Vanhempienne mielipide treenaamisesta

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Kimi
  • Aloitettu Aloitettu
Alussa eivät oikein ymmärtäneet touhua.

Mutta sitten äiti kävi katsomassa voimamies- kisat jossa olin mukana, niin mieli muuttui.

Isä- ukko asuu hiukan kauempana, mutta soittelee aina ja kyselee "vieläkö treenaat?"

Äiti sponssaa aika pirusti varsinkin tuolla ravintopuolella.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Originally posted by Kimi
Eli mitä mieltä lähipiirinne on teidän treenaamisesta, ja onko heidän mielipiteet muuttuneet paljonkin ajan kuluessa?

Kyllä taitavat jopa tykätä siitä että treenaan. Vähän lisäprotskuista ovat mussuttaneet mut se on pientä. Suostuivat jopa maksamaan puolet puolenvuoden protskuista. Mutsi on varotellut että ei saa treenaata kaapiks asti, ja sen mielestä mun pituselle (183cm) 80 kiloakin on jo paljon:lol2:
 
Originally posted by meitsi
Hmmm... mä taas olen ajatellut että sellasen harteikkaan, jäntevän ja urheilevan näköisen kaverin palkkaisi mieluummin kuin jonkun kynäniska teekkarin. Kun useimmissa duuneissa kuitenkin joutuu sosiaaliseen kanssakäymiseen niin uskottava olemus ennenkaikkea. Toisaalta kalju ja niskaton nestepöhöinen pokelook ei toimisi toivotulla tavalla.

No jos se urheilullinen kaveri on insinööri ja kynäniska dippi-inssi ja kyse on alan tehtävistä ja samasta paikasta, niin eipä siinä valitettavasti urheilullisuus auta.
 
Vanhemmat on suhtautunut ihan hyvin (sponsorointi :D ). Isän puolelta ei oo mitään kommenttia tullut, mutta äite kyseli joskus kovin mielenkiinnostuneen oloisena lisäravinteista (kai se aluksi luuli että ne on jotain hieman "väkevämpiä" :D )
 
Itse olen maksanut kaikki salikortit,lisäravinteet ja treenikamat.Kotona asuessani söin toki äidin tekemää ruokaa.Eivät ole vanhempani varsinaisesti kannustaneet käymään salilla,lähinnä vaan äiti on valittanut protskuista ym.
 
Hiukan OT mutta kannustan lapsiani enemmän koulunkäynnissä. Se harmittaa kun työpaikan salille ei saa enään mennä lastenkanssa treenamaan(vetivät tiukat rajat ettei ketään ulkopuolista saa ilman lupaa tulla koko yksikköön, vuosittain noin 14.000 vierasta). Senkin kielsivät ettei saa tuoda koiraa työmaalle, joku ehkä halunut että koirulilla on päivisin seuraa :)
Eikä yleiselle salille viitsi viedä lapsia kun heitä pitää kuitenkin valvoa ettei tule mitään vahinkoa(työmaan pienemmällä salilla on viikonloppuisin harvoin porukkaa niin valvominen olisi helpompaa). Pitäs vissiin pyytää vieraskortit lapsillekin.:kippis1:
 
Meidän porukoiden mielipide salitouhuihin on se, että "oikeita" urheilulajeja (joita ovat esim. hiihto ja juoksu :rolleyes: ) tukevana lajina ihan jees, mutta salillakäyntiä sen itsensä vuoksi he eivät ymmärrä alkuunkaan. Molemmat ovat tietenkin myös sitä mieltä että naisen ei ole oikein soveliasta kasvattaa lihaksia, huoh... Palautusjuomat yms. saavat osakseen lähinnä vinoja katseita ja huvittunutta hymähtelyä.

Eipä ole kerta tai kaksi, kun olen saanut selittää, miksei sitä salitreeniä oikein voi korvata hiihto- tai kävelylenkillä :rolleyes:

Periaatteessa ovat toki iloisia, että tytär liikkuu, kun ovat kovasti urheilullisia itsekin. Mutta odottavat ja toivovat koko ajan, että jättäisin nämä bodytouhut ja siirtyisin OIKEIDEN LAJIEN pariin.
 
Juu sen verran aina ollut perheessä urheilullisuutta että ei pahasti katsota kun salilla käy mutta pieniä lieve-ilmiöitä siitä seuraa kyllä :)

Ainakun telkkarissa tulee jotain doping tms. roina-uutisia äippä kysyy että "et kai siellä teidän salilla tuollaisia tarjota?".

Myös aina jaksetaan kysyä sen hetkistä painoa "jos bmi vaikka on liian korkea" :lol2:

Jouluna vähän katsottiin kieroon mun ruokamäärää, mutta muuten aika vähällä päässyt. ps. ja kotona en ole asunut n. 5 vuoteen.
 
Tukea ja kannustusta

Mulla on jo aikaa siitä, kun asuin kotona. Mutsi on tukenut aina harrastusta, vaikkakin kauhistelee joskus bodilehtien kuvia mörrimöykyistä;)

Isäni on taas toinen juttu. Olin nuorempana aika lihava ja huomautteli joskus hienovaraisesti, että voisin hieman laihduttaa. Sitten kun laihdutin ja aloitin treenaamaan tosissani salilla, ääni muuttui kellossa.

Aina totesi, kun olin kipee, että "ei se ihme kun syöt noita liimoja" (viitaten keittiön kaappiin, joka oli pullollaan Met-Rx:ää ja Wrangen Turboa..hih)?

Menin salille töihin kotipaikkakunnallani ja isä pelkäsi kuollakseen, että aion elämässäni vaan treenata ja vetää aineita.

Nykyään isä kyselee välillä huolissaan, etten vaan liikaa käy ja pohdiskelee filosofisesti punttitreeni vs. metsätyöt -tyylisiä juttuja... mutta osti joululahjaksi kuitenkin treenikirjan. Go figure?
 
isä on vanha treenari ja tulokset on kovemmat kuin minulla ja reilusti mutta se nostelikin voimapainotteisesti joten se ymmärtää
nosteluani mutta äiti aina sanoo että "Sä reenaat liian kovaa" jos oon väsyny ja sitte huomauttaa aina että ei susta mitään Arskaa tuu:D
 
Originally posted by Gillyanne
Molemmat ovat tietenkin myös sitä mieltä että naisen ei ole oikein soveliasta kasvattaa lihaksia, huoh...
Omassa tapauksessani lahinna isani suurena huolenaiheena on, etta kasvan 'moykyksi', joka ei mahdu kulkemaan ovista :D ja se ei kuulemma ole enaa hyvannakoista. Treenaamista vastaan hanella ei sinansa ole mitaan (kayhan isani itsekin saannollisesti salilla), mutta kun aloitin 'tosissani' treenaamisen ja kehitysta alkoi tulla nopeasti, han yritti monet kerrat saada minua lopettamaan treenaamisen kokonaan. Asiaa ei ainakaan auttanut, etta han naki juuri "sopivaan aikaan" dokumentin Pauliina Taluksesta :rolleyes:... Mutta nyt, kun en asu samassa maassa tai edes maanosassa, tilanne on hieman rauhoittunut. Jos kerron jotain uusimpia salituloksiani, han lahinna vain huokailee: "On se rajua." tms. Ilmeisesti han on vahitellen sisaistanyt ainakin sen, etten tasta harrastuksestani luovu - oli hanen mielipiteensa mika tahansa.

Aitinikin on vahitellen alkanut muuttaa asennoitumistaan kannustavampaan suuntaan :). Han on jo hyvaksynyt sen tosiasian, etta tama on laji, jossa haluan kehittya mahdollisimman hyvaksi ja etta saatan jopa kisata joskus hamassa tulevaisuudessa. Silti hantakin hieman hirvittaa, etta kasvan "liian isoksi"... (Myos aitini kay toisinaan salilla, mutta tavoitteena on lahinna painon hallinta.)

Lisaravinteiden ja yleensakin tosissaan treenaamisen suhteen isoveljeni on 'raivannut latua' ja lahipiiristani silta suunnalta tuleekin eniten kannustusta (ja tarkeaa ohjausta). Pikkusiskoni mielesta harrastukseni on OK, (ilmeisesti tietaa, ettei ole mitaan hyotya asettua ainakaan kielteiselle kannalle :p).

Isantaperheeni vanhemmat taas ovat molemmat todella kannustavia ja kyselevat aina: "How was your workout?" jne. Perheen aiti on etsiskellyt minua varten sopivia kuntosaleja ja valilla heittaa kommentteja tyyliin "Olen varma, ettei edes Bill (hanen miehensa) pystyisi tuohon!", jos olen parantanut jotakin tuloksistani :). Perheen isakin suhtautuu (yllattavan) myonteisesti, vaikka itse onkin tietokoneohjelmoijan stereotyyppi (eli ei ole kropasta paatellen pahemmin treenaillut).
 
Originally posted by HULK
Mä olen muuten miettinyt, että onkohan sillää joissakin tapauksissa tosiaankin merkitystä, jos on iso ja lihaksikas. Monilla ihmisillä vaan tuntuu olevan järjettömän typeriä ennakkoasenteita (joita muuten viljellään mm. piirretyissäkin jatkuvasti :eek: ) - eli pitävät isoja tyhminä. Jos palkkaaja on luuperse pianisti imelähuuli, niin voi olla että on turha yrittää kyseiseen paikkaan töihin.

Mutta periaatteessahan jotkut työpaikat varmaan ovat hyvillään että työntekijä käy salilla, koska sillä on mahdollista myös ehkäistä niska ja hartiaseudun kipuja ja selkä kipuja yms.
 
Originally posted by leoko
Itse olen maksanut kaikki salikortit,lisäravinteet ja treenikamat.Kotona asuessani söin toki äidin tekemää ruokaa.Eivät ole vanhempani varsinaisesti kannustaneet käymään salilla,lähinnä vaan äiti on valittanut protskuista ym.

Jos mulle on protkuista valitettu(asun kotona) niin oon tokassu, että eipähän mee rahat viinaan pelkästään vaikka nyt en ottanut mitään yli puoleen vuoteen :p enkä otakkaan ennen kesää ku treeni kulkee näin hyvin.
 
Re: Tukea ja kannustusta

Originally posted by pexxi

Aina totesi, kun olin kipee, että "ei se ihme kun syöt noita liimoja" (viitaten keittiön kaappiin, joka oli pullollaan Met-Rx:ää ja Wrangen Turboa..hih)?

Samanlaista tekstiä tulee mun porukoilta... Jos vaikka varvas murtuu, niin se pistetään heti "mömmöjen" piikkiin...
 
Lisäravinteita on porukat vähän ihmetelly. Lisäks niitä kummastuttaa se, että oon lihonu sen jälkeen kun aloin treenaamaan. Tarkoitus olisi kuulemma laihtua?! :p
 
Originally posted by foobari
Mitäs sitten kun alkaa joskus se "oma" elämä, eikä äippä enää kanna kaupasta selkä vääränä niitä jauhoja, ja ruoan itse itsensä valmistautuminenkin on kyseenalaista? :confused:
Sittenhän hankitaankin vaimoke, joka kantaa kaupasta selkä vääränä niitä jauhoja ja kokkaa ateriat valmiiksi. ;)
 
Originally posted by Hubble
Sittenhän hankitaankin vaimoke, joka kantaa kaupasta selkä vääränä niitä jauhoja ja kokkaa ateriat valmiiksi. ;)
:lol2: Joo, kappas kun en tullutkaan ajatelleeksi. Mun vaimo on varmaankin ymmärtänyt jotain väärin. :confused:


:lol1:
 
Lopetin futiksen puol vuotta sitten ja nyt oon pari kk käyny puntilla. Ja olihan ne ihan ilosia, että joku harrastus on ja maksaa mielellään kaikki mitä liikunta tarvii, mm. saliavain, kengät...

Mutta ei ne porukat kyllä ymmärrä lisäravinteiden hyötyjä paskan vertaa! Mitä semmosilla oikeen tekee. Sitten, kun oon lisäravinnepalvelun sivuilla, niin äitee tulee kattoon, että onko nää jotkut perkeleen laittomat asteroidisivut! :lol1: Sainpahan hyvät naurut. No on se nyt lupautunu mulle sentään palautusjuoman ostamaan, itellä kun on tulot aika vähissä! :(

Sitte isäntä jaksaa aina sanoo, että kyllä sitten keväällä viimeistään tarvii ruveta lenkkeileen, kun eihän siitä mitään tuu jos vaan puntteja nosteleen. Täytyy kuulemma pitää kuntoo yllä. No ajattelin mä kyllä lenkkeilläkkin, tosin rasvanpolton merkeissä! :D

Ja ihmettelee ne sitäkin, kun tarvii rahkaa ja tonnikalaa raahata kauheet määrät ja mä aina hössötän jostain proteiineista...
 
En ole vuosiin asunut vanhempieni luona, mutta kun aloitin tämän harrastuksen ja sain kerättyä n. 15 kiloa massaa silloiseen laihaan varteeni, niin isä totesi että "Olet lihonut !"

Toisella kerralla isä laski painoindeksini ja ilmoitti "Olet hyvin lähellä ylipainoa !"

Että siinä se kannustus.
 
Aikalailla samanlaista suhtautumista täällä päin mitä muillakin.
Äiti uhittelee lisäravinteista (kreatiini on hänen mielestään epäilyttävää) ja joskus kuulemma syön meidät konkurssiin. Isä ei yleensä ota kantaa, ainoastaan kovistelee että "tulisit kuule tekemään puuhommia minun kanssa metsään niin ei tarviis siellä salilla käydä". Mutta kaikinpuolin kiitollinen olen vanhemmilleni sekä henkisestä että rahallisesta panoksesta jonka olen harrastukseeni saanut, en voisi enempää pyytää.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom