Työnhaku! (vinkit, ohjeet ja mielipiteet)

[lennuu]

Mites kun ei ole noi kesäduunit napanneet, niin miten sitä kannattaisi vielä yrittää kun mennyt vähän toi haku jo ohi. Hakemuksia laitoin paljon mutta pariin haastatteluun vain pääsin. Tietysti olen hakunut sitkeästi vielä paikkoja, jotka ovat auki. Vinkkejä? Onko järkeä tuputtaa itseään kirjoille vuokrausfirmoille? Jotain olisi pakko keksiä, kun vuokra ja eläminen pitää maksaa.

 

[pezku^]

Mites kun ei ole noi kesäduunit napanneet, niin miten sitä kannattaisi vielä yrittää kun mennyt vähän toi haku jo ohi. Hakemuksia laitoin paljon mutta pariin haastatteluun vain pääsin. Tietysti olen hakunut sitkeästi vielä paikkoja, jotka ovat auki. Vinkkejä? Onko järkeä tuputtaa itseään kirjoille vuokrausfirmoille? Jotain olisi pakko keksiä, kun vuokra ja eläminen pitää maksaa.

Tässä vaiheessa varmasti viisainta on joko etsiä jotain vielä tarjolla olevaa kiinteistönhoito- tai siivoustyötä tai sitten hypätä suoraan vuokrafirman kirjoille. Vuokrafirmassa työskentely on kyllä hyvä vaihtoehto kesätyöksi, jos ei muuten töitä löydä.

 

[MegaMer88]

Kannattaa tehdä itsellesi selväksi, mitä tarkoitat "hiljaisuudella". Jos tarkoitat sillä sitä, ettet puhu paljon, niin ei se silloin mikään heikkous ole. Ainakaan minun mielestäni. Jos kuitenkin käytät sitä eufemisminä tarkoittaessasi, että olet ujo, niin silloin kyse on heikkoudesta, koska kyse on sosiaalisten tilanteiden pelosta. Sosiaalisuus itsessään on kuitenkin vain temperamenttipiirre, eikä se ole sen enempää heikkous kuin vahvuuskaan. Hyvät sosiaaliset taidot sen sijaan ovat nykyään lähes välttämättömiä. Näiden kahden ero kannattaa sisäistää. Lisää voi lukea esim. tästä tekstistä.

Olen tosiaan myös vähän ujo, mutta en puhuisi siinä suoranaisesta pelosta, vaan jännityksestä ryhmätilanteissa. Aloin pohtimaan tarkemmin johtuuko minun hiljaisuus nimenomaan sitten siitä ujoudesta. Auttaisihan se myös sosiaalisten taitojen parantamisessa, kun ei jännittäisi niin paljon. Sinänsä minun työ (ohjelmointi) ei ole sellaista hommaa, missä tarvitsisi olla kovin taitava sosiaalisesti.

Ehkä se ujous on vähän kuvaavampi/osuvampi, kun niitä heikkouksia joutuu taas joskus luettelemaan.

Ps. tuo teksti on kyllä hyvä. Olen törmännyt siihen aikaisemminkin, mutta välillä joutuu silti miettimään miten ajattelee minkäkin termin.

 

[Kaakku84]

Sinänsä minun työ (ohjelmointi) ei ole sellaista hommaa, missä tarvitsisi olla kovin taitava sosiaalisesti.

Nimenomaan! Ihmisiä on erilaisia. Toiset ovat mieluummin tekemisissä asioiden, kuin ihmisten kanssa ja kuvittelisin, että ohjelmoinnissa on eduksi paneutua mieluummin siihen tekemiseen, kuin paskanjauhamiseen toisten kanssa. Sullahan on suorastaan etulyöntiasema ja se kannattaa mainita!

Sen lisäksi täytyy sanoa se, että hiljainen tyyppi voi olla sosiaalisesti paljon taitavampi, kuin se ekstrovertti, joka on koko ajan äänessä ja kaipaa jatkuvasti seuraa ympärilleen. Se "seurallinen tyyppi" on usein myös se juoruilija ja itsensä pönkittäjä. Hiljainen ja ujohko kaveri taas saattaa olla se reilu, luotettava ja ystävällinen tyyppi, vaikkei teekkään itsestään isoa numeroa. Sosiaalista taitavuutta ja yleistä seurallisuutta ei ole syytä pitää samana asiana.

 

[Dopey]

Sinänsä minun työ (ohjelmointi) ei ole sellaista hommaa, missä tarvitsisi olla kovin taitava sosiaalisesti.

Softanvääntäjiä palkatessa en ainakaan itse laita juurikaan painoa sosiaalisille tai esiintymistaidoille. Aika harvoin löytyy kovatasoisia softanvääntäjiä, jotka olisivat myös luontevia esiintyjiä. Meillä testataankin lähinnä vain koodaustaitoja haastatteluissa. Supliikkipuolelta riittää, että pystyy selittämään tekemänsä ratkaisut natiivin ymmärtämällä englannilla ja että ymmärtää sanalliset ohjeet kerrasta samalla kielellä.

 

[Tartsan]

Jos ohjelmointihommissa meinaa edetä vaativimpiin hommiin, niin sitä enemmän kyky kommunikoida nousee esiin. Edelleenkään ei tarvita small talk -taitoja, mutta olisi hyvä jos kykenee selkeästi esittelemään teknisiä asioita erilaisille yleisöille ja tarvittaessa perustelemaan tekemänsä ratkaisut.

 

[Dopey]

Muuten samaa mieltä, paitsi että ne vaativimmat tehtävät löytyvät kyllä sieltä ohjelmistosuunnittelusta, jos vain taitojen karttuessa hakeutuu koko ajan vaativampiin hommiin, pitää itsensä syvällisellä tasolla kiinni teknologian ja menetelmien kehityksestä ja osaa tuota tietoa suodattaa omaan ja ympäristönsä tekemiseen. Noissa keskusteluissa argumentoinnin uskottavuus muodostuu siitä omasta asiantuntemuksesta lennokkaiden powerpointtien ja sliipatun esityksen sijaan. Ne on sitten eri miehet, jotka pitävät elevator pitchejä sijoittajille ja asiakkaille.

Jos tekee softaprojekteja asiakkaille, niin silloin tarvitaan noita esitystaitoja, mutta yleensä noissa väännöissä ei muutenkaan parhaat tekijät viihdy.

 

[alppix]

Itse itseäni kommentoiden: näissä Noksu-ulkoistuksissa olen sivusta seurannut, että jos menee duunipaikka 45+ vuotiaana middle managerina, niin ei kelpaa oikein mihinkään töihin enää. Eli sen uraputken olisi enemmän kuin suotavaa osoittaa TJ tai SVP tason hommiin ennen tuota ikää, jotta sinne hyppääminen kannattaisi lifetime-earnings näkökulmasta. Aikanaan mulla oli kiire koodaushommista pois, mutta nyt ne kaverit, jotka kieltäytyivät siirroista projektipäälliköiksi, vaikuttavatkin varsin fiksuilta tapauksilta.

Ihan hyviä pointteja, työttömäksi jäämistä harvemmin ajattelee kun eihän se voi omalle kohdalle sattua :D (kunnes sitten sattuu). Omanlaisensa riskithän sitä on monessa hommassa. Itse en koodarinhommia oo tehny, mut muuten järjestelmäpuolella asiantuntijana. Tosin niistä on jo vähän vieraantunu, kun on enemmän nyt ollu työnjohdollisissa ja kehitys&suunnittelutehtävissä. Jotenkin olen itse pitänyt tuota 45-50 ikäluokkaa sellaisena, että silloin pitäisi jotain olla jo saavutettu tai sitten ei tule saavuttamaankaan, ainakaan helposti. En tiedä mistä tämän käsityksen olen saanut, joten faktapohjaa ei ole, siksi lähdinkin arvuuttelemaan tätä asiaa.

Tähän mennessä on tullut aina lähdettyä vapaaehtoisesti mukaan moneen juttuun, tehnyt paljon sellaista mitä muut ei halua ja kerännyt kokemusta monesta asiasta vaikka vähän ylitöinäkin. Mua ei haittaa jos tekee pari ilmasta tuntia jos kokee saavansa siitä jotain. Nää oon todennu olevan hyviä juttuja oman position kannalta, kunhan pitää huolen että saa ne omatkin hommat tehtyä valmiiksi..

 

[Red28]

Siinä vaiheessa kun Puolustusvoimat ilmoitti massa-irtisanomisista, meni uskoni "varmojen" työpaikkojen olemassaoloon. Loppupeleissä helvetin iso osa uralla etenemisellä on sillä, että on oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Toki sen lisäksi täytyy olla kovat näytöt ja tehnyt kovasti duunia, mutta sekään ei välttämättä riitä.

 

[Art Vandalay]

Olen tosiaan myös vähän ujo, mutta en puhuisi siinä suoranaisesta pelosta, vaan jännityksestä ryhmätilanteissa. Aloin pohtimaan tarkemmin johtuuko minun hiljaisuus nimenomaan sitten siitä ujoudesta. Auttaisihan se myös sosiaalisten taitojen parantamisessa, kun ei jännittäisi niin paljon. Sinänsä minun työ (ohjelmointi) ei ole sellaista hommaa, missä tarvitsisi olla kovin taitava sosiaalisesti.

Ehkä se ujous on vähän kuvaavampi/osuvampi, kun niitä heikkouksia joutuu taas joskus luettelemaan.

Sinuna en stressaisi mokomasta. Itsekin olen ollut joskus vähän hiljaisempi ja ujohko mutta nyt kun on oltu työelämässä vähän aikaa niin kyllä sitä rohkeutta ja tarvittaessa ääntä alkaa löytymään kun on pakko. Itsellä ainakin on sellainen työpaikka jossa täytyy osata pitää puolensa, muuten vedetään matto alta nopeastikin.

 

[Grand Battement]

Ihan pienen pienenä kertauksena:

Tarkasta (riittävän monta kertaa), että hakemuksessa vastaanottajan nimi ja firman nimi on kirjoitettu oikein. -ei kukaan väärinkirjoituksen takia jätä oikeaa tyyppiä palkkaamatta, mutta menetät turhaan huolellisuus pisteitä.

51-vuotias ei ole nuori poika, älä käytä sitä sanontaa itsestäsi, vaikka kuinka olisit keskenkasvuinen, nuorekas tai wannabee kolmekymppinen.

7 sivuinen cv ON LIIAN PITKÄ! Kyllä, skrollailin juuri 7 sivuisen cv:n läpi jamietin, että tämä jätkä ei osaa tiivistää, esittää olennaista, eikä tajua kontekstia.

Jos haet myyntitehtäviin, niin mainitse edes jossain pilkun puolikkaan sivulausessa sana tulos. Myyjiä palkataan vain tuloksen takia ja olisi ihan kiva etu jos myyjä itse tietäisi tämän ja olisi kiinnostunut tuloksentekemisestä. Kertaan vielä: myyjiä palkataan tekemään tulosta, ei siksi että ne on mukavia, sosiaalisia, tarkkoja, helposti lähestyttäviä (hitto mitä tuo tarkoittaa?), jne turhia ja ympäripyöreitä kuvauksia, kaikki on mukavia, tarkkoja ja rehellisiä työhakemuksissa. Kertokaa nyt hitto vieköön jotain konkreettisempaa.

(Kiitos ja anteeksi, rekryhakemusten lukeminen on vaan niin rankkaa. Haluaisin nukkua yön yli ja poks huomenna mulla ois rivissä ne kaikki uudet myyjät joita olen aina halunnut.)

 

[Heppi]

Ihan pienen pienenä kertauksena:

Tarkasta (riittävän monta kertaa), että hakemuksessa vastaanottajan nimi ja firman nimi on kirjoitettu oikein. -ei kukaan väärinkirjoituksen takia jätä oikeaa tyyppiä palkkaamatta, mutta menetät turhaan huolellisuus pisteitä.

51-vuotias ei ole nuori poika, älä käytä sitä sanontaa itsestäsi, vaikka kuinka olisit keskenkasvuinen, nuorekas tai wannabee kolmekymppinen.

7 sivuinen cv ON LIIAN PITKÄ! Kyllä, skrollailin juuri 7 sivuisen cv:n läpi jamietin, että tämä jätkä ei osaa tiivistää, esittää olennaista, eikä tajua kontekstia.

Jos haet myyntitehtäviin, niin mainitse edes jossain pilkun puolikkaan sivulausessa sana tulos. Myyjiä palkataan vain tuloksen takia ja olisi ihan kiva etu jos myyjä itse tietäisi tämän ja olisi kiinnostunut tuloksentekemisestä. Kertaan vielä: myyjiä palkataan tekemään tulosta, ei siksi että ne on mukavia, sosiaalisia, tarkkoja, helposti lähestyttäviä (hitto mitä tuo tarkoittaa?), jne turhia ja ympäripyöreitä kuvauksia, kaikki on mukavia, tarkkoja ja rehellisiä työhakemuksissa. Kertokaa nyt hitto vieköön jotain konkreettisempaa.

(Kiitos ja anteeksi, rekryhakemusten lukeminen on vaan niin rankkaa. Haluaisin nukkua yön yli ja poks huomenna mulla ois rivissä ne kaikki uudet myyjät joita olen aina halunnut.)

Erittäin hyviä pointteja. Mitä CV:n pituuteen tulee, niin USA:ssa taitaa olla nyrkkisääntöä kolme sivua, tai jos haettavaan tehtävään relevanttia työkokemusta löytyy yli 20 vuotta, niin silloin voi CV:ssä olla neljäkin sivua. CV ei todellakaan ole mikään pituuskirjoituskilpailu, vaan haettavan tehtävän kannalta relevantit asiat pitäisi kyetä ilmaisemaan lyhyesti ja ytimekkäästi. Esim. teknologia-asiantuntijatehtävään hakiessa on aivan turha kertoa jostain lukioaikaisista kaupungin ruohonleikkuukesätöistä.

En ole koskaan ymmärtänyt minkä ihmeen takia omaa luonnettaan pitäisi kuvailla CV:ssä. Onko tuo joku yläasteen opojen keksintö, jotka eivät ole hakeneet töitä muuten kuin lähettämällä kopion tutkintotodistuksestaan avoimeen virkahakuun :D

 

[Axelpass Tommi]

Mun mielestä kahdelle sivulle pitäisi mahtua kenen tahansa CV. Usein jopa yhdelle. Tosin en ole mikään HR-tieteen ammattilainen.

 

[Heppi]

Mun mielestä kahdelle sivulle pitäisi mahtua kenen tahansa CV. Usein jopa yhdelle. Tosin en ole mikään HR-tieteen ammattilainen.

Riippuu vähän minkälaisissa hommissa on työskennellyt ja tehtävästä, johon hakee. Jos edelliset työtehtävät ovat olleet luokkaa kaupan kassa tai trukkikuski, niin tällöin tuskin on tarvetta kertoa tarkemmin mitä tehtävässä on tehny. Mutta asiantuntijatehtävissä pelkkä tehtävänimike harvoin kertoo kovinkaan tarkasti mitä tehtäviin on kuulunut. Tällöin on kyllä tarpeen parilla lauseella kuvailla tarkemmin mitä on tehnyt ja saanut aikaiseksi. Myös koulutuksesta kannattaa ainakin 1-3 lauseella kertoa mistä aiheesta ja minne teki lopputyön. Kyllä tuosta ainakin kaksi sivua äkkiä täyteen tulee.

edit: minkä vitun takia tää tärähti kolmeen kertaan samaan viestiin :D

 

[pooli6287]

uskotaan kerrastakin (:

 

[Mikki77]

niin ei vanhempana perheellisenä ole enää kykyä omaksua uusia kokonaisuuksia yhtä vikkelästi kuin parikymppisenä.

Kaamea yleistys. Tekis mieli vetää jollain liekinheittimellä kun näkee tällaista ikärasismia.

Tuo riippuu siitä päästääkö itsensä laiskistumaan vai ei. Ite tykkään opetella uusia asioita ja vanhetessa tuntuu vaan oppimisen himo kasvavan. Väitän että pystyn nyt oppimaan uusia asioita paljon nopeammin kuin 10v sitten vastavalmistuneena DI:nä. Jo opittujen asioiden pohja on laajempi niin myös uuden oppinen käy helpommin. Toki jos olisin suostunut projektipäällikkö positiooon laskemaan budjetteja ja allokoimaan hommia ja tehnyt sitä vikat x vuotta niin varmasti pää olisi siinä tylsistynyt.

Pitää päänne virkeinä ja tarjotkaa sille haasteita.

 

[IronMind]

No toki jokaisessa yleistyksessä on myös poikkeuksensa.

Omasta kokemuksestani, itseäni ja kollegoita miettien, vanhemmilla ei homma ole ihan yhtä ketterää koska:
- koodauksessa on lopulta kyse osittain samasta asiasta kuin kielten opiskelussa - kolmenkympin jälkeen homma auttamattomasti hidastuu
- vanhoilla jermuilla on painolastina juurikin sitä vanhaa osaamista - kaikki uusi tuppaa vääntymän puoliväkisin aiemmin osattuihin patterneihin ja käytäntöihin, vaikka ne eivät uudessa maailmassa olisikaan parhaita
- perheellisillä aika on rajallinen, harrastuneisuus laskee vaikka draivia olisikin

Tietty vanhalla kaartilla pahin rookie-sössiminen ja räikeimmät virheet jäävät pois.

 

[kodari76]

Toisaalta monilla alle 30v lapsukaisilla on töissä ongelmia saada ulos oma mielipiteensä ja turhaan jännitetään palavereissa. Tehdään just niin kuin joku muu sanoo, koska iso ja vanha pomo pelottaa. Teineillä on myös oma painolastinsa. Nimittäin kaikki koulussa opetetut huonot tai vanhentuneet tavat tehdä asioita. Yliopistoilla opettajina on monesti tyyppejä, joilla ei oikein ole mitään kokemusta oikeasta työelämästä. Siksi nelikymppinen o n paras palkattava. Ettei mene mehukesteiksi töissä ;)

 

[alexandrantonia]

Toisaalta monilla alle 30v lapsukaisilla on töissä ongelmia saada ulos oma mielipiteensä ja turhaan jännitetään palavereissa. Tehdään just niin kuin joku muu sanoo, koska iso ja vanha pomo pelottaa. Teineillä on myös oma painolastinsa. Nimittäin kaikki koulussa opetetut huonot tai vanhentuneet tavat tehdä asioita. Yliopistoilla opettajina on monesti tyyppejä, joilla ei oikein ole mitään kokemusta oikeasta työelämästä. Siksi nelikymppinen o n paras palkattava. Ettei mene mehukesteiksi töissä ;)

Ja luultavasti on myös uskollisempi yritykselle, jonka kautta myös pidempiaikainen työntekijä. On naurettavaa, että parikymppisiä palkataan viisikymppisten ohi sen takia, että viisikymppisillä on muka lyhyempi työura yrityksessä.

 

[Tartsan]

Omien havaintojen mukaan yli viisikymppisillä alkaa olla jo lapset potkittuna jaloista pois, niin vapaa-ajalla jää enemmän aikaa uusien asioiden kanssa leikkimiseen. Lisänä hullun valtava kokemuspohja, jonka päälle uuden asian opettelu on naurettavan helppoa.