Treeni-osion yleiset kysymykset

GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Kumman kuuluu olla vahvempi, alatalja vai ylätalja selälle? Mikä ois hyvä suhde näiden välillä (painokilot laitteessa)?
 
Kyllä mie näkisin että alatalja on vahvempi. Senki takia että jos kiskot ylätaljaa oikein "voimalla", eli siis keijaat torsoa taaksepäin, niin kulma alkaa etäisesti muistuttaa alataljaa..
 
No kyllä ylätalja tehdään oikealla tekniikalla eikä taaksepäin nojaamalla. :D Mutta olisi kiva kuulla esim. muiden tuloksia, että missä suhteessa noi menee yleensä.
 
Mulla kaikki alhaalta tulevat vedot vahvempia kuin ylhäältä. :) Alataljassa 20kg enemmän romua kuin ylätaljassa. Vaikea tietty verrata koska täysin eri vipuvarret yms vaikka onkin samaa laitevalmistajaa/sarjaa keskenään.
 
Revilation sanoi:
Mulla kaikki alhaalta tulevat vedot vahvempia kuin ylhäältä. :) Alataljassa 20kg enemmän romua kuin ylätaljassa. Vaikea tietty verrata koska täysin eri vipuvarret yms vaikka onkin samaa laitevalmistajaa/sarjaa keskenään.
Click to expand...
Tän kyllä allekirjotan, helpommin se rauta liikkuu alataljassa kun ylätaljassa (pitäis ehkä siis lisätä painoja alataljassa mutttah...)
 
Daiina sanoi:
No kyllä ylätalja tehdään oikealla tekniikalla eikä taaksepäin nojaamalla. :D Mutta olisi kiva kuulla esim. muiden tuloksia, että missä suhteessa noi menee yleensä.
Click to expand...
Niin sitä tuossa hain takaa, että jos ryskätään eli roppa hakee sen vahvimmän suunnan liikuttaa punnuksia. Tässä tapauksessa vähän siihen alataljan suuntaan, eli edestä ei ylhäältä. Uskosin siis alataljan olevan vahvempi liike ylipäänsä.
 
sonkkis sanoi:
Niin sitä tuossa hain takaa, että jos ryskätään eli roppa hakee sen vahvimmän suunnan liikuttaa punnuksia. Tässä tapauksessa vähän siihen alataljan suuntaan, eli edestä ei ylhäältä. Uskosin siis alataljan olevan vahvempi liike ylipäänsä.
Click to expand...

Aa okei. Fiksusti aateltu.
 
Daiina sanoi:
No kyllä ylätalja tehdään oikealla tekniikalla eikä taaksepäin nojaamalla. :D Mutta olisi kiva kuulla esim. muiden tuloksia, että missä suhteessa noi menee yleensä.
Click to expand...

mulla alatalja on 5kg edellä, toki mulla riippuu ylätaljassakin millä kahvalla tekee. alataljaan en uskalla enempää painoa laittaa kun selkään tulee liikaa painetta, toisinku ylätaljassa :)
 
10-15 kg eroa, vähän riippuen sarjapituuksista. Alatalja on edellä. Mahtaakohan samantyyppistä ketjua olla esimerkiksi lisäpainodipin ja penkin suhteesta, sekin voisi olla kiinnostavaa selattavaa
 
Alataljassa ehkä aavistuksen puhtaammalla tekniikalla 30-40% enemmän kuin ylätaljassa. Lavanlähentäjät vääntää vissiin melko hyvin kun leveällä lapiolla lähes samat painot kuin kapealla soutukahvalla alataljassa.
 
Ylätaljassa kun jalat on reilusti kropan takana, että saa rinnan työnnettyä eteen, niin ei kovin suuria painoja pysty liikuttamaan kun vain oma massa pitää alhaalla.

Jas alataljassa ote on leveän kahvan ääripäissä ja liike muutenkin äärimmäisen huolellinen niin ei painot ole suuria.

Olisikohan ylätaljassa 25% suuremmat painot.
 
RSH sanoi:
Alataljassa ehkä aavistuksen puhtaammalla tekniikalla 30-40% enemmän kuin ylätaljassa. Lavanlähentäjät vääntää vissiin melko hyvin kun leveällä lapiolla lähes samat painot kuin kapealla soutukahvalla alataljassa.
Click to expand...

Mullakin leveällä kahvalla samat painot kuin kapeammalla kolmiokahvalla. Mutta joo, ylätalja on tällä hetkellä alataljaa voimakkaampi.
 
Mulla on ylätaljassa 10 kg suuremmat sarjapainot kuin alataljassa olettaen sarjapituuden pysyvän samana. En osaa sanoa, miksi näin. Molemmissa tekniikka mielestäni hallittu. Tosin leukoja vetänyt säännöllisesti yli 10 vuoden ajan ja mielestäni yläselkä hieman kehityksessä muita lihasryhmiä edellä. En ole ikinä ajatellut, että alataljassa pitäisi käyttää ylätaljaa isompia romuja.
 
Mikä neuvoksi kun epäkkäät kasvaa ja tuntuu ottavan vallan lähes jokasessa mahdollisessa liikkeessä..? En haluais että ne tuosta nyt ainakaan yhtään enempää lähtis kasvamaan. Monissa liikkeissä (esim ojentajapunnerrus taljassa) mun on vaikeeta saada pidettyä hartiat alhaalla. Mikä neuvoksi ja miten treeni oikeeseen osotteeseen?
 
saratuuli sanoi:
Mikä neuvoksi kun epäkkäät kasvaa ja tuntuu ottavan vallan lähes jokasessa mahdollisessa liikkeessä..? En haluais että ne tuosta nyt ainakaan yhtään enempää lähtis kasvamaan. Monissa liikkeissä (esim ojentajapunnerrus taljassa) mun on vaikeeta saada pidettyä hartiat alhaalla. Mikä neuvoksi ja miten treeni oikeeseen osotteeseen?
Click to expand...

oletko kuullut lapatuesta? itsellä aikoinaan oli kans aina olkapäät korvissa ja se aiheutti kaikkia ikäviä vaivoja niskoihinkin. kun tajusin ton lapojen tuen merkityksen niin se autto tosi moneen hommaan :)

http://www.voimavahtila.fi/yleinen/lapatuki-ryhtia-ja-voimaa-niin-arkeesi-kuin-treeniisi/


http://www.terveysverkko.fi/wp-cont...-Olkapään-ja-lapaluun-hallintaharjoitteet.pdf

mun mielestä noi on hyviä artikkeleita, aluks oli tosi vaikee kontrolloida olkapäitä ja keskittyy hengittää samalla yms mut pikkuhiljaa harjottelu tuottanu tulosta ka nytse on jo melko automaattinen.
 
ylempänä mainittiin, ettei ylätaljassa sais nojata taaksepäin. no kyllä vaan hyvinkin saa ja kannattaa. mutta se asento pidetään fiksattuna, eikä nousta ylös joka toistolla. toi on leveen alatalja- ja kulmasoudun ohella erinomainen lavanlähentäjäliike ja joku sellanen pitäs ehdottomasti olla mukana jokasella lähes koko ajan. stoppeja kannattaa hyödyntää alaosassa myös. sinänsä ylätaljan ja alataljan vertailu on hieman hedelmätöntä, sillä muuttujia on liikaa. selän kulma, pienikin vauhti, oteleveys, penkkiasemoinnit jne.

saratuuli: olkapäät pidetään alhaalla pääasiassa leveellä selkälihaksella ja rintalihaksilla. ne on kyllä useimmiten paljon vahvempia suhteessa siihen, mitä rautoja käytät esim ojentajataljassa, joten pääasiassa toi on kontrollin opettelujuttu. liikuta niitä hartioita ylös ja paina selkeesti alas ja tiedosta se liike ja liikkumattomuus. se pitäs sitten olla mielessä liikkeitä tehdessä. eli samoin sitten esim. leuoissa/ ylätaljassa se hartian liike ylös-alas tulee tapahtua myös. liikkeitä ei tehdä pelkästään käsillä.
 
jto sanoi:
ylempänä mainittiin, ettei ylätaljassa sais nojata taaksepäin. no kyllä vaan hyvinkin saa ja kannattaa. mutta se asento pidetään fiksattuna, eikä nousta ylös joka toistolla. toi on leveen alatalja- ja kulmasoudun ohella erinomainen lavanlähentäjäliike ja joku sellanen pitäs ehdottomasti olla mukana jokasella lähes koko ajan. stoppeja kannattaa hyödyntää alaosassa myös. sinänsä ylätaljan ja alataljan vertailu on hieman hedelmätöntä, sillä muuttujia on liikaa. selän kulma, pienikin vauhti, oteleveys, penkkiasemoinnit jne.
Click to expand...

Tuosta tulikin mieleen, että tavoitteena on jonkinaikaa ollut yhden käden roikkumisen kehittäminen aktiiviseksi ja muutenkin stabiilimmaksi. Nyt sellainen 40 sekuntia, aika passiivinen ja asennon kontrollointi huonoa. Varmaan painotetuilla kahden käden aktiivisilla ja ns. lapavedoilla voisi edetä. Sopisi hyvin leukojen ja horisonttaalivetojen jälkeen. Olisikohan yhden käden ylätalja tuohon hyvä?
 
Paljonko vedät ylätaljassa?
Hieman sama kuin puhutaan vain esim. jalkaprässistä koska molemmissa on niin monta erilaista vaihtoehtoa mutta tässä lienee tarkoitettu perinteistä suoraa tankoa jonka päät taivutettu hieman joista otetaan leveä ote?
Itsellä ylätalja reilusti alataljaa edellä.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom