TKK + teknilliset yliopistot

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Shammer
  • Aloitettu Aloitettu
Onko joku opiskellut sekä teknillisessä että perinteisessä yliopistossa? Että pystyisi sanomaan, miten paljon touhu eroaa. Mitä esimerkiksi matematiikassa painotetaan teknillisessä? Jotenkin tuntuu, että olen väärässä paikassa, kun matematiikka on yhtäkkiä jotain helvetin todistus yms. pelleilyä, jolla ei ole käytännön elämässä mitään merkitystä.

Ja onko DI:ien ja FM:ien työllistymisessä eroja? Arvostetaanko saman alan DI-tutkintoa enemmän? Entä mitä kautta AMK:hin pääsee opettajaksi?
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Mä opiskelen sekä matikkaa yliopistolla, että TKK:lla. Jos sun mielestä todistelu on pelleilyä, niin sulla ei ole mitään tekemistä yliopistolla. Sen sijaan TKK:lla voi kyllä lukea soveltavaa matikkaa ihan riittävästi, mutta kyllä yliopistollakin voi lukea stokastiikkaa ja tietokoneavusteista matikkaa, mutta en kyllä ole näitä kursseja käynyt, kun itse luen analyysiä pääaineena, vaikka olenkin tarponut ahkerasti malliteorian ja algebran kursseja. TKK:lla voi sitten lukea kyllä paljon käytännönläheisempiäkin asioita.

Toki riippuu ihan siitä mitä käytännön elämällä ajattelet. Jos et aio tehdä mitään mikä vaatisi kummoisempaa numeerista laskentaa, niin et tee todistuksilla mitään. Signaalinkäsittelyssä ainakin tarvitsee matikkaa ihan kunnolla ja sitä voi ihan käytännössäkin tehdä. Kombinatorinen optimointi on myös alue, jota tarvitaan paljon logistiikassa yms., mutta suurimmassa osissa työpaikkoja tähän käytetään valmiita ohjelmia, eikä siitä matikasta tarvitse ymmärtää juuri enempää, kuin että ymmärtää itse ongelman asettelun ja osaa formuloida sen optimointiongelmana. Eli ei siitäkään tarvitse mitään oikeasti tajuta, jos ei oikeasti yritä kehittää jotain laskentamenetelmiä.

Jos kiinnostaa myös numeeristen menetelmien ja sovellusten menetelmien ymmärtäminen, sekä halua ymmärtää miksi jokin ongelma saattaa olla vaikeasti ratkaistavissa tai vaihtoehtoisesti huonosti aseteltu numeerisen stabiilisuuden kannalta, niin silloin valitettavasti täytyy myös lukea sitä puhdasta matikkaa, sekä ymmärtää niitä todistuksia. Lisäksi matikkaa, jos haluaa opiskella vähänkin suurempina annoksina, ja haluaa oikeasti muistaa siitä jotain, niin ainoa tapa on myös ymmärtää, joka siis tarkoittaa myös todistusten pohtimista. Asioiden muistaminen kun helpottuu huomattavasti, jos ymmärtää mikä niitä yhdistää.

Vaikea tosin lähteä erottelemaan kurssien eroja, mutta olen ollut assarina TKK:lla perus- sekä laajoilla matikoilla. Laajat ovat aika samaa kuin yliopistolla, mutta muilla kursseilla kyllä sivuutetaan pahimmat todistukset suoraan ja muille lauseille todistetaan yleensä erikoistapauksia tai sivuutetaan kokonaan todistusten osia. Niillä siis opetetaan enemmän tuota laskentaa... Tavallisilla matikoilla et esim. juurikaan epsiloniin ja deltaan törmää ja se ehkä kertoo aika paljon kurssien eroista...
 
Kiitos, tuo selventi vähän asiaa. Matematiikka oli vain esimerkki. Sitä on tarkoitus lukea vain "välttämätön" määrä varsinaisia opintoja varten.

Jos lukee vaikka kemiaa pääaineena ja ensimmäisenä sivuaineena tietotekniikkaa ja toisena tilastotiedettä tai jotain kaupallista, niin osaakohan tuon jälkeen sitten oikeasti jotain?

Entä onko kellään kokemusta, miten yliopisto-opinnoista saa hyvityksiä, jos loikkaa teknilliseen? Esimerkiksi juuri noista mainituista aloista.
 
Hyvityksiä saa TKK:lle yliopistossa suoritetuissa kursseista, jos ne ei kuulu mihinkään tutkintoon yliopistolla. Näin se ainakin formuloidaan virallisesti. Niillä ei kyllä saa yleensä korvattua mitään pakollisia kursseja, vaan ne menee enemmänkin vapaavalintaisiin opintoihin. Matikan pääaine on siitä poikkeus, että proffat tietävät aika hyvin yliopistojen kurssien sisällöt, koska niitä luetaan TKK:lta paljon JOO-opintojen muodossa, jolloin he eivät viitsi pistää ihmistä uuteen tenttiin TKK:lla samasta asiasta, vaan antavat hyvityksen suoraan. Tämä on tosin proffakohtaista. Muista aineista en osaa sanoa mitään ja virallisesti opintoja ei kait saisi hyväksyttää, mikäli on tarkoituksena valmistua vielä sieltä yliopistolta sisällyttäen ne kurssit siihen yliopiston tutkintoon.

Käytännössä kannattaa siis jutella vastaavien kurssien opettajien kanssa...
 
Sam Earch sanoi:
matematiikka on yhtäkkiä jotain helvetin todistus yms. pelleilyä, jolla ei ole käytännön elämässä mitään merkitystä.

Sam Earch sanoi:
Entä mitä kautta AMK:hin pääsee opettajaksi?

Nuo pari lausetta on aika ristiriidassa keskenään. Sinua siis kiinnostaa opettajan hommat, mutta ei taas asian syvällinen oppiminen? Mun mielestä todistelut ovat todella tärkeässä osassa varsinkin yliopistossa, etenkin omassa pääaineessa. Onhan ne välillä aika puuduttavia, mutta itse en ainakaan haluaisi käyttää hihasta revittyä tulosta ainoana perusteluna että "se on vaan niin, uskokaa pois".

AMK:hon pääset kätevästi suorittamalla esimerkiksi DI-tutkinnon. Tiedän erittäin monia, jotka ovat tuolla tutkinnolla menneet suoraan opettamaan AMK:hon. Mahdollisia koulutusohjelmia taas on monia, joista voit lähteä opettajaksi. En tiedä mahdollisuuksia lähteä AMK:hon opettajaksi FM pohjalta. Luulisin, että DI:nä omaat paremmat mahdollisuudet. Mikäli tälle tielle lähdet niin ehdoton valttikortti on suorittaa sivuaineena opettajan pedagogiset opinnot (joita itse paraikaa tahkoan). Tämä sivuaine avaa mahdollisuuden myös opettaa lukioissa + alemmilla asteilla. Toki voit opettaa myös ilman opettajatutkintoa, mutta tällöin olet muodollisesti epäpätevä opettaja ja sen vaikutuksen tulet huomaamaan työpaikan hakutilanteessa + tilipäivänä.
 
Integrandi sanoi:
Nuo pari lausetta on aika ristiriidassa keskenään. Sinua siis kiinnostaa opettajan hommat, mutta ei taas asian syvällinen oppiminen? Mun mielestä todistelut ovat todella tärkeässä osassa varsinkin yliopistossa, etenkin omassa pääaineessa. Onhan ne välillä aika puuduttavia, mutta itse en ainakaan haluaisi käyttää hihasta revittyä tulosta ainoana perusteluna että "se on vaan niin, uskokaa pois".

AMK:hon pääset kätevästi suorittamalla esimerkiksi DI-tutkinnon. Tiedän erittäin monia, jotka ovat tuolla tutkinnolla menneet suoraan opettamaan AMK:hon. Mahdollisia koulutusohjelmia taas on monia, joista voit lähteä opettajaksi. En tiedä mahdollisuuksia lähteä AMK:hon opettajaksi FM pohjalta. Luulisin, että DI:nä omaat paremmat mahdollisuudet. Mikäli tälle tielle lähdet niin ehdoton valttikortti on suorittaa sivuaineena opettajan pedagogiset opinnot (joita itse paraikaa tahkoan). Tämä sivuaine avaa mahdollisuuden myös opettaa lukioissa + alemmilla asteilla. Toki voit opettaa myös ilman opettajatutkintoa, mutta tällöin olet muodollisesti epäpätevä opettaja ja sen vaikutuksen tulet huomaamaan työpaikan hakutilanteessa + tilipäivänä.


Voiko teknillisissä yliopistoissa yleensä edes suorittaa noita pedagogisia opintoja? TTY:llä kyllä taisi olla joku matemaattis-luonnontieteellinen linja, josta sai DI:n paperit sekä opettajan pätevyyden. Tuokin on toisaalta vähän semmonen linja, että tuskin pääsee sitten muihin kuin opettajan hommiin niin hyvin kuin vastaavan alan koulutuksen saaneet "oikeat" DI:t. Tuo olisi kyllä ollut silti parempi vaihtoehto kuin tämä nykyinen, vaikka mahtaakohan koulutus hirveästi erota, koska tuollakin aineina on teoreettinen fy/ma/ke/tite?

Harmittaa, kun ei tullut mietittyä tarpeeksi tarkkaan näitä asioita ennen hakemista. Ei ole nyt oikein motivaatiota opiskella, kun ei tiedä, onko edes oikeassa laitoksessa ja meneekö opinnot ihan hukkaan. Ja kokoajan päässä pyörii vaan kaikki vaihtoehdot niin ei voi keskittyäkään. Pitää nyt kuitenkin ottaa ensitöikseen selvää, onko FM-papereilla mahdollisuuksia päästä AMK-opettajaksi. Olisi se palkka kuitenkin aika eri luokkaa kuin yläasteen/lukion opettajalla eikä tarvitsisi murkkujen kanssa taistella. Ja lomatkin kai vielä vähän paremmat.
 
Sam Earch sanoi:
Voiko teknillisissä yliopistoissa yleensä edes suorittaa noita pedagogisia opintoja? TTY:llä kyllä taisi olla joku matemaattis-luonnontieteellinen linja, josta sai DI:n paperit sekä opettajan pätevyyden. Tuokin on toisaalta vähän semmonen linja, että tuskin pääsee sitten muihin kuin opettajan hommiin niin hyvin kuin vastaavan alan koulutuksen saaneet "oikeat" DI:t. Tuo olisi kyllä ollut silti parempi vaihtoehto kuin tämä nykyinen, vaikka mahtaakohan koulutus hirveästi erota, koska tuollakin aineina on teoreettinen fy/ma/ke/tite?

No itse olen tällä hetkellä teknillisessä yliopistossa, joten kyllä siellä voi. Voit toki itsekin suorittaa pedagogiset opinnot vaikka olisit opiskelemassa/valmistunut yliopistosta. Opintouudistuksen jälkeen on ollut mahdollista suorittaa sivuaine lähestulkoon missä tahansa toisessa yliopistossa.

TTY:lle on tullut uutena koulutusohjelmana matemaattisten aineiden opettajakoulutus, josta siis valmistuu suoraan noita opettajia. Tosin heidänkin on erikseen haettava pedagogisiin opintoihin ja edellyttää menestystä soveltuvuustesteissä. Ennen tuota uutta koulutusohjelmaa opettajakoulutukseen haki pääasiassa teknillisen fysiikan opiskelijat. Se ei sinällään huonontanut heidän "oikeita" DI-mahdollisuuksiaan vaan antoi periaatteessa toisen tutkinnon extrana. Sitäpaitsi pedagogisista opinnoista on varmasti hyötyä muuallakin kuin pelkästään opetustehtävissä.

AMK:hon voit mennä opettamaan periaatteessa vaikka yläasteen papereilla. Eli ei tuo FM-lärpäke mikään poissulkeva juttu ole. Ainoa ongelma tulee hakuvaiheessa, jossa kilpailet samasta työpaikasta eri koulutustaustan omaavien kanssa ja uskoisin, että DI-tutkinto antaa enemmän valmiuksia. Ei välttämättä kaikkiin AMK:n opetustehtäviin, mutta luullakseni useimpiin.

Kertoisitko mitä tarkalleen opiskelet tällä hetkellä?
 
Integrandi sanoi:
No itse olen tällä hetkellä teknillisessä yliopistossa, joten kyllä siellä voi. Voit toki itsekin suorittaa pedagogiset opinnot vaikka olisit opiskelemassa/valmistunut yliopistosta. Opintouudistuksen jälkeen on ollut mahdollista suorittaa sivuaine lähestulkoon missä tahansa toisessa yliopistossa.

TTY:lle on tullut uutena koulutusohjelmana matemaattisten aineiden opettajakoulutus, josta siis valmistuu suoraan noita opettajia. Tosin heidänkin on erikseen haettava pedagogisiin opintoihin ja edellyttää menestystä soveltuvuustesteissä. Ennen tuota uutta koulutusohjelmaa opettajakoulutukseen haki pääasiassa teknillisen fysiikan opiskelijat. Se ei sinällään huonontanut heidän "oikeita" DI-mahdollisuuksiaan vaan antoi periaatteessa toisen tutkinnon extrana. Sitäpaitsi pedagogisista opinnoista on varmasti hyötyä muuallakin kuin pelkästään opetustehtävissä.

AMK:hon voit mennä opettamaan periaatteessa vaikka yläasteen papereilla. Eli ei tuo FM-lärpäke mikään poissulkeva juttu ole. Ainoa ongelma tulee hakuvaiheessa, jossa kilpailet samasta työpaikasta eri koulutustaustan omaavien kanssa ja uskoisin, että DI-tutkinto antaa enemmän valmiuksia. Ei välttämättä kaikkiin AMK:n opetustehtäviin, mutta luullakseni useimpiin.

Kertoisitko mitä tarkalleen opiskelet tällä hetkellä?


Opinnot ovat vasta ihan aluillaan, mutta kemiaa ja tietotekniikkaa olisi tarkoitus ainakin aluksi lukea. Olen tässä nyt samalla matematiikan ja tilastotieteen johdatuskursseilla, kun alussa vähän vaikea tietää, mitä loppujen lopuksi haluaa opiskella. Fysiikka ja matematiikka saattaisivat myös olla hyviä, mutta juuri nyt ne eivät jotenkin innosta. Pitänee ottaa selvää, ovatko miten 'pakollisia' kemian kannalta.

Yritän kuitenkin opiskella silleekin, että mikään vaihtoehto ei sulkeutuisi heti pois. Eli opettajankoulutukseen käy sekä kemia että tietotekniikka (toki fys. ja mat. kävisivät myös), mutta myös muualla noista lienee yhdessä hyötyä? Sitten, jos opettajanhommat eivät kiinnostakaan niin tuohon voi lisätä pedagogisten opintojen sijaan vaikka kauppatieteitä tai jatkaa tilastotieteen opintoja. Ei liene myöskään mahdotonta suorittaa FM+opettajan pätevyys..
 
Sam Earch sanoi:
Opinnot ovat vasta ihan aluillaan, mutta kemiaa ja tietotekniikkaa olisi tarkoitus ainakin aluksi lukea.

Ei liene myöskään mahdotonta suorittaa FM+opettajan pätevyys..

Kurssillani on monia, joilla on tuo samainen kemia + tietotekniikka combo. Ei ollenkaan huono vaihtoehto, tosin aina parempi mitä enemmän on opetettavia aineita. Mutta niitähän on mahdollisuus myöhemmin täydentää. Aloitat vaikka matikan nyt ja täydennät sen joskus myöhemmin (ei tarvitse edes sisällyttää samaan tutkintoon). Eikä siis todellakaan ole mahdotonta suorittaa FM+opettajan pätevyys.
 
lIhaa sanoi:
Ainakin tutalla vanhempien opiskelijoiden keskuudessa on käsittämättömänä itseisarvona valmistua mahdollisimman nopeasti hyvillä arvosanoilla. Osalle opiskelijoista kovassa vauhdissa pysyminen on liian raskasta.

Niin-in. Onneksi tuo ilmiö, hyvien arvosanojen metsästys, ei ole niin yleinen muilla osastoilla, ainakaan sähköllä. Tai ollut ainakaan silloin kun opiskelin. Itse en ainakaan ollut kovin tietoinen muiden keskiarvoista, kaipa ne siellä jossain kolmosen tienoilla olivat.

Siksi ihmettelenkin miksi niin moni on ilmoittanut tässäkin ketjussa keskiarvonsa (ja sangen korkean sellaisen). Kun ei noilla arvosanoilla oikeasti ole väliä! Millä taas on väliä, on persoonalla, itseluottamuksella, kokonaisuuksien hallinnalla jne. Siinä sitä psykologia tarvitaan kun 4.5 keskiarvon ihminen valmistuttuaan huomaa, ettei arvosanoille olekaan kysyntää vaan muut elämän realiteetit ratkaisevat.
 
naksu sanoi:
Tavallisilla matikoilla et esim. juurikaan epsiloniin ja deltaan törmää ja se ehkä kertoo aika paljon kurssien eroista...
Piti alkaa muistelemaan mikä on epsilon tai delta, mutta ei kyllä sytytä. Näin 5 vuotta sitten valmistuneen silmin voi todeta, että ei noilla matikoilla ole mitään tekemistä 'oikeiden' töiden kanssa. Ellei nyt sitten satu tekemään töikseen jotain hyvin spesifistä, esim uusia signaalinkäsittelyalgoritmeja. Melko harvassa on käsittääkseni sellaiset hommat.
 
D.Yates sanoi:
Piti alkaa muistelemaan mikä on epsilon tai delta, mutta ei kyllä sytytä. Näin 5 vuotta sitten valmistuneen silmin voi todeta, että ei noilla matikoilla ole mitään tekemistä 'oikeiden' töiden kanssa. Ellei nyt sitten satu tekemään töikseen jotain hyvin spesifistä, esim uusia signaalinkäsittelyalgoritmeja. Melko harvassa on käsittääkseni sellaiset hommat.

Tätä juuri tarkoitin aiemmin. Mutta on siitä matikan lukemisesta silti varmaan hyötyä, vaikkei sitä sellaisenaan tule todennäköisesti koskaan tarvitsemaan.

Mutta kyselin vähän noista asioista opettajankoulutuksesta vastaavalta proffalta, niin hän sanoi, että open virat on tavallisesti kemia/fysiikka tai kemia/matikka tai kemia/fys/mat ja tite on sitten tavallisemmin matikan kanssa. Eli tämä vähän mutkistaa asioita. Tiedä sitten, että olisiko matikasta tai fysiikasta niin hirveästi hyötyä kemistinä, jos vertaa aiempaan tite+tilastotiede komboon.

Ja amk-opettajuudesta sanoi vain, että samat jutut sinne vaaditaan kuin lukioonkin. Eikai uskaltanu vastata kysymykseen, että onko DI:illä millainen etulyöntiasema. ;)
 
Sam Earch sanoi:
Ja amk-opettajuudesta sanoi vain, että samat jutut sinne vaaditaan kuin lukioonkin. Eikai uskaltanu vastata kysymykseen, että onko DI:illä millainen etulyöntiasema. ;)
Mitä olen työpaikkailmoja nähnyt, niin amk-opettajille on vaatimuksena työkokemus opetettavalta alalta (*). Siinä mielessä DI:n paperit on siis hyvät, että niillä on ehkä helpompi hakea sitä työkokemusta.

(*) tosin yksi tuttu opetti paikallisessa amk:ssa teekkariaikoinaan :)
 
Mua kiinnostais että millasii noi matikankurssit on DI koulutkseen jos menee, tietenki alasta riippuu, mutta kuin paljo niit on pakko opiskella? millasii verrattuna pitkään matikkaan?

NIi ja sitte, onko mahollista kuin nopeesti vaihaa linjaa, jos esim alottaa vaikka sähkö-elektroniikassa jonne on helppo päästä ja sitte haluais tuotantotaloutee, johon en suoraa pääsis vaikka sais täydet pisteet valintakokeissa?
Muutenki ku lukenu näitä juttuja ni tuntuu että kaikki kirjottanu 6 L:ää. Täl hetkel olis YOsta tulossa arvosanoi matikan B:stä mantun E:hen.
 
samout sanoi:
Mua kiinnostais että millasii noi matikankurssit on DI koulutkseen jos menee, tietenki alasta riippuu, mutta kuin paljo niit on pakko opiskella? millasii verrattuna pitkään matikkaan?

NIi ja sitte, onko mahollista kuin nopeesti vaihaa linjaa, jos esim alottaa vaikka sähkö-elektroniikassa jonne on helppo päästä ja sitte haluais tuotantotaloutee, johon en suoraa pääsis vaikka sais täydet pisteet valintakokeissa?
Muutenki ku lukenu näitä juttuja ni tuntuu että kaikki kirjottanu 6 L:ää. Täl hetkel olis YOsta tulossa arvosanoi matikan B:stä mantun E:hen.

DI-tutkinnossa on kaikille pakolliset (riippumatta alasta) matikan kurssit. Joillakin linjoilla niitä on sitten roppakaupalla lisää pakollisina, mutta ei taida kuitenkaan olla sähköllä tai tutalla. Vaatimus läpipääsylle ei kummoinen ole jos pitkä matikka on suht kivuttomasti mennyt. Tiedän monia ylppäreistä A:ta ja B:tä saaneita, jotka on noi matikat ilman ongelmia läpäissyt. Asiaa tulee tietysti enemmän pienemmän ajan sisällä, mutta äkkiä siihen tottuu. Matikastahan ei tietenkään pääse eroon noiden pakollisten kurssien jälkeen vaan sitä tulee muodossa tai toisessa lisää monessa kurssissa (varsinkin sähköllä).

Tässäkin ketjussa oli joskus puhetta tuosta koulutusohjelman vaihdosta. Joihinkin ohjelmiin voi käytännössä vaihtaa sillä että käy ilmoittamassa, mutta joihinkin (vaikeasti päästäviin, esim tuta) on sitten omat systeeminsä. Yleensä homma pelittää niin, että on luettava tietyt kurssit ja niistä saatava tarpeeksi hyvät arvosanat, jotta vaihto onnistuu. Miten nopeasti se sitten tapahtuu niin riippuu millä tahdilla niitä kursseja lueskelee. Mutta siinähän ei ole kiirettä, koska kaikille on kuitenkin pakollisia, yhteisiä kursseja. Ihan sama minkä koulutusohjelman alla niitä lukee. Lueskelet vaikka ekan ja tokan vuoden aikana noita pakollisia+niitä, joiden perusteella vaihto on mahdollista. Kyllä se siitä selkeytyy, kun aloitat opinnot. Mutta vaihto on siis täysin mahdollinen.
 
-Suorita perusopinnot ajoissa.
-Tee fysiikan työkurssi heti aluksi, äläkä jätä viimeiseksi kurssiksi.
-Hyväksytä lukion fysiikan työkurssin työt jos mahdollista.
-Käytä tenttiarkistoja hyvksesi.
-Käytä opiskelijoiden tekemiä prujuja.
-Jos tuntuu, ettei hyviä kesätöitä irtoa, niin ota tuet kesältä ja opiskele. Ensimmäisinä kesinä pystyy helposti opiskelemaan (avoimen yliopiston kurssitarjonnassa on sopivia kursseja)
-Aloita harkkatöiden tekeminen ajoissa.

Muutamilla kursseilla (TTY) tuntuu, että kirjan lukeminen on tärkeämpää kuin oppiminen yleensä. Esim markkinointi ja toiminnanohjaus-kursseilla on opiskelijoiden tekemät prujut, mutta näitä "ei pitäisi" käyttää hyväksi.
Opiskelijat ovat siis referoineet nuo kurssien käyttämät kirjat suomeksi n80 sivun prujuiksi.

Bileitä ei välttämättä ole sen takia joka päivälle, että joka päivä pitäs ryypätä. Ehkä enemminkin syy on se, että on ainakin joku päivä, jolloin voi ryypätä.

Opintoneuvoja on ehkä sen vuoksi, että se täytyy olla, mutta se ei tarkoita, etteikö sen neuvoja kannattaisi käydä kysymässä. Eikä tätä kannata tehdä pelkästään fuksipisteiden toivossa, vaan ehkä oppiakseen jotain.

Kursseista pääsee varmasti läpi jos jaksaa töitä tehdä. Toiset joutuu panostamaan toisia enempi, mutta semmosta se elämä on.
 
Olisi tänä keväänä tarkoitus hakea TTY:lle tähän DI+opettaja -koulutukseen ja muutama kysymys heräsi:
1) Miten pääsykokeissa jaetaan pisteitä kun eri aloille on ollut tällaisia hämäriä pistemääriä kuin 20,22? Miten nuo desimaalit on saatu?
2) Ovatko kaikki koetehtävät samanarvoisia pisteityksessä, kun kahdesta kokeesta jaetaan yhteensä 40 pistettä, mutta sisään pääsee esim DI+opettaja linjalle jo 26 pisteellä? Tehtävät ei ainakaan näytä kovin vaikeilta lukiokurssien pohjalta...
3) Olen kirjoittanut fysiikan ja matematiikan pitkänä, mutta en kemiaa. Kemiasta olen käynyt 4 kurssia, mutta ei oikeen nappaa opiskella enempää, tuleeko tästä ongelmia?
4) En aio käydä mitään valmennuskurssia niin osaako joku heittää vinkkiä mitä pääsykokeissa painotetaan eniten?
 
kiitoksia Integrandi, vastas hyvin mun tietoaukkoihin:worship:

Sitten vielä: kuinkas kovia saavutuksia se tutaan vaihtaminen sitten vaatis, koska Tuta on se mun ehdoton ykkönen.

Sellasenkin löydön tein ku Kiinteistötalous Otaniemes, se vaikuttais toiselta kiinnostavalta linjalta(vai mikskä niitä ny kutsutaankaan). Opiskeleeko kukaan sitä? olisi mukava saada lisätietoa ja kokemuksia siitä.
 
Pesupallo sanoi:
Olisi tänä keväänä tarkoitus hakea TTY:lle tähän DI+opettaja -koulutukseen ja muutama kysymys heräsi:

3) Olen kirjoittanut fysiikan ja matematiikan pitkänä, mutta en kemiaa. Kemiasta olen käynyt 4 kurssia, mutta ei oikeen nappaa opiskella enempää, tuleeko tästä ongelmia?
Opetettavan aineen opinnot:

Opetettavan aineen pääaine, on vähintään 120 op
Opetettavan aineen sivuaine, on vähintään 60 op.

Opetettavan aineen opinnot voi TTY:ssä suorittaa seuraavissa aineissa:
pääaine:
Fysikka
Kemia
Matematiikka

sivuaine:
Fysikka
Kemia
Matematiikka
Tietotekniikka

Varmaa tietoa en opinto-oppaista pikakatsauksella löytäny, että miten kemiaa pitää suorittaa. Mutta jos pääaine on vaikka matematiikka ja sivuaine fysiikka ja tietotekniikka, niin kemiaa tuskin tarvitsee kauheasti lukea.

Vanhan selkeän opinto-oppaan mukaan pakollisena perusopinnoissa olivat Laaja kemia 1 ja 2.
Aineopinnoissa pakollisena on Orgaaninen kemia.

Eli kolme kurssia olisi kemiaa tiedossa...
 
samout sanoi:
kiitoksia Integrandi, vastas hyvin mun tietoaukkoihin:worship:

Sitten vielä: kuinkas kovia saavutuksia se tutaan vaihtaminen sitten vaatis, koska Tuta on se mun ehdoton ykkönen.

Sellasenkin löydön tein ku Kiinteistötalous Otaniemes, se vaikuttais toiselta kiinnostavalta linjalta(vai mikskä niitä ny kutsutaankaan). Opiskeleeko kukaan sitä? olisi mukava saada lisätietoa ja kokemuksia siitä.
Vaihtaminen on mahdollista, ennen se meni näin:
-Vuosittain 12 vaihtajaa hyväksytään. 6 keväällä 6 syksyllä.
-oman koulutusohjelman perusopinnot ja koulutusohjelmakohtaset pitää olla hyväksytysti suoritettuna. Vähintään kuitenkin 80ov.
-keskiarvo 3,7
ja 12 parasta vaihtavat koulutusohjelmaa.

Nykyisin se menee sitten maisterin haun kautta, mutta veikkaan ettei sen helpompaa sekään..
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom