"Vuosisadan rahoitusmarkkinakriisi"

Japanin omat eläkelaitokset ovat suurimmassa määrin ostaneet Japanin velkakirjoja. Ei siinä sen kummallisempaa ole.

Jaa, eli valtion velkakirjojen korko ja maan luottoluokitus eivät perustukaan siis Japanin talouden "objektiivisiin kriteereihin"?

Koska eihän sillä, että Japanin omat eläkelaitokset ostavat maan velkakirjoja, pitäisi olla mitään vaikutusta siihen mikä valtion joukkovelkakirjojen tämänhetkinen korko ja toisaalta maan luottoluokitus (AA-) on? Korkotason ja luottoluokituksenhan piti perustua puhtaasti siihen onko valtio "vastuullinen"?

Tällä samalla logiikallahan Kreikan joukkovelkakirjojen korkojen pitäisi laskea alle yhteen prosenttiin, kunhan jokin taho, esimerkiksi EKP, ilmoittaisi ostavansa suuren määrän Kreikan joukkovelkakirjoja? Jos sama logiikka ei pätisi Kreikan joukkovelkakirjoihin niin kerro toki miksi ei.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Yritysten kilpailukyvyllä toki on merkitystä niiden oman olemassaolon kannalta. Valtioiden osalta tilanne on erilainen.

Eli jos yritykset eivät ole kilpailukykyisiä jossain valtiossa, se on vain niiden yritysten ongelma, ei sen valtion. Olen sanaton.

Voisitko vielä perustella miten esimerkiksi Suomelle ei ole ollenkaan ongelmallista että yritykset ovat kilpailukyvyttömiä suomessa ja lopettavat täällä toiminnan. Ilmeisesti löytyy joku hyvä talousteoria jossa Suomi ottaa lisää velkaa ja jakaa rahan asukkaisilleen ja kulutusjuhlat jatkuvat hamaan ikuisuuteen...
 
Jaa, eli valtion velkakirjojen korko ja maan luottoluokitus eivät perustukaan siis Japanin talouden "objektiivisiin kriteereihin"?

Koska eihän sillä, että Japanin omat eläkelaitokset ostavat maan velkakirjoja, pitäisi olla mitään vaikutusta siihen mikä valtion joukkovelkakirjojen tämänhetkinen korko ja toisaalta maan luottoluokitus (AA-) on? Korkotason ja luottoluokituksenhan piti perustua puhtaasti siihen onko valtio "vastuullinen"?

Tällä samalla logiikallahan Kreikan joukkovelkakirjojen korkojen pitäisi laskea alle yhteen prosenttiin, kunhan jokin taho, esimerkiksi EKP, ilmoittaisi ostavansa suuren määrän Kreikan joukkovelkakirjoja? Jos sama logiikka ei pätisi Kreikan joukkovelkakirjoihin niin kerro toki miksi ei.

Monia hämää tuo kun puhutaan vaikkapa Kreikan korkojen karkaamisesta yli 200%. Kreikallahan ei ole yhtään velkakirjaa markkinoilla, joiden kuponkikorko olisi 200% vaan kyseessä on vain se kun sijoittajat myyvät alehintaan pois velkakirjojaan. Eli vaikka EKP ostaisi kaiken Kreikan lainan pois markkinoilta niin se johtaisi siihen, että EKP:lla olisi kasa Kreikan velkaa taseesaan eikä muuta. Korkoihin se ei vaikuta hetkellistä pudotusta lukuunottamatta mitenkään ellei sijoittajat ala pitämään Kreikkaa taas hyvänä sijoituksena. Muutoin EKP ei ole kuin hyväuskoinen hölmö jolle saa dumpattua paskapaperit pois omia taseita mädättämästä.
 
Minusta olisi jo korkea aika ottaa käyttöön ns transaktiovero. Tulisi vähän rotia tuohon sairaaseen keinotteluun. Minusta tuntuu, että halutaan tehdä tarkoituksella näitä kriisejä, joiden aiheuttamista kurssiheilahduksista sitten tehdään rahaa. Ja paljon tehdäänkin.

Ja mitä sitten tehtäisiin niillä varoilla jotka tuo vero keräisi? Itseasissa se voisi olla yksi avain tämän Euroopan velkakriisin ratkaisuun.
1)Ensiksi perustettaisiin Euroopan oma roskapankki.
2)Sitten pakotettaisiin pankit myymään lainansa puoleen hintaan roskapankille.
3)Tämän jälkeen roskapankki alkaisi aikanaan perimään valtioilta hyvin alhaisella korolla ja hyvin hitaasti koko lainasummaa takaisin.
4)Toki roskapankki lainaisi myös ongelmavaltioille kovilla ehdoilla (hyvin hoidettu talous jne), mutta alhaisella korolla rahaa, jota valtiot eivät tietenkään muuten saisi. Nythän ongelma on siinä, että pankit alkavat käyttämään pakkotilannetta hyödyksi ja perivät törkeitä korkoja ongelmavaltioilta. Ja siten pahentavat niiden tilannetta.
5)Transaktioverolla kerätyt rahat ohjattaisiin Euroopan roskapankin tilille.

Mitä siitä sitten lopulta syntyisi? Helvetin iso vakauttaja rahoitusmarkkinoille. Jos/kun tulee taas vastaava kriisi, niin on edes jokin instanssi jolla olisi rahaa ja resursseja pistää hommalla stoppi.
 
Minusta olisi jo korkea aika ottaa käyttöön ns transaktiovero. Tulisi vähän rotia tuohon sairaaseen keinotteluun. Minusta tuntuu, että halutaan tehdä tarkoituksella näitä kriisejä, joiden aiheuttamista kurssiheilahduksista sitten tehdään rahaa. Ja paljon tehdäänkin.

Tuon puhtaasti huono idea sen vuoksi, että markkinoilta katoaa likviditeettiä, joka sitten vahvistaa vain volatiliteetia. Eli saadaan juuri päinvastainen vaikutus mitä halutaan. Eri asia tietysti jos haluaa veroa kerätä pelkästään, mutta mikään markkinoiden vakauttaja tuollainen ei ole.
 
Tuon puhtaasti huono idea sen vuoksi, että markkinoilta katoaa likviditeettiä, joka sitten vahvistaa vain volatiliteetia. Eli saadaan juuri päinvastainen vaikutus mitä halutaan. Eri asia tietysti jos haluaa veroa kerätä pelkästään, mutta mikään markkinoiden vakauttaja tuollainen ei ole.

Onko todellakin niin? Valitettavasti se vaan on niin että markkinoiden tulee sitten vain sopeutua siihen, että tällainen varasto tarvitaan. En kyllä mitenkään usko, että sillä olisi todellista vaikutusta siinä mielessä, että johdannaiskauppa lakkaisi kokonaan, sillä nyt puhutaan verosta joka olisi ehkä 0,005% per kauppa. Vain keinottelu, joka perustuu hyvin pienille marginaaleilla ja isoille volyymeille kärsii. Mutta varmaan sinäkin olet samaa mieltä, että lahjakkaalla ihmisellä voisi olla järkevämpääkin tekemistä ihmiskunnassa kuin saada palkkansa promillen heilahduksista öljyn hinnassa.. Vaikkakin se palkka olisi miljoonia.

Ja tietenkin se raha joka kertyy roskapankille ei voi olla kokonaan passiivisena tilillä makaamassa. Tottakai sekin palautuu kiertoon sijoituksina, tukina ja lainoina jne. Ja kun otetaan mukaan poliittinen riski, niin tämä on enemmän kuin todennäköistä. Mikä siis muuttuisi? Tulisi uusi peluri mukaan, jolla olisi toivottavasti jonkinlainen moraalinen rooli.
 
Tulipa tässä mieleen pohdiskellessa, että eikö viime päivinä tapahtunut korkojen nousu myös AAA-maiden velkapapereille ole täysin luonnollinen reaktio, jos markkinat odottavat EKP:n lopulta aloittavan paperien oston ja käynnistävän inflaation. Jos siis odotat 5% inflaatiota, miksi ihmeessä antaisit lainaa kiinteällä 2% korolla?
 
Onko todellakin niin? Valitettavasti se vaan on niin että markkinoiden tulee sitten vain sopeutua siihen, että tällainen varasto tarvitaan. En kyllä mitenkään usko, että sillä olisi todellista vaikutusta siinä mielessä, että johdannaiskauppa lakkaisi kokonaan, sillä nyt puhutaan verosta joka olisi ehkä 0,005% per kauppa. Vain keinottelu, joka perustuu hyvin pienille marginaaleilla ja isoille volyymeille kärsii. Mutta varmaan sinäkin olet samaa mieltä, että lahjakkaalla ihmisellä voisi olla järkevämpääkin tekemistä ihmiskunnassa kuin saada palkkansa promillen heilahduksista öljyn hinnassa.. Vaikkakin se palkka olisi miljoonia.

Ja tietenkin se raha joka kertyy roskapankille ei voi olla kokonaan passiivisena tilillä makaamassa. Tottakai sekin palautuu kiertoon sijoituksina, tukina ja lainoina jne. Ja kun otetaan mukaan poliittinen riski, niin tämä on enemmän kuin todennäköistä. Mikä siis muuttuisi? Tulisi uusi peluri mukaan, jolla olisi toivottavasti jonkinlainen moraalinen rooli.

Juuri tuo nopea treidaus tuo markkinoilla likviditeettiä. Käytännössä tuon aiheuttaa a) Kauppoja käydään vasta kun kurssiero kattaa veron tuoman erotuksen b) Kun markkinoilla on vähemmän likviditeettiä niin yksi kauppa heiluttaa suhteessa enemmän niitä. Ei sen puoleen jos haluat, että Goldman Sachs saa heiluteltua kursseja yhä enemmän niin tuohon vero on kyllä omiaan.
 
Tuleeko AAA luottoluokituksen omaavista EU-maista oma neuvosto EU:lle, jossa päätetään raha asioista jatkossa? B-luokan mailta päätösvalta pois. Alkaa olla liittovaltio-malli jo lähellä. Tekeekö Kreikan uusi Pää/valtionvarainministeri isommat kuprut pankki kontaktiensa kanssa vai saadaankö Kreikan talous kuriin? Nyt olisi taas hyvät saumat hieman keinotella kurssien kanssa, ennen kuin todelliset leikkaus tulokset tulee ilmi Kreikasta. Mellakat on kuitenkin jo päällä, joten kasvu näyttää todella epätodennäköiseltä. Näyttäisi peli olevan jo lähellä menetettyä Kreikan kanssa. Voikohan vedonlyöntitoimistossa jo laittaa rahat Kreikan erottamisen puolesta ja mikä on kerroin?
 
Juuri tuo nopea treidaus tuo markkinoilla likviditeettiä. Käytännössä tuon aiheuttaa a) Kauppoja käydään vasta kun kurssiero kattaa veron tuoman erotuksen b) Kun markkinoilla on vähemmän likviditeettiä niin yksi kauppa heiluttaa suhteessa enemmän niitä. Ei sen puoleen jos haluat, että Goldman Sachs saa heiluteltua kursseja yhä enemmän niin tuohon vero on kyllä omiaan.

Minä en ole kyllä samaa mieltä. Tuo "jos laitatte tällaisen veron niin sitten keinottelemme vielä enemmän"-argumentti on taas vähän samanlainen kuin tämä "olemme veloissa ja liian isoja kaatumaan, joten antakaa lisää rahaa"-argumentti, jota pankit ovat nyt käyttäneet.

Eikös tuo isomman kurssieron vaatiminen tarkoita myös isompaa riskiä pankille? Mikä taas tekee keinottelusta vähemmän kiinnostavaa. Ja tätä riskiähän voidaan kasvattaa nostamalla tuota veroa. Jos jokin huomataan hyvin alhaisen/olemattoman riskin toiminnaksi, niin silloin astuu hyvin äkkiä mukaan tekijä X eli Ahneus ja voittoja aletaan hakemaan volyymilla ja se ei voi olla kenenkaan etu pitkalla tahtaimella
 
Minä en ole kyllä samaa mieltä. Tuo "jos laitatte tällaisen veron niin sitten keinottelemme vielä enemmän"-argumentti on taas vähän samanlainen kuin tämä "olemme veloissa ja liian isoja kaatumaan, joten antakaa lisää rahaa"-argumentti, jota pankit ovat nyt käyttäneet.

Eikös tuo isomman kurssieron vaatiminen tarkoita myös isompaa riskiä pankille? Mikä taas tekee keinottelusta vähemmän kiinnostavaa. Ja tätä riskiähän voidaan kasvattaa nostamalla tuota veroa. Jos jokin huomataan hyvin alhaisen/olemattoman riskin toiminnaksi, niin silloin astuu hyvin äkkiä mukaan tekijä X eli Ahneus ja voittoja aletaan hakemaan volyymilla ja se ei voi olla kenenkaan etu pitkalla tahtaimella

Jonkinlainen naturalistinen virhepäätelmä tuo ensimmäinen kappale näyttäisi olevan. Tosiasiasta aletaan vetämään moraalisia johtopäätöksiä.

Ei isompi kurssiero tarkoita mitään isompaa riskiä missään nimessä. Se tarkoittaa sitä, että kaupankäynti on sykäyksittäistä. Oletko ikänä ajanut autolla, joka käy vaan kahdella pytyllä?
Minkälaista toimintaa on muuten tämä kuuluisa keinottelu? Mitä eroa on keinottelulla jos sinä ostat vaikka Nokian osakkeita sillä tavoitteella, että sen kurssi nousisi? Eikö tuokin ole keinottelua?
 
Jonkinlainen naturalistinen virhepäätelmä tuo ensimmäinen kappale näyttäisi olevan. Tosiasiasta aletaan vetämään moraalisia johtopäätöksiä.

Ei isompi kurssiero tarkoita mitään isompaa riskiä missään nimessä. Se tarkoittaa sitä, että kaupankäynti on sykäyksittäistä. Oletko ikänä ajanut autolla, joka käy vaan kahdella pytyllä?
Minkälaista toimintaa on muuten tämä kuuluisa keinottelu? Mitä eroa on keinottelulla jos sinä ostat vaikka Nokian osakkeita sillä tavoitteella, että sen kurssi nousisi? Eikö tuokin ole keinottelua?

En ala väittelemään kanssasi, sillä tätä ketjua seuraamalla olen huomannut, että olet siinä minua parempi, sinnikkäämpi ja halukkaampi. Tunnusta siis tappioni jo heti.

Mutta..

Ei se ole minusta virhepäätelmä. Ei ole mitenkään sanottua, että esimerkiksi pankkien kaatuminen ei olisi lopulta ollut hyvä asia pitkässä juoksussa. Ehkä kerta romahdus olisi kuitenkin ollut se paras ratkaisu kaikille. Nythän tässä olemme olleet löysässä hirressä jo vaikka kuinka kauan. Tämäkin argumentti vain esitettiin ja hyväksyttiin ilman lähdekritiikkiä.

Samoin myös ei ole mitenkään osoitettua faktaa, että transaktiovero aiheuttaisi lopulta sen isompaa heiluntaa kursseille ja se olisi sitten jotenkin sen haitallisempaa kuin nykyinenkään tilanne. Minusta kyseessä on kuitenkin vain ikäänkuin pokeripeli, jossa talo vie jokaisesta jaosta pienen osan. Voi päättää että ei pelaa tätä peliä, sillä rahan määrä teoriassa pienenee pikkuhiljaa tai sitten voi ajatella että voittaa kuitenkin vastustajansa. Riskihän se lisää kun rahamäärä koko pelissä alenee eli mahdollisesti voitettava rahamäärä on pelissä aina pienempi jako jaolta, jos nyt leikitään että peli olisi suljettu, kuten se tavallaan onkin. Samoin myös riskiä lisää se, että kun olet tehnyt ostosi, niin 0,001-0,005% välinen kurssinousu/lasku ei vielä auta mitään. Vasta sen jälkeen alat tekemään voittoa. Periaatteessa siis jokainen ostosi/osallistumisesi on aina -0,005% tappiolla. Kyllä tällä on hurja merkitys, jos pelataan (velka)vivulla.

Se, että vero keräisi roskapankille ison määrän rahaa olisi se vakauttava tekijä, sillä silloin meillä olisi jokin taho, jolla olisi resursseja puuttua kriiseihin. Nythän tämä markkinoiden epävarmuus on se ongelma. Jos meillä olisi tällainen Eurooppalainen pankki, niin Kreikan ongelmat eivät tuntuisi niin pahasti täällä. Meidän ei tarvitsisi edes miettiä lainaamista Kreikalle vaan Europaan roskapankki ottaisi valtion haltuunsa. Pelkkä tietoisuus tästä rauhoittaisi markkinoita.
 
Tarkemmin ajateltuna olet oikeassa tuon riskin suhteen, mutta sekin lähinnä puhuu likviditeetin heikkemisen ja isompien kurssiheilahtelujen puolesta. Millaista toimintaa muuten tämä keinottelu on? Onko se shorttaamista vai mitä?

Vastaavaa veroa muuten kokeiltiin tuossa naapurissa takavuosina:

Vuonna 2006 Marion G. Wrobel tutki eri maiden kokemuksia pääomakauppaveroista.[16]

Wrobelin mukaan Ruotsi otti tammikuussa 1984 käyttöön 0,5 %:n osakekauppaveron, tuplasi sen heinäkuussa 1986 ja sääti tammikuussa 1989 korkopapereille 0,002 - 0,003 %:n veron. Korkopaperien kauppa putosi jo ensimmäisenä päivänä 85 %, futuurikauppa putosi 98 % ja optiokauppa loppui kokonaan. 15.4.1990 korkopaperivero lakkautettiin ja vuonna 1991 osakekauppaverokin lakkautettiin, jolloin kauppa lisääntyi huomattavasti.

Vero romahdutti kaupan niin vähäiseksi, että esimerkiksi korkopaperien veron tuotto oli vain kolmaskymmenesosa odotetusta.[17] Myös pääomatulot putosivat, niin että pääomatuloverojen tuotto valtiolle väheni yhtä paljon kuin uusi arvopaperikauppavero tuotti.[18]

Sinä päivänä, jona vero ilmoitettiin, osakehinnat putosivat 2,2 %, ja edeltävän kuukauden 5,35 %:n hinnanpudotuksenkin arvioidaan johtuneen tietovuodoista. Veron tuplaaminen pudotti hintoja vielä prosentin. Verot myös nostivat valtion velanoton hintaa.

Ekonomisti Tim Harfordin mukaan Ruotsin osakekauppavero laski hintoja ja liikevaihtoa vähentämättä hintaheilahtelua. Ranskan osakemarkkinoilla veroa vastaavat isommat eräkoot lisäävät hintaheilahteluja verojen tavoin. Harfordin mukaan vero voi tuottaa harvempia mutta suurempia kauppoja, mikä voi lisätä hintaheilahteluja. Asuntomarkkinoillakin on suuria hintaheilahteluja, koska siellä kauppojen välit ovat pitkäaikaisia ja kaupat suuria sen sijaan, että hintoja korjailtaisiin jatkuvasti. [19]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Valuutansiirtovero
 
Onko todellakin niin? Valitettavasti se vaan on niin että markkinoiden tulee sitten vain sopeutua siihen, että tällainen varasto tarvitaan. En kyllä mitenkään usko, että sillä olisi todellista vaikutusta siinä mielessä, että johdannaiskauppa lakkaisi kokonaan, sillä nyt puhutaan verosta joka olisi ehkä 0,005% per kauppa. Vain keinottelu, joka perustuu hyvin pienille marginaaleilla ja isoille volyymeille kärsii. Mutta varmaan sinäkin olet samaa mieltä, että lahjakkaalla ihmisellä voisi olla järkevämpääkin tekemistä ihmiskunnassa kuin saada palkkansa promillen heilahduksista öljyn hinnassa.. Vaikkakin se palkka olisi miljoonia.
En oikein ymmärrä mitä "keinottelua" tuo estää, enkä ymmärrä myöskään, että mitä oikein tarkoitat keinottelulla. Jos sillä tarkoitetaan nopeaa kauppaa, niin katsotaanpa paria klassikkoesimerkkiä tuosta.

1. Arbitraasikauppa, jossa toista osaketta shortataan ja toista ostetaan, kunnes hinnoissa oleva väärä hinnoittelu korjautuu. Vero aiheuttaisi sen, että esim. yksittäisen suuren kaupan aiheuttama hinnannousu nousisi entistä suuremmaksi, ennenkuin arbitraasi korjaisi hinnan.
2. Optioiden väärä hinnoittelu suhteessa osakkeisiin klassisella Black-Scholes mallilla. Hinta menisi veron takia enemmän väärään suuntaan, ja lopulta heilahtaisi entistä enemmän.

En suoralta kädeltä keksi keinottelusta esimerkkiä, missä tuo vero tasapainottaisi esim. osakemarkkinoita. Likviditeettiä se kyllä pienentäisi. Kun puhut tuossa johdannaisista, niin esim. Credit Default Swapit ovat todella suosittuja johdannaisia ja osittain syyllisiä edelliseen finanssikriisiin, mutta transaktiovero ei vaikuttaisi noihin ollenkaan.

Loppuun on hyvä lainata erästä finanssiproffaa. Talousmaailman terävimmät aivot, jotka ovat parhaiten perillä asioista ja voisivat estää seuraavan kriisin eivät sitä tee. He ovat töissä Goldman Sachilla luomassa seuraavaa kriisiä.
 
Onhan nytkin kaikissa kaupoissa jo kaupankäyntipalkkio? Miksi vero vaikuttaisi yhtään enempää, kuin hintojen inflaatiotarkistus? Lisäksi en usko, että välityspalkkioiden hintakilpailu on vielä viety absoluuttiseen maksimiin ja voidaankin ajatella, että osakevälittäjille on huomattavasti kannattavampaa ottaa mahdollinen vero ainakin osaksi takkiin (jos siis puhutaan jostain 0,00x% yks. luokasta olevasta) kuin hyväksyä se, että volyymit tippuvat ylläolevien maalaalujen valossa kymmeniä prosentteja, jos se vero mätkäistäisiin suoraan hintoihin päälle? Ja en kyllä käsitä miten joku 0,00x% yks. kulunousu voisi aiheuttaa edellmämainitun kokoluokan romahduksia kaupankäynnissä? Jos näin olisi niin tarkoittaisiko, että 0,00x% yks. kululasku nostaisi volyymeja/transaktioita analogisesti multiippelina?
 
Liittyy vähän kyseiseen aiheeseen. EU:n virkamiehet menevät lakkoon! Kyllä niin naurettavaa kun se voikin olla. Jos ei saa lisää massia, kreikassa ja muissa maissa leikataan palkkoja mutta EU:ssa se ei käy!

http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/117949-palkkaraivo-jattilakko-uhkaa-euta

Virkamiehet ovat raivoissaan, koska kokevat, että heidän asemaansa heikennetään eikä heillä ole enää mahdollisuutta täysimittaisesti puolustaa eurooppalaisten ihmisten näkökantoja.

Virkamiesten mielestä heidän työolojaan ollaan merkittävästi vaikeuttamassa samaan aikaan kun heidän palkkojaan leikataan.
:D:D:D
 
En oikein ymmärrä mitä "keinottelua" tuo estää, enkä ymmärrä myöskään, että mitä oikein tarkoitat keinottelulla. Jos sillä tarkoitetaan nopeaa kauppaa, niin katsotaanpa paria klassikkoesimerkkiä tuosta.

1. Arbitraasikauppa, jossa toista osaketta shortataan ja toista ostetaan, kunnes hinnoissa oleva väärä hinnoittelu korjautuu. Vero aiheuttaisi sen, että esim. yksittäisen suuren kaupan aiheuttama hinnannousu nousisi entistä suuremmaksi, ennenkuin arbitraasi korjaisi hinnan.
2. Optioiden väärä hinnoittelu suhteessa osakkeisiin klassisella Black-Scholes mallilla. Hinta menisi veron takia enemmän väärään suuntaan, ja lopulta heilahtaisi entistä enemmän.

En suoralta kädeltä keksi keinottelusta esimerkkiä, missä tuo vero tasapainottaisi esim. osakemarkkinoita. Likviditeettiä se kyllä pienentäisi. Kun puhut tuossa johdannaisista, niin esim. Credit Default Swapit ovat todella suosittuja johdannaisia ja osittain syyllisiä edelliseen finanssikriisiin, mutta transaktiovero ei vaikuttaisi noihin ollenkaan.

Loppuun on hyvä lainata erästä finanssiproffaa. Talousmaailman terävimmät aivot, jotka ovat parhaiten perillä asioista ja voisivat estää seuraavan kriisin eivät sitä tee. He ovat töissä Goldman Sachilla luomassa seuraavaa kriisiä.

Siis vero ei itsessään varmaan tasapainota yhtään mitään, mutta sen keräämä rahamäärä taas estäisi näitä kriisejä, kun se vaan pystyttäisi keräämään taholle, joka toimisi tässä "puolueettomasti" eli sille roskapankille. Se pankki olisi sitten se taho, jolla olisi motiivi ja resurssit tasapainotttaa kriisien uhatessa.

Noista esimerkeistä. Mikä on se väärä hinnoittelu? Oikea hintahan on se, mikä osakkeesta ollaan valmiita maksamaan. Jos shorttaaminenkin perustuisi aina oikeaan hintaan, niin silloinhan meillä ei olisi koskaan näitä kuplia. Vain oppikirjoissa elää ajatus hinnasta, joka peilaisi sitä oikeaa "arvoa" käytännössähän osakkeiden arvo on vain harvoin täysin oikea.

Ja se keinottelu johon tulisi puuttua? No esimerkiksi aina kun Nokia julkisti tuloksensa aina täsmällisesti sovittuna päivänä ja klo13 alkoi välittömästi kurssin aleneminen eli jossain alettiin myymään Nokian osakkeita raivoisasti. Ikäänkuin tehtäisiinkin kun tulos olisi huono. Sitten alettiin uutisoimaan, että Nokia julkisti tuloksensa ja kurssi laski edelleen. Lähdekritiikkihän on ip/talouslehdilla tunnetusti aika huono. No sittenpä Nokia tekikin niin, että ei julkaissutkaan tulostaan täsmälleen klo13 vaikka oli niin ilmoittanut tekevänsä. Ja mitä tapahtui? Tasan klo13 alkoi taas valtava myyntiaalto, joka romahdutti kurssia. Mutta tulosta ei ollutkaan edes julkaistu! Miten sinä selität tämän? Minä selitän sen niin että jollain on valtava määrä "vetoja" joissa lukee että Nokian osake maksaa korkeintaan xxe päivänä yy. Ja sillä taholla on myös tarpeeksi panoksia manipuloida kurssia sopivissa kohdissa. Jos osake laskee alle halutun hinnan, niin silloin ostetaan osakkeita. Ja jos nousee sen yli, niin sopivissa kohdissa myydään ne sitten pois mahdollisimman nopeasti, jolloin markkinat panikoivat. Ja jos osakkeen hinta alkaa siltkin nousemaan, niin sitten ostetaan taas lisää osakkeita vaikka kalliimmalla ja yritetään uudestaan romahduttaa hintaa.

Tämähän liittyy olennaisesti robottikauppaan toinen linkki, joka siis liittyy tuohon esimerkkiin esimerkiksi siten että tuossa tapauksessa ollaan robotit ohjelmoitu toimimaan tietyllä tavalla, jotta saataisiin haluttu markkinareaktio. Minusta robottikauppa on yksi suurimmista syistä tähän outoon osakemarkkinoiden heilumiseen.
 
Vastaavaa veroa muuten kokeiltiin tuossa naapurissa takavuosina:

Olikohan tuossa kuitenkin liian pieni pörssi kyseessä? Yksinhän tuota ei kannata yksittäisen valtion alkaa kikkailemaan. Ja verokin oli satakertainen siihen, mitä ollaan nyt suunnittelemassa. Lisäksi tuon ajoitus taisi sattua juuri laman kynnykselle eli eiköhän ne kurssit olisivat tippuneet muutenkin? Vaikka mielenkiintoinen kokeilu olikin, niin on tuossa kyllä monta tekijää, jotka ovat myös vaikuttamassa asiaan.
 
Noista esimerkeistä. Mikä on se väärä hinnoittelu? Oikea hintahan on se, mikä osakkeesta ollaan valmiita maksamaan. Jos shorttaaminenkin perustuisi aina oikeaan hintaan, niin silloinhan meillä ei olisi koskaan näitä kuplia. Vain oppikirjoissa elää ajatus hinnasta, joka peilaisi sitä oikeaa "arvoa" käytännössähän osakkeiden arvo on vain harvoin täysin oikea.
Olet siis vakavissasi väittäessäsi, ettei esim. shorttaaminen voi johtaa väärän hinnan korjaamiseen? Eka esimerkkihän oli arbitraasista. Aikoinaan, kun Royal Dutch ja Shell olivat eri yhtiöitä, niin niiden markkina-arvojen suhde piti olla 6:4, koska jakoivat voitot sillä suhteella. Jos joku osti huomattavasti vaikka Shelliä ja sen arvo kohosi, niin oli selvää, että suhteen piti palautua samaan. Eli rahastot ostivat tuolloin Royalia ja shorttasivat Shelliä, jolloin prosessi palautti oikean hinnan, ja rahasto tienasi tuon erotuksen verran. vastaavia anomalioita on myös eri kauppapaikkojen hinnoissa, ja hinta korjautuu samalla metodilla. Eri esimerkkejä löytyy lukemattomia.

Kakkosesimerkissä oli nuo optiot, joiden hinnoista on löytynyt virheitä, kun on verrattu osakekurssin käyttäytymiseen, ja vastaavasti esim. Ed Thorp teki tuolla aikoinaan paljonkin rahaa löytämällä hinnoitteluvirheet suhteessa kurssin volatiliteettiin. Tuollaiset virheet ovat kadonneet, koska metodi korjasi ne nopeasti muiden oppiessa sen.
Ja se keinottelu johon tulisi puuttua? No esimerkiksi aina kun Nokia julkisti tuloksensa aina täsmällisesti sovittuna päivänä ja klo13 alkoi välittömästi kurssin aleneminen eli jossain alettiin myymään Nokian osakkeita raivoisasti. Ikäänkuin tehtäisiinkin kun tulos olisi huono. Sitten alettiin uutisoimaan, että Nokia julkisti tuloksensa ja kurssi laski edelleen. Lähdekritiikkihän on ip/talouslehdilla tunnetusti aika huono. No sittenpä Nokia tekikin niin, että ei julkaissutkaan tulostaan täsmälleen klo13 vaikka oli niin ilmoittanut tekevänsä. Ja mitä tapahtui? Tasan klo13 alkoi taas valtava myyntiaalto, joka romahdutti kurssia. Mutta tulosta ei ollutkaan edes julkaistu! Miten sinä selität tämän? Minä selitän sen niin että jollain on valtava määrä "vetoja" joissa lukee että Nokian osake maksaa korkeintaan xxe päivänä yy. Ja sillä taholla on myös tarpeeksi panoksia manipuloida kurssia sopivissa kohdissa. Jos osake laskee alle halutun hinnan, niin silloin ostetaan osakkeita. Ja jos nousee sen yli, niin sopivissa kohdissa myydään ne sitten pois mahdollisimman nopeasti, jolloin markkinat panikoivat. Ja jos osakkeen hinta alkaa siltkin nousemaan, niin sitten ostetaan taas lisää osakkeita vaikka kalliimmalla ja yritetään uudestaan romahduttaa hintaa.

Tämähän liittyy olennaisesti robottikauppaan toinen linkki, joka siis liittyy tuohon esimerkkiin esimerkiksi siten että tuossa tapauksessa ollaan robotit ohjelmoitu toimimaan tietyllä tavalla, jotta saataisiin haluttu markkinareaktio. Minusta robottikauppa on yksi suurimmista syistä tähän outoon osakemarkkinoiden heilumiseen.
Tuota noin, tuotahan on esiintynyt ennen tietokonekauppaa. Keinottelua ja massapsykologiaan pohjautuvaa veikkailuahan tuo on, mutta miksi laitat sen robottikaupan syyksi? Ihmiset keinottelevat ja pyrkivät ennakoimaan toisten liikkeitä, sitä on tehty sijoitusmarkkinoilla aina.

En siis näe, että mitä ongelmia tuo vero poistaisi. Mutta jos se vähentää likviditeettiä, niin generoi lähinnä lisää ongelmia. Pörssikeinottelusta pääset eroon vain kieltämällä pörssin. Tosin itse kieltäisin myös CDO ja CDS tuotteet siksi, että sisältävät viattomassa paketissa riskejä, joita kukaan ei tiedä. Niitä myydään ihmisille, jotka menettävät niissä eläkesäästönsä, eikä myyjä ole missään vastuussa.
 
Back
Ylös Bottom