Ylätalja, latsien varma kehittäjä
- Keskustelun aloittaja Mike
- Aloitettu
- Liittynyt
- 18.4.2002
- Viestejä
- 213
En tiedä miksi monet ihmiset ovat aivan järkyttävässä takanojassa ylätaljaa tehdessä, senkö takia, että saa enempi painoa tjs. Itse olen kuitenkin hieman takakenossa sen takia, että suorana ollessa tangosta kiinni pitäessa olkapää - kyynerpäälinja on vaakatasossa. Liikerata jää siis todella lyhyeksi jos on pystyasennossa. Tämä johtuu varmaan suurelta osin pituudesta (196)..
Olen myös kokeillut ylätaljaa lattialla istuen, jolloin se tuntuu paljon paremmalta. Ihmiset vaan katsovat kummissaan, kun apina istuu maassa ja repii taljaa..
Arnoldi (en tiedä kuinka hyvä referenssi) kirjassaan "Bodaa Arnoldin kanssa" vetää ylätaljaa hieman takakenossa, syytä tähän en tiedä. Ehkä pitkät kädet.
Mutta tuosta kuvasta heräsi kysymys, että pitäisikö kyynerpäitä vetää enempi sivuilta alas kuin etukautta alas? Arska näyttäisi vetävän enemmänkin etukautta alas, kun taas Nyyssölä vetää enempi sivulta alas. Vaikuttavatko nämä eri tavalla?
Näin intuition perusteella jos ajattelee vetävänsä tankoa alas, niin vetää tuolla Arskan tavalla, mutta jos ajattelee vetävänsä kyynärpäitä alas, niin vetää Nyyssölän tavalla. Toinen kuivaharjoittelun perusteella tuleva intuitio sanoo, että jos nojaa taakse päin niin kyynerpäät tulee enempi etukautta alas.
Ehkä tää on vaan hifistelyä..
Olen myös kokeillut ylätaljaa lattialla istuen, jolloin se tuntuu paljon paremmalta. Ihmiset vaan katsovat kummissaan, kun apina istuu maassa ja repii taljaa..
Arnoldi (en tiedä kuinka hyvä referenssi) kirjassaan "Bodaa Arnoldin kanssa" vetää ylätaljaa hieman takakenossa, syytä tähän en tiedä. Ehkä pitkät kädet.
Mutta tuosta kuvasta heräsi kysymys, että pitäisikö kyynerpäitä vetää enempi sivuilta alas kuin etukautta alas? Arska näyttäisi vetävän enemmänkin etukautta alas, kun taas Nyyssölä vetää enempi sivulta alas. Vaikuttavatko nämä eri tavalla?
Näin intuition perusteella jos ajattelee vetävänsä tankoa alas, niin vetää tuolla Arskan tavalla, mutta jos ajattelee vetävänsä kyynärpäitä alas, niin vetää Nyyssölän tavalla. Toinen kuivaharjoittelun perusteella tuleva intuitio sanoo, että jos nojaa taakse päin niin kyynerpäät tulee enempi etukautta alas.
Ehkä tää on vaan hifistelyä..
- Liittynyt
- 12.7.2004
- Viestejä
- 1 062
- Ikä
- 38
eddy sanoi:
Kun asennon kaltevuutta muuttaa, työskentelevät lihakset priorisoituvat eri tavoin. Selkeässä takakenossa latsien työ pienenee ja trapsien alaosa (keskellä selkää) tekee suuremman työn. Eli liike muuttuu leventävästä paksuntavampaan suuntaan, koska veto tulee eri kulmasta. Takakeno muuttaa vedon suunnan enemmän kulmasoutua muistuttavaksi.
EDIT: jos liikkeen tekee takakenossa, niin kulma tulee säilyttää koko liikeradan ajan, eikä mousta yläasennossa pystyyn.
- Liittynyt
- 22.2.2005
- Viestejä
- 2 424
eddy sanoi:
pienestä kohtuullisesta heilumisesta tuskin on hirveästi haittaa kunhan vain keskittyy kunnolla siihen supistukseen sekä siihen että kyynärpäät liikkuvat suoraan kylkiin eivätkä "taakse".. tuossa huojumisessa kun yleensä käy niin että ylätaljasta tulee alatalja :jahas:
Mitä enemmän "taakse" viet kyynärpäitä niin sitä enemmän rajaat vain yläosan leveästä selkälihaksesta sekä autat työtä epäkkäällä.
Toki ne molemmat tyylit leveään selkälihakseen ottaa mutta paljon keskitetymmän ja kokonaisvaltaisemman supistuksen kyseiseen lihakseen kyllä mielestäni saa juuri vetämällä kyynärpäät sivulta kylkiin.
Leveän selkälihaksen tehtäviähän on mm olkavarren veto ylhäältä alas jolloin sillä kulmalla kuinka eteen kyynärpäät ovat ei olisi merkitystä.. Kuitenkin kun lihaksen rakennetta ja syitä kahtoo, sekä ajattelee vähän miten lihas kiinnittyy olkavarteen, niin voisi olla perusteltua ajatella että kyynärpäät sivulta juuri saisi aikaan suuremmassa osassa lihasta tarvetta supistua.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuva:Latissimus_dorsi.png
Varmasti molemmat tavat tuovat jotakin mutta ehkä kuitenkin kyynärpäitten edestävienti mahdollistaa enemmän auttajan roolissa olevien lihasten (m. trapezius, biceps brachii, yms) mukanaolon myöskin paremmin ja tuo toinen tyyli sitten paremmin eristää juuri leveän selkälihaksen
Sehän on siis ihan haluaako siitä kokonaisvaltaista yläselän perusliikettä vai kohdistaako sitä juuri leveälle selkälihakselle.. Miettii sitten sen mukaan miten liikkeen toteuttaa (kunhan sitten toteuttaa sen järkevästi ;) )
- Liittynyt
- 7.12.2003
- Viestejä
- 6 675
Niskan taakse kun tarpeeksi pitkään vetelee niin voi ruveta varailemaan aikaa fysiatrille olkapääongelmien vuoksi. Olkapäät ei oikein tykkää mistään niskan takaa -liikkeestä koska se ei oo luonnollinen liikerata.
- Liittynyt
- 10.4.2006
- Viestejä
- 938
- Liittynyt
- 29.6.2003
- Viestejä
- 274
En nyt sanoisi noinkaan. Itse vedän ylätaljan aina niskan taakse. En koskaan eteen. Ei ainakaan kahdeksasan vuoden aikana ole tullut olkapääongelmia.
Eli sanoisin että kokeilemalla se selviää. Toisilla kestää, toisilla ei.
(Esim. jos joku kysyy neuvoja juoksemisesta, niin itse sanoisin että älä missään tapauksessa aloita juoksua. Menee polvet paskaksi kuten mulla. Viikon verran sain syödä buranaa että pystyi kävelemään, kun polviin sattui niin saatanasti.)
Tästä opin että jalat treenataan mun kohdalla salilla, ei lenkkipolulla...
Eli toisille voi hyvinkin sopia niskan taakse veto ylätaljalla, ja toisille taas ei missään tapauksessa...
- Liittynyt
- 23.10.2005
- Viestejä
- 1 189
Jeps! Itekkin olen aina tehnyt niskan taakse, eikä mitään ongelmia ole ollut olkapäiden kanssa (uskoisin ainakin että ne on ihan eri liikket mitkä mun olkapäitä enemmän rasittaa). Yläselkä se on ollu kipeänä treenin jälkeen, eikä olkapää.
Rinnalle kun vedän niin tulee hirveesti rynkytettyä, niskan taakse taas vedän tangon suoraan niskaan ilman mitään kikkailuja.
Rinnalle kun vedän niin tulee hirveesti rynkytettyä, niskan taakse taas vedän tangon suoraan niskaan ilman mitään kikkailuja.
- Liittynyt
- 21.8.2004
- Viestejä
- 2 970
En kyllä käsitä mikä tässä mättää: pitäisi saada latseihin sen verran potkua, että saisi leuanvedot käyntiin (nyt ei mene yhtäkään), mutta ylätalja jumittaa 70 kg:n kohdalla. :curs:
Kun lisään painoa pakkaan, niin tekniikka hajoaa, mutta tuolla <70 kg pakalla hinkkaaminen taas ei näytä tuottavan mitään kehitystä. Tuntumasta ei ole tietoakaan. Hauiksille liike ei tunnu menevän, mutta 70 kiloa lähestyttäessä alan kallistua yhä enemmän taakse, kunnes homma menee rumaksi repimiseksi trapseilla.
Selkätreeni on muuten mukavaa (varsinkin kulmasoutu tangolla), mutta ylätalja on aina ollut se ongelmatapaus.
Kun lisään painoa pakkaan, niin tekniikka hajoaa, mutta tuolla <70 kg pakalla hinkkaaminen taas ei näytä tuottavan mitään kehitystä. Tuntumasta ei ole tietoakaan. Hauiksille liike ei tunnu menevän, mutta 70 kiloa lähestyttäessä alan kallistua yhä enemmän taakse, kunnes homma menee rumaksi repimiseksi trapseilla.
Selkätreeni on muuten mukavaa (varsinkin kulmasoutu tangolla), mutta ylätalja on aina ollut se ongelmatapaus.
- Liittynyt
- 15.6.2003
- Viestejä
- 1 314
Koin viime treeneissä valaistumisen. Salilta missä kävin ei löytynyt leuanvetopaikkaa, joten rupesin tutkiskelemaan josko smithissä pystyisi vetelemään. Smithin tankoa ei saanut nostettua ihan ylös asti, joten menin tangon alle polvilleni tarkoituksena vedellä leukoja polvet koukussa---->Alunperin tarkoituksena oli tehdä leveellä myötäotteella ja kaverin avustamana, mutta siinä maassa polvillani ollessani aattelin, että mitenköhän sujuisi jos itse avittaisin nostaessa varpaillani maasta työntäen--->heureka! Aivan törkeen puhtaasti sai leukoja vedeltyä: räjähtävästi ylös, todella rauhallinen lasku, eikä liikaa apua varpaista. Smithissä tanko siis semmoiselle korkeudelle, että juuri saa tangosta kiinni kun on polviltaan maassa kädet ylös ojennettuina.
Jos ylätalja/normi leuat tuntuu vaikeilta/liian raskailta, suosittelen. Voi olla vanha juttu, mutten itse ole koskaan kenenkään vastaavia nähnyt tekevän (penkin avustuksella olen).
Jos ylätalja/normi leuat tuntuu vaikeilta/liian raskailta, suosittelen. Voi olla vanha juttu, mutten itse ole koskaan kenenkään vastaavia nähnyt tekevän (penkin avustuksella olen).
- Liittynyt
- 12.5.2006
- Viestejä
- 173
Mulla oli tuohon leuanvetoon liittyen saman tyyppistä "alkukankeutta" ja ei millään noussut leuat... salilla jossa käyn on kaksi leuanveto tankoa matala ja korkea ja siinä korkeassa riippuessani jalkojen alle jää noin 20-30cm väliä lattiaan. Aluksi tuntui että eihän tässä nouse millään kunnes aloin tekemään aina muutaman toiston sillain että hyppäsin tankoon silleen ettei kädet jääneet ihan suoraksi alhaalla vaan 140asteeseen about jolloin alkoi nousemaan... Nykyään menee jo puhtaasti riippumis asennosta ja paranee koko ajan 
- Liittynyt
- 21.8.2004
- Viestejä
- 2 970
Kiitoksia vastaajille. Joo, kyllä tuollaiset avustetut leuat taitaa olla se, mitä seuraavaksi kokeilen. Smithiä salilla ei ole ja leuanvetotanko on niin korkealla etteivät tällaisen kääpiön jalat ylety maahan edes vartalo suorana, mutta eiköhän siihen alle saa jonkun jakkaran.
Katsotaan kuinka nopeasti päädyn salikomediaa threadiin. ;-)
Katsotaan kuinka nopeasti päädyn salikomediaa threadiin. ;-)
- Liittynyt
- 6.3.2005
- Viestejä
- 2 876
- Ikä
- 42
Lisätään vaikka tänne todella hyvä teksti latsien kehittämisestä. Jos jollakin on ongelmia päästä tietyn lisäpainorajan yli leuanvedossa (tai ylätaljassa) niin kannattaa lukea, melkoisesti uutta asiaa. Ehkäpä ne latsitkin siinä ohessa SUORASTAAN RÄJÄHTÄVÄT kasvuun. ;)
http://www.t-nation.com/readTopic.do?id=1344676
http://www.t-nation.com/readTopic.do?id=1344676
- Liittynyt
- 20.10.2006
- Viestejä
- 1 520
Aika hyvännäköstä tekstiä..Tosin itte en kaikkea ymmärrä:(..
Ittee tekis mieli ainaki saada suomennos tähän:
Driving up the Bench Press
Back in August of 2005, I started training with the crew at South Side gym in Stratford, CT. In the crew is a guy named Vincent Dizenzo, who has an 800-pound shirted bench and 600-pound raw bench under his belt. One of my major problems was poor leg drive, and I never realized what it was until I saw Vincent bench.
He told me that once I got leg drive down, my bench would go up 10%. Long story short, my leg drive has gotten better, and I've gone from a 340 bencher to a 420 bencher in about fifteen months. Vincent knows his stuff.
So how does leg drive relate to the lats? Just like we saw with the squat and deadlift, the force from the heels driving into the floor has to get to the bar somehow, and the lats are one avenue through which this force has to travel.
How can we ensure that our lats are engaged appropriately when we bench? First, it's imperative that we ditch the "bodybuilder-style," elbows-flared style and replace it with a more elbows-tucked style of benching. I went into great detail on the difference between the two in Shoulder Savers Part I. There are some videos included, so check it out.
As you watch those videos, consider the diagonal fiber orientation of the lats. You'll see that the elbows-tucked style increases lat recruitment dramatically, especially as you learn to increase activation intentionally by pulling the bar down to you. And, as we'll discuss now, it'll actually increase scapular stability and protect your shoulders and upper back from injury.
- Liittynyt
- 6.3.2005
- Viestejä
- 2 876
- Ikä
- 42
Jos tuo leg drive ei ole tuttu niin kato se vaikka täältä. Lyhyesti:
- Kun olet punnerrusvalmiina penkillä, ja lähdet laskemaan tankoa rinnalle, jännitä samalla pakaroita. Just sen verran ettei perse nouse penkistä.
- Kun lähdet nostamaan ylös, työnnä kantapäillä lattiaa kovasti samalla tavalla kun yrittäisit liukua penkkiä pitkin kohti varmistajaa. Työnnä sen verran että tangossa oleva paino pitää sut paikoillaan, ettet lähde liukumaan.
- Tämä kantapäillä työntämisestä tuleva voima johtuu pakaroiden ja latsien yhteisen kiinnityskohdan myöstä yläkroppaan ja parantaa tangon lähtöä rinnalta.
Tuo yo. "tekniikka" olis kyllä hyvä jonkun penkkaajan kattoa ettet hajota selkääsi liian kovalla kaarella. Muutenkin penkin pitäis sujua osapuilleen oikein että tosta olis hyötyä.
Tuossa artikkelissa puhutaan siitä kuinka latseja kannattaa tehdä myös penkkiä parantaaksesi. Eli siis siitä että voima johtuu paremmin latsien kautta punnerrukseen. Muutenkin kannattaa ennen penkkiä lämmitellä myös latsit.
- Kun olet punnerrusvalmiina penkillä, ja lähdet laskemaan tankoa rinnalle, jännitä samalla pakaroita. Just sen verran ettei perse nouse penkistä.
- Kun lähdet nostamaan ylös, työnnä kantapäillä lattiaa kovasti samalla tavalla kun yrittäisit liukua penkkiä pitkin kohti varmistajaa. Työnnä sen verran että tangossa oleva paino pitää sut paikoillaan, ettet lähde liukumaan.
- Tämä kantapäillä työntämisestä tuleva voima johtuu pakaroiden ja latsien yhteisen kiinnityskohdan myöstä yläkroppaan ja parantaa tangon lähtöä rinnalta.
Tuo yo. "tekniikka" olis kyllä hyvä jonkun penkkaajan kattoa ettet hajota selkääsi liian kovalla kaarella. Muutenkin penkin pitäis sujua osapuilleen oikein että tosta olis hyötyä.
Tuossa artikkelissa puhutaan siitä kuinka latseja kannattaa tehdä myös penkkiä parantaaksesi. Eli siis siitä että voima johtuu paremmin latsien kautta punnerrukseen. Muutenkin kannattaa ennen penkkiä lämmitellä myös latsit.
