Bensa vs. diesel

Pro Nutrition Fire Kick, 20 x 25 ml -20%
Mitä tää tarkotti?

Tämän voi jokainen tarkistaa jos ei usko. Kyttää ajotietokoneen hetkellistä näyttöä ajaessaan ylämäkeä, niin huomaa, että kulutuslukema ei muutu tai se muuttuu hyvin vähän. Normaalisti ajaessa taas ylämäkeen kuluu helposti kolmasosa enemmän ainetta kuin tasaisella osuudella.

puhun vaan omasta 748 newtonin bimeristä tässä kohtaa. Kiekkamittarista aika harvoin huomaa ajavansa mäkeä, miltei koskaan ei tapahdu mitään. Ja kulutus yleensä muuttuu siitä 6tosen kohdalta kymppiin, kahteentoista, mäen aikana. Yleisimmin ehken kymppiin.

On ne kyllä erilaisia nuo vääntämättömät moottorit, noihin vääntäviin verraten, ylämäissäkin.
 
SUPER WHEY ISOLATE (3,9 kg) -24%
mlatvala sanoi:
Mitä tää tarkotti?

Tämän voi jokainen tarkistaa jos ei usko. Kyttää ajotietokoneen hetkellistä näyttöä ajaessaan ylämäkeä, niin huomaa, että kulutuslukema ei muutu tai se muuttuu hyvin vähän. Normaalisti ajaessa taas ylämäkeen kuluu helposti kolmasosa enemmän ainetta kuin tasaisella osuudella.

puhun vaan omasta 748 newtonin bimeristä tässä kohtaa. Kiekkamittarista aika harvoin huomaa ajavansa mäkeä, miltei koskaan ei tapahdu mitään. Ja kulutus yleensä muuttuu siitä 6tosen kohdalta kymppiin, kahteentoista, mäen aikana. Yleisimmin ehken kymppiin.

On ne kyllä erilaisia nuo vääntämättömät moottorit, noihin vääntäviin verraten, ylämäissäkin.
Click to expand...
Niin ajatko tasakaasulla vai vakkari päällä vai mahdollisesti itse vähän lisää kaasua painaen? Tietenkään kierroslukumittarissa ei tapahdu mitään jos nopeuskaan ei muutu. Tässä oli siis kyse tasakaasulla ajamisesta, ei tasanopeutta ajamisesta.
 
Tais kärryt karata alta 748nm saattelemana (vai paljoko se oli, joka viestissä se taidetaan mainita). Powerhousu puhuu asiaa. Taloudellisin tapa ajaa ylämäkeä on tasakaasu, jolloin vauhti toki hieman tippuu.
 
Tasakaasu on toki taloudellisin tapa, mutta ymmärsinkö nyt oikein että litralla polttoainetta ajaa yhtä pitkän matkan, oli kyse tasamaasta tai ylämäestä? Jos siis ajaa tasakaasulla.
 
Jos ylämäessä vauhti saa tippua, niin mitä jos laittaa alunperinkin vakkarin 70:iin 80:in asemasta? Mielestäni kulutuksia voi verrata vain samalla matkalla ja samalla keskinopeudella.

Newtoneilla ei taida olla mitään tekemistä asian kanssa. Tai on sen verran, että mitä enemmän tehoa niin sitä suuremmat kitkapinnat ym. moottorissa. Ja korkeampi kulutus. Kone on siis ylimitoitettu normaaliin liikenteeseen.
 
tomps123 sanoi:
Tasakaasu on toki taloudellisin tapa, mutta ymmärsinkö nyt oikein että litralla polttoainetta ajaa yhtä pitkän matkan, oli kyse tasamaasta tai ylämäestä? Jos siis ajaa tasakaasulla.
Click to expand...
Suunnilleen näin, koska tehoa otetaan saman verran. Ylämäkeen matkanteko tietysti kestää huomattavasti kauemmin. Teho on tässä se avainsana. Moottori ymmärtää ainoastaan kaasupolkimen asennon ja sillä säädellään miten paljon tehoa otetaan. Ja tietyn tehon ulos ottamiseen vaaditaan aina suurin piirtein saman verran polttoainetta. Huomatkaa nyt sanat suunnilleen ja suurin piirtein. Moottori ei toimi ihan niin suoraviivaisesti ja sen hyötysuhde riippuu käyntinopeudesta, kaasun asennosta ja merkuriuksen suhteellisesta asemasta aurinkoon nähden.
 
Zone-sarja -42%
Jotenkin silti vaikea uskoa, ettei painovoimalla olisi mitään tekemistä asian kanssa. Eli kärjistin mielessäni tilannetta: tasamaalla autoon vaikuttaa n määrä voimia (tien kitka, ilmanvastus, moottorin osien kitkat jne). Ylämäessä autoon taas vaikuttaa n+1 määrä voimia, kun mukaan tulee painovoima. Eikö tämä siis vaikuta millään lailla liikkeeseen tarvittavan energian määrään?

Autoon vaikuttavilla voimilla tarkoitan siis sen liikkumista estäviä voimia.
 
tomps123 sanoi:
Jotenkin silti vaikea uskoa, ettei painovoimalla olisi mitään tekemistä asian kanssa. Eli kärjistin mielessäni tilannetta: tasamaalla autoon vaikuttaa n määrä voimia (tien kitka, ilmanvastus, moottorin osien kitkat jne). Ylämäessä autoon taas vaikuttaa n+1 määrä voimia, kun mukaan tulee painovoima. Eikö tämä siis vaikuta millään lailla liikkeeseen tarvittavan energian määrään?
Click to expand...
Mä mietin itsekin tätä eilen ja arvailin, että jos meillä on käytettävissä sama määrä energiaa ja siitä otetaan sama määrä tehoa ja kun teho on työ jaettuna ajalla ja painovoima hidastaa liikettä ylämäkeen mentäessä, niin pidemmässä ajassa voidaan samalla teholla tehdä enemmän työtä. Ja työtähän tarvitaan enemmän noustaksemme mäen päälle vs. ajettaessa tasamaalla. Tässä kohtaa meni kyllä aivot solmuun kun mieleen tuli paljon muitakin tähän vaikuttavia asioita. Yritän nyt vain saada teorian vastaamaan käytäntöä, nimittäin mielenkiintoista on se, että käytännössä kyllä ylämäen pääsee ylös lähes samalla kulutuksella kuin ajaessa suoralla tiellä tai alamäessä ja ainoa mikä muuttuu, on nopeus. Ja tämä on todettu monella autolla kulutuslukemia kyttäämällä. Käytäntö siis pitää osapuilleen paikkansa, mutta miten saadaan teoria liitettyä siihen, niin se on toinen juttu. Tässä on nyt kuitenkin mukavasti sellainen tilanne, että mun ei periaatteessa tarvitsee todistaa itselleni mitään teorian avulla, koska käytäntö on jo osoittanut asian olevan näin ja sitähän on huono enää lähteä epäilemään.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Niin. Käytäntö ja "lähes samalla kulutuksella" tarkoittanee tässä tapauksessa vaan pyöristyksiä. Kulutuslukemat on varmaan yhden desimaalin tarkkuudella, ainakin omassa autossa. Turhanpäivästä lätinää mäkin tässä teen, mutta alkoi näin teorian kannalta kiinnostamaan. Ja ajattelin liikettä tässä tapauksessa vaan työn kannalta, eli en huomioi aikaa laisinkaan.

Noustessa ylämäkeä auton liike-energiaa muutetaan potentiaalienergiaksi (auton laskiessa mäkeä takaisin alas se muutetaan takaisin liike-energiaksi). Mikäli tasamaalla ja ylämäkeen kuljettu matka vaatisi täsmälleen saman määrän työtä (W=F*s), niin tällöinhän me saataisiin ilmaiseksi potentiaalienergian määrän verran energiaa. Koska ilmaista energiaa ei ole, niin väittäisin jonkin olevan tässä oletuksessa vialla. Tällöin kaikki tiet kannattaisi tehdä aaltomaisiksi, jolloin matka-ajat kasvaisi, mutta käytännössä päästäisiin miltei ilmaiseksi perille.

Eli: kuljetaan tasamaata 1km matka, työtä tehdään vaikka 1000 joulea.
Kuljetaankin 500m ylämäkeen, työtä (housun käytännön mukaan) tehtäisiin 500 joulea. Sitten muutetaan se saatu potentiaalienergia liike-energiaksi ja lasketeltaisiin alamäkeen seuraavat 500m, työtä ei tehdä laisinkaan. Eli aaltomaisesti (ylämäki - alamäki) tehdyillä teillä kuljettaisiin puolella siitä energiamäärästä, mitä tasaisilla teillä.

Koitan tässä samalla tehdä töitä, joten voi olla että pohdintani ei pidä ihan paikkaansa. Argumentointia saa ja pitää tehdä.
 
Ihan mielenkiinosta keskustelua täällä. Enpä ole itse kokeillu ajaa mäkeä tasakaasulla, koska ei hermot kestä sitä että vauhti hidastuu huomattavasti. Tästä päästäänkin siihen, että tuleeko tuosta mäkien ajamisesta tasakaasulla oleellista säästöä vs. pidetään tasainen nopeus ylämäissä. Tasakaasulla ajettaessa joutuu mäen jälkeen kehittämään vauhdin uudestaan ja siihen menee taas polttoainetta, kun taas tasanopeudella voi vaikka hifistellä ja heittää vapaalle jos ylämäen jälkeen on heti alamäki. Mitenkä tuossa käy pidemmässä ajossa? Esim. 100km matkalla.
 
Molemmat taidatte olla omalla tavallanne oikeassa. Autoon vaikuttaa ylämäkeen mennessä vierintävarstuksen ja ilmanvastuksen lisäksi myös nousuvastus. Nousuvastus lasketaan kaavalla F=G*sin(alfa). Eli ylämäkeen ajaessa tietenkin pitää ottaa huomioon auton massa, sekä kiihtyvyys g=9,81 m/s^2 ja myös tien nousukulma. Mitä jyrkempi tie, sitä enemmän suurempi nousuvastus. Joten jos ajatellaan, että ajetaan vakio teholla tietty matka ylämäkeen, nopeus tippuu tietyn määrän. Alamäkeen auto kiihtyy helpommin, kun nousuvastus vaihtuu negatiiviseksi, jolloin samalla teholla saadaan enemmän nopeutta. Oletan siis koko ajan, että kaasupolkimen asento on vakio ja ajetaan nopeudella, jolla auton tehot ovat riittävät, ettei se nuupahda kesken matkan, tai ettei kierrokset ala laskea. En kuitenkaan tiedä miten vakiokaasulla tuo auton kiihtyvyys käyttäytyy alamäkeen kiihdyttäessä, ehtiikö nopeus nousta takaisin aiempaan matkustusnopeuteen, vai joudutaanko kaasupoljinta painamaan alaspain kiihdytyksen vuoksi, jolloin myös kulutus kasvaa.

Eli ainakin oman pähkäilyn perusteella autolla voi ajaa ns. vakio kulutuksella välittämättä siitä onko tie mäkinen vai ei. Tällöin kuitenkin auton vauhti muuttuu sen mukaan kuinka jyrkistä ja pitkistä mäistä on kyse.
 
tomps123 sanoi:
Tasakaasu on toki taloudellisin tapa, mutta ymmärsinkö nyt oikein että litralla polttoainetta ajaa yhtä pitkän matkan, oli kyse tasamaasta tai ylämäestä? Jos siis ajaa tasakaasulla.
Click to expand...

Ei todellakaan aja. Ihan perusfysiikan avulla pitäisi tietää.

Itse ajan silloin tällöin erästä mäkistä tiepätkää ja alamäessä tulee kerättyä vauhtia hillitysti ja uskon sen olevan taloudellisin ajotapa. Kyseisen reitin mäet on sen verran jyrkkiä ja pitkiä, että jos 80kh/h vauhdilla niihin lähtee niin saa joko seistä kaasupolkimen päällä tai vaihtaa kolmosta silmään että ylös asti pääsee. Varsinkaan kun ei ole 750 nanomillin vääntöä kotterossa.
 
Ikiturso sanoi:
Voi, jos vaihdetaan vaihdetta.
Click to expand...




mutta tällöinhän ei puhuta linearisuudesta. Paitsi jos oletettaisiin vaihteita olevan pirusti.

Käytännön tasosta en väitä mitään, mutta imo teoriassa samalla työmäärällä ei tehdä samaa matkaa tasamaalla ja ylämäessä. Kuten aiemminkin kävi ilmi tuo nousu asteen kaava, josssa on putoamiskiihtyvyys g mukana --> kappale joutuu tekemään enemmän työtä voittaakseen tämän voiman.
 
tomps123 sanoi:
Käytännön tasosta en väitä mitään, mutta imo teoriassa samalla työmäärällä ei tehdä samaa matkaa tasamaalla ja ylämäessä. Kuten aiemminkin kävi ilmi tuo nousu asteen kaava, josssa on putoamiskiihtyvyys g mukana --> kappale joutuu tekemään enemmän työtä voittaakseen tämän voiman.
Click to expand...
Ei munkaan mielestä. Saman painoisen kappaleen nostamiseen saman mäen päälle tarvitaan aina sama määrä energiaa, oli nopeus sitten mikä tahansa ja teho vain muuttuu. Tässä nyt tuleekin se koukku, että käytännössä kuitenkin tiedämme ettei asia ole ihan näin. Ja tässä kohtaa menee sekaisin, koska se vaikuttaisi oleva ristiriidassa käytännön kanssa eikä sovi niihin teorioihin mitä päässäni pyörittelen.

Mutta onko auton polttoaineenkulutus nyt sitten riittävissä määrin verrannollinen otettuun tehoon nähden? Nimittäin jos se teho pysyisi koko ajan vakiona (kaasupolkimella säädellään tehoa) niin silloinhan käy niin, että mitä pidemmällä aikavälillä sen tehon käytämme, niin työmäärä kasvaa. Eli samalla teholla voimme tehdä isomman työn, mutta tietysti pidemmässä ajassa. Jospa tämä pitää ajatella tätä kautta ja pelkkä energian tuijottaminen vetää padan jumiin.

Mutta entäs sitten kun moottorin kierrosluku laskee mäessä, niin pysyykö se teho noin suurinpiirtein vakiona? Teho on kulmanopeus kertaa vääntö. Kulmanopeus laskee niin väännön pitäisi nousta. Mahtaako nousta? Jos ei, niin sit ollaan taas siinä tilanteessa, että teho itse asiassa laskee ja samalla laskee työ.

Entä jos nämä mäet mitä tuolla maanteillä nyt normaalisti ovat, eivät ole tarpeeksi jyrkkiä siihen nähden, että nähtäisiin riittävän suuri heilahtelu polttoaineenkulutuksessa (kun nyt puhutaan muutaman desin heilahtelusta) ja se saa ajattelemaan, että eroa ei juuri ole? Toisaalta kyllä siinä on oltava ero, koska käytäntö osoittaa kyllä selvästi, että tasakaasulla ajettaessa kulutus on pienempi kuin ylämäkiin kaasua painettaessa.
 
Polttoaineen kulutus on tavallaan suoraan verrannollinen kaasun asentoon mutta eipä taida auto kuluttaa yhtä paljon täydellä kaasulla oli sitten 1500 tai 4500rpm? Eiks moderni moottorinohjaus päätä kuinka paljon soppaa koneeseen menee, ei varmaan yhtä paljon matalilla kuin korkeilla kierroksilla. Eikä tehokaan taida olla vakio läpi kierroslukualueen? Luulenpa että toi on aika monimutkainen juttu.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom