Biomekaniikka + fysiikka ja niiden variaatiot

[jassoo7]

Eksentrinen lihastyö on taas liikkeen vaihe, jossa lihas venyy.

Alusta alkaen ongelma on ollut tässä! Lihas ei venyessään tuota voimaa muuta kun laboratoriossa ja silloinkin kyse on sarkomeeri tasolla. Kun ne sarkomeerit ovat kehossa voivat eroavaisuudet olla jopa merkittäviä.

 

[jassoo7]

Nimenomaan. Riippuu kuormasta. Ja sitä tässä on yritetty miljoona sivua takoa sun kaaliin.

Ja kun keskusteltiin että mitenkä se graafi on piirretty niin siinä puhutaankin että riippuu nopeudesta. Ja kaikki oli sitä mieltä että graafi on oikein.

 

[Powerhousu]

Ja kun keskusteltiin että mitenkä se graafi on piirretty niin siinä puhutaankin että riippuu nopeudesta. Ja kaikki oli sitä mieltä että graafi on oikein.

Eikä riipu. Graafin mukaan lihaksen supistumisnopeus riippuu kuormasta. Se pystyakseli on kuorma, mikä on samalla lihaksen tuottama voima.

 

[jassoo7]

Eikä riipu. Graafin mukaan lihaksen supistumisnopeus riippuu kuormasta. Se pystyakseli on kuorma, mikä on samalla lihaksen tuottama voima.

Velocity. Mainitaan jokaisen konsentrisen isometrisen ja eksentrisen kohdalla muuttujaksi. Olet sinä tuon kuvan tekstit lukenut ja kuvan katsonut.

 

[jyrä]

Minä jos kirjoittaisin noin kuten sinä niin siihen takerruttaisiin aivan varmasti koska kirjoittajana olen minä!

Sori sinä et ole aikaisemmin ollut täällä vääntämässä mutta olen kyllä oppinut näiden tiettyjen nimimerkkien kanssa vääntäessä että mitään et voi puoli huolimattomasti kirjoittaa heti alkaa se paska rumba.

Ja tottahan se on että pyörien vedon suunta on ratkaiseva jos niitä on useampi.

@jassoo7 pahoitteluni, kärkkäistä ja provokatiivisista kommenteistani. Toki siinä vaiheessa kun tullaan ilmoittamaan, että maailma on väärässä ja minä oikeassa, niin valitettavasti sitä haluaa liian usein vetää vastapalloon. Pitäisi olla viisaampi.

Suosittelen ihan vilpittömästi vielä miettimään tuota lihaksen voimantuottoa ja kyseenalaistamaan sen, että olisitko voinut ymmärtää sen väärin.

Luin noita aikaisempia viestejä ja sinulla on todella hyvää pohdintaa kyykystä ja sen tekniikasta. Myös monesta muusta asiasta on hyvää ideaa ja olen myös samaa mieltä siitä,
ettei se lihas tiedä miten sille rasitusta tuotetaan. Toki raskaissa perusliikkeissä on omat mekanismit, miksi ne on hyviä.

Yritetään pitää keskustelu sivistyneenä, vaikka tämän aiheen osalta taidan lopettaa sen suosiolla. Esimerkiksi kyykyn tekniikasta ja sen voimantuotosta voidaan jatkaa.

 

[Force]

katso liitettä 248205
Velocity. Mainitaan jokaisen konsentrisen isometrisen ja eksentrisen kohdalla muuttujaksi. Olet sinä tuon kuvan tekstit lukenut ja kuvan katsonut.

Eli nopeus riippuu kuormasta kuten Powerhousu kirjoitti.

 

[Force]

Alusta alkaen ongelma on ollut tässä! Lihas ei venyessään tuota voimaa muuta kun laboratoriossa ja silloinkin kyse on sarkomeeri tasolla. Kun ne sarkomeerit ovat kehossa voivat eroavaisuudet olla jopa merkittäviä.

Miksi sitä kutsutaan kun jännittyy ja venyy samalla?

 

[jyrä]

katso liitettä 248205
Velocity. Mainitaan jokaisen konsentrisen isometrisen ja eksentrisen kohdalla muuttujaksi. Olet sinä tuon kuvan tekstit lukenut ja kuvan katsonut.

Suosittelen katsomaan tämän:


View: https://www.youtube.com/watch?v=n8XHklwJKvo

 

[Powerhousu]

katso liitettä 248205
Velocity. Mainitaan jokaisen konsentrisen isometrisen ja eksentrisen kohdalla muuttujaksi. Olet sinä tuon kuvan tekstit lukenut ja kuvan katsonut.

Niin? En mä nyt ymmärrä mikä tässä on niin vaikeaa. Velocity viittaa vektorinopeuteen, eli millä vauhdilla lihas supistuu (lyhenee). Se ei ole ihan sama asia kuin se miten nopeasti lihas supistuu. Lihas kun voi supistua vaikka se ei lyhene. Ja se millä nopeudella lihas lyhenee on täysin sama asia kuin millä nopeudella kuorma nousee.

Lue tämä alla oleva nyt kiitos kunnolla ja vaikka moneen kertaan, jotta varmasti ymmärrät mitä tuo käyrä kertoo.

Tuolla käyrän oikeassa päässä lihas lyhenee maksimaalista nopeutta (kun kuormaa ei ole). Kun kuormaa aletaan lisätä, hidastuu lihaksen lyhenemisnopeus eksponentiaalisesti, kunnes jollakin kuormalla päädytään tilanteeseen, missä lihas ei enää kykene nostamaan kuormaa. Lihaksen lyhenemisnopeus on nolla ja ollaan konsentrisen voiman äärilaidassa. Kun kuormaa lisätään edelleen, ei lihas pysty pitämään painoa enää paikallaan, vaan alkaa vähitellen pidentyä ja kuorma alkaa hiljalleen tulla alaspäin, vaikka lihas yrittää supistua maksimaalisesti. (Sama kuin eksentrinen voima). Käyrän punainen osa erkanee hieman isometrisesta vihreästä viivasta jossa kohtaa kuorma kasvaa, mutta nopeus ei nouse. Se kuvaa sitä, että lihas pystyy jarruttamaan suurempaa ja suurempaa kuormaa liikkeen nopeutumatta. Tullaan samaa hidasta vauhtia alas. Kun käyrä kääntyy vaakaan, ollaan lihaksen absiluuttisen voimantuoton maksimissa jolloin kuorma on maksimaalinen ja nopeus kasvaa hetki hetkeltä, lihas siis ei pysty enää vastustamaan kuormaa ja kuorma alkaa tulla alaspäin kiihtyvällä nopeudella.

 

[Cuntslinger]

Jos väittelette tästä vielä ens vuonna, ni soitan palokunnan apuun. Hullujenhuone kutsuu .

 

[Powerhousu]

Tuli vähän sellainen hohhoijaa-olo, kun näytin tuota käyrää työkaverille. Se on näissä lihas-asioissa täysi ummikko, mutta mekaniikasta se ymmärtää. En antanut mitään muita lähtötietoja kuin mitä eccentric, isometric ja concentric tarkoittaa. Se tutki kuvaajaa pari minuuttia ja sanoi, että ensin hämäsi vähän, kun nollakohta on keskellä eikä reunassa, mutta sit kun sen oivalsi, niin kyllä siitä selvän saa. Oli hieman hämmästynyt siitä, että "lihas tuottaa suurimman voiman jarruttaessaan liikettä, eikä staattisessa tilanteessa". Selitti myös sen ihan oikein, että kun kuorma kasvaa, liikenopeus pienenee ja tuon eksentrisen tasoittuvan osuuden niin, että siinä kohtaa ei voida tuottaa enää enempää voimaa, vaan maan vetovoima voittaa ja kuorma alkaa tulla nopeampaa vauhtia alas, vaikka voima pysyy maksimissa.

Ei tämä niin kauhean vaikeaa ole, kun ummikkokin sen ymmärtää.

 

[jyrä]

Alusta alkaen ongelma on ollut tässä! Lihas ei venyessään tuota voimaa muuta kun laboratoriossa ja silloinkin kyse on sarkomeeri tasolla. Kun ne sarkomeerit ovat kehossa voivat eroavaisuudet olla jopa merkittäviä.

Mun virhe, tuossa pitäisi lukea venyy ja supistuu. Tuo supistuu oli jäänyt pois.

Toki oletin, että asiayhteydestä voisi päätellä, että lihas pyrkii vastustaa venymistä, eli supistuu.

 

[tompo]

Kyllä kuorma ei voi graafia tulkitessa muuttaa ilman että yhtälön lopputulos muuttuu. Tätä olen tarkoittanut.

Kyllä on väittänyt. Ja tutkimuksissakin näin sanotaan.

Niin eli tietyllä kuormalla ollaan yhdellä pisteellä tuossa käyrällä, sillä kuormalla ei voida olla monessa kohtaa käyrää. Sillä kuorma on tuon käyrän yhtälön muuttuja.

En ole noita kaikkia tutkimuksia kokonaan lukenut, mutta ainakaan täällä en ole yhtään viestiä nähnyt, että joku olisi väittänyt, että eksentrinen ja konsentrinen voimantuotto olisivat erisuuntaisia. Epäilen, että tutkimuksissakaan ei näin sanota? Olisiko kyseessä, että olet kääntänyt kyseisen kohdan väärin? Voit toki laittaa tähän myös sen kohdan tutkimuksesta/viestiketjusta, missä joku on näin väittänyt.

MINÄ en ole sitä kääntänyt!!! vaan juuri tuossa sinulle sanoin että lähteen kirjoittajat ovat tehneet näin tutkimuksiin pohjautuen! EN MINÄ!

Eikö tuo ole aika selvä asia, että nollakuormalla pystytään tuottamaan suurin nopeus? Ja voima kasvaa tiettyyn pisteeseen asti, kunnes maksimi voimantuotto lihakselta on saavutettu ja vaikka kuormaa kasvatetaan, niin lihas ei pysty kasvattamaan voimantuottoa enää yhtään enempää. Mikä tuossa vielä on epäselvää?

 

[jassoo7]

Suosittelen katsomaan tämän:


View: https://www.youtube.com/watch?v=n8XHklwJKvo

Katsoin hän puhuu tässä kyykystä. (Ja en nyt puhu kenellekään töykeästi vaan osoitan tästä ne ongelma kohdat. )

No siellä keskellä viivan yllä lukee force (F=ma näin siellä pitäisi olla.) Jos vauhti tai kuorma kasvaa toisen pysyessä vakiona voimantuotto kasvaa.

Okei no mikä on kuormaamaton kyykky? Sovitaan ainoastaan tähän esimerkkiin liittyen että se on ns lisäpainoton. (Todellisuudessa sellaista ei ole kun kuormaamaton kyykky.) Ilman tankoa tai ylimääräistä painoa.

Mitä tapahtuu jos mennään kyykkyyn ja tuotat sieltä niin paljon voimaa kun pystytään? Hyppyhän siitä tulee eikö vain? Tämän korkeuteen vaikuttaa sitten taito ja mittasuhteet vipuvarret vääntömomentti jne.

Otan tähän esimerkin että 20- 30% konsentrisesta maksimista ala asennosta täydellä kyykätessä nouset vielä ilmaan ja ja koska kiihtyvyys on suurta vastuksen ollessa suhteessa ykkösmaksimiin kevyttä saadaan kuitenkin merkittävä määrä voimaa tuotettua nopeasti. Graafia hän kuitenkin selkeästi tulkitsi että ei voida juurikaan voimaa tuottaa.

Kyllä keholla on omat rajoitteensa vastuksen ominaisuuksien vuoksi että välttämättä kaikkea voimaa ei saada tuotettua meidän vipuvarsilla kuormaan koska se saavuttaa inertian ominaisuuksia jne mutta voidaan kyllä tosiaan sanoa myös että ei meillä ole niin nopeaa liikettäkään että voimaa ei tuoteta. Eli jossain kontekstissa pitää väkisin pysyä

Eksentrisellä puolella myös videon puhuja selkeästi ei oikein tiennyt mitenkä hänen olisi pitänyt osoittaa mutta jos sanon että peilikuva konsentrisesta ja sitten vain huipun korkeus alkaa konsentrista maksimia korkeammalta olisi varmaan ainut? "mahdollinen" tapa osoittaa graafissa eli pidetessä joka tapauksessa vauhdin kiihtyessä voimantuotto laskee se vain alkaisi kuorman kasvaessa korkeammalta. Jos sait selityksestä yhtään kiinni.

 

[jassoo7]

Eikö tuo ole aika selvä asia, että nollakuormalla pystytään tuottamaan suurin nopeus?

Joo kyllä mutta se ei tarkoita ollenkaan että voimaa tuotetaan kuten graafissa vähän. Tuossa yllä on kyykky esimerkki @jyrä Linkkaamasta videosta.

 

[jassoo7]

Niin eli tietyllä kuormalla ollaan yhdellä pisteellä tuossa käyrällä, sillä kuormalla ei voida olla monessa kohtaa käy

Tuosta on oikeasti vaikea tehdä graafia joka sitten soveltuisi joka skenaarioon. Yritin kyllä mutta en onnistunut sellaista että ilkeän laittaa sitä esille. Yhden asian laitat oikein niin toinen alkaa kusta. Mutta jos sanon kyllä niin luulen että ollaan samalla sivulla.

 

[jassoo7]

Tuolla käyrän oikeassa päässä lihas lyhenee maksimaalista nopeutta (kun kuormaa ei ole). Kun kuormaa aletaan lisätä, hidastuu lihaksen lyhenemisnopeus eksponentiaalisesti, kunnes jollakin kuormalla päädytään tilanteeseen, missä lihas ei enää kykene nostamaan kuormaa.

Mutta jos pyrit joka kuormalla maksimaaliseen nopeuteen ei voida konsentriselle puolelle vetää "käyrää" noin. Koska jossain vaiheessa "kevyelläkin" kuormalla nopeasti liikkuessa voimantuotto on merkittävää! (Tämä väsynyt F=ma)

En mä nyt ymmärrä mikä tässä on niin vaikeaa. Velocity viittaa vektorinopeuteen, eli millä vauhdilla lihas supistuu (lyhenee). Se ei ole ihan sama asia kuin se miten nopeasti lihas supistuu.

Eli?

Käyrän punainen osa erkanee hieman isometrisesta vihreästä viivasta jossa kohtaa kuorma kasvaa, mutta nopeus ei nouse. Se kuvaa sitä, että lihas pystyy jarruttamaan suurempaa ja suurempaa kuormaa liikkeen nopeutumatta. Tullaan samaa hidasta vauhtia alas. Kun käyrä kääntyy vaakaan, ollaan lihaksen absiluuttisen voimantuoton maksimissa jolloin kuorma on maksimaalinen ja nopeus kasvaa hetki hetkeltä, lihas siis ei pysty enää vastustamaan kuormaa ja kuorma alkaa tulla alaspäin kiihtyvällä nopeudella.

Tähän kirjoitin tuohon jyrän videon esimerkkiin mitenkä eksentrinen suunta olisi minusta kuvaavampi piirtää. Eli alkaa korkeammalta, lähempää kiihtyvyyden nopeaa päätä ja tulee "vähän niin kuin" tuo konsentrinen käyrä peilikuvana.

 

[tompo]

Tuosta on oikeasti vaikea tehdä graafia joka sitten soveltuisi joka skenaarioon. Yritin kyllä mutta en onnistunut sellaista että ilkeän laittaa sitä esille. Yhden asian laitat oikein niin toinen alkaa kusta. Mutta jos sanon kyllä niin luulen että ollaan samalla sivulla.

Mihin ihmeen joka skenaarioon? Siinä kuvataan yksinkertaisesti lihaksen nopeutta vs maksimaalista voimaa ajan hetkellä x.

 

[tompo]

Joo kyllä mutta se ei tarkoita ollenkaan että voimaa tuotetaan kuten graafissa vähän. Tuossa yllä on kyykky esimerkki @jyrä Linkkaamasta videosta.

Kuinkas sitten?

 

[Pappi]

eksentrinen suunta olisi minusta kuvaavampi piirtää. Eli alkaa korkeammalta, lähempää kiihtyvyyden nopeaa päätä ja tulee "vähän niin kuin" tuo konsentrinen käyrä peilikuvana.

Mutta silloin se menisi päin vittua.