"Vuosisadan rahoitusmarkkinakriisi"

[D.Yates]

Miksi eivät valtiot, esim Kreikka, Italia jne vaan yksinkertaisesti pistä haisemaan, kerta ei julkisen sektorin velalla ole merkitystä? Onko nyt kaikki muut tyhmiä ja narrison ainoa viisas?

 

[Kerrostalo]

Niin tuossa paradoksista siis pointtina oli, että kun korko nousee tarvitsee uutta rahaa luoda enemmän, jotta korko saadaan maksettua (sitähän rahaa ei missään ole ennestään). Toki koron nostaminen itsessään laskee lainahalua. Eli en siis väittänyt, että koron nostaminen ei vähentäisi lainaamista. Eikö periaatteessa korko ole syy siihen, miksi talouden tulee kasvaa jatkuvasti?

Ja tuosta, julkisen sektorin leikkauksista, eiköhän se ole juuri se mitä nyt voidaan (ja kannattaa) enään tehdä. Kuten viime sivulla pidemmässä viestissä kirjoitin, rivien välistä luettuna: Game over. Tuo vaan olisi pitänyt tajuta jo 2000-luvun alussa, eikä velkarahalla luoda 'kasvua' länsimaissa. Ja monet haukkuvat tuota Keynesiläisyydeksi, mutta mielestäni se ei ole sitä vaan siinä pointti onse, että säästetään nousukausilla ja kulutetaan sitten (säästöjä) laskukausilla. Nyt vaan on eletty velaksi. Lama on lääke taloudessa :D

Edit. Toinen mahdollisuus sitten valuutan arvon romahduttaminen. Ei onnistu ehkä perinteiselle keinoilla laman uhatessa, mutta mitenkäs jos EKP lähettää jokaisella valtiolle postitse vaikka 100 miljardia tai entäpä jokaiselle kansalaisella postitse 10000 euroa ;)

 

[Kerrostalo]

D.Yates: Sitähän ne ovat tehneet viimeiset x vuotta, mutta nyt on raja tullut vastaan. Jos niillä olisi oma valuutta, hätää ei olisi tällä saralla.

 

[narrisonford]

Miksi eivät valtiot, esim Kreikka, Italia jne vaan yksinkertaisesti pistä haisemaan, kerta ei julkisen sektorin velalla ole merkitystä? Onko nyt kaikki muut tyhmiä ja narrison ainoa viisas?

Kyllä esimerkiksi jotkut talouskonservatiivitkin ovat olleet sillä kannalla, että leikkaaminen tässä tilanteessa on järjetöntä. Esimerkiksi Sixten Korkman sanoi perjantain hesarissa, että hallitus syventää taantumaa kiristämällä finanssipolitiikkaa eikä pitänyt tällaista myötäsyklistä talouspolitiikkaa toivottavana. Ei tässä mistään poikkeuksellisesta viisaudesta ole kyse, vaan ihan normaalista järjenkäytöstä.

Kreikka, Italia jne eivät "yksinkertaisesti pistä haisemaan", koska ne eivät EMU-jäsenyyden ja euron käyttöönottamalla sitä yksinkertaisesti voi tehdä.

What has happened, it turns out, is that by going on the euro, Spain and Italy in effect reduced themselves to the status of third-world countries that have to borrow in someone else’s currency, with all the loss of flexibility that implies. In particular, since euro-area countries can’t print money even in an emergency, they’re subject to funding disruptions in a way that nations that kept their own currencies aren’t — and the result is what you see right now. America, which borrows in dollars, doesn’t have that problem.

http://www.nytimes.com/2011/11/11/opinion/legends-of-the-fail.html?

 

[D.Yates]

Ei hätää, EKP pistää haisemaan heti kun on saatu myötäkarvaisemmat hallitukset kriisimaihin.

Meinaatko ettei tällä tavoin aikaansaatu "devalvaatio" ei valu hintoihin ja aiheuta inflaatiota? Energian hintahan esimerkiksi varmasti nousee koska se on pitkälti euroalueen ulkopuolista tuontitavaraa. Ruuan osalta hyvin pitkälti sama, maailmanmarkkina määrää hinnat.

 

[Jami2003]

Nykyajan globaalissa maailmantaloudessa tuosta devalvaatiosta on muuten yllättävän pieni ilo koko valtion reaalitalouteen, eli talouskasvun aikaansaanti yrityksien menestymisen kautta.

 

[narrisonford]

Ei hätää, EKP pistää haisemaan heti kun on saatu myötäkarvaisemmat hallitukset kriisimaihin.

Meinaatko ettei tällä tavoin aikaansaatu "devalvaatio" ei valu hintoihin ja aiheuta inflaatiota? Energian hintahan esimerkiksi varmasti nousee koska se on pitkälti euroalueen ulkopuolista tuontitavaraa. Ruuan osalta hyvin pitkälti sama, maailmanmarkkina määrää hinnat.

Mikä tämä devalvaatio on mistä puhut?

Miksi ne hinnat nousevat? Perustele.

 

[pååtta]

http://rahajatalous.wordpress.com/2010/12/02/keskuspankkiraha-ja-valtion-kulutus/



Siitä olen samaa mieltä, että ainoa rajoite pankkien luotonannolle on asiakkaiden luottokelpoisuus. Asiakkaiden velan takaisinmaksukyky taas riippuu olennaisesti siitä onko ihmisillä töitä. Tämä taas tekee ymmärrettäväksi sen, miksi keskuspankkien yhtenä mandaattina on täystyöllisyyden ylläpito. (Muistaakseni meni niin, että FED:llä tuo on keskeisempi mandaatti kun taas EKP:lle on saksalaiseen tapaan asetettu HYPERkeskeiseksi mandaatiksi hintavakauden ylläpito ja jossain sivulauseessa ainoastaan mainitaan, että ai niin, keskuspankkipolitiikalla muuten voidaan myös edistää työllisyyttä. :D)

Täystyöllisyyden ylläpidon varmistamiseksi vaaditaan muun muassa julkisen sektorin kulutusta tilanteessa, jossa yksityinen sektori on kussut asiansa ja ihmisiä ajautuu työttömiksi. Ihmisten luottamus talouteen on tällöin pohjamudissa, rahaa pyritään holvaamaan ja ainoa taho jolla tuollaista psykologista rajoitetta kuluttamiseen EI PITÄISI OLLA on julkinen sektori. Tosin, kuten nyt on nähty, Euroopassa on aivan liian paljon ihmisiä jotka eivät näytä tajuavan yhtään mitään taloudesta. Voidaan vaikka aloittaa Suomen valtiovarainministeristä ja hänen viime viikollaan määrämistään julkisen sektorin leikkauksista.

Suomi haluaa säilyttää luottokelpoisuutensa, en sinänsä tiedä olisiko se vaarassa nykyiselläkään kun Suomen vajeet ovat koko EU:ssa. Lamat johtuvat aina pitkälti ylivelkaantumisesta ja ylivelkaantuminen pitää aina jotenkin ratkaista, joko velat maksetaan takaisin ja velkatasot tippuvat siedettävälle tasolle tai sitten ne jätetään maksamatta. Nykyistä taloutta vie eteenpäin luotonlaajennus. Julkisen sektorin ongelma on, että se periaatteessa tuota yhtään mitään karkeasti sanottuna. Julkisen sektorin esiinnousu taas johtaa monesti tuhlailuun ja inflaatioon. Tämä taas aiheuttaa korotuspaineita palkkoihin ja huonoon kilpailukykyyn. Nykyisin globaalissa maailmassa se ei ole kovin hyvä yhtälö kun työvoimasta on jatkuvasti lisää tarjontaa joten työpaikat muuttavat itään, jolloin tänne ei jää oikeastaan muuta kuin julkinen sektori ja sitähän kokeiltiin tuolla itänaapurissa.

Näin siis kärjistetysti.

 

[Kerrostalo]

Tulipa luettua noita blogeja ja keskusteluita. Tosiaan onhan tuo keskuspankin rahan tarjonta täysin riippuvaista kysynnystä eli rahan tarjonta (Ms) ei ole eksogeenistä niinkuin usein noissa teoriaoissa mainitaan vaan endogeenistä. Loogista sinänsä, kun se selviää :D Eli keskuspankki voi vaikuttaa tosiaan korolla (r) tuohon syntymiseen tai olematta ostamatta pankista arvopapereita.

Toinen erittäin mielenkiintoinen väite blogista:

Itseasiassa liikepankki ei koskaan lainaa keskuspankkirahaa “eteenpäin”, kuten money multiplier -teoria on meitä kaikkia väärin opettanut. Liikepankit luovat velkarahaa tyhjästä ja hankkivat tarvitsemansa keskuspankkirahan vasta lainaamisen jälkeen. Keskuspankkirahaa liikepankit puolestaan tarvitsevat selvittääkseen keskinäiset transaktionsa.

Kun liikepankin A asiakas ottaa pankista asuntolainaa ja maksaa asunnon myyjälle, jolla on tili liikepankissa B, syntyy pankkien taseisiin epätasapaino. Liikepankilla B on nyt asuntolainan verran enemmän vastattavaa (asiakkaan talletus), kun taas liikepankilla A on saman verran vastaavaa omaisuutta (asuntolaina). Jotta pankit saisivat taseensa tasapainoon, on liikepankin B lainattava liikepankista A asuntolainan verran keskuspankkirahaa. Lainauksen myötä molemmat pankit ovat jälleen maksukykyisiä. Jos pankit eivät suostu lainaamaan toisilleen, on liikepankin B käännyttävä keskuspankin puoleen ja lainattava rahaa niin sanotusta diskonttoikkunasta. Koska keskuspankin tehtävänä on pitää huolta pankkijärjestelmän maksukyvystä, se tarjoaa aina pankeille riittävät reservit. Tämän endogeenisen rahateorian mukaan reservivaatimuksilla ei ole mitään vaikutusta liikepankkien velanluontiin.

Miten tuo voi pitää paikkansa? Kärjistäen: Jos minä perustan pankin, naapurin Rami tulee ja lainaa minulta miljoonan rahaa. Luon rahan Ramin tilille korolla 3%, jonka jälkeen lainaan toiselta pankilta tai keskuspankilta seteleitä tarvittavan määrän vaikkapa korolla 2%. Tein nimellisvoittoa tyhjästä (jos Rami maksaa velkansa) 10000 rahaa. :jahas:

Sama periaatehan siinä toki on, vaikka keskuspankkiraha (tyhmä termi muuten, miksei vain raha) pitäisi olla reservissä jo valmiina ja perinteinen rahakerroin -teoria pitäisi paikkansa. Tuossa vielä yksi linkki mitä pitää vielä hieman lueskella.

http://bilbo.economicoutlook.net/blog/?p=1623

 

[narrisonford]

Miten tuo voi pitää paikkansa? Kärjistäen: Jos minä perustan pankin, naapurin Rami tulee ja lainaa minulta miljoonan rahaa. Luon rahan Ramin tilille korolla 3%, jonka jälkeen lainaan toiselta pankilta tai keskuspankilta seteleitä tarvittavan määrän vaikkapa korolla 2%. Tein nimellisvoittoa tyhjästä (jos Rami maksaa velkansa) 10000 rahaa. :jahas:

Sama periaatehan siinä toki on, vaikka keskuspankkiraha (tyhmä termi muuten, miksei vain raha) pitäisi olla reservissä jo valmiina ja perinteinen rahakerroin -teoria pitäisi paikkansa. Tuossa vielä yksi linkki mitä pitää vielä hieman lueskella.

Ei nuo korkoerot ole tuollaisia kuin toit esiin, vaikka en pankkien horisontaalisista markkinoista kovin paljon tiedäkään. Ensinnäkin, Ramin pitäisi olla suht tyhmä jos lainaa sinun pankiltasi 3 prosentin korolla miljoonan jos olisi saanut vastaavan lainan toiselta pankilta vaikka 2,25 prosentin korolla. Tämän takia pankkien välillä on kilpailua (ja siitä kilpailun olemassaolosta muuten pitää kanssa pitää huolta) korkomarginaalien osalta. Toisaalta, jos pankit hoitavat hommansa ja lainaavat vain luottokelpoisille asiakkaille, on bisnes tosiaankin suht varmaa. Ei varmaan ole ihme, että Wahlroosin Björn lähti Hankenin kansantaloustieteen professorin hommista pankkimaailmaan? Taisi tajuta matkan varrella jotain. ;)

Lisäksi keskuspankki rankaisee aina diskonttoikkunan käytöstä (ellei ole jokin poikkeusjärjestely käytössä), joten korko ei varmasti ole normaalitilanteessa alempi kuin pankkien välisiltä markkinoilta hankittaessa.

Keskuspankkiraha on terminä hyödyllinen koska sillä voidaan erottaa keskuspankin luoma raha liikepankkien luomasta velasta.

Markkinoiden taipumuksesta keskittyä:

Kapitalismi vaatii kilpailua toimiakseen, mutta yksittäiset kapitalistit tekevät kaikkensa kitkeäkseen kilpailun pois markkinoilta.

 

[Kerrostalo]

Jep tosiaan esimerkki oli hyvin kärjistetty, mutta tuo asia vain vaikuttaa hyvinkin oudolta. Sinällään erikoista, että eipä pankeilla ihan hirveän hyvin mene yleisesti, vaikka tyhjästä saavat tuotteensa luoda. Kait se on perinteinen ahneus eli lähdetään tavoittelemaan isoja voittoja isolla riskillä. Pitää kyllä lukea nuo kaikki mahd. artikkelit tuolta. Alkuvuodesta olisikin raha- ja pankkiteorian kurssi (kansis sivuaineena) ja siellä juuri perinteistä uusklassista / monetaristista näkemystä aiheesta. Pitää kuunnella jatkossa hieman eri korvalla :D

 

[D.Yates]

Mikä tämä devalvaatio on mistä puhut?

Miksi ne hinnat nousevat? Perustele.

EKP ostaa etelän paskapaperit kuljeksimasta. Markkinat huomaavat puljauksen jolloin se heijastuu euron kurssiin, dollaria vasten, RMB:tä vasten, ruplaa vasten jne. Tätä tarkoitin. Seurauksena öljyn eurohinta nousee, samoin käy raaka-aineille, vaatteille jne jne.
Toki jenkeillä sama kuvio käynnissä, mutta dollari ei ottane itteensä samaan tahtiin. No on tuossa muuttujia, mitä tekee kiina, mitä tekee Japani. Mutta eihän tästä tule mitään ellei euro halpene reilusti muita valuuttoja vasten.

 

[pååtta]

EKP ostaa etelän paskapaperit kuljeksimasta. Markkinat huomaavat puljauksen jolloin se heijastuu euron kurssiin, dollaria vasten, RMB:tä vasten, ruplaa vasten jne. Tätä tarkoitin. Seurauksena öljyn eurohinta nousee, samoin käy raaka-aineille, vaatteille jne jne.
Toki jenkeillä sama kuvio käynnissä, mutta dollari ei ottane itteensä samaan tahtiin. No on tuossa muuttujia, mitä tekee kiina, mitä tekee Japani. Mutta eihän tästä tule mitään ellei euro halpene reilusti muita valuuttoja vasten.

Kaikki keskuspankit pegailee valuuttojaan suhteessa toisiinsa. Kaikki ajattelivat siis kasvansa ulos ongelmista viennin avulla, mikä ei oikein onnistu noin. Korkeintaan kaiken kiinteän kaman hinta nousee mukavasti vaikka periaattessa hidastuvassa maailmantaloudessa hyödykkeiden hintojen pitäisi laskea.

Mikä minusta on vaarallista nykyisessä ideassa, että keskuspankit alkaisivat suoraan rahoittaa valtoiden vajeita on se, että sen sijaan että siitä seuraisi inflaatiokierre niin seurauksena on vaan romahtanut kysyntä. Hinnat nousevat, mutta kaikki ovat persauki.

 

[pååtta]

Italia taas yli 7%, velkakirjat halpenee vaikka EKP sekaantuu jälkimarkkinoille. Eikö keskuspankki olekaan kaikkivoipa?

 

[narrisonford]

Italia taas yli 7%, velkakirjat halpenee vaikka EKP sekaantuu jälkimarkkinoille. Eikö keskuspankki olekaan kaikkivoipa?

EKP:hän toimii periaatteessa Maastrichtin sopimuksen vastaisesti ja muutenkin on toiminut epäjohdonmukaisesti velkakirjojen ostoissa sekaantuen mm. jäsenmaiden kansalliseen politiikkaan (ks. Hurrin artikkeli aiheesta). En siis yhtään ihmettelisi, jos markkinat eivät luota siihen että keskuspankki viime kädessä ostaisi velkakirjat.

Sen sijaan toimiva väliaikainen järjestely voisi esimerkiksi olla sellainen, että jäsenmaat ilmoittavat maksavansa velkakirjoistaan korkoa x. Jos markkinat eivät tuolla korolla velkakirjoja osta, ostaa keskuspankki velkakirjat ts. se on velvoitettu ostamaan. Tällainen järjestely valtion velkakirjojen osalta on ollut vuosikausia käytössä ennen Bretton Woods -järjestelmää (Yhdysvalloissa myös sen aikana) ja toisaalta sen jälkeen. Huutokauppajärjestely on kehitetty vasta myöhemmin, jonka yhteydessä keskuspankeille annettiin lisääntyvissä määrin itsenäisyyttä niiden pelotellessa valtioita inflaatiopeikolla.

Jos tällaista solidaarisuutta ei löydy jäsenmaiden väliltä on EMU:sta pakko luopua. Itse näkisin järkevämpänä pyrkiä kehittämään sitä, mutta ei Saksan ehdoilla.

 

[pååtta]

EKP:hän toimii periaatteessa Maastrichtin sopimuksen vastaisesti ja muutenkin on toiminut epäjohdonmukaisesti velkakirjojen ostoissa sekaantuen mm. jäsenmaiden kansalliseen politiikkaan (ks. Hurrin artikkeli aiheesta). En siis yhtään ihmettelisi, jos markkinat eivät luota siihen että keskuspankki viime kädessä ostaisi velkakirjat.

Sen sijaan toimiva väliaikainen järjestely voisi esimerkiksi olla sellainen, että jäsenmaat ilmoittavat maksavansa velkakirjoistaan korkoa x. Jos markkinat eivät tuolla korolla velkakirjoja osta, ostaa keskuspankki velkakirjat ts. se on velvoitettu ostamaan. Tällainen järjestely valtion velkakirjojen osalta on ollut vuosikausia käytössä ennen Bretton Woods -järjestelmää (Yhdysvalloissa myös sen aikana) ja toisaalta sen jälkeen. Huutokauppajärjestely on kehitetty vasta myöhemmin, jonka yhteydessä keskuspankeille annettiin lisääntyvissä määrin itsenäisyyttä niiden pelotellessa valtioita inflaatiopeikolla.

Jos tällaista solidaarisuutta ei löydy jäsenmaiden väliltä on EMU:sta pakko luopua. Itse näkisin järkevämpänä pyrkiä kehittämään sitä, mutta ei Saksan ehdoilla.

Inflaatio ei ole mikään olematon uhka. Kohtuullisen kova inflaatio pyyhkäisee pienituloiset olemattomiin. Näin pienituloisena opiskelijana ei kiinnostasi maksaa 50% enemmän ehrmanneista joka vuosi

Jokatapauksessa EKP varmaan tulee Italiaa ja muita maita lopulta rahoittamaan. ERVV ( vai mikä se oli) ei ole saanut omia huutokauppojaan oikein toimimaan eikä rahaston suunniteltu koko riitä Italialle. Sixten Korkman epäili, että Ranskan ehdotus EKP:ltä varansa lainaavasta rahastosta on lopulta pakko hyväksyä MOT:ssa maanantaina.

 

[D.Yates]

Alan olla jo vahvasti sitä mieltä että euro hajoaa. Eikä siihen mene enää kauaa.

Markkinalähteiden mukaan ainoa keino padota euromaiden lainakorkojen nousu löytyy Frankfurtista: se vaatisi Euroopan keskuspankilta massiivisten tukiostojen käynnistämistä. EKP on kuitenkin ollut haluton voimakkaan intervention toteuttamiseen lainamarkkinoilla.

http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/omaraha/uutiset.jsp?oid=201111103319

 

[narrisonford]

Jokatapauksessa EKP varmaan tulee Italiaa ja muita maita lopulta rahoittamaan. ERVV ( vai mikä se oli) ei ole saanut omia huutokauppojaan oikein toimimaan eikä rahaston suunniteltu koko riitä Italialle. Sixten Korkman epäili, että Ranskan ehdotus EKP:ltä varansa lainaavasta rahastosta on lopulta pakko hyväksyä MOT:ssa maanantaina.

Kiitos vinkistä, oli mielenkiintoinen ohjelma!

Viime kädessä ainoa, jolla on sitä tulivoimaa, on Euroopan keskuspankki ja uskon että se joutuu ostamaan enemmän valtionlainoja markkinoilta kuin se haluaisi ja olisi myöskin ollut itse asiassa parempi, että olisi tehty ERVV:stä pankki, joka olisi voinut lainata Euroopan keskuspankista, tällainen ehdotus on ollut hyvin pitkään pöydällä, se on tyrmätty EKP:n ja Saksan taholta, mutta siinä se ajatus minusta oli terve, että ne rahat voidaan lainata EKP:stä, tällaisessa kriisitilanteessa se on järkevää, siellä ne resurssit on, ja samalla luottotappioriski siirtyisi automaattisesti ERVV:n omistajille, eli valtioille, niin kuin olla pitää, se on poliittinen päätös ja edelleen myöskin se rahoituksen ehdollisuus, se että määritellään ne ehdot joilla lainan ottaja voi saada varoja käyttöönsä, sekin on poliittinen päätös.

...

Tätä vastustetaan sillä argumentilla, että se on setelirahoitusta ja voi aiheuttaa inflaatiota. Mut voidaan sanoa, että tätä käytetään monissa maissa, Yhdysvalloissa, Englannissa ja ei se välttämättä aiheuta inflaatiota. Tässä tilanteessa, näin vaikeassa kriisissä, en usko, että se aiheuttaa inflaatiota. Itse asiassa viimeisen kolme vuoden aikana tuollainen underline, perusinflaatio, on ollut euro alueella 1, 4 prosenttia muistaakseni . Piekmminkin se on liian matala. Ei meillä ole inflaatio ongelmaa, niin kauan kuin meidän taloustilanne on näin heikko, kun se on ja luottamuspula tätä luokkaa.

Toinen argumentti tätä vastaan on se, että on ristiriidassa tuon bail out säännön kanssa. Näin keskuspankki ei saa perussopimuksen mukaan käyttäytyä. Mutta kuten todettua, todella pahassa kriisissä säännöt ovat sellaisia, josta täytyy tehdä poikkeuksia. Juristit yleensä keksivät innovatiivisia perusteluja, miksi voidaan poiketa säännöistä tarvittaessa ja jos eivät keksi, niin sääntöjä voidaan rikkoa. Joku voi viedä asian Euroopan tuomioistuimeen, Court of Justice, joka vuosien jälkeen toteaa, että näin ei saa käyttäytyä, mutta siinä tilanteessa kriisi on kauan sitten ohi. Eli kyllä mielestäni, jos tämä tilanne kärjistyy uudelleen pahaksi, niin silloin me puhumme siitä, että Euroopan keskuspankki tekee sen saman, niin kuin moni keskuspankki on tehnyt, tekee tänä päivänäkin kautta maailman eli turvaa sen valtion liikkeille laskevien papereiden likviyden.

Todellakin olisi ollut järkevää, koska nykyinen järjestely supistaa kokonaiskysyntää Euroopassa eikä varmasti auta tämän taantuman selättämisessä.

Teksti oli muuten litteroitu jonkun toimesta päin persettä. Muutin pari kohtaa vastaamaan tuota oikean haastattelun sisältöä, mutta siellä on edelleen jotain mystistä.

http://ohjelmat.yle.fi/mot/mot_14_11/kasikirjoitus
http://areena.yle.fi/video/1321296864759

Kaikki keskuspankit pegailee valuuttojaan suhteessa toisiinsa. Kaikki ajattelivat siis kasvansa ulos ongelmista viennin avulla, mikä ei oikein onnistu noin. Korkeintaan kaiken kiinteän kaman hinta nousee mukavasti vaikka periaattessa hidastuvassa maailmantaloudessa hyödykkeiden hintojen pitäisi laskea.

Mikä minusta on vaarallista nykyisessä ideassa, että keskuspankit alkaisivat suoraan rahoittaa valtoiden vajeita on se, että sen sijaan että siitä seuraisi inflaatiokierre niin seurauksena on vaan romahtanut kysyntä. Hinnat nousevat, mutta kaikki ovat persauki.

Ei hinnat välttämättä laske, jos yritykset supistavat tuotantoaan, kun kysyntää ei ole. Eivät yritykset varmaan yksikkökustannuksia pysty pudottamaan, vaan ainoastaan myymään vähemmän "kamaa". Itse asiassa tällöin yhden hyödykkeen tuottaminen saattaa tulla kalliimmaksi. Kääntäen tämä toimii lisääntyneeseen kulutuskysyntään: ei hinnat välttämättä nouse, vaan yritykset tuottavat enemmän ja pienemmin yksikkökustannuksin. (Toki jos yritys on monopoliasemassa niin tällöin se saattaakin vain nostaa hintoja eikä tuota enemmän.)

Ihmisillä täytyy ensiksi olla töitä, jotta heillä olisi rahaa kuluttaa. En ymmärrä minkä takia kysyntä romahtaisi, jos nimenomaan täystyöllisyyden ylläpitämisellä (joka on yksi keskeinen idea suorassa keskuspankkirahoituksessa) pyritään lisäämään kokonaiskysyntää?

Inflaatio ei ole mikään olematon uhka. Kohtuullisen kova inflaatio pyyhkäisee pienituloiset olemattomiin. Näin pienituloisena opiskelijana ei kiinnostasi maksaa 50% enemmän ehrmanneista joka vuosi

Mun mielestä noi sun tekstistäsi boldaamani osiot on ainakin päällipuolisesti jotenkin ristiriidassa toistensa kanssa. Ensimmäinen on itse asiassa ristiriidassa itsensä kanssa: "sen sijaan että siitä seuraisi inflaatiokierre niin seurauksena on vaan romahtanut kysyntä. Hinnat nousevat, mutta kaikki ovat persauki." Haluaisitko vähän selventää? Mitä esimerkiksi tarkoitat inflaatiolla?

 

[pååtta]

Eli siis miksei hintojen nousua saa länsimaissa välttämättä saa samalla tapaa koplattua palkkojen nousuun on syynä se, että toisin kuin vaikkapa 70 -luvulla AY-liikkeillä ei ole samanlaista neuvotteluvoimaa. Tämä siis johtuu siitä, että markkinoille on tullut miljarditolkulla uusia työntekijöitä. Sitten nousevat hinnat tietty vaikuttavat siihen, että kulutus vähenee kun ihmiset eivät enää osta tavaraa samalla tapaa ja liiketoiminnasta tulee kannattamatonta. Tietysti voidaan tehdä siten, että Suomi lainaa EKP:ltä nollakorolla tai EKP setelirahoittaa Suomen valtiota, joka palkkaa työläiset siirtämään kiviä metsässä, mutta kannattaako tuohon nyt mennä?

 

[Jami2003]

Ei hinnat välttämättä laske, jos yritykset supistavat tuotantoaan, kun kysyntää ei ole. Eivät yritykset varmaan yksikkökustannuksia pysty pudottamaan, vaan ainoastaan myymään vähemmän "kamaa". Itse asiassa tällöin yhden hyödykkeen tuottaminen saattaa tulla kalliimmaksi. Kääntäen tämä toimii lisääntyneeseen kulutuskysyntään: ei hinnat välttämättä nouse, vaan yritykset tuottavat enemmän ja pienemmin yksikkökustannuksin. (Toki jos yritys on monopoliasemassa niin tällöin se saattaakin vain nostaa hintoja eikä tuota enemmän.)

Oikea yritysmaailma ei todellakaan toimi näin. Yritykset taistelevat viimeiseen hengenvetoon asti pienenevistä markkinoista. Kekseliäisyys on loputon tuotantokustannuksien leikkauksessa, mutta ikävä kyllä lähes kaikki keksinnöt ovat enemmän tai vähemmän epämieluisia länsimaille.