"Vuosisadan rahoitusmarkkinakriisi"

10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
En ymmärrä. Meinaat siis ettei mittakaavaetuja ole olemassa?

On mittakaava etu olemassa mutta sillä ei ole mitään tekemistä markkinahinnan kanssa. Mittakaavaedulla yritys pääsee voittamaan tai häviämään tuotantokustannuksissa mutta se ei määrittele markkinahintaa. Ja tänä päivänä ainut mikä määrittelee teollisessa tuotannossa tuotteen hinnan on markkinahinta.
 
Kuulostaa pahasti oppikirjatekstiltä. Enpä osaa itse ainakaan sanoa yhtään tuotetta, jossa uhkana olisi tuotannon supistamisesta seuraava mittakaavaedun menetys. Enemmänkin yritykset taistelevat markkinaosuudestaan, tinkivät kenties katteista tai ainakin pienentävät kulujaan.
 
On mittakaava etu olemassa mutta sillä ei ole mitään tekemistä markkinahinnan kanssa. Mittakaavaedulla yritys pääsee voittamaan tai häviämään tuotantokustannuksissa mutta se ei määrittele markkinahintaa. Ja tänä päivänä ainut mikä määrittelee teollisessa tuotannossa tuotteen hinnan on markkinahinta.

Mutta olet siis kuitenkin samaa mieltä siitä, että yksikkökustannuksiin kohdistuu nousupainetta, jos yritys vähentää tuotantomääriään?

Kuulostaa pahasti oppikirjatekstiltä. Enpä osaa itse ainakaan sanoa yhtään tuotetta, jossa uhkana olisi tuotannon supistamisesta seuraava mittakaavaedun menetys. Enemmänkin yritykset taistelevat markkinaosuudestaan, tinkivät kenties katteista tai ainakin pienentävät kulujaan.

Tuohan on väistämätöntä, ellei tuotanto ole ollut siinä määrin ylimitoitettua että työntekijät ovat kompastelleet toisiinsa tehtaan sisällä tai tuotantoon on kohdistunut muita mittakaavahaittoja.

Oikea yritysmaailma ei todellakaan toimi näin. Yritykset taistelevat viimeiseen hengenvetoon asti pienenevistä markkinoista. Kekseliäisyys on loputon tuotantokustannuksien leikkauksessa, mutta ikävä kyllä lähes kaikki keksinnöt ovat enemmän tai vähemmän epämieluisia länsimaille.

Tarkoitat näillä keksinnöillä varmaan esimerkiksi palkkojen leikkauksia?

There is one rule for the industrialist and that is: Make the best quality of goods possible at the lowest cost possible, paying the highest wages possible.

-Henry Ford

Toki kaikki yritykset voivat hakea kilpailuetua samanaikaisesti leikkaamalla palkkoja. Tästä seuraa väistämättä se, että kaikki yritykset kokonaisuudessaan häviävät laskevan kulutuskysynnän myötä.
 
Mutta olet siis kuitenkin samaa mieltä siitä, että yksikkökustannuksiin kohdistuu nousupainetta, jos yritys vähentää tuotantomääriään?
Voi käydä niin että vähemmän kannattava valmistaja laittaa lapun luukulle ja loppu kysyntä jakaantuu kilpailijoiden tehtaisiin. Tai valmistaja laittaa huonommin kannattavan tehtaan kiinni -> kustannukset voivat itse asiassa laskea.

Tuohan on väistämätöntä, ellei tuotanto ole ollut siinä määrin ylimitoitettua että työntekijät ovat kompastelleet toisiinsa tehtaan sisällä tai tuotantoon on kohdistunut muita mittakaavahaittoja.
Ei välttämättä.

Tarkoitat näillä keksinnöillä varmaan esimerkiksi palkkojen leikkauksia?
Tai uusia keksintöjä. Tehdään parempia tuotteita tai tehdään vanhoja tuotteita järkevämmin. Hintaoptimointia esim.

Paljonko sinulla on kokemusta teollisuuden tuotekehityksestä tai tuotannosta?
 
Tarkastelet Narrisonford tilannetta aivan liian teoreettisesti ja suljetun talouden kannalta.

Lainatakseni erään pörssinoteeratun yrityksen tuotantojohtajan sanontaa eräässä tilaisuudessa: "niin kauan kuin maailmassa on yksikin käsipari vailla töitä ei todellista kilpailua ole käyty loppuun."

Laskenut kysyntä tuo kustannuspaineita mutta ylikapasiteetti laskee samalla markkinahintaa. Markkinoilla toimivat yritykset joutuvat sopeuttamaan toimintaa koventuneeseen kilpailuun etsimällä uusia ratkaisuja toimittajien ja oman toimintansa suhteen esimerkiksi tuotantolaitoksien sijaintia vaihtamalla. Heikot eivät tätä tee vaan kuolevat mutta samaan aikaan vahvat luovat tuotantolaitoksien siirrolla omalta osalta uuden pohjan entistä kovemmalle kilpailulle tavallaan luomalla uusia kilpailijoita.

Esimerkki: Mikäli Nokia yms kännykkäfirmat eivät olisi menneet aikoinaan Aasiaan kustannuksia leikatakseen ja ollakseen kilpailukykyisiä globaaleilla markkinoilla, olisiko tänä päivänä olemassa HTC ja ZTE yhtä vahvasti kuin mitä nyt ovat. Eivät. Eli se mikä auttoi hetki sitten on kääntynyt länsimaisia toimijoita vastaan. Ja tästä seuraa ironia että länsimaiden reaali kilpailukyky pitäisi saada kuntoon tai muuten huomenna kaikki tehdään aasiassa, ylihuomenna afrikassa ja sen jälkeen ties missä. Euroopan romahduksen jälkeen on sitten taas joskus euroopan vuoro olla halpatuotanto maa, ellei maapallo ole jo poksahtanut omaan mahdottomuuteensa ennen sitä...
 
Voi käydä niin että vähemmän kannattava valmistaja laittaa lapun luukulle ja loppu kysyntä jakaantuu kilpailijoiden tehtaisiin. Tai valmistaja laittaa huonommin kannattavan tehtaan kiinni -> kustannukset voivat itse asiassa laskea.

Ensimmäisessä on se vaatimus että niitä muita tuottajia on ja niiden muiden tuottajien valmistamat hyödykkeet kelpaavat kuluttajille. Jälkimmäisessä taas on se vaatimus, että valmistajalla on useampi kuin yksi tehdas.

Tai uusia keksintöjä. Tehdään parempia tuotteita tai tehdään vanhoja tuotteita järkevämmin. Hintaoptimointia esim.

Paljonko sinulla on kokemusta teollisuuden tuotekehityksestä tai tuotannosta?

Niin, Jami mainitsi, että "ikävä kyllä lähes kaikki keksinnöt ovat enemmän tai vähemmän epämieluisia länsimaille." Tuskinpa nyt tuotannon kehittäminen on "länsimaille epämieluista."

Teollisuuden tuotekehityksestä tai tuotannosta ei ole mitään kokemusta.

Tarkastelet Narrisonford tilannetta aivan liian teoreettisesti ja suljetun talouden kannalta.

Lainatakseni erään pörssinoteeratun yrityksen tuotantojohtajan sanontaa eräässä tilaisuudessa: "niin kauan kuin maailmassa on yksikin käsipari vailla töitä ei todellista kilpailua ole käyty loppuun."

Laskenut kysyntä tuo kustannuspaineita mutta ylikapasiteetti laskee samalla markkinahintaa. Markkinoilla toimivat yritykset joutuvat sopeuttamaan toimintaa koventuneeseen kilpailuun etsimällä uusia ratkaisuja toimittajien ja oman toimintansa suhteen esimerkiksi tuotantolaitoksien sijaintia vaihtamalla. Heikot eivät tätä tee vaan kuolevat mutta samaan aikaan vahvat luovat tuotantolaitoksien siirrolla omalta osalta uuden pohjan entistä kovemmalle kilpailulle tavallaan luomalla uusia kilpailijoita.

Esimerkki: Mikäli Nokia yms kännykkäfirmat eivät olisi menneet aikoinaan Aasiaan kustannuksia leikatakseen ja ollakseen kilpailukykyisiä globaaleilla markkinoilla, olisiko tänä päivänä olemassa HTC ja ZTE yhtä vahvasti kuin mitä nyt ovat. Eivät. Eli se mikä auttoi hetki sitten on kääntynyt länsimaisia toimijoita vastaan. Ja tästä seuraa ironia että länsimaiden reaali kilpailukyky pitäisi saada kuntoon tai muuten huomenna kaikki tehdään aasiassa, ylihuomenna afrikassa ja sen jälkeen ties missä. Euroopan romahduksen jälkeen on sitten taas joskus euroopan vuoro olla halpatuotanto maa, ellei maapallo ole jo poksahtanut omaan mahdottomuuteensa ennen sitä...

Kiina pitää valuuttaansa aliarvostettuna ja luottaa siihen että muu maailma kuluttaa. Pikkuhiljaa kiinalaisten ostovoima kuitenkin kasvaa. Ei joku Suomen kokoinen 5,5 miljoonan ihmisen maa tarvitse maailmanmarkkinoista kuin todella pienen osan menestyäkseen. Pelottelu kilpailukyvyn puutteella yms. on nimenomaan sitä: pelottelua. Mutta jos degrowthia halutaan niin harjoitetaan ihmeessä uusliberaalia talouspolitiikkaa.
 
Kiina pitää valuuttaansa aliarvostettuna ja luottaa siihen että muu maailma kuluttaa. Pikkuhiljaa kiinalaisten ostovoima kuitenkin kasvaa. Ei joku Suomen kokoinen 5,5 miljoonan ihmisen maa tarvitse maailmanmarkkinoista kuin todella pienen osan menestyäkseen. Pelottelu kilpailukyvyn puutteella yms. on nimenomaan sitä: pelottelua. Mutta jos degrowthia halutaan niin harjoitetaan ihmeessä uusliberaalia talouspolitiikkaa.

Jos minä otan esimerkiksi kiinan niin ei nyt siihen yhteen valtioon pidä takertua ;)

Oletko sinä sitten sitä mieltä että euroopan unionin alueen kilpailukyky on kunnossa ja kyse on vain lainamarkkinoiden häiriöstä kun eivät pirulaiset enää suostu lainaamaan riittävän alhaisella korolla :)
 
Kiina pitää valuuttaansa aliarvostettuna ja luottaa siihen että muu maailma kuluttaa. Pikkuhiljaa kiinalaisten ostovoima kuitenkin kasvaa. Ei joku Suomen kokoinen 5,5 miljoonan ihmisen maa tarvitse maailmanmarkkinoista kuin todella pienen osan menestyäkseen. Pelottelu kilpailukyvyn puutteella yms. on nimenomaan sitä: pelottelua. Mutta jos degrowthia halutaan niin harjoitetaan ihmeessä uusliberaalia talouspolitiikkaa.

Kiinassa on kyllä ongelmia omastakin takaa. Suurimpana voisi mainita, että maan BKT:n kasvusta iso osa tulee rakentamisesta mikä on pahasti ylikuumentunut.

Sinänsä ihan totta, että Suomi ei isoa osuutta tarvitse maailman markkinoista, siksi onkin huolestuttavaa, että yritykset lähinnä ovat lähdöstä täältä eivätkä investoi tänne. Vaikka olisivat kuinka isot jollain tietyllä segmentillä niin ei pieni syrjäinen maa voi pärjätä tekemällä kalliimpaa ja huononpaa. Suomen syrjäisenä alueena pitäisi vakuuttaa ulkomaiset jätit, että miksi juuri täällä kannattaa valmistaa jotain eikä lähempänä markkina-aluetta.
 
Jos minä otan esimerkiksi kiinan niin ei nyt siihen yhteen valtioon pidä takertua ;)

Oletko sinä sitten sitä mieltä että euroopan unionin alueen kilpailukyky on kunnossa ja kyse on vain lainamarkkinoiden häiriöstä kun eivät pirulaiset enää suostu lainaamaan riittävän alhaisella korolla :)

Kilpailukyky sitä, kilpailukyky tätä. Euroopan unionilla on myös sisämarkkinat. Vai pitääkö Euroopan unionin olla kilpailukykyinen myös omilla sisämarkkinoillaan? Jos maailmassa olisi olemassa vain yksi koko maapallon kattava valtio niin varmaan silti joku olisi huolissaan sen kilpailukyvystä. :D

Itseäni ei huoleta pätkääkään budjettivajeet tai inflaatio, koska Euroopan maista yksikään ei ole lähelläkään täystyöllisyyttä.

Haaparannalta suht hyvä kirjoitus:
Kreikasta on syytä huomata tämän päivän uutinen, jonka mukaan sen budjettivaje on suurempi kuin on odotettu huolimatta syvistä menoleikkauksista. Totuus tietenkin on, että menoleikkaukset ovat ajaneet maan lamaan, mikä on alentanut verotuloja (myös siksi, että se on lisännyt kansalaisten kannustimia kiertää veroja) kasvattaen vajetta. Mutta politiikka on ollut sitä, mitä markkinoiden ainakin uskotaan haluavan.

Markkinat ovat siis väärässä. Itse asiassa koko kysymys uskottavuudesta tulee kääntää toisinpäin: ovatko markkinoiden vaatimukset uskottavia? Mielestäni vastaus on yksikantaan ei: Nyt ei ole kyse velkakriisistä missään muussa mielessä kuin rahamarkkinakriisin ja EU:n huonon politiikan luomana ilmiönä. Mekanismi on ollut aivan selvä jo pidemmän aikaa, sijoittajien paniikki on luonut velkakriisin, huono EU-politiikka on pahentanut sitä, tässä on lyhyt esitys aiheesta.

...

Jos iso osa EMU-maista ei ole valmis rakentamaan EMU:lle instituutioita, joita rahaliittojen toimivuus historian valossa on vaatinut, niin eikö olisi rehellisempää alkaa vaatia EMU:n purkamista? Nykyisellään ei voida jatkaa, eikä valuvikoja haluta korjata vaan vain pahentaa niitä. EMU:n voi hyvin väittää alentaneen kansalaisten hyvinvointia (palaan tähän toisessa blogikirjoituksessa, mutta katso ensi hätään tätä), Suomen ja sen hengenheimolaisten vaatimusten toteuttaminen vain pahentaisi tilannetta.

Juuri näin.

http://www.taloussanomat.fi/talousk...--stubbilta-rimanalitus/201117179/294?ref=tf1
http://blog.hse-econ.fi/?p=4253
 
Kilpailukyky sitä, kilpailukyky tätä. Euroopan unionilla on myös sisämarkkinat. Vai pitääkö Euroopan unionin olla kilpailukykyinen myös omilla sisämarkkinoillaan?

No totta helvetissä pitää olla tai muussa tapauksessa eu:n kauppataseen alijäämä kasvaa sietämättömän suureksi.

Ei sitä rahaa tehdä talousteorioilla tai uusilla lainaelementeillä vaan jalostusarvolla.
 
pååtta sanoi:
Sinänsä ihan totta, että Suomi ei isoa osuutta tarvitse maailman markkinoista, siksi onkin huolestuttavaa, että yritykset lähinnä ovat lähdöstä täältä eivätkä investoi tänne. Vaikka olisivat kuinka isot jollain tietyllä segmentillä niin ei pieni syrjäinen maa voi pärjätä tekemällä kalliimpaa ja huononpaa. Suomen syrjäisenä alueena pitäisi vakuuttaa ulkomaiset jätit, että miksi juuri täällä kannattaa valmistaa jotain eikä lähempänä markkina-aluetta.

Jep. Suomi on pieni ja kylmä maa kaukana päämarkkinoista, täällä on kallis työvoima ja korkea verotus. Eli aika heikolta näyttää. Milläs Suomen pitäisi kilpailla? Äläkä vaan sano että osaamisella. Osaamista löytyy muualtakin. Tänne pitäisi kyetä luomaan jotain pientä etua edes muihin maihin nähden. Mielestäni eräs tällainen voisi olla ydinvoiman kautta tuotettu halpa energia. Halvan energian turvin tänne saataisiin perusteollisuuden investointeja.
 
No totta helvetissä pitää olla tai muussa tapauksessa eu:n kauppataseen alijäämä kasvaa sietämättömän suureksi.

Ei sitä rahaa tehdä talousteorioilla tai uusilla lainaelementeillä vaan jalostusarvolla.

Jep, olisihan se mukavaa jos voisi tehdä muutaman tunnin duunipäivää 50 euron tuntipalkalla ja tehdä hommat vähän sinnepäin :)
 
No totta helvetissä pitää olla tai muussa tapauksessa eu:n kauppataseen alijäämä kasvaa sietämättömän suureksi.

Ei sitä rahaa tehdä talousteorioilla tai uusilla lainaelementeillä vaan jalostusarvolla.

Jos Euroopan maat antavat talouksiensa kasvaa ja kauppatase heikkenee tästä syystä, euro heikkenisi esimerkiksi jeniä vastaan ja tekisi japanilaiset tuotteet kalliimiksi eurooppalaisille ostaa. Tämä todennäköisesti ohjaisi kysyntää Euroopan suuntaan jos Euroopasta vaan löytyy hyödykkeitä jotka korvaavat japanilaiset tuontitavarat.

Se että kauppatase näin heikkenisi viittaisi myös siihen ettei Japani anna taloutensa kasvaa samaa vauhtia eurooppalaisten kauppakumppaniensa talouksien kanssa. Jos Japani antaa taloutensa kasvaa samaa vauhtia Euroopan talouksien kanssa pysyisi kauppatase lähes samana. Jos Japanissa sen sijaan korostetaan esimerkiksi palkkamalttia eikä pyritä täystyöllisyyteen eikä näin ollen osteta eurooppalaisia tuotteita samassa mittakaavassa kuin eurooppalaiset ostavat japanilaisia lisääntyvät euromääräiset summat Japanin EKP:ssä olevalla tilillä. Great. Mitäs Japani voi näillä euroilla sitten tehdä? Vastaus: ostaa euromaiden joukkovelkakirjoja. Jos Japani ei anna taloutensa kasvaa samaa tahtia niiden Euroopan maiden kanssa joiden kanssa se tekee kauppaa häviää Japani tässä yhtälössä.

Sama logiikka pätee esimerkiksi Yhdysvaltain ja Kiinan väliseen vaihtotaseen alijäämään. Kiina ei voi tehdä muuta dollareilla kuin ostaa jenkkien joukkovelkakirjoja. Kiinan on valinnut tämän reitin pitämällä juanin tietoisesti aliarvostettuna. Euroopassa tämä asetelma saattaa olla ongelmallisempi, koska en tiedä voiko esim. Japani ostaa noilla euroilla vain sen euromaan joukkovelkakirjoja jonka kanssa käydystä kaupasta sille on ne siunautunut vai voiko se ostaa myös muiden euromaiden joukkovelkakirjoja. Jos voi, on tämä jälleen yksi ongelma lisää euroalueella ja toisi jälleen esille sen kuinka paskasti suunniteltu euroalue on. Kiina voi ostaa vain Yhdysvaltain liittovaltion joukkovelkakirjoja eikä yksittäisten osavaltioiden (joihin euromaat voi perustellusti rinnastaa).

Jonkun täytyy aina kuluttaa. Kaikki eivät voi vain olla omahyväisiä "vastuullisia" maita, jotka vaan tuottavat romua vientiin ja samaan aikaan lauleskelevat "palkkamalttia, palkkamalttia" -laulua toreilla eivätkä suostu vastuullisesti ostamaan hyödykkeitä kauppakumppaneidensa maista.

Rahaa muuten tehdään keskuspankin toimesta, jalostusarvo on eri asia.
 
Sulla on kyllä hyvin teoreettinen lähestymistapa näihin talouden haasteisiin.

Rahaa muuten tehdään keskuspankin toimesta, jalostusarvo on eri asia.

Kun puhuin "rahan tekemisestä" käytin ihan sitä siviili ilmaisua asiasta, en tarkoittanut konkreettisesti kuka rahan tekee ;)

e: sinänsä toivon että olet oikeassa. Epäilen vain hieman, ainakaan yli viisitoistavuotta kokemusta yrityselämässä ei tue sitä näkemystä ettei kilpailukyvyllä ole merkitystä.
 
Jos Euroopan maat antavat talouksiensa kasvaa ja kauppatase heikkenee tästä syystä, euro heikkenisi esimerkiksi jeniä vastaan ja tekisi japanilaiset tuotteet kalliimiksi eurooppalaisille ostaa. Tämä todennäköisesti ohjaisi kysyntää Euroopan suuntaan jos Euroopasta vaan löytyy hyödykkeitä jotka korvaavat japanilaiset tuontitavarat.

Tässäkin on kyllä rajansa. Liian raju euron heikkeminen nostaa kaiken tarvittavien tuotantotarvikkeiden (kuten öljyn) hinnat kuuhun ja toisaalta aivan rapautunut kilpailukyky johtaa siihen, että muut maat kuluttavat itse tuotteensa kun Euroopasta ei saa mitään järkevää. Alijäämät vaativat aina, että jollakin on ylijäämä, muttei toisinpäin. Japanin ja muiden ei ole mikään tarve ostaa Euroopan maiden velkakirjoja.
 
Sulla on kyllä hyvin teoreettinen lähestymistapa näihin talouden haasteisiin.

Kun puhuin "rahan tekemisestä" käytin ihan sitä siviili ilmaisua asiasta, en tarkoittanut konkreettisesti kuka rahan tekee ;)

e: sinänsä toivon että olet oikeassa. Epäilen vain hieman, ainakaan yli viisitoistavuotta kokemusta yrityselämässä ei tue sitä näkemystä ettei kilpailukyvyllä ole merkitystä.

Yritysten kilpailukyvyllä toki on merkitystä niiden oman olemassaolon kannalta. Valtioiden osalta tilanne on erilainen.

Tässäkin on kyllä rajansa. Liian raju euron heikkeminen nostaa kaiken tarvittavien tuotantotarvikkeiden (kuten öljyn) hinnat kuuhun ja toisaalta aivan rapautunut kilpailukyky johtaa siihen, että muut maat kuluttavat itse tuotteensa kun Euroopasta ei saa mitään järkevää. Alijäämät vaativat aina, että jollakin on ylijäämä, muttei toisinpäin. Japanin ja muiden ei ole mikään tarve ostaa Euroopan maiden velkakirjoja.

Eurooppalaiset tuotteet ovat kylläkin esimerkin maalle houkuttelevampia valuuttakurssieron takia. "Euroopasta ei saa mitään järkevää." No missäs välissä Euroopan tuotanto tuhottiin? Tämä on sun ihan oma deus ex machina -veto tähän väliin.

Kaikilla maailman mailla ei myöskään millään ilveellä voi olla samanaikaisesti ylijäämäinen vaihtotase. Jos esimerkkisi oli näin väittää niin se on jo älyllisesti epärehellistä. Tässä esimerkki Euroopan sisältä:
Kroonisesti vaihtotaseeltaan alijäämäiset maat ovat siis ensimmäisenä liipasimella. Kuviossa 1 on esitetty eräiden euromaiden vaihtotaseiden kehitys vuosien 2002 ja 2009 välillä. Tilaston perusteella keskipitkällä aikavälillä vaihtotaseet ovat olleet alijäämäisiä Kreikassa, Portugalissa, Espanjassa, Irlannissa, Italiassa ja Ranskassa. Kun tätä luetteloa verrataan “ongelmamaiden” luetteloon, päästään täydelliseen vastaavuuteen.

Kuvio 1. Eräiden euromaiden keskimääräiset vaihtotaseiden ali- ja ylijäämät vuosina 2002-2009 (prosenttia BKT:sta).
14l1y1c.png

http://rahajatalous.wordpress.com/2011/08/11/miksi-ranska-on-seuraava/

Pointti joukkovelkakirjojen osalta oli se, ettei esimerkin Japani voi tehdä saamillaan euroilla mitään muuta. Ei sen toki ole pakko mitään ostaa, se voi lepuuttaa eurojaan EKP:n tilillä.
 
Mainittakoon vielä tämä:
Japanilla on velkaa 225 % bruttokansantuotteesta ja ei niin kauan sitten tsunami pyyhkäisi tuotantolaitoksia ja mm. valmiita autoja mereen, tuhosi ydinvoimaloita ja saastutti suhteellisen laajoja alueita pienestä saaresta.

Paljonko on Japanin 10 vuoden bondin korko?
dr2ud.png

Vastaus: ALLE 1 prosentti!
http://www.bloomberg.com/markets/rates-bonds/government-bonds/japan/
Voisi alkaa "deficit hawk" -pojat pikkuhiljaa selittelemään miksei Japanin joukkovelkakirjojen korot räjähdä taivaisiin kuten Euroopan "kriisimaiden"?

Arvelisin ettei tule mitään vastausta. Itse kuulun siihen koulukuntaan joka selittää tuon johtuvan puhtaasti siitä, että Japanilla on oma keskuspankki joka takaa sen ettei Japani voi missään tilanteessa tulla maksukyvyttömäksi omassa valuutassaan toisin kuin euromaat.
 
Japanin omat eläkelaitokset ovat suurimmassa määrin ostaneet Japanin velkakirjoja. Ei siinä sen kummallisempaa ole. Tuollakin korkotasolla Japanin valtion budjetista menee erittäin suuri osa korkomenoihin.
 
Eurooppalaiset tuotteet ovat kylläkin esimerkin maalle houkuttelevampia valuuttakurssieron takia. "Euroopasta ei saa mitään järkevää." No missäs välissä Euroopan tuotanto tuhottiin? Tämä on sun ihan oma deus ex machina -veto tähän väliin.

Kaikilla maailman mailla ei myöskään millään ilveellä voi olla samanaikaisesti ylijäämäinen vaihtotase. Jos esimerkkisi oli näin väittää niin se on jo älyllisesti epärehellistä. Tässä esimerkki Euroopan sisältä:


Pointti joukkovelkakirjojen osalta oli se, ettei esimerkin Japani voi tehdä saamillaan euroilla mitään muuta. Ei sen toki ole pakko mitään ostaa, se voi lepuuttaa eurojaan EKP:n tilillä.

Tarkoitin siis, että sinun "kilpailukyky on täysin merkityksetön"- argumentti ei päde. Luonnollisesti ei voi tehdä ihan sutta ja sekundaa ja toivoa devalvaation hoitavan homman, lisäksi arvoaan menettävä valuutta tekee kaiken ulkomailta tarvittavan tavaran ostamisen hankalaksi.

Tarkoitin siis, että joidenkin maiden ylijäämistä ei seuraa väistämättä toisten alijäämiä, toisinpäin homman on välttämätön.
 
Back
Ylös Bottom