Varattuun pöytään tunkeminen ravintolassa

[Mattih3]

Totta möliset, en minä ole kyllä ikinä vastaavaan törmännyt. En ainakaan tällaista muista. Saattaa olla kanssa naamasta kiinni :D.

Ihmettelen vaan, että miten jollekkin tulee edes mieleen, että se olisi ok.

Aivan, siis en ole itsekään ennen ikinä edes ajatellut että tällaista ongelmaa voisi olla olemassa. Kun olen kuvitellut että tämä asia on jokaiselle ihmiselle aivan päivänselvä. Tuskin siis todellisuudessa tämä onkaan mikään ongelma, muuta kuin mua nyt henkisesti häiritsee erittäin paljon se, miten tyhmiä ihmisiä voi olla olemassa. :D

 

[timse]

Jos mennessäni ravintolaan illastamaan yksin, tai seurassa, minut ohjattaisiin jonkun toisen pöytäkunnan pöytään henkilökunnan toimesta niin ovesta ulos käy tie. Ja se on viimeinen kerta kun siihen ravintolaan menen. Puhumattakaan siitä fiiliksestä jos henkilökunta alkaisi hyvänen aika ohjaamaan muita asiakkaita minun pöytääni.

Se vain ei yksinkertaisesti mene niin. Eikä tähän päivään mennessä kumpaakaan ole ikinä tapahtunut.

 

[thyer]

Minä olen mielestäni sosiaalinen ja mukautuvainen ihminen, mutta en haluaisi ketään pöytääni. Enkä ikinä menisi kenenkään pöytään. Ellei pöytä sitten ole todella iso, ja ravintola täysi. Tässä tapauksessa saattaisin tosin vaihtaa ravintolaakin, riippuu vähän tilanteesta. Jos minä ravintolaan asti menen, (en nyt puhu mistään pitseriasta) menen sinne luultavasti minulle tärkeä ihmisen kanssa. Tässä tilanteessa olisi suotavaa että kykenen keskustelemaan vapautuneesti tämän henkilön takia, ilman että tarvitsee miettiä kuunteleeko tuntemattomat vieressä keskustelua. Suon saman mahdollisuuden muille, joten kieltäytyisin menemästä vieraaseen pöytään.

 

[Raskolnikov]

Oli synkkä ja myrskyinen yö. Ilta. Yö. Ilta. Pertti Perubodari ja Fiina Fitnessguru olivat saapuneet ensitreffeilleen ravintola Helvetinkalliiseen, joka oli saanut ainakin lähes 0,8 Michelin tähteä, ja jonka pääkokki oli nähty televisiossa. Kahdella kanavalla. Yhtäaikaa. Pertti ja Fiina olivat tavanneet toisensa Internetissä kuntoiluun keskittyneen foorumin kautta, jonne Fiina oli sinkkuuduttuaan vihdoin uskaltautunut jättämään treffi-ilmoituksen. Treffi-ilmoituksen sadosta Fiina oli niittänyt suuren osan sen perusteella, mitä vastaajat olivat foorumilla kirjoitelleet. Karsiutuneiden joukossa olivat muun muassa Jammu Gammal, jonka jatkuvasti ilmi tuleva kiinnostus peräaukkoja kohtaan ei "uponnut" konservatiiviseen Fiinaan. Myös naiskauneuden jakamisessa kunnostautunt Järnkock viihtyi Fiinan mielestä liikaa Priimaa Miehille 2 -ketjussa, ja Fiina kategorisoi hänet parantumattomaksi runkkariksi, mikä ei herättänyt neitokaisessa mielikuvia satujen prinssi uljaasta. Niin jäivät pois laskuista himouskovaiset kuin himoateistitkin eli Macin ja PC:n puolesta kovimmin huutajat, niin hylättiin radikaaleimmat suomileijonat ja kakkahattusedät. Lopulta jäljellä oli Pertti "Pera" Perusbodari, joka jopa lähetti kuvansa sähköpostissa ja oli kaikin puolin katseenkestävä mies.



Harhauduimme tarinan alkulähteille, mutta se miten potentiaaliset kyyhkyläiset saivat kolmannen asteen yhteyden toisiinsa ei ole tarinan kannalta relevanttia, joten takaisin ravintolaan. Pari oli ohjattu pöytään, joka sattui olemaan neljän hengen loossi ravintolan nurkassa, pöytä oli mukavan rauhallinen siten, että se oli kaukana keittiön oven, baaritiskin sekä kassojen luona käyvästä jatkuvasta trafiikista. Juttu luisti jo ennen kuin aperitiivit saapuivat pöytään, ensivaikutelma kummankin puolelta oli sellainen, että oltiin tekemisissä älykkään, perusarvoiltaan samanlaisen ja hyvännäköisen vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa. Pikku hiljaa ravintola täyttyi, ja kun tarjoilija tuli keräämään jo syötyjen alkupalojen astiat pois tieltä hän kysyi erittäin kohteliaasti, josko toinen kahden hengen seurue voisi liittyä heidän pöytäänsä. Kuulemma ravintola oli epähuomiossa ylibuukattu, ja tietenkin vaivan aiheutuminen korvattaisiin pyyntöön suostuttaessa kalliilla... kalliihkolla... keski... huokeahintaisella viinipullolla. Kumpikaan treffaajista ei ollut vielä toisen seurassa kuitenkaan niin itsevarma, että olisi kehdannut kieltäytyä tarjoilijan esittämästä pyynnöstä, sehän olisi merkinnyt illallistamisen julistamista ehkä intiimimmäksi kuin se toisen mielestä olikaan. Niinpä pyyntöön myönnyttiin, joksin hiukan vaivaantuneina... (jatkan toiste, jos jaksan)

 

[Timba79]

Musta kaikki fucking varaussysteemit sucks...jos varaa 4 hebgen pöydän kahdelle niin olisi syytä sitten maksaa niiistä pakoista.

Taidat olla yksi tapaus joka ei ole ikinä ruokavintolassa käynyt?

Jos et ole ymmärtänyt, niin siellä nimenomaan MAKSETAAN siitä palvelusta että safkat ja juomat tuodaan pöytään, astiat korjataan pois ja saat olla OMASSA RAUHASSA. Hintataso on katsos pikkusen eri mitä mäkkärissä. Ja molemmille on paikkansa. Arkikiireessä käydään mäkkärissä ja ainakin tällaiselle tavan tallaajalle tuo ruokaravinteli on senverran arvokasta hommaa, että siellä käydänä harvoin ja harkiten. Silloin ei tosiaan kaipaa mitään "minä tiedän oikeuteni" mulkeroa pätemään että pöydässä on tilaa ja minä mahdun siihen.

Jos tuollaisessa tilanteessa ei ravintolan henkilökunta puutu tilanteeseen niin ainakin itse käyttäsin sitten itse sitä oikeutta ja tarvittaessa auttaisin pätijän kauemmaksi.

 

[Raskolnikov]

jatkoa edelliseen


Pian pöytään saapui kaksi mieshenkilöä. Ensimmäinen oli aivan käsittämättömän komea ja tietysti myös lihaksikas, kuin mustahiuksinen kreikkalainen jumala. Hän purjehti kirveellä veistettyine kasvoineen loossin luo, ja istahti Fiinan viereen tukin paksuisten reisiensä kanssa. Mies tervehti treffiparia kohteliaasti, ja Fiinasta tuntui kuin tämän kaivonsyvät siniset silmänsä olisivat porautuneet hänen sieluunsa asti. Fiinaa värisytti. Toinen tulijoista olikin sitten vielä paljon komeampi ja lihaksikkaampi. Fiinan viereen istahtanut alfauros jatkoi istuutumisen ajaksi keskeytynyttä juttuaan uusista kuulijoista välittämättä. Fiinan ja Peran oli helppo päästä kärryille, mitä ilmeisimmin mies teki ystävälleen selkoa edellisiltaisesta valloituksestaan. Hymähtäen Fiina ja Pertti vaihtoivat huvittuneita ja hiukan hämillisiä katseita, katseita jotka sanoivat yhtä aikaa "mitkä jutut" ja "treffeillähän tässäkin ollaan, kuka tietää mitä tulemaan pitää." Mutta mitään ei pitäisi tuleman, ellei pian saataisi kahdenkeskeistä aikaa, tilaa keskustella ja hengittää ilman vieressä istuvan myskihärän erittämää omanarvontuntoa ja yskityiskohtaisia kuvailuja edellisestä illasta. Ja tätä deittaajat joutuivat kuulemaan:

- No sit ku mä olin saanu sen muijan ihan räjähtämispisteeseen, ni löinki stopin koko touhulle ja sanoin, et tuumaakaan ei tipu lisää, jos en saa upottaa mun taikavarpua sen kaakaotaskarapuun. Ja se oli ihan, et siis mitä. Ja mä sanoin, et niin niin, et lisää ei tipu, jos en saa käyttää mun kesäkurpitsaa sen kahvimarakatissa. No se bööna ei vieläkään hiffannu ni jouduin turvautumaan karkeuksiin ja selventään, etten halua lähettää sukkulaa sen venukseen vaan vekkulin sen aanuk... ja sillon se kässäs. Ja se friidu sano, et anna mennä vaan, et en kuulemma ollu ensimmäinen patonki siinä messuhallissa. Jumalauta jätkä mikä yö siitä tuli.

Jässikän jatkaessa aikuisfilmimäisiä kuvailujaan kumpikin loossin alkuperäisjäsenistä oli jo tunnistanut hänet foorumilta tutuksi käyneeksi nimimerkki Jammu Gammaliksi, jonka jatkuvasti toistuva eufenismi kaakaotaskuravuista oli jo osa palstan kielioppia. Kauhukseen Fiina, joka oli kuvitellut olevansa paljon konservatiivisempi, huomasikin innostuneensa Jammun jutuista niin paljon, että sukat kastuivat. Fiinaan iski sellainen taikavarvun himo, että hän päätti kerrankin elämässään heittää sovinnaisuudella vesilintua. Fiina keskeytti Jammun jo ties kuinka monennessa böönassa tai friidussa liikkuvat jutut ilmoittamalla, että jos nythetipaikalla mennään teille niin Fiina lupasi paljastaa avokadoleppäkerttunsa Jammun tuontikurkulle. Kiertoilmausten kruunamattomana kuninkaana Jammu oli heti leikissä mukana, otti takkinsa, neitoa kädestä kiinni ja he lähtivät kohti ulko-ovea. Jammun ysätävä huudahti olevansa tämän kyydillä liikkeellä, nousi, katsoi säälien Peraa, kohautti harteitaan ja poistui perässä.

Matkalla Jammun asunnolle Fiina paljasti olevansa se nimimerkki TreeniTypy, jonka kanssa Jammukin oli haikaillut treffeille. Jammu naurahti hyväntahtoisesti ja esitteli vielä komemamman ystävänsä Järnkockiksi, joka myöskin oli ollut treffattavien ehdokaslistalla. Suorapuheisena miehenä Jammu kysyi, josko Järnkock saisi neidiltä luvan liittyä luvassa olevaan hauskanpitoon, ja Fiina luovuttuaan nyt kaikesta sovinnaisuudesta antoi tähän luvan mielihyvin. Järnkock itse kuitenkin kieltäytyi kunniasta ja kertoi, että Järnkockista tulee Noodelcock, ellei nainen ole kaksiulotteinen ja näyttöpäätteellä, mutta kuvia hän sanoi ottavansa mielellään, ihan omaan käyttöön vaan. Oli kuten Fiina oli alun perin ounastellutkin, parantumaton runkkari tuo Järnkock.

Pera parka istui loossissa yksin, ja lipitti ilmaista viiniään, eikä ollut uskoa tapahtunutta todeksi. Ei olisi koskaan pitänyt huolia muita samaan pöytään, hän mietti. Viinikin tarjosi hyvin vähän lohtua tilanteessa, ilmaisuudestaan huolimatta. Niin ironista kuin se olikin, hän oli jäänyt kakkoseksi Jammu Gammalille.


Myöhemmin TreeniTypy tuli foorumilla tunnetuksi äärimmäisistä mielipiteistään asiassa kuin asiassa ja myös siitä, että oli jatkuvasti puolustamassa munakoison dippaamista tillivirtahepoon foorumin "sänkyleikit, yhteiselo ja tapailu" -osiolla. Foorumin ylläpitäjä Eki M. uhkasi antaa TreeniTypylle niin sanotusti banaania tämän ruokottoman käytöksen vuoksi, mutta TreeniTypy sanoi huolivansa sen vain jos saisi sen bataattimeriahveneensa.

 

[333]

Taidat olla yksi tapaus joka ei ole ikinä ruokavintolassa käynyt?

Käyn joka päivä syömässä muutaman kerran rafloissa. En tosiaan suomessa ellei se ole joku pakollinen sukurituaali. Kieertelen ympäriinsä ja valitsen jonkun mestan...jos en kävisi rafloissa kuolisin varmaan nälkään.

 

[keethrax]

Täytyypä myöskin todeta, että kyseistä ongelmaa ei ole itselle koskaan ilmaantunut. Kyllähän sen ravintolan ilmapiirin yleensä pystyy päättelemään jo ovesta sisään astellessa. Lounasaikaan tai ilmaan pöytäänohjausta mielestäni ihan OK mennä osittain varattuun pöytään, mutta ehkä illallisella hieman töykeää. Toki se 2 syöjää per 4 istumapaikkaa on aina vähän rajatapaus, sitä suurempiin taas sopii astella.

 

[tommmi]

Täytyypä myöskin todeta, että kyseistä ongelmaa ei ole itselle koskaan ilmaantunut. Kyllähän sen ravintolan ilmapiirin yleensä pystyy päättelemään jo ovesta sisään astellessa. Lounasaikaan tai ilmaan pöytäänohjausta mielestäni ihan OK mennä osittain varattuun pöytään, mutta ehkä illallisella hieman töykeää. Toki se 2 syöjää per 4 istumapaikkaa on aina vähän rajatapaus, sitä suurempiin taas sopii astella.

Juuh elikkäs joo. Samat.

 

[Sturmmann]

Suomessa nyt on sellainen haistavittumeininkin muutenkin. Oltiin tuossa jossain ravintolassa x (ei oikeasti muistu ees nimi mieleen) lasten kanssa. Ravintolassa oli ehkä noin kolmannes paikoista täynnä ja henkilökuntaa niin että hyvä kun eivät toisiinsa törmänneet.

Tilattiin safkat. Lapsille lastenateria ja meille jotkus alkupalat ja pääruoka. Kaikki tilaukset samaan aikaan. No meidän alkupalat tuli ja kohta lasten ruuat. Sitten kesti, kesti ja kesti. 45 minuutin jälkeen (lasten ruokien saapumisesta) vaimo kävi kysymässä että mikä tässä maksaa. No meni hetki ja meidän ruuat tuli. Lapset oli syöneet omansa jo aikoja sitten. Meidän lähellä oleviin pöytiin tuotiin ruokaa meidän jälkeen tulleille. Salettiin unohtivat vaan meidän tilaukset kokonaan. EI MITÄÄN vapaaehtoista elettä hyvityksiin. Tinkimisen jälkeen saatiin jätskit ilmatteeksi. Ois perkele tehnyt mieli nostaa rähinä ja jättää vähintään puoli laskua maksamatta. Mutt todennäköisesti sillä olisi saanut vain sinitakkiset paikalle. Suomessa kun ei tunnu olevan ravintolakulttuuria jossa asiakasta ei voi kohdella kuin mitä tahansa paskaa. Senverran kattonot Gordon Ramsayta että tuossa kohtaa ois pitänyt jo kantaa juomaa pöytää ravintolan laskuun ja nöyrästi pahoitella mokaa. Paskat. Ylimielistä käytöstä alusta loppuun.

Meni jo offiksikin.

Tämä on juurikin erittäin tyypillistä meininkiä suomalaisissa ravintoloissa. Mokia toki voi tapahtua missä vain, mutta Suomessa niiden hyvittely on aivan käsittämättömällä tolalla. Usein joutuu tosiaan itse tinkimään hyvityksensä ja siltikin se on jotain onnetonta tyyliin ilmainen kahvi tai jäätelö, jotka ainakin itselleni lähinnä lisäävät vitutusta. Ne eivät ole ravintolan puolelta mitään todellisia hyvityksiä (kuppi kahvia ei maksa niille käytännössä yhtään mitään). Todellinen hyvitys olisi esimerkiksi annos puoleen hintaan tai ilmaiseksi, jos moka on paha.

Timban kuvauksessa esimerkiksi aikuisten ruoat olisi pitänyt saada ilmaiseksi, koska aivan selkeästi heidän tilauksensa oli unohdettu. Paha moka.

 

[Max131]

Todellinen hyvitys olisi esimerkiksi annos puoleen hintaan tai ilmaiseksi, jos moka on paha.

Heh, kun käyt seuraavan kerran ravintolassa, niin tsekkaappas niitä hintoja ja sen jälkeen jaat sen hinnan vaikka neljällä. Raaka-aineista riippuen voit jakaa viidelläkin. Sillai saat pikkasen suuntaa-antavasti sen, mitä se safka suunnilleen maksaa ravintolalle. Onko se 3-5€ sitten todellinen hyvitys vai mikä tuolla logiikalla?

 

[Sturmmann]

Heh, kun käyt seuraavan kerran ravintolassa, niin tsekkaappas niitä hintoja ja sen jälkeen jaat sen hinnan vaikka neljällä. Raaka-aineista riippuen voit jakaa viidelläkin. Sillai saat pikkasen suuntaa-antavasti sen, mitä se safka suunnilleen maksaa ravintolalle. Onko se 3-5€ sitten todellinen hyvitys vai mikä tuolla logiikalla?

Ruoan valmistamiseen tarvitaan sentään työntekijöitä ja aikaa jonkin verran.. Kahvin Keittäminen ei ole kovin vaativaa.

Ja voi tietysti asiaa ajatella niinkin päin, että 2 kahvia (4 euroa suunnilleen) ei ole kovin kummoinen hyvitys, mutta kaksi ruoka-annosta (vaikkapa 50 euroa) on. Eli asiakkaalle asialla on merkitystä.


Pointti joka tapauksessa oli, että kahvi tai jäätelö on ihan helvetin huono tapa hyvittää ravintolan mokia.
Tietysti tarjoilijaa voi näissä tilanteissa ohjeistaa laittamaan hyvitys laskuun...

 

[Max131]

Pointti joka tapauksessa oli, että kahvi tai jäätelö on ihan helvetin huono tapa hyvittää ravintolan mokia.
Tietysti tarjoilijaa voi näissä tilanteissa ohjeistaa laittamaan hyvitys laskuun...

Eipä sun asiakkaana kannata tarjoilijaa "ohjeistaa" hyvitysten suhteen. Eiköhän siellä ravintolassa ole ihan omat pelisäännöt, minkä mukaan pelataan. Ja uskoisin, että useimmissa paikoissa tarjoilija ei ole siinä asemassa, että voisi ruveta kokonaisia annoksia tarjoilemaan. Muutenkin olen vähän sellaista kovin höveliä hyvittelykulttuuria vastaan, koska siitä ei seuraa muuta kuin sitä, että sitten on koko ajan joku valittamassa jostain, ja koko ajan saisi olla hyvittämässä jotain. Siinä menee pirusti aikaa, se on raskasta henkilökunnalle ja se tekee helposti ison loven toiminnan tehokkuuteen.

Keskitytään siihen, että homma toimii, niin ei tarvitse mennä tuohon asiakkaan kanssa neuvotteluun. Ja jos jotain oikeasti menee pieleen, niin sitten vaan selkeät pelisäännöt, että miten tilanteessa toimitaan, niin ei tarvitse kenenkään ruveta keskellä tilannetta arpomaan, että mitä tehdään.

 

[Sturmmann]

Ihan muistelen, että viimeisessä NYT-viikkoliitteessä G.W. Sundmansin entinen ravintolapäällikkö nimenomaan ohjeisti ohjeistamaan kuten esitin.

Ja onhan se hyvä, että ravintolat oppivat tajuamaan että kahvi/jäätelöpelleily hyvityksenä on ala-arvoista ja häpeällistä.

 

[Mupetti84]

Kyllä sitä olisi kohteliasta kysyä lupa, että voiko varattuun pöytään tulla.
Kaikista pahimpia on nämä keski-ikäiset äijät, jotka tulee pöytään vikittelemään seuralaisiamme

 

[Max131]

Ihan muistelen, että viimeisessä NYT-viikkoliitteessä G.W. Sundmansin entinen ravintolapäällikkö nimenomaan ohjeisti ohjeistamaan kuten esitin.

Ja onhan se hyvä, että ravintolat oppivat tajuamaan että kahvi/jäätelöpelleily hyvityksenä on ala-arvoista ja häpeällistä.

No siinä on aika mielenkiintoinen näkemys esimiestyöstä, jos asiakas on se, joka kertoo, miten ongelmatilanteessa toimitaan.

Mutta joka tapauksessa näissä on aika monta muuttujaa, eikä oma näkemyksenikään ole luonnollisestikaan mikään autuaaksi tekevä. Paljon riippuu paikasta ja sen ylläpitämästä palvelun tasosta. Henkilökunta, heidän ohjeistus ja niin edelleen. Minusta hyvittämiseen vaikuttaa sekin, että onko jotain oikeasti mennyt pieleen vai onko asiakkaan näkemys asioista ristiriidassa ravintolan arjen kanssa, ts. palvelu ollaan toteutettu ihan kaikkien laatuvaatimusten mukaan, mutta se ei ole asiakasta tyydyttänyt. Koska tuo viimeinen on se, joka touhusta tekee vaikeaa, jos jokaiselle tällaiselle ihmiselle pitäisi olla jotain hyvittämässä. Tokkopa kukaan takaisinkaan tulee sen takia, että hyvitys oli jotenkin erinomaista, jos mikään muu asia paikassa ei ole miellyttänyt.

Muutenkin jännä juttu, kun olen nähnyt ruokapubin ja varsinaisen ruokaravintolan arkea, että miten totaalisesti asiakaskunta muuttuu. Pubin puolella voi laskea yhden käden sormilla valitukset ruoasta varmaan 4 vuoden ajalta. Ruokaravintolassa taas kaikenlainen reklamointi on ihan jokapäiväistä ja jatkuvaa. Välillä niissä ei ole edes mitään tolkkua Eli näissä kulttuureissa eri ravintoloissa on paljon eroja.

Kai se olisi vaan keskityttävä siihen, että paletti toimii, ja jos jotain menee pieleen, niin kaikille olisi selvää se, että miten tilanne hoidetaan niin, että kaikille jää hyvä mieli. Järkeähän näissä saa käyttää, mutta sanoppa se 20 tarjoilijalle, niin tulee melkoisen kirjavaa jälkeä

 

[Sturmmann]

No siinä on aika mielenkiintoinen näkemys esimiestyöstä, jos asiakas on se, joka kertoo, miten ongelmatilanteessa toimitaan.

Mutta joka tapauksessa näissä on aika monta muuttujaa, eikä oma näkemyksenikään ole luonnollisestikaan mikään autuaaksi tekevä. Paljon riippuu paikasta ja sen ylläpitämästä palvelun tasosta. Henkilökunta, heidän ohjeistus ja niin edelleen. Minusta hyvittämiseen vaikuttaa sekin, että onko jotain oikeasti mennyt pieleen vai onko asiakkaan näkemys asioista ristiriidassa ravintolan arjen kanssa, ts. palvelu ollaan toteutettu ihan kaikkien laatuvaatimusten mukaan, mutta se ei ole asiakasta tyydyttänyt. Koska tuo viimeinen on se, joka touhusta tekee vaikeaa, jos jokaiselle tällaiselle ihmiselle pitäisi olla jotain hyvittämässä. Tokkopa kukaan takaisinkaan tulee sen takia, että hyvitys oli jotenkin erinomaista, jos mikään muu asia paikassa ei ole miellyttänyt.

Muutenkin jännä juttu, kun olen nähnyt ruokapubin ja varsinaisen ruokaravintolan arkea, että miten totaalisesti asiakaskunta muuttuu. Pubin puolella voi laskea yhden käden sormilla valitukset ruoasta varmaan 4 vuoden ajalta. Ruokaravintolassa taas kaikenlainen reklamointi on ihan jokapäiväistä ja jatkuvaa. Välillä niissä ei ole edes mitään tolkkua Eli näissä kulttuureissa eri ravintoloissa on paljon eroja.

Kai se olisi vaan keskityttävä siihen, että paletti toimii, ja jos jotain menee pieleen, niin kaikille olisi selvää se, että miten tilanne hoidetaan niin, että kaikille jää hyvä mieli. Järkeähän näissä saa käyttää, mutta sanoppa se 20 tarjoilijalle, niin tulee melkoisen kirjavaa jälkeä

En minä näkisi mitään ongelmaa sanoa tarjoilijalle mokatilanteessa tämän tarjotessa kahvia, että "näkisin hyvityksen mieluummin laskussa." Ja näin olen toiminutkin. Joissain paikoissa asia on ymmärretty, joissain ei.

Ja luonnollisesti tarkoitan nyt todellisia mokia. Kuten esimerkiksi annoksen unohtumista (vastaava kuin Timban esimerkissä), väärän annoksen tuominen pöytään jne. En tarkoita tilanteita, joissa ruoka oli asiakkaan mielestä pahaa, mutta hän kuitenkin söi annoksen ja avautui vasta jälkikäteen. Väärällä tavalla valmistetusta ja pahanmakuisesta ruoasta reklamoidaan luonnollisesti siinä vaiheessa kuin virhe huomataan. Eli moka on sellainen, että myös ravintolan edustaja myöntää virheen.

Ja olen samaa mieltä, että tarjoilijat nimenomaan kuuluu ohjeistaa kuinka toimitaan näissä ikävissä tilanteissa. Ohjeistus vain ei voi olla, että "tarjotkaa asiakkaalle kahvit tai jäätelöt." Tai jos on, niin itse ainakin ohjeistan tarjoilijaa toisin, jotta viesti menee perille (= ravintolanne hyvitys on paska).

 

[Max131]

Tai jos on, niin itse ainakin ohjeistan tarjoilijaa toisin, jotta viesti menee perille (= ravintolanne hyvitys on paska).

Kannattaisikohan se olla mieluummin yhteydessä ihmisiin, joilla on mahdollisuus tehdä asioille jotain sen sijaan, että kiukuttelee tarjoilijoille, joiden kädet ovat aika sidotut näiden asioiden suhteen?

 

[Sturmmann]

Kannattaisikohan se olla mieluummin yhteydessä ihmisiin, joilla on mahdollisuus tehdä asioille jotain sen sijaan, että kiukuttelee tarjoilijoille, joiden kädet ovat aika sidotut näiden asioiden suhteen?

Itse asiassa en ole näissä tilanteisaa kiukutellut lainkaan. Olen ihan ystävällisesti asiaa ehdottanut. Tarjoilija voi varmaan kysyä asiasta esimieheltään, jos ei osaa muuten tilanteessa toimia. Jos Järjestely ei onnistu, niin sitten se ei onnistu. Ei järkevä ihminen tällaisissa tilanteissa kiukuttele.


edit. Nyt tajuan. Sinua kismittää sana "ohjeistaa." Tarkoitin tätä äsken kuvailemaani ehdottamista hyvityksen näkymisestä laskussa.

 

[Janne]

Kannattaisikohan se olla mieluummin yhteydessä ihmisiin, joilla on mahdollisuus tehdä asioille jotain sen sijaan, että kiukuttelee tarjoilijoille, joiden kädet ovat aika sidotut näiden asioiden suhteen?

Onko se nyt asiakkaan homma lähteä miettimään että kuka on minkäkin ohjeistuksen laatinut ja reklamoida suoraan sille? Sanoo asiakaspalvelijalle että kertokaa esimiehelle terveisiä että tämä toimintatapanne on läpeensä paska. Siinä ei mielestäni hirveästi loukata tätä viatonta tarjoilijaa?
Eri asia jos tekee "reklamoinnin" perus-suomalaiseen tapaan ja haukkuu tarjoilijan läskiksi huoraksi jonka pitäis vaihtaa alaa kun ei osaa edes työtänsä kunnolla tehdä. Noitakin näkee :|