Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Miksi eivät valtiot, esim Kreikka, Italia jne vaan yksinkertaisesti pistä haisemaan, kerta ei julkisen sektorin velalla ole merkitystä? Onko nyt kaikki muut tyhmiä ja narrison ainoa viisas?
What has happened, it turns out, is that by going on the euro, Spain and Italy in effect reduced themselves to the status of third-world countries that have to borrow in someone else’s currency, with all the loss of flexibility that implies. In particular, since euro-area countries can’t print money even in an emergency, they’re subject to funding disruptions in a way that nations that kept their own currencies aren’t — and the result is what you see right now. America, which borrows in dollars, doesn’t have that problem.
Ei hätää, EKP pistää haisemaan heti kun on saatu myötäkarvaisemmat hallitukset kriisimaihin.
Meinaatko ettei tällä tavoin aikaansaatu "devalvaatio" ei valu hintoihin ja aiheuta inflaatiota? Energian hintahan esimerkiksi varmasti nousee koska se on pitkälti euroalueen ulkopuolista tuontitavaraa. Ruuan osalta hyvin pitkälti sama, maailmanmarkkina määrää hinnat.
http://rahajatalous.wordpress.com/2010/12/02/keskuspankkiraha-ja-valtion-kulutus/
Siitä olen samaa mieltä, että ainoa rajoite pankkien luotonannolle on asiakkaiden luottokelpoisuus. Asiakkaiden velan takaisinmaksukyky taas riippuu olennaisesti siitä onko ihmisillä töitä. Tämä taas tekee ymmärrettäväksi sen, miksi keskuspankkien yhtenä mandaattina on täystyöllisyyden ylläpito. (Muistaakseni meni niin, että FED:llä tuo on keskeisempi mandaatti kun taas EKP:lle on saksalaiseen tapaan asetettu HYPERkeskeiseksi mandaatiksi hintavakauden ylläpito ja jossain sivulauseessa ainoastaan mainitaan, että ai niin, keskuspankkipolitiikalla muuten voidaan myös edistää työllisyyttä. :D)
Täystyöllisyyden ylläpidon varmistamiseksi vaaditaan muun muassa julkisen sektorin kulutusta tilanteessa, jossa yksityinen sektori on kussut asiansa ja ihmisiä ajautuu työttömiksi. Ihmisten luottamus talouteen on tällöin pohjamudissa, rahaa pyritään holvaamaan ja ainoa taho jolla tuollaista psykologista rajoitetta kuluttamiseen EI PITÄISI OLLA on julkinen sektori. Tosin, kuten nyt on nähty, Euroopassa on aivan liian paljon ihmisiä jotka eivät näytä tajuavan yhtään mitään taloudesta. Voidaan vaikka aloittaa Suomen valtiovarainministeristä ja hänen viime viikollaan määrämistään julkisen sektorin leikkauksista.
Miten tuo voi pitää paikkansa? Kärjistäen: Jos minä perustan pankin, naapurin Rami tulee ja lainaa minulta miljoonan rahaa. Luon rahan Ramin tilille korolla 3%, jonka jälkeen lainaan toiselta pankilta tai keskuspankilta seteleitä tarvittavan määrän vaikkapa korolla 2%. Tein nimellisvoittoa tyhjästä (jos Rami maksaa velkansa) 10000 rahaa. :jahas:
Sama periaatehan siinä toki on, vaikka keskuspankkiraha (tyhmä termi muuten, miksei vain raha) pitäisi olla reservissä jo valmiina ja perinteinen rahakerroin -teoria pitäisi paikkansa. Tuossa vielä yksi linkki mitä pitää vielä hieman lueskella.
Mikä tämä devalvaatio on mistä puhut?
Miksi ne hinnat nousevat? Perustele.
EKP ostaa etelän paskapaperit kuljeksimasta. Markkinat huomaavat puljauksen jolloin se heijastuu euron kurssiin, dollaria vasten, RMB:tä vasten, ruplaa vasten jne. Tätä tarkoitin. Seurauksena öljyn eurohinta nousee, samoin käy raaka-aineille, vaatteille jne jne.
Toki jenkeillä sama kuvio käynnissä, mutta dollari ei ottane itteensä samaan tahtiin. No on tuossa muuttujia, mitä tekee kiina, mitä tekee Japani. Mutta eihän tästä tule mitään ellei euro halpene reilusti muita valuuttoja vasten.
Italia taas yli 7%, velkakirjat halpenee vaikka EKP sekaantuu jälkimarkkinoille. Eikö keskuspankki olekaan kaikkivoipa?
EKP:hän toimii periaatteessa Maastrichtin sopimuksen vastaisesti ja muutenkin on toiminut epäjohdonmukaisesti velkakirjojen ostoissa sekaantuen mm. jäsenmaiden kansalliseen politiikkaan (ks. Hurrin artikkeli aiheesta). En siis yhtään ihmettelisi, jos markkinat eivät luota siihen että keskuspankki viime kädessä ostaisi velkakirjat.
Sen sijaan toimiva väliaikainen järjestely voisi esimerkiksi olla sellainen, että jäsenmaat ilmoittavat maksavansa velkakirjoistaan korkoa x. Jos markkinat eivät tuolla korolla velkakirjoja osta, ostaa keskuspankki velkakirjat ts. se on velvoitettu ostamaan. Tällainen järjestely valtion velkakirjojen osalta on ollut vuosikausia käytössä ennen Bretton Woods -järjestelmää (Yhdysvalloissa myös sen aikana) ja toisaalta sen jälkeen. Huutokauppajärjestely on kehitetty vasta myöhemmin, jonka yhteydessä keskuspankeille annettiin lisääntyvissä määrin itsenäisyyttä niiden pelotellessa valtioita inflaatiopeikolla.
Jos tällaista solidaarisuutta ei löydy jäsenmaiden väliltä on EMU:sta pakko luopua. Itse näkisin järkevämpänä pyrkiä kehittämään sitä, mutta ei Saksan ehdoilla.
Markkinalähteiden mukaan ainoa keino padota euromaiden lainakorkojen nousu löytyy Frankfurtista: se vaatisi Euroopan keskuspankilta massiivisten tukiostojen käynnistämistä. EKP on kuitenkin ollut haluton voimakkaan intervention toteuttamiseen lainamarkkinoilla.
Jokatapauksessa EKP varmaan tulee Italiaa ja muita maita lopulta rahoittamaan. ERVV ( vai mikä se oli) ei ole saanut omia huutokauppojaan oikein toimimaan eikä rahaston suunniteltu koko riitä Italialle. Sixten Korkman epäili, että Ranskan ehdotus EKP:ltä varansa lainaavasta rahastosta on lopulta pakko hyväksyä MOT:ssa maanantaina.
Sixten Korkman @ MOT sanoi:Viime kädessä ainoa, jolla on sitä tulivoimaa, on Euroopan keskuspankki ja uskon että se joutuu ostamaan enemmän valtionlainoja markkinoilta kuin se haluaisi ja olisi myöskin ollut itse asiassa parempi, että olisi tehty ERVV:stä pankki, joka olisi voinut lainata Euroopan keskuspankista, tällainen ehdotus on ollut hyvin pitkään pöydällä, se on tyrmätty EKP:n ja Saksan taholta, mutta siinä se ajatus minusta oli terve, että ne rahat voidaan lainata EKP:stä, tällaisessa kriisitilanteessa se on järkevää, siellä ne resurssit on, ja samalla luottotappioriski siirtyisi automaattisesti ERVV:n omistajille, eli valtioille, niin kuin olla pitää, se on poliittinen päätös ja edelleen myöskin se rahoituksen ehdollisuus, se että määritellään ne ehdot joilla lainan ottaja voi saada varoja käyttöönsä, sekin on poliittinen päätös.
...
Tätä vastustetaan sillä argumentilla, että se on setelirahoitusta ja voi aiheuttaa inflaatiota. Mut voidaan sanoa, että tätä käytetään monissa maissa, Yhdysvalloissa, Englannissa ja ei se välttämättä aiheuta inflaatiota. Tässä tilanteessa, näin vaikeassa kriisissä, en usko, että se aiheuttaa inflaatiota. Itse asiassa viimeisen kolme vuoden aikana tuollainen underline, perusinflaatio, on ollut euro alueella 1, 4 prosenttia muistaakseni . Piekmminkin se on liian matala. Ei meillä ole inflaatio ongelmaa, niin kauan kuin meidän taloustilanne on näin heikko, kun se on ja luottamuspula tätä luokkaa.
Toinen argumentti tätä vastaan on se, että on ristiriidassa tuon bail out säännön kanssa. Näin keskuspankki ei saa perussopimuksen mukaan käyttäytyä. Mutta kuten todettua, todella pahassa kriisissä säännöt ovat sellaisia, josta täytyy tehdä poikkeuksia. Juristit yleensä keksivät innovatiivisia perusteluja, miksi voidaan poiketa säännöistä tarvittaessa ja jos eivät keksi, niin sääntöjä voidaan rikkoa. Joku voi viedä asian Euroopan tuomioistuimeen, Court of Justice, joka vuosien jälkeen toteaa, että näin ei saa käyttäytyä, mutta siinä tilanteessa kriisi on kauan sitten ohi. Eli kyllä mielestäni, jos tämä tilanne kärjistyy uudelleen pahaksi, niin silloin me puhumme siitä, että Euroopan keskuspankki tekee sen saman, niin kuin moni keskuspankki on tehnyt, tekee tänä päivänäkin kautta maailman eli turvaa sen valtion liikkeille laskevien papereiden likviyden.
Kaikki keskuspankit pegailee valuuttojaan suhteessa toisiinsa. Kaikki ajattelivat siis kasvansa ulos ongelmista viennin avulla, mikä ei oikein onnistu noin. Korkeintaan kaiken kiinteän kaman hinta nousee mukavasti vaikka periaattessa hidastuvassa maailmantaloudessa hyödykkeiden hintojen pitäisi laskea.
Mikä minusta on vaarallista nykyisessä ideassa, että keskuspankit alkaisivat suoraan rahoittaa valtoiden vajeita on se, että sen sijaan että siitä seuraisi inflaatiokierre niin seurauksena on vaan romahtanut kysyntä. Hinnat nousevat, mutta kaikki ovat persauki.
Inflaatio ei ole mikään olematon uhka. Kohtuullisen kova inflaatio pyyhkäisee pienituloiset olemattomiin. Näin pienituloisena opiskelijana ei kiinnostasi maksaa 50% enemmän ehrmanneista joka vuosi![]()
Ei hinnat välttämättä laske, jos yritykset supistavat tuotantoaan, kun kysyntää ei ole. Eivät yritykset varmaan yksikkökustannuksia pysty pudottamaan, vaan ainoastaan myymään vähemmän "kamaa". Itse asiassa tällöin yhden hyödykkeen tuottaminen saattaa tulla kalliimmaksi. Kääntäen tämä toimii lisääntyneeseen kulutuskysyntään: ei hinnat välttämättä nouse, vaan yritykset tuottavat enemmän ja pienemmin yksikkökustannuksin. (Toki jos yritys on monopoliasemassa niin tällöin se saattaakin vain nostaa hintoja eikä tuota enemmän.)