Vegaanibodauksesta mennään vähän sivuraitelle :whip:
Kyse ei olekkaan siitä ovatko ihmiset ja eläimet samankaltaisia, vaan siitä onko samankaltaisuus jokin peruste myötätunnolle.
Tämä on tosiaan hyvä pointti. Itsestäni vaan yksinkertaisesti tuntuu johdonmukaiselta tuntea myötätuntoa eläintä kohtaan sen perusteella, kuinka paljon se voi tuntea esimerkiksi kipua ja iloa elämästä. Tässä ikään kuin vallitsee hierargia: Mitä enemmän eläin voi kärsiä, sitä enemmän sitä täytyy siltä suojella. Se mihin lajiin se on luokiteltu, on epärelevanttia.
Ja jollei tunne myötätuntoa yhtään mitään kohtaan, on tästä aiheesta mielestäni aika hankala keskutella.
Nykytiedon valossa eläimillä (pl. jotkin kehittyneet simpanssilajit sekä mahdollisesti delfiinit) ei ole käsitystä omasta itsestään sen enempää kuin esimerkiksi purjosipulilla, joten esimerkiksi teuraseläimet eivät voi kokea ns. vitutusta ja elämän laadun heikkenemistä huonojen olojen johdosta.
Nimenomaan, nykytiedon valossa. Varmuuden vuoksi kannattaa kohdella eläimiä sen mukaisesti, että niillä mahdollisesti on tietoisuus itsestään.
Tietoisuutta tai ei, nyky(eläin)lääketiede on aika yksimielinen siitä, että eläimet kokevat stressiä, kipua, turhautumista ja ahdistusta joten kyllä nuo mielestäni jo täyttää vitutuksen merkit.
Myös kasveilla on kemialliseen viestintään perustuva rakenne, aivan kuten ihmisillä on kemiallisesti muodostettaviin sähkövirtoihin ja välittäjäaineisiin perustuva hermosto. Kasveilla, tai vaikkapa sienillä, on myös intressinä selviytyä ja lisääntyä. Miksi kanan intressi on arvokkaampi? Nousevatko maailman kanat barrikaadeille, jos niiden ei anneta toteuttaa perustarpeitaan?
Johonkinhan se raja on tietenkin vedettävä, sillä kyllä mielestäni jokaisen oma perusintressi (=säilyä hengissä) menee kaiken muun edelle. Kasveilla on perusintressejä paljon vähemmän kuin esim. kanalla, joten ruokana kasvit ovat parempi vaihtoehto kuin liha. Kanojen suhteen voi olla kohtuullisen varma, että ne voivat kokea hyvin voimakasta kipua ja ahdistusta, kun vertaa niiden hermostoa
ihmisen hermoston rakenteeseen (kivuntunto ja muut tunteet tuskin ovat yllättäen kehittyneet ihmisen erotesessa omaksi lajikseen, vaan niillä on ollu vuosimiljoonia aikaa kehittyä ennen nykyihmisen lajiutumista). Kasveilla ei sen sijaan ole minkäänlaista prosessointikeskusta ärsykkeilleen, joka viittaa siihen ettei kasvit voi käsittää ympäristöään tai tuntea kipua.
Ja kanat eivät voi tosiaan nousta kapinaan, vaikka on itsestään selvää että niillä olisi siihen aihetta. Jonkun täytyy siis tehdä se niitten puolesta.
Paraneeko sinun ja läheistesi elämänlaatu auttaessasi afrikkalaista lasta tai brasialaista härkää?
Sen verran paranee oma elämänlaatu, että arvostan itseäni enemmän
Läheisteni elämänlaadun ylempiarvoisuus muihin eläimiin verrattuna ei kyllä ole mikään itsestäänselvyys.
Suoranaista hyötyä eläinten auttamisessa ei yleensä ole, mutta en toisaalta näe syytä miksi kaikesta pitäisi aina hyötyä. Jos jokin teko jonka voi kohtuuhelposti toteuttaa (valitsee ruokakaupasta jonkun tietyn ruoan toisen sijasta>ei haittaa elämääni suuresti) helpottaa suuresti toisen elämää (tai tässä tapauksessa, estää eläintä syntymästä huonoihin oloihin), en näe tässä mitään ongelmaa.
Oikeus... oikeus on varsin mielenkiintoinen käsite. Eläinten (muiden kuin ihmisten) maailmassa vahvimmalla on oikeus toimia lajilleen ominaisten käyttäytymistapojen mukaisesti
Ihmisellä on kyky valita toisin.
Mutta jos "pienempää ei saa lyödä"-opetukset on äipältäsi unohtunut, on tätä keskustelua tosiaan hieman hankala jatkaa enää kovin hedelmällisenä.
Kuitenkin kipu ja kärsimys ovat osa luontoa. Se, että useimmat ihmisistä kokevat nämä hyvin epämiellyttäviksi oman itsensä kannalta, ei kuitenkaan tarkoita sitä etteikö näin tapahtuisi luonnossa, ja tulisi aina myös tapahtumaan.
Veganismin tarkoitus ei ole pelastaa koko maailmaa, eikä kaiketi kukaan kiellä tuskaa joita luonnossa elävät eläimet aiheuttavat toisilleen.Ihminen taas on kykenevä tiedostamaan muille eläimille aiheuttamana tuskan, ja (toistan itseäni) pystyy täten valitsemaan toisin.
Ihminen on myös teknologiansa avulla luonut poikkeukselliset olot(hyvin kaukana luonnosta), joissa eläimillä ei välttämättä ole mahdollisuutta edes kuolla rauhassa ja/tai kuolla kohtuu nopeasti.
Jos eläin luonnossa kituu kuoliaaksi, se pääsee normaalisti omaan rauhaan tai jos se saalistetaan, se kuolee yleensä edes tuntien sisällä. Ihminen on luonut keinotekoiset olot kotieläimille, joissa aivan liian usein eläin kituu hitaasti kuoliaaksi lajitoverien tehdessä tapahtumasta vieläkin tuskaisemmaksi. En suoranaisesti teilaa keinotekoisia oloja (esimerkiksi kokopäivälaidunnuksella oleva harrastushevonen matokuureineen ja eläinlääkärihoitoineen suorastaan hyötyy symbioosistaan ihmisen kanssa), mutta ihmisen pitää tiedostaa minkälaista valtaa se pitää käsissään sulkiessaan eläimiä pois luonnosta.
Vaikka kykenemme älylliseen ajatteluun hyvin kehittyneen ympäristön strukturoinnin kautta, se ei tarkoita sitä että meidän tulisi tavoitella oman selviytymisemme kannalta epärelevantteja itse luomiamme merkityksiä elleivät ne edistä jollakin tavoin omien geeniemme jatkumista.
Itse asetan kyseenalaiseksi koko geenienjatkamistouhun, ts. en pidä lajinjatkumista itseisarvona. Oman lajimme selviytyminen on selkeästi jo turvattu liiankin hyvin, joten meillä on aivan hyvin aikaa kohdistaa huomioitamme myös muihin eläimiin.
Lehmän kohteluun uhratut resurssit taas puolestaan eivät näy juuri mitenkään ihmisen elämässä (pl. eläinaktivisteista koostuvat sidosryhmät).
(Ai nyt tajusin mitä ajat takaa) eläimen kohteluun uhratut resurssit voivat hyödyttää yhteiskuntaa sitä kautta, että eläin voi paremmin jolloin se suoruituu tehtävistään paremmin ja elää kauemmin (=on käytössä kauemmin). Kuten sanoin, en varsinaisesti tuomitse ajatusta siitä, että eläimiä hyötykäytettäisiin ikäänkuin yhteiskunnan työntekijöinä (hevoset harrastuskumppanina, opaskoirat sokealle ym., tämä tosin ei edusta useampien vegaanien näkökulmaa). Eläinten tulisi tietenkin saada jonkinlaisia oikeuksia (murhan määritys ulottuisi niihin samalla tavoin kuin ihmisvauvoihin, äänioikeudesta ym. ei tietenkään olisi hyötyä).
Oleellisempaa on kuitenkin miettiä kaikkia niitä eläimiä, jotka eivät voi hyödyttää yhteiskuntaa. Eikö myös olisi hyödyllisempää tehdä ihmisten vanhuksista, invalideistä ja joistakin kehitysvammaisista joko kotieläinten rehua tai ruokaa muille ihmisille, kun eihän niistä mitään hyötyä ole? Kuten varmaan huomasit, hyötynäkökulman käyttäminen ei ole yksioikoista. Kaikesta ei voi eikä tarvi hyötyä.
