GOOD MORNING

BCAA, EAA, MSM, GLUTAMIINI, VIHERJAUHEET

-40%

Vitamiinit, hivenaineet ja kalaöljy

1µg/painokilo on tuommoinen perussuositus.

Siis perus-pakkis-suositus, jonka alkuperä on ainakin minulle täysi mysteeri :)

Oma tämänhetkinen kantani on se, että noita suosituksia on todella hankala antaa tietämättä seerumin D-vitamiinipitoisuutta. Ja se on hankalaa vaikka tiedettäisiinkin. Ihmisillä tuntuu olevan kovin yksilöllisiä vasteita noihin annostuksiin. Vankin tutkimusnäyttö sanoo, että veren pitoisuudet tulisi olla yli 75nmol/l ja tähän päästään melko vaihtelevilla annostuksilla. Toisille riittää suositusten mukainen miniannos kun taas toiset tarvitsevat suurempia määriä. Uskaltaisin jopa väittää, että ilman akuuttia puutosta (< 40nmol/l), kukaan ei tarvi +100µg/pv annosta. Suuremmilla annoksilla on saatu jotain hyötyjä esim. MS-potilailla mutta en usko että näitä tulisi yleistää normiväestöön.

Itse sain viime talvena 125µg/pv annostuksella D-vitamiinitasoni 170nmol/l:aan, mikä oli mielestäni turhan korkea. En pelännyt mitään akuutteja haittoja mutta en nähnyt siinä mitään hyötyäkään. Nyt olenkin mennyt 50µg/pv ja tarkoitus on lähiaikoina käydä mittauttamassa tasot. Kesän jäljiltä ne olivat 100nmol/l käytännössä ilman mitään supplementaatiota.
 
Itekkin vaihdoin 125ug tabut 50ug tabuihin. Ajattelin että onhan tuo 50ug/päivä todella paljon enemmän kuin että ei ota mitään ja että sillä saa varmasti hyötyä pienemmällä riskillä haittavaikutuksista.
Pitää tosiaan itekkin käydä mittauttamassa arvot. Aika erilaisia vasteita näyttää tosiaan olevan kun toisilla 125 per päivä niin menee yli ja toiset pääsee vasta viitearvoihin samalla annoksella.
 
Ok, kiitos selvennyksestä. Siksi en antanutkaan mitää absoluuttista vaan heitin tuommoisen "perus suosituksen" ala pakkis ja tohtori tolonen :D
 
D-vitamiinista on mielipiteitä kyllä paljon. Itse taas kuulun leiriin joka ottaa koko viikon annoksen kahdessa osassa. Eli n.600-1000ug 4 päivän välein.
 
Itsekkin teen näin, jos lähden esim viikonlopuksi johonkin, niin kiskasen sitten 300-400mcg kerralla. Kyllähän kropan pitäisi pystyä käsittelemään ilmeisesti vielä seitsemänkin päivän annos?
 
Ainoa varma asia D-vitamiinin suhteen on varmasti se, että lähes kaikki tarvitsevat sitä lisäravinteena. Toinen lähes varma asia on (mielestäni) se, että nykyiset viralliset suositukset ovat useimmille ihan liian alhaiset. Apteekissahan ei työntekijä saisi periaattessa neuvoa ottamaan yli suositusten, mutta melkein kaikki asiakkaat alkavat aina vänkäämään tästä. Omia veriarvojani en ole mittauttanut, tosin sekin on suunnitelmissa jossain vaiheessa. Itse syön ympäri vuoden 50-100 µg. Satasta otan ydintalvella lähes joka päivä, muuten menen viiskymppisellä. En juurikaan harrasta auringossa oleskelua - koskaan. Palan nopeasti, kiitos vain ihotyyppi 2. Suvussa on myös yhtä okasolusyövän lievää muotoa, joten turha riskeerata.
 
D-vitamiinista on mielipiteitä kyllä paljon. Itse taas kuulun leiriin joka ottaa koko viikon annoksen kahdessa osassa. Eli n.600-1000ug 4 päivän välein.

Miksi muuten näin? Onko tuosta jotain etua verrattuna siihen että nappaisi päivittäin?

Ainoa varma asia D-vitamiinin suhteen on varmasti se, että lähes kaikki tarvitsevat sitä lisäravinteena.

Näin se kyllä taitaa olla. Varsinkin Suomessa. Ja talvella.

Toinen lähes varma asia on (mielestäni) se, että nykyiset viralliset suositukset ovat useimmille ihan liian alhaiset.

Periaatteessa joo mutta mielestäni se tärkein juttu on nimenomaan tuo plasmapitoisuus. Jos se on yli 75nmol/l, tilanne on siltä osin hyvällä mallilla. Pidän esim. 100µg annosta melko suurena, enkä itse lähtisi ihan sokkona sellaista suosittelemaan.

D-vitskun haittavaikutuksista on monia mielipiteitä mutta voisin kuvitella että ne ilmenevät vasta pitkällä aikavälillä. Esim. kalsiumin imeytymisen vaikutus verisuoniterveyteen. Satun myös tietämään, että kohtapuolin pitäisi tulla ulos eräs jenkkitutkimus, jossa yli 100nmol/l plasmapitoisuus oli yhteydessä kohonneeseen flimmeririskiin. Näihin on kyllä hyvä vastata sillä, että aurinkoisilla alueilla elävät valkoihoiset ylittävät nämä rajat melko usein. Tosin, ehkä hieman yllättäen, puutostiloja tavataan myös päiväntasaajan leveyksillä, joten yksilöllistä vaihtelua löytyy sieltäkin.

Minä myös ihmettelen kovasti tuota Timon C-vitamiinisuositusta :) 1-3g on melkoisen iso haarukka ja itsekin toteat että yli 2g:n annoksella imeytyminen on onnetonta. Suosittelet vieläpä otettavaksi kovan treenin jälkeen, mikä ainakin minun käsittääkseni voi blokata treenin aiheuttamaa positiivista ROS-signalointia. Liittyen esim. insuliiniherkistymiseen. Pitää tässä hieman lukea kirjallisuutta ja palata asiaan.
 
Miksi muuten näin? Onko tuosta jotain etua verrattuna siihen että nappaisi päivittäin?

Minä myös ihmettelen kovasti tuota Timon C-vitamiinisuositusta :) 1-3g on melkoisen iso haarukka ja itsekin toteat että yli 2g:n annoksella imeytyminen on onnetonta. Suosittelet vieläpä otettavaksi kovan treenin jälkeen, mikä ainakin minun käsittääkseni voi blokata treenin aiheuttamaa positiivista ROS-signalointia. Liittyen esim. insuliiniherkistymiseen. Pitää tässä hieman lukea kirjallisuutta ja palata asiaan.


Jostain syystä seerumin tasot näyttäisivät nousevat nopeammin kun ottaa "bolus" annoksina.

Tuosta c-vitamiinista, miksi yli 2g imeytyminen olisi heikkoa? Lisämunuaisten uupumukseenkin auttaa yli 6g annokset, muiden lisäravinteiden muassa.

Perinteistä askorbiinihappoa en ole syönyt aikoihin, ostan c-vitamiinin esteröitynä. Ei ripulia minulle, kiitos..

Olen kanssa ottanut treenin jälkeen muiden antioksidanttien ja anti-inflammatory-ravinteiden kanssa.

palkkarini sisältää;

-hera 40-60g
-glutamiini 10-20g
-kreatiini 5-20g
-Inflam Px 2 kauhaa
-magnesiumglycinaatti/fumaraatti/orotaatti

Sekä mahdollisesti jotain yrttikomboa, kellonajasta riippuen. Mitä myöhempään menee treeni, sitä enemmän "rauhottavia" kiskon treenin jälkeen.
 

Anabolic Overdrive

2 kg, Orange

-30%
Minä myös ihmettelen kovasti tuota Timon C-vitamiinisuositusta :) 1-3g on melkoisen iso haarukka ja itsekin toteat että yli 2g:n annoksella imeytyminen on onnetonta. Suosittelet vieläpä otettavaksi kovan treenin jälkeen, mikä ainakin minun käsittääkseni voi blokata treenin aiheuttamaa positiivista ROS-signalointia. Liittyen esim. insuliiniherkistymiseen. Pitää tässä hieman lukea kirjallisuutta ja palata asiaan.

1-3 grammaa on iso haarukka, mutta kerralla ei tulekaan ottaa yli grammaa. Olin ainakin johonkin postiin laittavinani, että annos riippuu päivän treenistä + siitä onko flunssaa tulossa/flunssa päällä. Toi treenin jälkeen otettu C-vitamiini on tässä threadissa jo tullut esille, mutta en ole itse ehtinyt tutkia kirjallisuutta sen suhteen. Jos löydät oivaa faktaa joka kumoaa väitteeni niin kerro toki. Sitä mukaa kun tiede elää, olen valmis muuttamaan omia suosituksiani :)
 
Tuosta c-vitamiinista, miksi yli 2g imeytyminen olisi heikkoa? Lisämunuaisten uupumukseenkin auttaa yli 6g annokset, muiden lisäravinteiden muassa.

No tutkimusten mukaan askorbiinihappoa kuljettava järjestelmä on (ainakin osittain) saturoituva, joten se ei ehdi kuljettaa sitä vitskua suolesta verenkiertoon.
 
Jostain syystä seerumin tasot näyttäisivät nousevat nopeammin kun ottaa "bolus" annoksina.

Mutta jos ne pitää päivittäisannoksella jatkuvasti koholla niin ei tarvitse välillä buustailla isolla annoksella? :) En kyllä tiedä, tutkimuksissa näytetään käyttävän molempia annostustapoja. Ehkäpä ratkaisu kannattaa tehdä sen mukaan, kummalla tavalla itse muistaa paremmin.

Tuosta c-vitamiinista, miksi yli 2g imeytyminen olisi heikkoa?

Siksi koska kuten Timo alussa sanoi, C-vitamiinin imeytyminen on saturoituva. Farmakokineettisissä tutkimuksissa (1, 2) on havaittu, että esim jo 1250mg annoksesta jää imeytymättä yli puolet.

EDIT: hidas!

Lisämunuaisten uupumukseenkin auttaa yli 6g annokset, muiden lisäravinteiden muassa.

Jos viittaat nk. adrenal fatigue-syndroomaan, olen sen suhteen mega-skeptinen ja pidän sitä lähinnä uskomuslääkintään liittyvänä hömppänä ;) Mutta voin olla väärässäkin, ehkä se on toisen keskustelun aihe :)

Jos löydät oivaa faktaa joka kumoaa väitteeni niin kerro toki. Sitä mukaa kun tiede elää, olen valmis muuttamaan omia suosituksiani :)

Yritän kaivella tässä paremmalla ajalla :) Odotellessa tukeudun tähän katsaukseen, jossa tarkasteltiin antioksidanttien vaikutusta suorituskykyyn. Suuressa osassa tutkimuksista ei löytynyt mitään hyötyä ja monessa jopa suoranaisia haittoja. Vaikutusta ei siis katsottu pelkästään C-vitamiinin osalta eikä myöskään treenin jälkeen otettuna mutta kyllä tuo mun mielestä hyvää osviittaa antaa.

Flunssan suhteen tutkimus on selkeämpää. Tosin, hieman paradoksaalisesti sillä niissä käytetään hetkellisesti suuria annoksia, mistä luultavasti suurin osa jää imeytymättä. Jännää on.
 
Jos viittaat nk. adrenal fatigue-syndroomaan, olen sen suhteen mega-skeptinen ja pidän sitä lähinnä uskomuslääkintään liittyvänä hömppänä ;) Mutta voin olla väärässäkin, ehkä se on toisen keskustelun aihe :)

Yritän kaivella tässä paremmalla ajalla :) Odotellessa tukeudun tähän katsaukseen, jossa tarkasteltiin antioksidanttien vaikutusta suorituskykyyn. Suuressa osassa tutkimuksista ei löytynyt mitään hyötyä ja monessa jopa suoranaisia haittoja. Vaikutusta ei siis katsottu pelkästään C-vitamiinin osalta eikä myöskään treenin jälkeen otettuna mutta kyllä tuo mun mielestä hyvää osviittaa antaa.

Mä veikkaan että Fuhrer viittaa nimenomaan tohon adrenal fatigue -osastoon. Uskomuslääketiedettä se on kyllä, mutta ihan puhdasta hömppää ei. Syndroomassa ja sen hoidossa on joitain ihan hyviä juttuja, esim. lakritsinjuuri ja sen stressiä lieventävä vaikutus. Mutta on siinä sitten sitä diipaakin. Mut täähän on hei uskosta kiinni! Tästä(kin) voisin muuten kirjoitella vaikka oman artikkelin jossain vaiheessa, niin voitais tapella siinä threadissa sitten ihan rauhassa.

Mäpä kurkkaan ton katsauksen jossakin välissä.
 
Juuri siitä puhuin. Ja siinä on paljon paljon muutakin..

Miksi se olisi hömppää? Onko lisämunuainen sitten uupumaton tuottamaan kortisolia?

Tässäkin asiassa kokemus auttaa ymmärtämään.
 
Kaikella kunnioituksella Fuhreria kohtaan, kommention vielä tuota lisämunuaishommaa lyhyesti ja sitten riittää mun osalta. Odotetaan vaikka jos Timo saisi siitä jutun aikaiseksi niin jatketaan vääntöä siellä? ;)

Miksi se olisi hömppää? Onko lisämunuainen sitten uupumaton tuottamaan kortisolia?

Se on hömppää siksi, että adrenal fatigueksi julistetaan joukko epäspesifejä oireita, joiden taustalla voi olla joku vakavampi tekijä (masennus, Addisonin tauti, ym). Nämä saattavat jäädä hoitamatta mikäli keskitytään tuohon nykytieteen mukaan kuvitteelliseen sairauteen. Ainakaan tuosta lisämunuaisen kortisolituotannon uupumisesta ei ole yhtään kliinisesti relevanttia tutkimusta.

Oireet varmastikin ovat monessa tapauksessa oikeita mutta niiden aiheuttaja ei ole lisämunuaisen väsyminen.

Tässäkin asiassa kokemus auttaa ymmärtämään.

14 000 jäsentä kattava Endocrine Society on ilmoittanut kantansa ja todennut ettei tuollaista sairautta ole olemassakaan. Tuolta löytyy luultavasti kymmeniä tuhansia vuosia potilashoitokokemusta ja tieteellisen tutkimuksen tekemistä/lukemista. Taudille ei myökään löydy ICD-10 luokitusta. Myös tiede auttaa ymmärtämään :)
 
Kaikella kunnioituksella Fuhreria kohtaan, kommention vielä tuota lisämunuaishommaa lyhyesti ja sitten riittää mun osalta. Odotetaan vaikka jos Timo saisi siitä jutun aikaiseksi niin jatketaan vääntöä siellä? ;)



Se on hömppää siksi, että adrenal fatigueksi julistetaan joukko epäspesifejä oireita, joiden taustalla voi olla joku vakavampi tekijä (masennus, Addisonin tauti, ym). Nämä saattavat jäädä hoitamatta mikäli keskitytään tuohon nykytieteen mukaan kuvitteelliseen sairauteen. Ainakaan tuosta lisämunuaisen kortisolituotannon uupumisesta ei ole yhtään kliinisesti relevanttia tutkimusta.

Oireet varmastikin ovat monessa tapauksessa oikeita mutta niiden aiheuttaja ei ole lisämunuaisen väsyminen.



14 000 jäsentä kattava Endocrine Society on ilmoittanut kantansa ja todennut ettei tuollaista sairautta ole olemassakaan. Tuolta löytyy luultavasti kymmeniä tuhansia vuosia potilashoitokokemusta ja tieteellisen tutkimuksen tekemistä/lukemista. Taudille ei myökään löydy ICD-10 luokitusta. Myös tiede auttaa ymmärtämään :)

Samaa mieltä suurelta osalta. En kerennyt enää editoimaan;

Kokemuksella tarkoitinkin sitä, että miten eri asiakkaiden ongelmia voi hoitaa vaikuttamalla kortisolin tuotantoon.

Kirjoitusasu oli huono, tarkoitin lähinnä juuri noita epäspesifejä oireita, ja sitä miten niitä hoitamalla moni asia kääntyy parempaan suuntaan.
Ja oireista moni on kortisolin ansiota.
Esim;
-nukahtamisvaikeudet
-unenlaatu
-aamuenergia
-keskittymiskyky
-masennusoireet
-ruokahalu
-ja tärkein, mielenlaatu
 
Tuosta C-vitamiinin ottamisesta treenin jälkeen on olemassa tutkimustulosta että vaikutus olisi joltain osin negatiivisen suuntaan.

Lainaus toiselta foorumilta. (Löytyy googlella ja on otteita monista tutkimuksista.)

C ja E-vitamiinilla on kyllä havaittu olevan positiivisia vaikutuksia treenien suhteen, kuten kortisolin laskeminen jne. Mutta silti dataa löytyy melkoisesti tätä vastaan. Ja laskeeko C-vitamiini kortisolia normitreenajalla, joka nauttii proteiinia ja hiilaria ennen treeniä? Se pitäisi todistaa eka, että voitaisiin sanoa C-vitamiinin auttavan kortisolin laskemisessa.
Ja sitten vielä mahdolliset haitat treenidaptaatioiden ja jopa palautumisen hidastamisen suhteen. Selkeästi tieteellinen data ei puolusta C:n ja E:n nauttimista heti ennen tai jälkeen treenin.
Normaalien multivitamiinien jne. kanssa tätä ongelmaa tuskin on. Ei sillä, että nille löytyisi vahvoja perusteita (olettaen että ruokavalio on ravinnerikas) vaan niissä olevat määrät ovat usein niin pieniä, että ne eivät todennäköisesti tuo haittoja. Mutta mikäli haluaa nauttia ylimääräistä C:tä ja E:tä, niin kannattaa ajoittaa annokset mahdollisimman kauas treeneistä.



Itse en ole vakuuttunut että C-vitamiinia kannattaa ottaa lisäravinteena ollenkaan.
 
Back
Ylös Bottom