"Vuosisadan rahoitusmarkkinakriisi"

GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Kun Kreikka erotetaan eurosta, siitä seuraa notkahdus pörssissä. Homma lähtee taas siinä vaiheessa nousuun kun markkinoille palaa luottamus Euroopan kasvun osalta. Tähän tietysti voi mennä parivuotta, toivottavasti painavat heti lisää euroja, että vienti lähtisi vetämään välittömästi. Kun Italian korot alkavat nousta entisestään ja maa ajautuu syvempään velkakierteeseen, jota ei voida enään pelastaa keinottelemalla EVVR:llä. Lisäksi vielä muut roska maat mistä ei ole puhuttu hetkeen Portugali, Espanja ja Irlanti. Turhaa kuormaa EU:lle. Tämän kaiken seurauksena tullaan menemään vauhdilla köykäiseen liittovaltiomalliin, jossa EKP alkaa kontroimaan EU-maiden budjetteja ja sitä kautta tasapäistää EU-jäsenmaat. Eli Suomessa jää taas perus infra kunnostamatta seuraavat 10v. Ei kai auta hankkia kuin maastojeeppi seuraavaksi. Synkät päivät ovat tulossa.
 
Soinille pisteet kun ennusti Italian menevän nurin seuraavaksi. Itse veikkasin Espanjaa.

chart
 
Oon ollu hiukan uutispimennossa, miksi Italia nyt on menossa nurin? Ei kukaan vielä viime viikolla sellasesta puhunut?
 
Hyvä kysymys. Mitään ei sinällään ole muuttunt, lähinnä Italia on vain ollut otsikoissa ja saanut paljon huomiota -> pelkoa ja korot nousuun jälkimarkkinoilla. Eli voisiko tuota selittää lähinnä puhtaasti psykologialla.
 
Eikös tämä Italian tilanne ole sillä tavalla erilainen kuin Kreikan, että Italia on velkaantunut sisäänpäin eli kotimaisille pankeille yms (kuten esim Japani) ja Kreikka taas on velkaantunut ulkomaisille pankeille? Näin olleen Italian tilanne ei ole niin paha, sillä jos homma kaatuu, niin Italia ei kaataisi muiden maiden rahoituslaitoksia.
 
Kreikka alkaa olla taputeltu ja huomio siirtyy Italiaan, mistä löytyy varmasti ihan yhtä omituisia talouskuvioita kuin Kreikastakin. Siinä se lyhyesti. :)
 
Hyvä kirjoitus.

Lombard Street Researchin Brian Reading on useita kertoja varoittanut yhtiön asiakkaita ottamasta EU:n talousennusteita todesta, vaan varautumaan likipitäen väistämättömään uuteen taantumaan.

Hänen mukaansa euroalueen uusi taantuma on ollut joltisenkin varma asia siitä lähtien, kun EU laati uudelle taantumalle seikkaperäisen käsikirjoituksen ja ryhtyi etenkin Saksan tuella vaatimaan tuon päättömän käsikirjoituksen noudattamista.

Euroopan omatekoinen taantuma on Readingin mukaan pääosin perua ennen aikojaan kesken edellisen taantuman huteran toipumisvaiheen aloitetuista julkisen talouden vyönkiristyksistä.

Taantumalle ei oikeastaan ollut vaihtoehtoja, kun EU määräsi vyönkiristykset alulle samaan aikaan kaikissa 27 jäsenmaassa, jotka ovat lisäksi toinen toistensa keskeisiä kauppakumppaneita. Kussakin jäsenmaassa heikkenevät nyt samaan aikaan kotimainen kysyntä ja vienti. Kun ei muutakaan ole, on edessä taantuma.

Reading ja LSR:n Leigh Skene varoittavat, että Euroopan omatekoinen taantuma on omiaan heikentämään herkkää yhteiskuntarauhaa. Työttömyys on kriisimaissa jo vaarallisen korkea, ja taantumassa työllisyys heikkenee lisää.

Etenkään kriisimaat eivät heidän mukaansa nouse velkasuosta vyönkiristyksillä ja työttömyydellä vaan talouskasvulla ja työllä. He luonnehtivatkin muiden euromaiden ja EU:n pelastustoimia ennemmin rankaisutoimiksi, jotka parhaillaan vaarantavat kansojen välistä yhteishenkeä.
Click to expand...

http://www.taloussanomat.fi/kansant...kaappaus-paattyy-viela-kyyneliin/201116675/12
 
Mikähän olisi ollut se toinen vaihtoehto? Elvyttäminen lainarahalla ja mistä/kuka sitä antaisi?

Tässäkin kirjoituksessa on parasta tuo kommentti-osio.
 
Kriisihän tullaan "selättämään" rahaa painamalla, vaan kuinka siinä lopulta käy? Energian hinta nousee, ruuan hinta nousee, asuntojen hinnat nousevat (näitä pidettäneen turvasatamina ja sijoittajat ostavat edelleen päät märkinä). Palkkoja yritetään hilata tietty inflaation tahdissa joten ainakin avainalat jotka lakkoilemalla pystyvät painostamaan kuten terveydenhoito ja muu julkinen/julkea sektori vetävät palkkoja nousuun. Teollisuudella ei moista asetta ole joten kenties viennillä on parempia mahdollisuuksia, jos vain löytyy joku kolkka maapallolta joka pystyy mitään investoimaan. Onhan tässä kunnon soppa.
 
narrisonford sanoi:
Eo. argumentit perustuvat virheelliselle käsitykselle inflaatiosta.

Aiheesta lisää:
http://rahajatalous.wordpress.com/2011/11/10/inflaatio-rahan-kvantiteettiteoria-ja-animal-spirits/
Click to expand...

Sinänsä on totta, että keskuspankki voi painaa rahaa ja ostaa markkinoilta vaikka kuinka tavaraa ilman, että inflaatio kiihtyy kunhan vaan liikepankkien laskemat lainat supistuvat. Inflaatio on ulkona taloudessa olevan rahan ja luoton määrän kasvu. Nousevat hinnat ovat siitä seurausta.

Hyperinflaatio taas on seurausta täydellisestä luottamuksen romahduksesta valuuttaan.
 
pååtta sanoi:
Sinänsä on totta, että keskuspankki voi painaa rahaa ja ostaa markkinoilta vaikka kuinka tavaraa ilman, että inflaatio kiihtyy kunhan vaan liikepankkien laskemat lainat supistuvat. Inflaatio on ulkona taloudessa olevan rahan ja luoton määrän kasvu. Nousevat hinnat ovat siitä seurausta.
Click to expand...

Edelleen virheellistä tietoa.
 
Mielenkiintoinen artikkeli, pitää myöhemmin lukea vielä tarkemmin + noita muita mihin on linkkauksia. Pohdittavaa aiheuttaa kuitenkin väite:

Todellisuuden tarkastelu kuitenkin osoittaa, että nykyisessä järjestelmässä keskuspankki ei pysty määrittämään yleisön käytössä olevaa rahan määrää, vaan luotonlaajennus tapahtuu taloudessa endogeenisesti.

Tottahan tuo on 'sinällään', mutta mikä tässä määritellään rahaksi? Keskuspankit laskevat m1 rahan (setelit + kolikot jne.), jonka sitten liikepankit edelleen digitaalisesti laajentavat lainaamalla (ja supistavat, kun laina maksetaan takaisin). Onko tuo sitten varsinaisesti rahaa? Itse puhuisin mieluummin likviditeetistä tai vastaavasta. Toisaalta onko sillä sitten käytännön merkitystä. Eikö kuitenkin keskuspankit määritä (eksogeenisesti) rahapohjan, josta luotonlaajennus tapahtuu? Siis pitääkö tuo artikkelin väite täysin paikkaansa. Toki siinä on tiettyä logiikkaa.
 
Tuo luotonlaajennusmalli jota valtavirtainen talousteoria käyttää on myös virheellinen. Keskuspankki järjestää nimittäin liikepankeille aina reservit niiden niitä pyytäessä (jos horisontaalinen markkina on siis jostain syystä kuivunut kasaan), joten mitään "eksogeenista" rajoitetta pankkien luotonannolle ei ole. Luotonlaajennus nimenomaan tapahtuu endogeenisesti.
 
Mielenkiitoista.. Mutta eikö edelleen keskuspankki luo rahan ja säätelee tätä reservien kysyntää ohjauskorolla eli lainaa sen liikepankeille? Eli kärjistäen jos ohjauskorko on korkeampi kuin talletuskorko, ei lainata keskuspankista niin mielellään. Vai väitätkö, että keskuspankki luo rahaa liikepankeille tuosta vain nyt ja aina. Kerro ihmeessä tarkemmin tai laita hyviä linkkejä mistä olet asiasta lukenut. Raha- ja pankkipuoli nimenomaan on kiinnostavinta taloustieteessä mielestäni.

Olen pohdiskellut välillä tuota ohjauskorkoa, ja 'keksinyt' pienen paradoksin siitä. Jos ohjauskorko on matala rahan kysyntä kasvaa. Kun keskuspankki nostaa korkoa tavoitteenaan hillitä rahan kysyntää, maksettavan koron osuus nousee ja periaatteessa rahaa pitäisi luoda enemmän kuin matalalla korolla, jotta korot voitaisiin 'maksaa'. Siis sekä laskemissa että nostamisessa on rahan luontia lisääviä elementtejä. Onkohan tuossa päättelyssä mitään järkeä?
 
narrisonford sanoi:
Tuo luotonlaajennusmalli jota valtavirtainen talousteoria käyttää on myös virheellinen. Keskuspankki järjestää nimittäin liikepankeille aina reservit niiden niitä pyytäessä (jos horisontaalinen markkina on siis jostain syystä kuivunut kasaan), joten mitään "eksogeenista" rajoitetta pankkien luotonannolle ei ole. Luotonlaajennus nimenomaan tapahtuu endogeenisesti.
Click to expand...

Reservivarantorajoitusta ei edes ole muistaakseni Euroopassa. Pankkien luontoantoa rajoittaa vakavaraisuusarajoite. Pankit eivät haluakaan antaa lisää lainoja vaikka voisivat lainata sitä melkein ilmaiseksi keskuspankilta tai toisiltaan jos luottokelpoisia asiakkaita ei löydy. Tämä taas voi johtaa taloudessa kiertävän rahan ja luoton nettovähennykseen joka johtaa deflaatioon näin rautalankamallina. Vastaavasti tuon "money and credit outstanding" kasvu on inflaatioita. Simple as that.
 
Kerrostalo sanoi:
Mielenkiitoista.. Mutta eikö edelleen keskuspankki luo rahan ja säätelee tätä reservien kysyntää ohjauskorolla eli lainaa sen liikepankeille? Eli kärjistäen jos ohjauskorko on korkeampi kuin talletuskorko, ei lainata keskuspankista niin mielellään. Vai väitätkö, että keskuspankki luo rahaa liikepankeille tuosta vain nyt ja aina. Kerro ihmeessä tarkemmin tai laita hyviä linkkejä mistä olet asiasta lukenut. Raha- ja pankkipuoli nimenomaan on kiinnostavinta taloustieteessä mielestäni.

Olen pohdiskellut välillä tuota ohjauskorkoa, ja 'keksinyt' pienen paradoksin siitä. Jos ohjauskorko on matala rahan kysyntä kasvaa. Kun keskuspankki nostaa korkoa tavoitteenaan hillitä rahan kysyntää, maksettavan koron osuus nousee ja periaatteessa rahaa pitäisi luoda enemmän kuin matalalla korolla, jotta korot voitaisiin 'maksaa'. Siis sekä laskemissa että nostamisessa on rahan luontia lisääviä elementtejä. Onkohan tuossa päättelyssä mitään järkeä?
Click to expand...

Lähtökohtaisestihan liikepankit pyrkivät järjestämään luotonantoon vaadittavat reservit pankkien väliseltä horisontaaliselta markkinalta. Ne turvautuvat keskuspankkiin vasta horisontaalisen markkinan kuivuttua, koska keskuspankki asettaa liikepankille "rangaistuskoron".

En kyllä näe millään, että ohjauskoron nostamisessa olisi "rahan luontia lisääviä elementtejä", kuten itse mainitsit. Asia on ilmaistu tässä varsin hyvin:
Keskuspankin on mahdollista ohjata markkinakorkoja haluamalleen tasolle, koska liikepankit ovat riippuvaisia keskuspankkirahan tarjonnasta sekä siitä perittävästä korosta. Mitä korkeampi on keskuspankkirahasta maksettava korko ja mitä niukempaa on keskuspankkirahan saatavuus, sitä suuremman koron liikepankit pyrkivät perimään myöntämistään lainoista. Korkojen noustessa yhä harvempi lainahakemus täyttää lainoille asetetut ehdot ja velkarahan kasvu taloudessa hidastuu.
Click to expand...

http://rahajatalous.wordpress.com/2010/12/02/keskuspankkiraha-ja-valtion-kulutus/

pååtta sanoi:
Reservivarantorajoitusta ei edes ole muistaakseni Euroopassa. Pankkien luontoantoa rajoittaa vakavaraisuusarajoite. Pankit eivät haluakaan antaa lisää lainoja vaikka voisivat lainata sitä melkein ilmaiseksi keskuspankilta tai toisiltaan jos luottokelpoisia asiakkaita ei löydy. Tämä taas voi johtaa taloudessa kiertävän rahan ja luoton nettovähennykseen joka johtaa deflaatioon näin rautalankamallina. Vastaavasti tuon "money and credit outstanding" kasvu on inflaatioita. Simple as that.
Click to expand...

Siitä olen samaa mieltä, että ainoa rajoite pankkien luotonannolle on asiakkaiden luottokelpoisuus. Asiakkaiden velan takaisinmaksukyky taas riippuu olennaisesti siitä onko ihmisillä töitä. Tämä taas tekee ymmärrettäväksi sen, miksi keskuspankkien yhtenä mandaattina on täystyöllisyyden ylläpito. (Muistaakseni meni niin, että FED:llä tuo on keskeisempi mandaatti kun taas EKP:lle on saksalaiseen tapaan asetettu HYPERkeskeiseksi mandaatiksi hintavakauden ylläpito ja jossain sivulauseessa ainoastaan mainitaan, että ai niin, keskuspankkipolitiikalla muuten voidaan myös edistää työllisyyttä. :D)

Täystyöllisyyden ylläpidon varmistamiseksi vaaditaan muun muassa julkisen sektorin kulutusta tilanteessa, jossa yksityinen sektori on kussut asiansa ja ihmisiä ajautuu työttömiksi. Ihmisten luottamus talouteen on tällöin pohjamudissa, rahaa pyritään holvaamaan ja ainoa taho jolla tuollaista psykologista rajoitetta kuluttamiseen EI PITÄISI OLLA on julkinen sektori. Tosin, kuten nyt on nähty, Euroopassa on aivan liian paljon ihmisiä jotka eivät näytä tajuavan yhtään mitään taloudesta. Voidaan vaikka aloittaa Suomen valtiovarainministeristä ja hänen viime viikollaan määrämistään julkisen sektorin leikkauksista.
 
Back
Ylös Bottom