Työnhaku! (vinkit, ohjeet ja mielipiteet)

[alppix]

Urakehityksestä tulikin sellainen juttu mieleen, että milloin teidän mielestä on "sopiva" aika siirtyä eteenpäin uralla ja missä vaiheessa se on jo myöhäistä? Eniten kiinnostaa IT-ala osalta. Asia jäi mietityttämään kun laittelin ihan kokeillakseni jäätä muutamia hakemuksia päällikkö/johtotason tehtäviin, koska omasta mielestäni CV näyttää siltä että mahkuja olisi. Noh, yllätyksekseni kolmesta hakemuksesta tuli kolme haastattelukutsua, joissa myös kävin. Haastattelukutsut tulivat vaan niin yllättäen, että en osannut valmistautua niihin ollenkaan (paikat vaatisivat muuttoa ym. isompaa muutosta), joten veikkaan että varsinaiset työtarjoukset jäävät saamatta, koska en oikein tiennyt itsekkään mitä tehdä

Nyt jäi vaan mietityttämään että pitäisikö tässä nyt oikeasti alkaa suunnittelemaan uralla etenemistä ihan tosissaan. Ikää ei kuitenkaan vielä ole kun 33v, mutta IT alalla se on jo melko paljon.. Miten kauan tässä on vielä aikaa miettiä jos haave on keskijohtoa korkeammalla?

 

[kodari76]

No hetihän sitä uraa kannattaa lähteä rakentamaan. Jos keskijohtoa pidemmälle haluat, niin pidä sosiaalinen netwörkki kunnossa ja koita tunkea kaikkiin pomohommiin mihin vain pääset. Tekniseen osaamiseen on turha panostaa, sillä sen tarve loppuu hyvin nopeasti. Itse jos haluaisin urakiipijäksi, niin lähtisin töissä kaikille mahdollisille työreissuille. Aina kun olisi palaveri jossain, niin eikun vapaaehtoisena lähtemään. DI paperit auttaisivat myös, mielellään myös ekonomin. Itse olen "pelkkä" inssi ja meidän osuus harvenee mitä ylemmäksi mennään laatikkoleikissä.

Jos ura ei lähde nousuun vuoden parin sisällä, niin vaihda firmaa. Voi olla, että naamasi on alkanut tympimään nykyisiä pomoja ja tarvitset uudet tuntemattomat ihmiset työkavereiksi :D

 

[func]

Joku varmaan osaa jälleen neuvoa minua.
Eli teen täällä cv:täni uudestaan, ja nyt mietin kuinka laitan työkokemukseni, joka kuuluu seuraavasti:

1. 04/2008-09/2010 Kaupankassa
2. 09/2010-12/2010 Toinen kaupankassa, piti päästä kokeilemaan jtn uutta, hah
3. 04/2011-09/2011 Kaupankassa, tällä kertaa vuorovastaavan muodossa
4. 04/2012-11/2012 Taxfree -myymälä
5. Hullut Päivät

Näistä vain kolme haluaisin mainita cv:ssäni, koska tuo numero kaksi on mielestäni aivan turha. Toisaalta se jättää omituisen aukon CV:heni, jos en sitä laita.
Laitanko siis vain kaikki, vaikka tällöin cv:stäni tulee pitkä? Vai miten tässä menettelen :D. Oisi vaan pitänyt jäädä samaan kauppaan ettei tätäkään olisi tarvinnut pohtia.

Tarkentavaa selitystä voin myös antaa...

5 työpaikkaa, joista on mainitsemisen arvoista aika, yrityksen nimi ja työtehtävä. Ei vie montaa riviä.

 

[slotte]

Projektipäällikön hommissa on aika rajattomat mahdollisuudet ja hommia niin laidasta laitaan, että vaikee sanoa onko juuri kyseinen homma vaativa vai ei. Itse ottaisin tuon haasteen vastaan oli sitten miten vaativa tahansa. Tuskin kuitenkaan kovin haastava, jos kerta haastattelija tietoisesti ottaa suoraan koulun penkiltä porukkaa haastatteluun. Voihan se myös olla että firma haluaa tarkoituksella kokemattoman ja sitten itse kouluttaa kyseiseen hommaan.

Minkälaisia suosittelijoita täällä porukka yleensä tarjoaa sellaista kysyttäessä?

Jep. Haastis meni ihan hyvin vaikka "grillattiin" kolmen miehen voimin yli tunnin. Tietenkin aina jälkeenpäin voi jossitella että oliskin pitänyt sanoa niin ja näin, mutta hyvä tunne jäi kuitenkin. Tarkoituksena olis opetella talon tapoja pari kk jonka jälkeen saisi ensimmäisen asiakkaan vastuulleen. Sopivan pehmeä startti siis.. Ilmoittivat kuitenkin katsovansa hakuajan loppuun mutta toivotaan nyt parasta.

 

[MegaMer88]

Meni muutama päivä, mutta sain kuin sainkin luettua koko ketjun läpi. Hirmuisen hyviä vinkkejä tänne onkin kertynyt. Olen graduvaiheessa oleva opiskelija itse, ja saanut tehdä jo oman alan töitäkin. Sain viime vuonna peräti vakituisen paikan, mutta valitettavasti ollut yli puolet ajasta lomautettuna. Nyt on alkanut vähän ahdistaa, kun olen tehnyt gradua firmalle, joka saattaa kaatua minä hetkenä hyvänsä.

Jos tässä nyt huonosti käy ja töitä joutuu taas etsimään (myös siksi jos lomautus vielä pitkittyy ja pitkittyy), niin mietiskelin noista huonoista puolista hiljaisuutta. Olen nimittäin hiljainen tyyppi ja joitakin ihmisiä se selvästi ärsyttää / sitä ei ymmärretä. Töitä olen saanut, mutta uskon että minulle on lähinnä käynyt tuuri, eikä tuo asia ole tullut esille paikoissa joihin olen päässyt. Onko tuo kuitenkin sellainen huono puoli, joka kannattaa mainita, jos sitä kysytään? Tätäkin ketjua lukiessa työyhteisöön sopiminen on tullut esille, ja hiljaisuuteni on huono juttu siinä mielessä.

 

[kodari76]

No eihän se puhumattomuus ole automaattisesti huono työyhteisössä. Meillä on ollut montakin kaveria, jotka saisvat pitää päänsä kiinni kaffella. Jos ei ole asiaa niin ei ole asiaa. Kyllä joku molottaa sinunkin puolestasi.

 

[Ominous]

Itse olen perusluonteeltani erittäin hiljainen ja toimin siitä huolimatta puoli vuosikymmentä menestyksekkäästi myyntineuvottelijana. Pidän sitä enemmän vahvuutena kuin heikkoutena. Sanoisin, että hiljaiset tyypit ovat työyhteisössä melko neutraaleja, jos sosiaaliset taidot ovat kuitenkin sitä luokkaa, että suunsa saa auki silloin, kun oikeasti olisi jotain aihetta puhuakin jotain. Huomattavasti enemmän työyhteisössä ongelmia tuottavat ne läheisriippuvaiset moottoriturvat, jotka jättävät löpinöiden takia omat työnsä tekemättä ja loukkaantuvat siitä, jos joku muukin kehtaa olla jättämättä työntekoa kesken silloin, kun olisi maukas tarina siitä, mitä siskon kaverin kaima kirjoitti Facebookissa.

 

[Axelpass Tommi]

Meni muutama päivä, mutta sain kuin sainkin luettua koko ketjun läpi. Hirmuisen hyviä vinkkejä tänne onkin kertynyt. Olen graduvaiheessa oleva opiskelija itse, ja saanut tehdä jo oman alan töitäkin. Sain viime vuonna peräti vakituisen paikan, mutta valitettavasti ollut yli puolet ajasta lomautettuna. Nyt on alkanut vähän ahdistaa, kun olen tehnyt gradua firmalle, joka saattaa kaatua minä hetkenä hyvänsä.

Jos tässä nyt huonosti käy ja töitä joutuu taas etsimään (myös siksi jos lomautus vielä pitkittyy ja pitkittyy), niin mietiskelin noista huonoista puolista hiljaisuutta. Olen nimittäin hiljainen tyyppi ja joitakin ihmisiä se selvästi ärsyttää / sitä ei ymmärretä. Töitä olen saanut, mutta uskon että minulle on lähinnä käynyt tuuri, eikä tuo asia ole tullut esille paikoissa joihin olen päässyt. Onko tuo kuitenkin sellainen huono puoli, joka kannattaa mainita, jos sitä kysytään? Tätäkin ketjua lukiessa työyhteisöön sopiminen on tullut esille, ja hiljaisuuteni on huono juttu siinä mielessä.

Naamioi se "huonoja puolia" kysyttäessä vaikka rauhallisuudeksi. Kuulostaa paremmalta kun hiljainen. Ei varmaan tule yllärinä, mutta suurin osa suomalaisista ei ole kovin äänekkäitä tai sosiaalisia vaikka sosiaalisuus tuntuu olevan vaatimuksena kaikkialle

Minun kokemukseni mukaan useampi saisi olla enemmän hiljaa ja omata heikomman itsetunnon niin tulisi vähemmän mokia ja kaikilla olisi kivempaa.

 

[Tartsan]

Kyllä sitä hiljaisuutta voi paikkailla sillä, että tosissaan panostaa niihin tilanteisiin, jolloin joutuu olemaan äänessä. Niiltä tilanteilta ei vain voi välttyä, mikäli johonkin asiantuntijan hommiin mielii ja kansainvälisissä tehtävissä niitä tulee vastaan sitäkin useammin.
Mielestäni haastattelutilanteessa voi ihan yhtä hyvin sanoa olevansa hiljainenkin, mikäli koet, että haastattelu on edennyt hyvin ja keskustelu haastattelijan kanssa etenee luontevasti. Älä nyt kuitenkaan sitä luonteenpiirrettä mihinkään hakemuksiin tai CV:seen kirjoita

 

[slotte]

Ihan hyvin voi mielestäni mainita heikkoutena jos sellaisista kysytään. Sivulauseella voi kuitenkin vakuuttaa että työtehtävät silti hoituvat aina niinkun pitääkin, tai että se hiljaisuus on semmoinen asia mitä parannat itse ja oletkin jo hieman parantanut sitä. IMO positiivista jos osaa kertoa omia heikkouksia mutta osaa myös kertoa mitä itse tekee niiden heikkouksien parantamiseksi.

Pentele kun odottavan aika on pitkä. Aikaisintaan keskiviikkona saan kuulla miten oma haastis meni. :(

 

[Dopey]

No hetihän sitä uraa kannattaa lähteä rakentamaan. Jos keskijohtoa pidemmälle haluat, niin pidä sosiaalinen netwörkki kunnossa ja koita tunkea kaikkiin pomohommiin mihin vain pääset. Tekniseen osaamiseen on turha panostaa, sillä sen tarve loppuu hyvin nopeasti. Itse jos haluaisin urakiipijäksi, niin lähtisin töissä kaikille mahdollisille työreissuille. Aina kun olisi palaveri jossain, niin eikun vapaaehtoisena lähtemään. DI paperit auttaisivat myös, mielellään myös ekonomin.

Täytyy antaa tähän vastakkaista kantaa. Jos koodaushommista ylenee johtohommiin, niin yleensä aika nopeasti happanee kelvottomaksi enää ohjelmoimaan. Johtohommista on myös todella paljon hankalampi vaihtaa firmaa, sillä noita paikkoja on tietysti tarjolla paljon vähemmän ja menevät yleensä tiskin alta. Itse tein tämän valinnan aika kevyesti 15 vuotta sitten ja muutaman kerran olen sitä jälkikäteen rankasti katunut. Isommasta liksasta vie verottaja kuitenkin valtaosan ja koodatessa on usein kivempaa kuin dirikana. Oma koulutustausta on DI ja opiskelen työn ohessa MBA:ta päälle.

Sen verran omista uusista hommista updatea, että edelleen haen web ja db eliittihakkereita/arkkitehteja kiinnostaviin töihin ja toimitilat on vuokrattu ytimestä. Pari kaveria on löytynytkin jo ja vaikuttaisi ihan mahdolliselta saada toimiva puolen tusinan nörtin tiimi täyteen vauhtiin jo lomien jälkeen.

 

[D.Yates]

Jos koodaushommista ylenee johtohommiin, niin yleensä aika nopeasti happanee kelvottomaksi enää ohjelmoimaan.

Tää on muuten ikävä ilmiö. Oon monesti harkinnut jotain harrasteprojekteja joissa pysyis hommista kärryillä ja olis sitten näyttää referenssiä jos joutuu työn hakuun jossain vaiheessa. Mutta toisaalta alan vaihto houkuttelee paljon enemmän että on jäänyt. Ei nää touhut oikeasti niin paljon kiinnosta.

 

[IVa]

Jos tässä nyt huonosti käy ja töitä joutuu taas etsimään (myös siksi jos lomautus vielä pitkittyy ja pitkittyy), niin mietiskelin noista huonoista puolista hiljaisuutta. Olen nimittäin hiljainen tyyppi ja joitakin ihmisiä se selvästi ärsyttää / sitä ei ymmärretä. Töitä olen saanut, mutta uskon että minulle on lähinnä käynyt tuuri, eikä tuo asia ole tullut esille paikoissa joihin olen päässyt. Onko tuo kuitenkin sellainen huono puoli, joka kannattaa mainita, jos sitä kysytään? Tätäkin ketjua lukiessa työyhteisöön sopiminen on tullut esille, ja hiljaisuuteni on huono juttu siinä mielessä.

Pystytkö kääntämään asian luontevasti ja hyvällä omalla tunnolla siten, että olet hyvä kuuntelemaan? Itsestähän näkee helposti monet ominaisuudet huonoina puolina, se on monesti ongelma kun yrittää kuvailla omaa itseään.

Oon huomannut että lähes mikään muu työkaverin luonteenpiirre ei ole niin ärsyttävää kuin kyvyttömyys kuunnella toisen asia loppuun asti --> Eli: jos muotoilisi tuon sun asian niin että "olet hiljainen, mutta kykenet ilmaisemaan mielipiteesi tarvittaessa, ja vastapainona hyvä kuuntelemaan ja ylipäätään sisäistämään hyvin vastaanottamasi informaation", asia kääntyy selkeästi plussalle

 

[Dopey]

Johtohommista on myös todella paljon hankalampi vaihtaa firmaa, sillä noita paikkoja on tietysti tarjolla paljon vähemmän ja menevät yleensä tiskin alta. Itse tein tämän valinnan aika kevyesti 15 vuotta sitten ja muutaman kerran olen sitä jälkikäteen rankasti katunut.

Itse itseäni kommentoiden: näissä Noksu-ulkoistuksissa olen sivusta seurannut, että jos menee duunipaikka 45+ vuotiaana middle managerina, niin ei kelpaa oikein mihinkään töihin enää. Eli sen uraputken olisi enemmän kuin suotavaa osoittaa TJ tai SVP tason hommiin ennen tuota ikää, jotta sinne hyppääminen kannattaisi lifetime-earnings näkökulmasta. Aikanaan mulla oli kiire koodaushommista pois, mutta nyt ne kaverit, jotka kieltäytyivät siirroista projektipäälliköiksi, vaikuttavatkin varsin fiksuilta tapauksilta.

 

[kodari76]

^noinhan se on, että vakaassa firmassa hyvinä aikoina pikku (ja vähän isommallekin) managerille tulee fyffeä. Mutta laman aikana on hankala löytää omaa paikkaansa työttömien joukosta. Suurimmassa osassa firmoja välipomot nousevat asemaansa firman sisältä, joten eipä jollekin raporttipertille tai jopa saittimanagerillekaan ole välttämättä kovin paljoa tilausta. Puhumattakaan, jos tekninen osaaminen oli käytössä viimeksi 2000-luvun alussa. Tai jopa sitä ennen.

Kannattaakin rakennella oma netwörkki niin vahvaksi, että koko ajan olisi johonkin firmaan ovi auki. Tosin voihan niinkin olla, että työttömänä sitä ei enää yllättäen olekaan niin hyvä kaveri joidenkin alihankkijafirmojen kavereiden kanssa.

Itse olen välillä miettinyt freelanceriksi ryhtymistä. 6kk keikkoja eri firmoissa. Hoitaa hommansa hyvin ja linkittyy kaikkien kanssa. Lamankin aikana työt tarvitsevat tekijäänsä, ja ehkä externaali olisi helpompi palkata kiinteäksi ajaksi. Yhden miehen firma on helpompi palkata mitä joku konsulttipajan kaveri, jossa tekijän palkan lisäksi maksetaan toisen firman johdon bemarit ja kuohuviinit. Huono puoli olisi sitten matkojen räjähtäminen. Pitäisi oikeasti reissata ympäri maailmaa ja olla oman itsensä myyntimies. Ja olla oikeasti kova tekijä.

 

[IronMind]

Itse itseäni kommentoiden: näissä Noksu-ulkoistuksissa olen sivusta seurannut, että jos menee duunipaikka 45+ vuotiaana middle managerina, niin ei kelpaa oikein mihinkään töihin enää. Eli sen uraputken olisi enemmän kuin suotavaa osoittaa TJ tai SVP tason hommiin ennen tuota ikää, jotta sinne hyppääminen kannattaisi lifetime-earnings näkökulmasta. Aikanaan mulla oli kiire koodaushommista pois, mutta nyt ne kaverit, jotka kieltäytyivät siirroista projektipäälliköiksi, vaikuttavatkin varsin fiksuilta tapauksilta.

Totta. Keskitason reiskat myös haravoidaan ulos (ainakin small-mid kokoluokan yrityksistä) aina ensimmäisenä, koska eivät tuota suoraan laskutettavaa.

Tosin koodaushommissa myös se asiantuntija/arkkitehti-track alkaa hyytyä neljänkympin jälkeen. Koodaus on kuitenkin nuorten miesten touhua ja terä alkaa väkisin ikämiessarjalaisilla tylsyä. Vaikka ei olisikaan kaavoihinsa luutunut fakki-asiantuntija, niin ei vanhempana perheellisenä ole enää kykyä omaksua uusia kokonaisuuksia yhtä vikkelästi kuin parikymppisenä.

 

[Dopey]

Pitää vaan kylmästi mennä projekteihin, joissa on menetelmät ja toolchainit tätä päivää. Jos pystyy noihin valintoihin vaikuttamaan, niin resume-driven-designia vaan kehiin.

Mun 1. hire tässä uudessa hommassa oli itseänikin vanhempi koodariherrasmies, joka tekee jo Ruby on Railsilla parin viikon reenin jälkeen varmasti nuorten tahdissa jälkeä - hän onkin sitten hyppinyt puolen vuoden välein teknologiasta toiseen viimeiset 10 vuotta.

Toisaalta kierroksessa on nytkin pari todella lahjakasta kaveria, mutta toinen on jumittanut C++ ja toinen Java UI (swing) maailmaan vähän liian pitkäksi aikaa, yli 10 vuodeksi. Hankala vaihtaa teknologiaa, kun joutuu ainakin hetkeksi gurun asemasta ihan noobiksi.

 

[MegaMer88]

Kiitos vastauksista! On mukava kuulla, ettei tämä hiljaisuus välttämättä ole edes heikkous. Minulla kuitenkin löytyy sosiaalisia taitoja ja työntekoa se ei ole haitannut. Itselle se on ehkä suurempi ongelma, kun vaikuttaa noin muuten elämään. =\ Pitänee vain kiinnittää huomiota siihen, miten asian ilmaisen ja miten olen koettanut opetella olemaan vähän enemmän äänessä. Yhdessä työhaastattelussa se käännettiin niin että olisin ollut jotenkin liiallisen sosiaalisesti rajoittunut, enkä osannut sitä mielikuvaa silloin korjata.

 

[Herhi]

IMO positiivista jos osaa kertoa omia heikkouksia mutta osaa myös kertoa mitä itse tekee niiden heikkouksien parantamiseksi.

Se luetaan positiiviseksi jos osaa kertoa omista heikkouksistaan. Silloin itse tiedostaa ne, ja sehän on ainoa lähtökohta siihen, että niitä voi kehittää vähemmän heikoiksi. Eli kannattaa tosiaan miettiä tuohon vastaus, joka ei ole tyyliä "ei mulla ole heikkouksia", kaikilla kun on.

Pystytkö kääntämään asian luontevasti ja hyvällä omalla tunnolla siten, että olet hyvä kuuntelemaan? Itsestähän näkee helposti monet ominaisuudet huonoina puolina, se on monesti ongelma kun yrittää kuvailla omaa itseään.

Höpöhöpö, heikkoudet rehellisesti heikkouksina.
Tuohan on paras saada hakijalta jauhot suuhun. Kun kaikki ovat valmistautuneet pääasiassa kehumaan itseään, ja kertovat ne jo hakemuksessakin olleet hyvät ominaisuudet (jotka nekin kannattaa kerrata, jolloin haastattelija tietää niiden olevan totuudenmukaisia kun ne vielä muistaakin).

 

[Ominous]

Kiitos vastauksista! On mukava kuulla, ettei tämä hiljaisuus välttämättä ole edes heikkous. Minulla kuitenkin löytyy sosiaalisia taitoja ja työntekoa se ei ole haitannut. Itselle se on ehkä suurempi ongelma, kun vaikuttaa noin muuten elämään. =\ Pitänee vain kiinnittää huomiota siihen, miten asian ilmaisen ja miten olen koettanut opetella olemaan vähän enemmän äänessä. Yhdessä työhaastattelussa se käännettiin niin että olisin ollut jotenkin liiallisen sosiaalisesti rajoittunut, enkä osannut sitä mielikuvaa silloin korjata.

Kannattaa tehdä itsellesi selväksi, mitä tarkoitat "hiljaisuudella". Jos tarkoitat sillä sitä, ettet puhu paljon, niin ei se silloin mikään heikkous ole. Ainakaan minun mielestäni. Jos kuitenkin käytät sitä eufemisminä tarkoittaessasi, että olet ujo, niin silloin kyse on heikkoudesta, koska kyse on sosiaalisten tilanteiden pelosta. Sosiaalisuus itsessään on kuitenkin vain temperamenttipiirre, eikä se ole sen enempää heikkous kuin vahvuuskaan. Hyvät sosiaaliset taidot sen sijaan ovat nykyään lähes välttämättömiä. Näiden kahden ero kannattaa sisäistää. Lisää voi lukea esim. tästä tekstistä.