Selitin saman asian eri sanoilla ja esimerkillä kuin mitä kaikki muutkin on selittäneet. Ilmeisesti nuo sanat oli sopivat jos olet sitä mieltä että noin se on oikein.

 

[Force]

Mitä eroa on nopeudella ja kiihtyvyydellä?

Vähän vaikuttanut että jassoo7:lla ei ole noiden ero hallussa. Kun voimasta puhutaan niin olisi parempi ymmärtää mitä eroa on kiihtyvyydellä ja nopeudella.

 

[jassoo7]

Voisitko joskus lukea loppuun mitä sulle kirjoitetaan? Mä avasin sulle jo kerran mitä siinä käyrällä tapahtuu ja nyt kirjoitin toisen kerran mitä siellä eksentrisellä puolella tapahtuu. Ja tässä vielä kolmannen kerran: Eli ensin nopeus ei juuri kasva, eli kiihtyvyyttäkään ei juuri ole, mutta sen jälkeen kun kuormaa lisätään tarpeeksi, ei voima kasva, mutta nopeus kasvaa ja tanko tulee kiihtyvää vauhtia alas. Eihän tuossa ole mitään epäselvää.

Tässä tämä vielä uudelleen moneen kertaa sanottu kuormaa EI kasvatettu vaan nopeus eli kiihtyvyyttä lisätty.

 

[jassoo7]

Vähän vaikuttanut että jassoo7:lla ei ole noiden ero hallussa. Kun voimasta puhutaan niin olisi parempi ymmärtää mitä eroa on kiihtyvyydellä ja nopeudella.

Kyllä ja kun puhutaan voimasta olisi hyvä oppia F=ma.

 

[Force]

Kyllä ja kun puhutaan voimasta olisi hyvä oppia F=ma.

Sillon pitää ymmärtää mikä on m ja mikä on a.