Tulisijat

[vilho_kanuuna]

Tyynessä ei ole mitään peltejä. Vain hormissa oleva hormipelti.

Eli kierto on koko ajan päällä? Jos takka on ollut pitempään käyttämättä tmv. tilanteissa kierron pois kytkeminen helpottaa kyllä sytyttämistä. Ei tosin varmaankaan mikään pakollinen ominaisuus. Jatkuva kierto varmaan parantaa varaavuutta koska pelti varmaan falskaa aina jonkun verran.

Schiedelin (taijotain) sivuilla kertoivat sytyspellistä seuraavaa:

"Syyllinen tilapäisiin sytytysongelmiin voi löytyä kyllä säästäkin. Kaikkihan tietävät, kuinka matalapaine voi vaikuttaa. Myös kuuma, aurinkoinen päivä voi kiusata takan sytyttäjää. Lämpimänä vuodenaikana tulisijan on pitkiä aikoja käyttämättä ja piippu kylmä. – Tummalla katolla aurinkoisella ilmalla piipun juuren lämpötila voi nousta jopa 50:een plusasteeseen, kun katon alla huonetiloissa on paljon kylmempää. Silloin ilma voi kiertää väärin päin, ylhäältä alas ja ohjata tulisijaa sytytettäessä savun sisään, Reino Romppanen kertoo.

Hormi-ilmaa voi tässäkin tapauksessa lämmitellä polttamalla paperia hormin tai lähinnä hormia olevan takan nuohousluukussa. Monissa tulisijoissa on ns. kesäpelti, sytytyspelti, joka muuttaa tulisijan suoravetoiseksi ja helpottaa tulisijan sytyttämistä kaikissa oloissa. Sytyttämisen ajaksi sytytyspelti avataan ja kun tuli palaa kunnolla, se laitetaan kiinni. "

 

[Mikkel]

Meillä tiilerin kulmatakka, ainoa pelti peltisessä elementtihormissa. Ei koskaan ongelmaa vedon kanssa. Iltossa on takkatoiminto, joka poistaa imun kokonaan ja tekee taloon ylipaineen, mutta ei ole koskaan tarvinnut käyttää.

 

[Huppe]

Itse en ole koskaan kuullut Tiilerin takasta jossa olisi veto-ongelmia. Varmuuden maksoimiseksi tuo takka valittiinkin. No sen näkee sitten.

 

[Inska]

Alustavan suunnitelun jälkeen keittiöstä saattoi löytyä paikka pienelle puuhellalle/leivinuunille. Homman tekee haastelliseksi se, että hellan alla kulkisi 75 mm viemäriputki. Uskoin kuitenkin keksiväni patentin tuohon. Malliksi suunnittelin RT-kortistosta löytyvää pientä puuhella/leivinuunia, eli about samaa mallia kuin Tiilerin Hemmo. Tekisin tosin pitkästä tavarasta ja muuraisin itse. Kesällä voisi aloittaa projektin. Saa nähdä mitä tuosta tulee. Tiiliin, laastiin, nokiluukkuihin, valurautaosiin (ilman hellankantta) ja valumassaan ei isoa omaisuutta mene, joten laskee vähän yrittämisen rajaa. Karkeasti laskin n. 700-800 €, riippuen uuninluukun hinnasta. Hellankansi ostetaan vasta sitten, jos laitos on muuten pystyssä :D

Uskoisin muuten selviäväni hommasta, mutta mulla ei ole vielä mitään käsitystä miten nuo uunin luukut olisi tarkoitus kiinnittää oikeaoppisesti. Ei selvinnut vaikka lukaisin sanallisen ohjeistuksen. Mistä liikkeistä kannattaisi käydä kyselemässä noita valurautaosia uusina? Puuilossa näytti olevan 3a hellankansi 349 €, mutta tuohon laitokseen tarvitsisi 4a:n. Aitolämmön sivuilla tuollainen näyttäisi ainakin olevan.

e: laskuvirhe.

 

[Viltsu81]

Mistä liikkeistä kannattaisi käydä kyselemässä noita valurautaosia uusina? Puuilossa näytti olevan 3a hellankansi 349 €, mutta tuohon laitokseen tarvitsisi 4a:n. Aitolämmön sivuilla tuollainen näyttäisi ainakin olevan.

Jos meinaat tota 1132/4A; lähtöhinta näyttäis olevan 495€, siihen rahtia kolmisenkymppiä. Tilaa se vaikka siitä Puuilosta jos se on sun lähin piste.

Tuolla on ainakin yksi ohje luukkujen kiinnittämiseen: http://www.pisla.fi/tuoteluettelo.php?group=1_7

 

[Jimmy Kimmel]

mulla ei ole vielä mitään käsitystä miten nuo uunin luukut olisi tarkoitus kiinnittää oikeaoppisesti. Ei selvinnut vaikka lukaisin sanallisen ohjeistuksen.
---
Mistä liikkeistä kannattaisi käydä kyselemässä noita valurautaosia uusina?

Jokaisesta isommasta rautakaupasta löytyy nuo valurautaosat. Ei välttämättä heti hyllystä, mutta tilaavat kyllä. Niillä on kuitenkin kuvastot olemassa eli rohkeasti kysymään malleja sekä tarjouksia myyjiltä.;) Kodin Terrassa oli kaikki osat jopa hyllyssä, mutta hinta ei ollut halvimmasta päästä.

Mulle tuli Aitolämmön osat. Niissä oli luukkujen mukana asialliset ohjeet kiinnityksiä varten. Niin ja villat osien lämpölaajenemista varten. Lyhyesti homma menee niin, että luukkujen kehyksessä on reiät molemmissa sivuissa (yhteensä kaksi reikää). Reikään tulee säädettävä kiristysruuvi, jonka toinen pää kiinnitetään metalliseen pinnaan. Metallinen pinna muurataan tiilisaumaan. Säätöruuvilla saa vielä muutettua luukun kehyksen asentoa, vähän kuin karmiruuvilla karmeja.

Nuo reiät olivat kehyksen alaosassa. Kehyksen yläosa tukeutuu periaatteessa liesitason reunan alle eli mitoitus on luvalla sanoen vähän perkeleen tarkka amatöörille, mutta pienellä pähkäilyllä onnistuu kyllä. Kaiken varalta porasin kehyksen yläreunaan toisen sarjan reikiä ja vedin sieltä rautalangat tiilisaumaan, siis ikään kuin tuplakiinnitys.

Perinteisesti eli muutama vuosikymmen takaperin kiinnitykset tehtiin rautalangalla. Sittemmin rautalangat on korvattu mopon pinnoilla, jotka edelleen ovat ihan käypää kamaa.

Mutta siis Aitolämmön luukkujen mukana tuli asialliset ohjeet ja tarvittavat tykötarpeet.

 

[Jimmy Kimmel]

Tossa on vielä joku sisäkuva mun aparaatista. Se on tehty niillä RT-kortin ohjeilla. Tulipesää ja tuota toista reunaa en muurannut tulitiilestä, vaan valoin itsetehdystä valumassasta (iso sementtiä ja 4 osaa tiilimurskaa). Kuvassa on vielä valun aikaiset muovit ja muottien tukirakenteet. Erotin nuo valuosat vielä ohuella palovillalla varsinaisista tiilistä, jotta tarpeen vaatiessa niiden uusiminen/korvaaminen onnistuu helpommin.

Hyvin on pelittänyt ja varaakin varsin mukavasti lämpöä. Näiden muurattujen hellojen huono puoli on se, että uunit eivät lämpene yhtä nopeasti kuin tehdasvalmisteisten, mutta varaavuus onkin sitten ihan toista luokkaa.

 

[Inska]

Nyt selvisi nuo luukkujen kiinnitykset. Kiitoksia ohjeista. Eli mopopinnat saa todennäköisesti unohtaa jos ja kun ostaa uudet luukut.

Arveluttaa vielä vähän tuon leivinuunimallin tekeminen, se kun on 800 mm syvä ja keittiössä tilaa on rajallisesti. Pieni puuhella veisi vähemmän tilaa, mutta varaa käsittääkseni hitaammin tai huonommin lämpöä. Hellassa neljä ensimmäistä kerrosta on tasatiiltä, leivinuuni-mallissa vain alin rivi. Muurataanko muuten alin rivi laatan päälle laastilla kiinni, vai ladotaan suoraan siihen ilmaan laastia?

Tästä e8-määräyksistä olin käsittäväni, että 5 cm riittää suojaetäisyytenä sivuille päin. Vielä kun jostain tajuaisin että paljon pitää olla takana tilaa. Valurautaisen liesitason takia ylöspäin pitäisi jättää 600 mm suojaetäisyyttä, eli hellan päälle saisi kuitenkin laitettua keittiökaappeja.

e: eikun valurautaisilla liesitasoilla suojaetäisyys onkin 1000 mm ylöspäin. Saatana näistä ota selvää.

 

[modified]

Se liesitaso menee pahimmillaan punahehkuun eli ylöspäin on syytä jättää reilusti tilaa.

 

[Jimmy Kimmel]

Arveluttaa vielä vähän tuon leivinuunimallin tekeminen, se kun on 800 mm syvä ja keittiössä tilaa on rajallisesti. Pieni puuhella veisi vähemmän tilaa, mutta varaa käsittääkseni hitaammin tai huonommin lämpöä.

En sano mitään, paitsi kuitenkin jotain. Mitä enemmän tulisijassa on massaa, niin sitä paremmin se varaa lämpöä. Siis periaatteessa ja aika pitkälti käytännössäkin. Tähän vaikuttaa kuitenkin se, että miten ne savukaasut kierrätetään niissä sisuskaluissa eli suurikin massa menee hukkaan, jos ne savukaasut ei sitä massaa lämmitä. Mulla ei oo kokemusta leivinuuneista eli en osaa sanoa, että onko ne selkeästi parempia varaavuudessa, siis nämä uudet kutakuinkin puuhellan kokoiset.

Tuohon omaan hellaani ei lämpö varaudu kamalan nopeasti, koska valurautataso säteilee ison osan välittömästi ympäristöön. Mutta jos valkeeta pitää parikin tuntia ja illalla laittaa pellin kiinni, niin kyllä se kyljestä on seuraavana aamuna lämmin. Varaa siis varsin hyvin ja arvostan myös tuota nopeata säteilylämpöä. Tässäkin on hyvä muistaa, että jos pirtissä on peruslämmöt valmiiksi parissakymmennessä, niin parin tunnin valkeet puuhellassa lämmittää hullumaisesti lisää. Pitää siis opetella käyttämään.

Hellassa neljä ensimmäistä kerrosta on tasatiiltä, leivinuuni-mallissa vain alin rivi. Muurataanko muuten alin rivi laatan päälle laastilla kiinni, vai ladotaan suoraan siihen ilmaan laastia?

Laastilla kiinni. Puuhellassa pystyy korkeutta säätämään jättämällä noita umpikerroksia pois. Tai vaihtoehtoisesti hellaa korottamaan alimpien umpikerrosten määrää lisäämällä, jos vaikka piipun/tulisijan perustukset on kamalan syvällä valmiiseen lattiapintaan verrattuna.

Noiden umpikerrosten kanssa saa olla tarkkana. Mulla kävi niiden kanssa kämmi, kun tuijotin aluksi ohjeita sokeasti enkä järkeillyt. Kaksi noista umpikerroksista tulee valmiin lattiapinnan alapuolelle! Mää en sitä tajunnut, joten nyt mulla on kaksi tiilivarvia liian korkea hella. Perkele!:D

Saatana näistä ota selvää.

Kunnan/kaupungin palotarkastaja on palveleva virkamies eli kysy suoraan siltä. Oman kokemukseni mukaan tietävät kaiken ja ovat vielä varsin avuliaita.

 

[Inska]

^ Hyvännäköinen kyllä tuo puuhellakin mistä laitoit kuvan. Ja hyvä kun mainitsit että ohjeeseen on piirretty lattiarajan allekkin tiilikerros. Eli tosta puuhellasta voisi periaatteessa ottaa 3 alinta tiilikerrosta pois jos lattiakakku tulisi yli lattian tason, kuten itse joudun tekemään.

Kunnan rakennustarkastaja oli lomalle joten taidan tehdä omalla luvalla. Syystä että vanha hormi ja paikalla ollut joskus aiemmin puuhella. Etäisyydet kuitenkin käyn palotarkastajan kanssa läpi. Arvelutti että kestääkö alapohja kun on maanvarainen betonilaata. Alla ei ole eristeitä ja laatan paksuus hellan kohdalla oli yli 30 cm. Koeporasin reiän tänään. Tuohon laatan päälle jos vetää kunnolla raudoitetun kakun n. 20 cm niin eiköhän se tonnin kuorman kestä ilman rakennesuunnittelijan kuviakin. Ongelmana on vain leivinuunin syvyys. Jos keittiö menee muuten liian pieneksi, niin pitää tehdä tuollainen samanlainen puuhella ilman leivinuunia. Tuo olisi vielä nopeampi muurata.

 

[Mopomies]

^ Hyvännäköinen kyllä tuo puuhellakin mistä laitoit kuvan. Ja hyvä kun mainitsit että ohjeeseen on piirretty lattiarajan allekkin tiilikerros. Eli tosta puuhellasta voisi periaatteessa ottaa 3 alinta tiilikerrosta pois jos lattiakakku tulisi yli lattian tason, kuten itse joudun tekemään.

Kunnan rakennustarkastaja oli lomalle joten taidan tehdä omalla luvalla. Syystä että vanha hormi ja paikalla ollut joskus aiemmin puuhella. Etäisyydet kuitenkin käyn palotarkastajan kanssa läpi. Arvelutti että kestääkö alapohja kun on maanvarainen betonilaata. Alla ei ole eristeitä ja laatan paksuus hellan kohdalla oli yli 30 cm. Koeporasin reiän tänään. Tuohon laatan päälle jos vetää kunnolla raudoitetun kakun n. 20 cm niin eiköhän se tonnin kuorman kestä ilman rakennesuunnittelijan kuviakin. Ongelmana on vain leivinuunin syvyys. Jos keittiö menee muuten liian pieneksi, niin pitää tehdä tuollainen samanlainen puuhella ilman leivinuunia. Tuo olisi vielä nopeampi muurata.

Elä nyt tuohon enää päälle vala mitään kakkuja, ei muuten lämpiä koskaan se hella... raakasti vaan laatan päälle alat muuramaan..

 

[Inska]

Elä nyt tuohon enää päälle vala mitään kakkuja, ei muuten lämpiä koskaan se hella... raakasti vaan laatan päälle alat muuramaan..

Pieni kakku on pakko tehdä että saa alle läpiviennin viemäriputkelle ja oikaistua laatan joka on vino. Sen päälle meinasin vetää coctailin jossa on lecasoraa ja betonia, eristämään johtuminen takasta alaspäin putkeen. Pitäisi toimia, ainakin teoriassa.

 

[Jimmy Kimmel]

Eli tosta puuhellasta voisi periaatteessa ottaa 3 alinta tiilikerrosta pois jos lattiakakku tulisi yli lattian tason, kuten itse joudun tekemään.

Jep, voi jättää pois. Ne on tosiaankin vain "täytekerroksia", jolla se liesitaso on saatu passattua tarpeeksi korkealle.

Muoks, eli pikku lisäys: Nuohousluukuillakin on sitten olemassa suojaetäisyydet alaspäin eli se pitää ottaa huomioon hellan korkeutta passattaessa!

Elä nyt tuohon enää päälle vala mitään kakkuja, ei muuten lämpiä koskaan se hella... raakasti vaan laatan päälle alat muuramaan..

Se on ihan sama, että onko siellä hellan alla betonia vai tiiltä, siis hellan lämpenemisen kannalta. Mä hukkasin tuohon omaan hellaani kolmeen alimpaan kerrokseen ylimääräiset reikätiileni, jotta sain umpitiiliä säästettyä muihin hommiin. Ei se uunin lämpö juurikaan alaspäin hohkaa.;)

Sen päälle meinasin vetää coctailin jossa on lecasoraa ja betonia, eristämään johtuminen takasta alaspäin putkeen. Pitäisi toimia, ainakin teoriassa.

Munkin piti nostaa hellan petiä ylöspäin ja tein sen lecaharkoista muuraamalla. Samalla hain eristävyyttä, jotta ryömintätilan kylmyys ei tahdo tulla muurin perustusten kautta huonetilaan.

 

[Inska]

Esim. tälläinen vuolerin kaakelipintainen malli pienellä "leivinuunilla" olisi kyllä hieno, mutta tuolla on hintaa varmasti pari tonnia tarvikkeineen.

Kysyinpä huvikseni hintaa tälle Vuolerin mallille. Hinta rahteineen+asennuksineen 4400€. :wtf: Asennuksen osuus hinnasta n. 500€. Vaikkakin vuolukivisisustalla, mutta silti. Todellakin siis kannattaa yrittää muurata itse tiilistä...ja epäonnistuneesta tuotoksesta voi syyttää vain itseään ;)

 

[Jimmy Kimmel]

Todellakin siis kannattaa yrittää muurata itse tiilistä...ja epäonnistuneesta tuotoksesta voi syyttää vain itseään ;)

Kun muuraa savilaastilla, niin epäonnistunut ja etäisesti tulisijaa muistuttava hässäkkä on helposti purettavissa ja kaikki osat, tiilet mukaan lukien, uudelleen käytettävissä.

Eli muuraa keväällä tai kesällä. Kuivumisen jälkeen koeponnistat tulisijan ja jos ei pelitä, niin sitten purkaa tulisijan pois ja ottaa ammattimiehen kokoamaan ne samat palikat uudelleen.;) Siinä ei takkiin tule muuta kuin laastin hinta (halpaa) ja muutama väärin lohkottu tiili sekä tietysti se oma työpanos.

 

[Procrastination]

Eli muuraa keväällä tai kesällä. Kuivumisen jälkeen koeponnistat tulisijan ja jos ei pelitä, niin sitten purkaa tulisijan pois ja ottaa ammattimiehen kokoamaan ne samat palikat uudelleen.;) Siinä ei takkiin tule muuta kuin laastin hinta (halpaa) ja muutama väärin lohkottu tiili sekä tietysti se oma työpanos.

Olen suunnitellut, että ainakin sen toisen kerran kokeilisin vielä itse, vähintään

Suunnitelmissa olisi harjoitella ensin mökin rantasaunan piipulla, sitten tehdä pikkutakka mökkiin.

Uunit ja tulisijat- kirjaa on tullut lueskeltua, mutta mitä muita hyviä oppaita asiaan löytyisi?

 

[Viltsu81]

Ootko nämä jo lukenu:

Piippu

Sekalaisia tiiliesitteitä

 

[Inska]

Kun muuraa savilaastilla, niin epäonnistunut ja etäisesti tulisijaa muistuttava hässäkkä on helposti purettavissa ja kaikki osat, tiilet mukaan lukien, uudelleen käytettävissä.

Eli muuraa keväällä tai kesällä. Kuivumisen jälkeen koeponnistat tulisijan ja jos ei pelitä, niin sitten purkaa tulisijan pois ja ottaa ammattimiehen kokoamaan ne samat palikat uudelleen.;) Siinä ei takkiin tule muuta kuin laastin hinta (halpaa) ja muutama väärin lohkottu tiili sekä tietysti se oma työpanos.

Kesään menee muuraus muutenkin ja savilaastilla toki. Aikaa on vasta silloin riittävästi ja pohjavalun pitää antaa kuitenkin kuivaa useampi kuukausi. Enköhän tuosta muurausurakasta selviä. Ensimmäinen koskaan muuraamani laitos oli uusia oman talon isohkoa piippua pitkä pätkä. Eihän se aluksi todellakaan nopeaa ollut ja työtä joutui tekemään todella v-mäisissä asennoissa ja paikoissa. Ihan siisti kai siitä lopulta tuli, kun nuohoojakin kehui jälkeä. Kaverin mökin piipun muuraus sujuikin jo sitten vähän nopeammin, kun sitä oli harjoiteltu. Tuollaista hellaa saa sentään tehdä ihan inhimillisissä työskenetelyasennoissa ja ei paarmat sun muut häiriötekijät surraa ympärillä.

 

[Jimmy Kimmel]

Ensimmäinen koskaan muuraamani laitos oli uusia oman talon isohkoa piippua pitkä pätkä. Eihän se aluksi todellakaan nopeaa ollut ja työtä joutui tekemään todella v-mäisissä asennoissa ja paikoissa.

Juu, muuraaminen ei oo rakettitiedettä. Oikeastaan varsin yksinkertaista hommaa, kun viitsii tutustua aiheeseen ensin kirjallisesti ja sitten maltilla aloittelee käytännön toteutuksen. Meitillä oli joskus muinoin koulussa yksi muurauskurssi, jossa korjattiin pari savupiipun yläpäätä eli siis muurattiin uudelleen vesikaton yläpuolisilta osin. Sen lisäksi muurattiin tehdashalliin pönttöuuni, joka purettiin heti muurauksen jälkeen pois. Sen verran tuosta kurssista irtosi käytännön tietoa/taitoa, että muurasin edelliskesänä itselleni piipun.

Neljän hormin piippu, pituus kutakuinkin yhdeksän metriä. Ja ollakseni hitusen paskantärkeä, niin lesoilen sillä, että muurasin ilman lekaria ja juoksevaa vettä.