Vitamiinit, hivenaineet ja kalaöljy

[Timo Kettunen]

Törmäsin uutiseen, jonka mukaan liiallinen e-vitamiinin saanti voi aiheuttaa luun haurastumista. Saman jutun alla oli linkki toiseen uutiseen, jonka mukaan e-vitamiinin liikasaanti voi myös lisätä eturauhassyövän riskiä. Tuota e-vitamiinia taidetaan aika monessa ravintolisässä käyttää säilöntäaineena. Kuinka suuri annos sitten alkaa olla terveydelle haitallinen?

Tässä vielä linkki:
http://www.poliklinikka.fi/?page=7874754&id=5815472

Joopa joo. Tota E-vitamiinia on tutkittu moneltakin kantilta, ja tulokset on vähän ristiriidassa keskenään - myös tuon luuvaikutuksen osalta. En löytänyt tosta kyseisestä tutkimuksesta pikasilmäyksellä annosta, mutta sen mukaan alfatokoferoli olisi muotona nimenomaan se haitallisempi. Siinä viitattiin myös toiseen hieman vanhempaan E-vitamiinitutkimukseen, ja jos oikein ymmärsin, käytettiin tossa japskien tutkimuksessa samankokoisia annoksia kuin tässä tutkimuksessa.

No, ne annokset. Tossa viimeisessä linkissä annokset olivat jotain väliltä 10-2000 IU/päivä (keskiarvo oli 400 IU/päivä). Huomioitavaa on, että 10 mg E-vitamiinia (tämä määrä on Möllerissä säilöntäaineena) on kansainvälisissä yksiköissä about 15. Joten tuon tutkimuksen 400 IU/päivä on todella överit verrattuna suosituksiin!

 

[Timo Kettunen]

En löytänyt ketjusta haulla kuin yhden viittauksen (rauta) kahvin vaikutuksesta vitamiinien/hivenaineiden imeytymiseen ja asia kiinnostaisi hiukan enemmän.

Eli kuinka paljon esim. pari mukia perinteistä aamukahvia blokkaa osaston sinkki/d-vitamiini/c-vitamiini/MSM imeytymistä?

Kahvi voi vähentää sinkin imeytymistä jopa puolella, muista ei tarvitse huolehtia.

 

[Tinkaus]

Joopa joo. Tota E-vitamiinia on tutkittu moneltakin kantilta, ja tulokset on vähän ristiriidassa keskenään - myös tuon luuvaikutuksen osalta. En löytänyt tosta kyseisestä tutkimuksesta pikasilmäyksellä annosta, mutta sen mukaan alfatokoferoli olisi muotona nimenomaan se haitallisempi. Siinä viitattiin myös toiseen hieman vanhempaan E-vitamiinitutkimukseen, ja jos oikein ymmärsin, käytettiin tossa japskien tutkimuksessa samankokoisia annoksia kuin tässä tutkimuksessa.

No, ne annokset. Tossa viimeisessä linkissä annokset olivat jotain väliltä 10-2000 IU/päivä (keskiarvo oli 400 IU/päivä). Huomioitavaa on, että 10 mg E-vitamiinia (tämä määrä on Möllerissä säilöntäaineena) on kansainvälisissä yksiköissä about 15. Joten tuon tutkimuksen 400 IU/päivä on todella överit verrattuna suosituksiin!

Näin mä vähän arvelinkin. Tuo sivusto on muutenkin erikoistunut kirjoittamaan sensaationhakuisia ja popularisoituja juttuja, joissa on mutkat vedetty turhankin suoriks.

 

[Nutria]

Joopa joo. Tota E-vitamiinia on tutkittu moneltakin kantilta, ja tulokset on vähän ristiriidassa keskenään - myös tuon luuvaikutuksen osalta. En löytänyt tosta kyseisestä tutkimuksesta pikasilmäyksellä annosta, mutta sen mukaan alfatokoferoli olisi muotona nimenomaan se haitallisempi. Siinä viitattiin myös toiseen hieman vanhempaan E-vitamiinitutkimukseen, ja jos oikein ymmärsin, käytettiin tossa japskien tutkimuksessa samankokoisia annoksia kuin tässä tutkimuksessa.

No, ne annokset. Tossa viimeisessä linkissä annokset olivat jotain väliltä 10-2000 IU/päivä (keskiarvo oli 400 IU/päivä). Huomioitavaa on, että 10 mg E-vitamiinia (tämä määrä on Möllerissä säilöntäaineena) on kansainvälisissä yksiköissä about 15. Joten tuon tutkimuksen 400 IU/päivä on todella överit verrattuna suosituksiin!

Joo, E-vitamiinissa on sellainen juttu, että sitä pelkkää alfatokoferolia ei kannata ottaa juuri ollenkaan. E-vitamiini koostuu 4 tokoferolista ja 4 tokotrienolista.

Mitä tuo pelkkä alfa tekee, on, että se ajaa muut E-vitamiinin muodot pois kudoksista. Siitä voi siis olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Markkinoilla on tuotteita, joissa on täydellistä E-vitamiinia.

Tässä on lisää juttua, jos englannin kieli käy:

Opas vitamiini- ja hivenainevalmisteista kiinnostuneelle

 

[takomo]

Kahvi voi vähentää sinkin imeytymistä jopa puolella, muista ei tarvitse huolehtia.

Mites sitten ton sinkin kanssa, kuinka paljon sitä pitäisi/voisi 100 kiloinen jässikkä napsia per päivä lisien muodossa? Lihaa en syö, joten siitä sitä ei enää tule.

 

[Joppa]

Mites sitten ton sinkin kanssa, kuinka paljon sitä pitäisi/voisi 100 kiloinen jässikkä napsia per päivä lisien muodossa? Lihaa en syö, joten siitä sitä ei enää tule.

Kai se 15mg vois riittää ja ite (70kg) syön sen verran päivässä. Toisaalta vaikka 30mg vois olla ehkä parempi sulle ja luulen, että muutkin ehdottaisivat sitä.

 

[Force]

Tästä olikin ekalla sivulla puhetta, mutta jäi juttu kesken. Sinkissäkin on paljon noita eri muotoja. Yleisin lienee sinkki pikolinaatti. Ite olen nyt viimeaikoina käyttänyt Now Foods L-OptiZinc (L-OptiZinc Monomethionine). Luin jotain juttuja että tuo imeytyisi paremmin.
"OptiZinc[SUP]®[/SUP] is a patented 1:1 complex of zinc and methionine. Studies show that OptiZinc[SUP]®[/SUP] is absorbed better and retained longer than other zinc supplements."

Sinkki sitraatti on ilmeisesti myös hyvä. Meren takaa tätä saa käytännössä ilmaiseksi.

Onko jollain tietoa, löytyykö tutkimuksia että missä muodossa sinkkiä kannattaisi ottaa?

 

[Cynepmeh]

itelä menee sinkkiä 45-60mg lisäravinteista + ruuat päälle. eikai tuosta mitn haittaakaan oo ollut..

 

[jorimantysalo]

Kahvi voi vähentää sinkin imeytymistä jopa puolella, muista ei tarvitse huolehtia.

Mikä merkillinen tämän aiheuttaa? Miten muut hivenaineet? Tee, kaakao? En minä tiedolla mitään tee, mutta kiinnostaa.

Tulee hassu olo lukea jonkin suosituksen muutosta tyyliin 10->15 yksikköä, jos samaan aikaan kahvinjuoja saakin ao. pilleristä puolet vähemmän tavaraa elimistöön.

 

[Timo Kettunen]

Sinkistä kaikkiin yllä oleviin.

Mekanismia kuinka kahvi vaikuttaa sinkin imeytymiseen ei tiedetä. On siitä kuitenkin ainakin yksi tutkimus tehty. Muut negatiivisesti sinkin imeytymiseen vaikuttavat jutskat ovat kalsium, kromi, kupari, foolihappo, magnesium, rauta, ribofalviini ja fytaatit. Jopa D-vitamiinin on raportoitu vaikuttavan sinkin imeytymiseen - tosin tästä ei osata sanoa vielä mitään sen kummempaa. Protskut parantavat sinkin imeytymistä (paitsi soija, koska siinä on fytaattia).

Se nyt vaikuttaa olevan vähän niin ja näin, että auttaako sinkki vastustuskykyyn vai ei. Sitä voi kuitenkin vedellä ainakin 15-50 mg / päivä melko huoletta, jos aiheelliseksi katsoo. Sen sijaan sinkki auttaa flunssaan jos sitä otetaan oireiden ilmaannuttua 9-24 mg imeskelytabletista kahden tunnin välein.

 

[Crrc]

Mikäs on timon näkemys kalsiumin suojarajaan joka on 2500mg päivässä, toihan nimittäin tulee helposti täyteen jos juo vaikka maitoa pari litraa päivän aikana ja siihen päälle syö juustoa. Ja miten D-vitamiinin isot annokset vaikuttaa tähän? Jos nyt mutuillaan niin luulisi että ihmisillä jotka ei d-vitamiinia syö ei tuon kanssa mitään ongelmia varmasti ole koska kalsiumista jää iso osa imeytymättä mutta entäs ne jotka syövät d-vitamiinia paljon?

 

[Paletaani]

Mikäs on timon näkemys kalsiumin suojarajaan joka on 2500mg päivässä, toihan nimittäin tulee helposti täyteen jos juo vaikka maitoa pari litraa päivän aikana ja siihen päälle syö juustoa. Ja miten D-vitamiinin isot annokset vaikuttaa tähän? Jos nyt mutuillaan niin luulisi että ihmisillä jotka ei d-vitamiinia syö ei tuon kanssa mitään ongelmia varmasti ole koska kalsiumista jää iso osa imeytymättä mutta entäs ne jotka syövät d-vitamiinia paljon?

Vastasinkin oman näkemykseni tuonne kolesteroliketjuun mutta nyt vasta tajusin vilkaista alkuperäistä kysymystä..

Viittaamani IOM:n suositus on tosiaan tuo 2500mg/pv. Tietääkseni tuollaisista isommista annoksista on aika vähän pitkäaikaista seurantadataa mutta jonkinlaista riskiä se näyttäisi kuitenkin nostavan. Huomattavaa on kuitenkin se, että ilmeisesti suurin osa tutkimuksista nojaa suurelta osin kalsiumpillereiden käyttöön ja maitotuotteista saatavalla kalsiumilla on havaittu olevan pienempi vaikutus veren kalsiumin määrään.

Jos vetää päivässä oikeasti pari litraa maitoa ja vähän juustoa päälle, on mahdollista ylittää tuo suositeltu annos mutta on aika hankala sanoa mikä sen vaikutus olisi sydäntauteihin. Verisuonten kalkkeutumisen kannalta ehkä tärkeämpi ravinne on K-vitamiini, joka voi sitä mahdollisesti ehkäistä. Jos siis arveluttaa runsas kalsiumin ja D-vitamiinin saanti, kannattaa ehkä harkita monipuolisen K-vitamiinivalmisteen ottamista siihen rinnalle.

Itse kun olen tämmönen minimalisti lisäravinteiden suhteen, sanoisin että kaikkea kohtuudella niin ei tarvi lähteä mihinkään pillerikierteeseen Sopivasti maitotuotteita ja D-vitskut järkevällä tasolla niin tuskin on suurta syytä huoleen.

 

[Ricardo]

Eräs ravintopuolen guru väittää, että monivitamiinia, tai muutakaan vitamiini valmistetta ei pitäisi ottaa samaan aikaan kuitupitoisen ruuan, esim. aamupuuron yhteydessä, koska kuidut estävät vitamiineja imeytymästä. Onko tässä väitteessä jotain perää vai onko ihan puppua? Ainakin varmaan 90% bodareista/voimailijoista ottaa monivitamiinin aamupalalla kaurapuuron yhteydessä...

 

[Timo Kettunen]

Mikäs on timon näkemys kalsiumin suojarajaan joka on 2500mg päivässä, toihan nimittäin tulee helposti täyteen jos juo vaikka maitoa pari litraa päivän aikana ja siihen päälle syö juustoa. Ja miten D-vitamiinin isot annokset vaikuttaa tähän? Jos nyt mutuillaan niin luulisi että ihmisillä jotka ei d-vitamiinia syö ei tuon kanssa mitään ongelmia varmasti ole koska kalsiumista jää iso osa imeytymättä mutta entäs ne jotka syövät d-vitamiinia paljon?

Paletaanin vastaukseen lisään, että tuo suojaraja (2500mg) on 19-50-vuotiaille aikuisille. Se vähän vaihtelee ikäryhmittäin. Tosiaan, niitä pillereitä ei tartte liikoja vedellä, eikä väliaikainen suojarajan ylittäminen ole vaarallista, varsinkaan terveellä ja nuorella aikuisella. Pitkäaikaisia tutkimuksia ei oikein ole, joten hankalaa absoluuttista faktaa heittää. D-vitamiinin runsas saanti lisää kyllä kalsiumin määrää elimistössä, mutta tämäkin "runsas saanti" on nykyään vähän suhteellista

Ei sitä suojarajaa tosiaan ihan hatusta ole vetäisty. Sydänosastolle löytyy perusteluja muun muassa tästä (tutkimus tehty iäkkäillä naisilla) ja yhdestä toisesta tutkimuksesta (Calcium supplementation and vascular events. Pharmacist's Letter / Prescriber's Letter 2008). Eli jos ikä alkaa vitosella, niin sitten voisin olla tarkempi.

Tokihan myös lisäkilpirauhasen erittämä parathormoni säätelee kalsiumin takaisinimeytymistä. Jos kalsiumia on veressä "liikaa", niin sitä kyllä lasketaan sitten enemmän myös läpi. Siksi uskon, että sitä maitoa voi juoda melko huoletta sen pari litraa. Jos vetää hullunkiilto silmissä maitua, niin sekä kalsiumin, että D-vitamiinin plasmapitoisuutta suosittelisin mittailemaan aina tasaisin väliajoin, esim. terveystarkastukseen yhteydessä. Eli maidosta ei vaaraa, mutta korkeita D-vitamiiniannoksia pienellä varauksella.

On toki olemassa ns. Burnettin syndrooma, jossa hyperkalsemia johtuu maitotuotteiden ja runsaasta alkalisten tuotteiden nauttimisesta (kalsiumkarbonaatti, natriumbikarbonaatti). Harvinaista matskua, mutta ainahan kannattaa katsoa mitä suuhunsa pistää ;)

 

[Timo Kettunen]

Eräs ravintopuolen guru väittää, että monivitamiinia, tai muutakaan vitamiini valmistetta ei pitäisi ottaa samaan aikaan kuitupitoisen ruuan, esim. aamupuuron yhteydessä, koska kuidut estävät vitamiineja imeytymästä. Onko tässä väitteessä jotain perää vai onko ihan puppua? Ainakin varmaan 90% bodareista/voimailijoista ottaa monivitamiinin aamupalalla kaurapuuron yhteydessä...

Kyllähän kuitu vaikuttaa vaikka minkä imeytymiseen. Tässä(kin) ketjussa asiaa on käsitelty vissiin useaan otteeseen...

 

[Ricardo]

En viitsisi koko pitkää threadia selata läpi. Onko pistää linkkiä noihin viesteihin tms. tai lyhytkin vastaus pähkinänkuoressa käy?

Oletko siis sitä mieltä ettei kallista monivitskua eikä muitakaan vitamiineja kannata ottaa aamupuuron, vaan minkä yhteydessä?

 

[Sicceli]

Voiko, tai pikemmin "kannattaako" hedelmiä syödä muun ruokailun yhteydessä vai pitäiskö ne syödä aina erikseen tyhjään mahaan? Monesti kuullu sanottavan, että jos syö hedelmiä esim. pääaterian yhteydessä niin, ne jää mätänemään mahalaukkuun, koska ne vaatii erinlaisen sulatus menetelmän.

Ps. ehkä vähän mutta menköön...

 

[Timo Kettunen]

Voiko, tai pikemmin "kannattaako" hedelmiä syödä muun ruokailun yhteydessä vai pitäiskö ne syödä aina erikseen tyhjään mahaan? Monesti kuullu sanottavan, että jos syö hedelmiä esim. pääaterian yhteydessä niin, ne jää mätänemään mahalaukkuun, koska ne vaatii erinlaisen sulatus menetelmän.

Ps. ehkä vähän mutta menköön...

No ihan varmaan joo. Ihan samanlaista kamaa ne hedelmät on kuin muukin ruoka, ei siellä mitään erilaista sulatusmenetelmää tarvita. Mistäs tällaista juttua kuulee?

 

[petite]

No ihan varmaan joo. Ihan samanlaista kamaa ne hedelmät on kuin muukin ruoka, ei siellä mitään erilaista sulatusmenetelmää tarvita. Mistäs tällaista juttua kuulee?

Minä olen joskus kuullut jostain ravinto-ohjelmasta, että hedelmät kannattaisi syödä sen takia ennen muuta ruokaa, että ne sulavat nopeammin. Eli ajatuksena varmaan se, että jos siinä "pohjalla" on jotain hitaammin sulavaa ja päälle syödään sitten nopeasti sulavia hedelmiä, ne hedelmät jää sinne pyörimään, vaikka ovat jo sulaneet. En kyllä ole minä ainakaan ikinä huomannut mitään ongelmaa siinä, jos syö hedelmän muun ruuan kanssa sekaisin.

 

[Timo Kettunen]

Minä olen joskus kuullut jostain ravinto-ohjelmasta, että hedelmät kannattaisi syödä sen takia ennen muuta ruokaa, että ne sulavat nopeammin. Eli ajatuksena varmaan se, että jos siinä "pohjalla" on jotain hitaammin sulavaa ja päälle syödään sitten nopeasti sulavia hedelmiä, ne hedelmät jää sinne pyörimään, vaikka ovat jo sulaneet. En kyllä ole minä ainakaan ikinä huomannut mitään ongelmaa siinä, jos syö hedelmän muun ruuan kanssa sekaisin.

Mutta kun se kaikki ruokamassa sekoitetaan siellä mahalaukussa ja tuupataan osissa suoleen. Siellä sitten entsyymit hajoittavat noiden hedelmien sokerit.