Mukava nähdä, että viikon parin takaisesta masistelusta huolimatta taistelu edelleen jatkuu. Ja niin siinä käy, että jos on tahtoa yrittää uudelleen ja antaa parastaan, niin ennemmin tai myöhemmin se työpaikkakin sieltä lankeaa. Jos ei luovuta ja jatkaa härkäpäisesti eteenpäin, niin onnistuminenkin lopulta tapahtuu kuin luonnonlain voimasta. Tulet sen varmasti pian huomaamaan.
Sanoisin kuitenkin, että kaverisi on väärässä eli sinun pitäisi panostaa vähän pidempään ja kuvailevampaan hakemukseen. Lyhyt hakemus toimii, kun CV puhuu puolestaan, mutta kuten itsekin sanoit, niin lentoon ei olla uralla vielä päästy. Itse en tosin stressaa turhia muotoseikoista eli ei ole niinkään väliä onko hakemus kolme vai neljä kappaletta. A4 sivua en kuitenkaan ylittäisi ja siinä on raja karkeasti noin 300 sanaa. Kaikkea siltä väliltä voi kokeilla työtehtävän ja haettavan työpaikan mukaan.
Hyvän hakemuksen tekemiseen on myös sinänsä vaikea antaa mitään yksityiskohtaisia ja samalla täysin yleispäteviä ohjeita siitä syystä, että vähän joka alalla ja joka työpaikassa painotetaan vähän eri asioita. Pitkälle pääsee kuitenkin huomioimalla kaikki nuo ohjeet mitä olet aikaisemmin saanut ja vielä lisäksi asettautumalla itse rekrytoijan asemaan. Rekrytoijat saavat usein jopa satoja hakemuksia ja useimmat niistä ovat hämmästyttävän identtisiä toistensa kanssa. Jos katsoit niitä MOLin avoimia hakemuksia, niin huomaat, että 95% on kuin jonkin generaattorin suoltamaa potaskaa. Erottuvissa hakemuksissa sovelletaan joko tietoisesti tai tiedostomattomasti niin sanottua AIDA-mallia (attention, interest, desire, action). Eli ensimmäisille riveille pitäisi saada jotain sellaista, joka erottaa sinun hakemuksesi selkeästi muista ja herättää rekrytoijan huomion. Joka lauseen, joka kappaleen pitäisi lisätä jotain uutta ja luoda kiinnostusta lukea hakemus loppuun. Lisäksi sen verran pitäisi pystyä kehumaan itseään hyvällä tavalla, että rekrytoija haluaa kutsua sinut haastatteluun. Vielä yhteystiedot selkeästi esille, niin hän tarttuu puhelimeen ja soittaa sinut haastatteluun. Kun kirjoitat, niin aseta itsesi rekrytoijan asemaan ja mieti, että jos sinulla on edessäsi 250 hakemusta, niin onko sinun hakemuksesi sellainen, että sen jaksaisi edes lukea. Ja jos sen jaksaisi lukea, niin kutsuisitko itsesi haastatteluun.
Siinä mielessä hakemuksen teko on kuitenkin paskamaista, että kun olet tehnyt yhden hyvän hakemuksen yhteen työpaikkaan, niin sen jälkeen se on pääasiassa roskiskamaa. Jos ei tärppää, niin sitten palataan lähtöruutuun. Samoja elementtejä voi vain tiettyyn rajaan saakka kierrättää, mutta rekrytoijat yleensä haistavat jos käytetään samaa pohjaa, jota lähetetään kymmeniin eri yrityksiin. Oman kokemukseni mukaan parhaiten kilpailussa pärjää, kun räätälöi jokaiseen työpaikkaan oman hakemuskirjeen ja korostaa vain ja ainoastaan niitä tietoja ja taitoja, joita juuri se kyseinen työnantaja tarvitsee.
Lisäksi voisin vielä kysyä, että oletko kokeillut soittaa noille rekrytoijille ja kysyä missä heidän mielestään mättää? Kaikki eivät varmasti jaksa paneutua ja vastata, mutta varmasti joku auttaa miestä mäessä ja pystyy antamaan hyvän alan kannalta relevantin tärpin.