TKK + teknilliset yliopistot

[Joona]

TTY:llä sähköllä toista vuotta. Hyvin oon viihtynyt, vaikka välillä onkin opiskelumotivaatio loppunut pahasti. Tällä hetkellä sujuu suhthyvin. Sisään pääsin suoraan papereilla. Tuurilla mennyt tähän asti kurssit läpi, 51ov kasassa ja keskiarvo kolmosen kieppeillä.

Ja mitä tulee näihin keskiarvoihin ja valtaviin kurssimääriin, niin on kahdenlaisia ihmisiä... tai oikeastaan kolmea, niitä jotka ymmärtävät asiat, niitä jotka ymmärtävät asiat ja niitä jotka eivät ymmärrä. Toiset näistä ymmärtävistä ihmisistä ovat näitä friikkejä, jotka oppivat asian kuin asian nopeasti, mutta eivät osaa soveltaa sitä mihinkään muuhun. Usein näillä sattuu vielä olemaan hyvä keskiarvo. Sitten on nämä toiset jotka ymmärtävät käsitellyn asian oikeasti ja osaavat sitä jopa soveltaakin joiltain osin. Ja kolmantena sitten nuo onnettomat, joihin itsekin kuulun ja tästä syystä olen katkera muille.

nim. -Parin kurssin asiat kavereille opettanut, kaverit kurssista läpi hyvin arvosanoin, itselle paukkuu nollaa... hurraa...

 

[D.Yates]

Eli kyllä, melkoista pro-porukkaa Otaniemen tutalle on yhden tyhmän bodari-wannaben lisäksi eksynyt. :lol2:

Onkohan podaus huonoksi älylliselle kehitykselle...?

Nimimerkillä: kaikista matikoista ykköset.

...ja kyllä, niitä ykkösiä on ihan joka ikisessä työhaastattelussa naureskeltu.

 

[Shammer]

Joo... Onhan noita kauhukuvia törkeistä fysiikan ja matikan pakollisista opinnoista mullekin maalailtu...ja nyt näyttää tulevan vähän lisää pelotteita... Mut emmä säikähdä, sillä nyt haaveilen vain siitä paikasta sinne... Toivottavasti en halua sellaista mistä en pidä... "Sun täytyy varoa mitä sä haluat, koska sä voit saada sen!"

Niin, ja vaikka sisäänpääsy ei todellakaan ole "the big issue", on se tällä hetkellä silti prioriteetti numero yksi... Tai no eihän mulla oo vielä ees semmosta valkoista lakkia ILMAN sitä tupsua, joten ehkä se nyt kuitenkin eka pitää hommata...

Miten muuten esimerkiksi sä Hulksteri, olitko jollain valmennuskurssilla ennen pääsykokeita? Ite ilmoittauduin jo Eximian H:kin Teekkari2-kurssille... Hintaa suolaiset 800€... Meneekö rahat kankkulaan, vai onko oikeeta hyötyä?? En olis varmaankaan menny mihkää kurssille, ellen olis päättäny pyrkiä tutalle, sillä taitaa eräisiin toisiin koulutusohjelmiin päästä jo melkeen hyvällä YO-todistuksella... Tutalle jos haluaa, ei varmaan voi paljoa kämmäillä pääsykokeissa, joten kunnon kertaus/valmistautuminen taitaa olla aika "must"....

Toi oli tosissaan mielenkiintoinen pointti toi opiskeluaikojen työllisyyshomma... En ollutkaan ajatellut koko asiaa, eikä noita negatiivia asioita yleensä kovasti markkinoida noissa esittelytilaisuuksissa...

Semmoinen huomio muuten vielä, että vaikka tuta onkin ykkösvaihtoehtoni, niin ei se koulutusohjelma oikeastaan taida niin merkittävä olla, jos ajattelee pitkällä aikavälillä... Eikös asia ole nimittäin niin, että jos valmistuu esimerkiksi konetekniikan DI:ksi, niin valmistumisen jälkeen "joutuu" ehkä noin kolme neljä vuotta tekemään "alan" hommia, mutta sen jälkeen saattaa (lahjakkaalle yksilölle) avautua paikka vaikka yrityksen johdosta, eikä työtehtävät VÄLTTÄMÄTTÄ enää ole niin riippuvaisia koulutusohjelmasta...

Ja vaikkei juuri haluamalleen osastolle pääsisikään, niin voihan sitä valita sivuaineeksi... Pääasia, että pääsee oikeaan laitokseen siis, eikö?

EDIT: Luin ton oman tekstini läpi, ja siitä voi tulla kuva, että ajattelen kaiken hoituvan omalla painollaan sisäänpääsemisen jälkeen... Näin ei ollut tarkoitukseni viestittää, mutta ensinhän täytyy päästä polille sisään, sitten vasta voi opiskelu alkaa...

 

[Sniffari]

Eikös asia ole nimittäin niin, että jos valmistuu esimerkiksi konetekniikan DI:ksi, niin valmistumisen jälkeen "joutuu" ehkä noin kolme neljä vuotta tekemään "alan" hommia, mutta sen jälkeen saattaa (lahjakkaalle yksilölle) avautua paikka vaikka yrityksen johdosta...

Älä unta nää.

 

[taisto]

Semmoinen huomio muuten vielä, että vaikka tuta onkin ykkösvaihtoehtoni, niin ei se koulutusohjelma oikeastaan taida niin merkittävä olla, jos ajattelee pitkällä aikavälillä... Eikös asia ole nimittäin niin, että jos valmistuu esimerkiksi konetekniikan DI:ksi, niin valmistumisen jälkeen "joutuu" ehkä noin kolme neljä vuotta tekemään "alan" hommia, mutta sen jälkeen saattaa (lahjakkaalle yksilölle) avautua paikka vaikka yrityksen johdosta, eikä työtehtävät VÄLTTÄMÄTTÄ enää ole niin riippuvaisia koulutusohjelmasta...

Näe vain unta. Allekirjoitan väitteesi pienillä varauksilla. Olen katsellut vajaan vuoden Onaniemestä valmistuneena Kone-DI:nä maailmaa ja koulutusohjelmalla on oikeasti aika vähän merkitystä. Samaa vahvistaa proffani, hänellä oli muutamana vuonna valmistuneista ryhmistä tarkat ammatit tiedossa. Mitä pidemmälle kuluu valmistumisesta aikaa niin sitä laajemmin tehtävien kirjo vaihtelee.

Paljon se on henkilöstä kiinni mitä päätyy tekemään. Pikkufirmoihin pääsee neljässä vuodessa melko korkealle ja keskikokoisissa tuotantolaitoksisssa voi päästä johtoryhmään. Isommissa pörssifirmoissa johtokuntaan vaaditaankin sitten paljon taitoa, tuuria ja vuosia.

Kone-DI:lle nämä "oikeat" työt vaihtelevat melko paljon. Koneosastollakin on paljon suuntautumisvaihtoehtoja, "oikeat" työt ovat erityypeille täysin erilaisia. Itse en ole päässyt vielä tekemään "oikeita" koulutukseni mukaisia töitä, tavoitteena seuraavaksi päästä. Nyt hommat ovat hyviä ja opettavaisia koska en ollut opiskellut aihetta oikeastaan yhtään.

 

[Shammer]

Älä unta nää.

Perustelut? Onko omia kokemuksia, vai mistä nyt kiikastaa?

TAISTO: Näin olin asian ymmärtänytkin.

 

[Sniffari]

Perustelut? Onko omia kokemuksia, vai mistä nyt kiikastaa?

TAISTO: Näin olin asian ymmärtänytkin.

Jos kyseessä on konetekniikan DI, ei talous- /kauppatieteitä opiskeltuna, tuo dirikaksi pääsy kolmessa neljässä vuodessa voi olla hiukkasen nopea aikataulu. Pääsääntöisesti auttaa aika helvatisti edes keskijohtoon pääsyssä - en tiedä minkälaista organisaatiota nyt tarkoitat - jos olisi näyttää paperilla jotain talouspuolen opintoja/muuta kokemusta. Toki voi päästä dirikaksi vaikka ilman papereita . Aina kuitenkin riippuu organisaatiosta, miten mahd. yleneminen tapahtuu. Ja tietysti itsestä.

 

[Kiipijä]

Muakin kiinnostaisi kovastikin TUTA ja siihen liittyen Hulkin mielipide valmennuskursseihin? Itellä vahva matemaattinen pohja, kaikki kemman, fyssan ja matikan kurssit lukiossa 10, tosin muutama lähes lahjaksi tullutta numeroa on mukana. Kuitenkin oon varma, että bodarimaisella itsekurilla pystyn laskemaan tehokkaasti kotonakin omaan tahtiini, niin tuntuu, että valmennuskurssi olisi pelkkää ajan tuhlausta. Mitä olen kuullut monilta, niin tosi perusasioita käydään läpi, että lahjakkaammalle kaverille olisivat turhia. Mitä sanoo vihreä mies?

 

[aropupu]

Tähän samaan trediin vois laittaa, että onko täällä paljo tietoteekkareita? Eli siis tietotekniikan opiskelijoita? Kiinnostaisi tietää kaikenlaisia kokemuksia jos vaan löytyy. Itse olen melko todennäköisesti menossa opiskelemaan tietotekniikkaa oulun yliopistoon reilun 1,5 vuoden päästä...

Minä luen nyt viidettä vuotta titeä Oulussa, tai itseasiassa teen diplomityötä. Meni aikoinaan yo-kirjoitukset kohtalaisesti ja pääsin suoraan paperihaulla sisään, ei siis tarvinnut käydä pääsykokeissa.

Monialayliopistossa tekniikan lukemisessa on joitain etuja erillisiin korkeakouluihin nähden, esimerkiksi se, että käytävillä, bileissä yms. pörrää monen muunkin alan opiskelijoita kuin teekkareita, eli naisten prosentuaalinen osuus on selvästi suurempi. Muiden aineiden kursseja on myöskin helpompi lukea, ja toisen tutkinnon rinnallasuorittaminen on vaivattomampaa kun kaikki löytyy saman katon alta. Itselläni on opiskelupaikka myöskin Oulun Taloustieteellisestä tiedekunnasta, kansantaloustieteen koulutusohjelmasta. Tulevien tutkintouudistusten myötä toisen maisterintutkinnon tekeminen muuten vielä helpottuu.

Ainakin Oulussa teekkarikillat (ja monet muutkin) ovat varsin isoja ja aktiivisia (tai se porukka, joka kiltahommissa pyörii). Jonkinlaisia bileitä on suunnilleen joka päivä jos niissä kiinnostaa ravata, mutta varsinaisia isoja bileitä on sitten vähän harvemmin. Kiltojen lisäksi erilaisia harrastajajärjestöjä löytyy vaikka millä mitalla.

Töissä olen ollut oman alan hommissa joka kesä ensimmäisestä opiskeluvuodesta alkaen ja kolmannen vuoden keväästä asti myös osa-aikaisena. Vaikka osa-aikaisena työssäkäynti syökin aikaa opiskelulta, sen antamat hyödyt ovat mielestäni paljon suuremmat (vielä suuremmat ne olisivat jos riistäjälaitos KELA ei nyhtäisi kaikkea opintotukea pois heti jos tienaat jotain ;) ). Töissä olen oppinut varsin paljon etenkin koodaamisesta, ja nyt vaikeatkin harjoitustyöt ovat menneet varsin vaivatta läpi.

 

[Huonojalkainen]

Eikös asia ole nimittäin niin, että jos valmistuu esimerkiksi konetekniikan DI:ksi, niin valmistumisen jälkeen "joutuu" ehkä noin kolme neljä vuotta tekemään "alan" hommia, mutta sen jälkeen saattaa (lahjakkaalle yksilölle) avautua paikka vaikka yrityksen johdosta

Puhutaan nyt varovasti keskijohdon tehtävistä tuolla aikavälillä. Aikamoinen joukko puurtaa asiantuntijatehtäviä vuositolkulla ilman mitään päällikön vakanssia, johtotehtävistä puhumattakaan. Toki joku voittaa lotossakin melkein joka viikko, mutta todennäköistä se ei ole.

 

[D.Yates]

Vai että johtajaksi sitä ollaan opiskelemassa

Jonkin sortin vastaavaksi nyt voi päästä koulun penkiltäkin ja jossain pienessä konepajassa tuskin on insinöörille muita hommia edes tarjolla kuin TJ. Vähänkään isommassa organisaatiossa ei mitään mahkuja tuolla aikataululla. Tai no, jos on sopiva tyyppi, niin siellä pomoportaassa voi olla ammattikoulun käynyt ikätoveri siinä vaiheessa kun sinä etsit dippatyöpaikkaa.

 

[static]

konetekniikkaa ensimmäistä vuotta tty:llä väännetään.. intti tuli käytyä välissä ja täytyy sanoa et syksy oltiin pihalla ku lumiukko joka asian suhteen, opintoviikkoja 17 mut keskiarvo ei päätä huimaa ( ja ei kai sitten älykkyys osamääräkään ) en usko kans et iha mihkään johtotehtäviin 3-4 vuodessa mennään, kunhan pääsis oman alan töihin.. niin ja ku tietäis mitä ne oman alan työt on..

 

[Sniffari]

D. Yates vei melan suustani. Tota just tarkoitin tolla aikaisemmalla postilla, vaikka ilmaisin sen vähän kärkevästi. Tuon johtamisen opiskelu ja varsinkin strategisen johtamisen opiskelu on minun mielestä vähän niin ja näin. Kyllä mä uskon, että jotakin pikku ohjenuoria/työkaluja yliopistosta/korkeakoulusta voi saada. Konkreettinen kokemus se kyllä opettaa, jos on opettaakseen. Jos nyt ikinä edes pääsee sellaiseen asemaan, jossa on todellakin tekemisissä strategioitten suunnittelun/toteutuksen kanssa. Tai no, yrityksen strategiaahan käytännössä toteuttaa kaikki firman työntekijät.

 

[skeema]

Tästä olen aiemminkin avautunut, mutta kylmä tosiasia on, että tuotantotalouden opiskelija ei tule saamaan opintoja vastaavaa työtä (harjoittelua yms) ennen opintojensa loppusuoraa, ellei hänellä ole
1) suhteita (esim. isäpapalla oma firma), tai
2) täyden vitosen keskiarvo.

Jaksatko valottaa lyhyesti, mikä on tutalaiselle opintoja vastaavaa työtä. McKinseyllä konsulttina, analyytikkona jossain pankissa, logistiikkaketjun virittelyä, strategiatyötä vai jotain muuta mitä. Paljonko tutalta tulee porukka ulos vuodessa? Mikä on tutalaiselle se kakkosvaihto, johon mennään, jos ei saa koulutusta vastaavaa duunia.

 

[Hulkki]

Muakin kiinnostaisi kovastikin TUTA ja siihen liittyen Hulkin mielipide valmennuskursseihin? Itellä vahva matemaattinen pohja, kaikki kemman, fyssan ja matikan kurssit lukiossa 10, tosin muutama lähes lahjaksi tullutta numeroa on mukana. Kuitenkin oon varma, että bodarimaisella itsekurilla pystyn laskemaan tehokkaasti kotonakin omaan tahtiini, niin tuntuu, että valmennuskurssi olisi pelkkää ajan tuhlausta. Mitä olen kuullut monilta, niin tosi perusasioita käydään läpi, että lahjakkaammalle kaverille olisivat turhia. Mitä sanoo vihreä mies?

Itse en käynyt valmennuskurssilla, vaan pänttäsin matikkaa ja fysiikkaa himassa täysiä työpäiviä puoli vuotta 7 päivää viikossa. Jossain vaiheessa huomasin osaavani kaikki viimeisen 10 vuoden TKK:n pääsykokeiden ja YO-kokeiden matikan ja fysiikan tehtävät ulkoa, eli tulihan siinä laskettua.

Materiaalina toimi Valmennuskeskuksen mainio matematiikan itseopiskelupaketti ja Eximian ala-arvoinen fysiikan itseopiskelupaketti. Suosittelen hankkimaan molemmat paketit jostain muualta kuin Eximiasta.

Jaksatko valottaa lyhyesti, mikä on tutalaiselle opintoja vastaavaa työtä. McKinseyllä konsulttina, analyytikkona jossain pankissa, logistiikkaketjun virittelyä, strategiatyötä vai jotain muuta mitä. Paljonko tutalta tulee porukka ulos vuodessa? Mikä on tutalaiselle se kakkosvaihto, johon mennään, jos ei saa koulutusta vastaavaa duunia.

Puhuin mistä tahansa kaupallisesta/kaupallisteknisestä/teknisestä harjoittelupaikasta. Yksi fuksiryhmäläiseni oli konsulttifirmassa ensimmäisen vuoden jälkeen kesäduunissa about 4 haastattelukierroksen jälkeen, eli kyllä noita mainitsemiasi töitä on tarjolla tutaopiskelijoille, vaikkakin äärimmäisen vähän.

TKK:lla tutan vuosittainen sisäänotto on about 40-45 henkeä, ja tuotantotalouden diplomi-insinööriksi valmistuu TKK:lta vuosittain noin 75 henkeä.

 

[Sniffari]

Neljä haastattelukierrosta konsulttifirmaan. Taitaa olla teidän keskuudessa pikkasen yliarvostettuja nuo konsultointifirmat. Suuntaat Hulkki tuota tutkintoasi tietotekniikkaan/tietojenkäsittelyyn. Luet vaikka sivuaineena pikkasen. Pääset varmasti duuniin ja hyville liksoille. Jos sattuu sitten tuolla talouspuolella olemaan hommat hanskassa, taivas on rajana. Ei tarvitse neljää haastattelukierrosta eikä helvetillistä keskiarvoa. Haistatat vitut konsultoinnille ja helvetin SCM-virittelyille.

 

[Shammer]

No en mä tolla postauksellani nyt mitään pääjohtajan tietteliä tarkottanutkaan, vaan sitä, että sinne alempaan johtoryhmään luultavasti pääsee melko nopeasti... Ja yritysmaailmassa ei koulutuksella ole niin paljon merkitystä verrattuna julkisen sektorin virkoihin, joissa palkka määräytyy (lähes) suoraan koulutusasteen mukaan... Faktaa on kuitenkin se, että hyvä koulutus korreloi melko suoraan hyvään lähtöpalkkaan, jonka jälkeen kaikki riippuu yksilöstä...

 

[skeema]

Puhuin mistä tahansa kaupallisesta/kaupallisteknisestä/teknisestä harjoittelupaikasta. Yksi fuksiryhmäläiseni oli konsulttifirmassa ensimmäisen vuoden jälkeen kesäduunissa about 4 haastattelukierroksen jälkeen, eli kyllä noita mainitsemiasi töitä on tarjolla tutaopiskelijoille, vaikkakin äärimmäisen vähän.

Eiköhän toi 4 kierrosta ole vielä aika standardikaurapuuroa. Ei ole niin paha nakki kuin kuulostaa. Ekat 3 haastattelua ovat tyypillisesti yhden aamu- tai iltapäivän aikana. Sen jälkeen henkilöstöosasto ja haastattelijat kokoontuvat yhteen keskustelemaan kandidaateista ja vielä muutama (tai vain yksi) valitaan yhteen haastatteluun, jossa sovitaan yksityiskohdista tms.
Vaihtoehto tuolle 4 kierroksen rumballe on kahden kierroksen rumba, jossa toinen kierros kestää kokonaisen päivän, kun henkilöprofilointia harrastava lafka skannaa sua koko päivän rasti-ruutuun lomakkeilla, tiimitehtävillä, psykologin haastatteluilla etc. Se syö jo henkilöä enemmän kuin tuollainen 4 rundia, jossa kukin rundi on vain tunnin haastattelu.
Ilmeisesti tutalaisia ei nappaa IT-konsulttien duunit. Niitä kasvaa joka nurkassa, jos jaksaa vain kiinnostaa.

Ja yritysmaailmassa ei koulutuksella ole niin paljon merkitystä verrattuna julkisen sektorin virkoihin, joissa palkka määräytyy (lähes) suoraan koulutusasteen mukaan... Faktaa on kuitenkin se, että hyvä koulutus korreloi melko suoraan hyvään lähtöpalkkaan, jonka jälkeen kaikki riippuu yksilöstä...

Ilman koulutusta tai vastaavia näyttöjä on erittäin vaikea päästä demonstroimaan kykyjään, kun puhutaan powerpoint-duuneista. Työn kannalta relevanteista kyvyistä merkittävä osa on sitä paitsi tullut koulutuksen kyytipoikana.

 

[Newton]

Kolmas vuosi TKK:lla menossa ja suunnitelma mukaan n. 1.5 vuotta jäljellä. Koulutusohjelma teknillinen fysiikka, suunta fysiikka ja pääaine fysiikka (sen siitä saa, kun ei tiedä miksi haluaa isona ). Sivuaineena vähän käytännönläheisempi lääketieteellinen tekniikka niin ikään fyssalta ja tarkoituksena on suoriutua vielä ylimääräisestä tutan sivuaineesta (15 ov).

Sisään pääsin lukiopapereilla (5xL ja 1xE (englanti)). N. 120 ov takana ja keskiarvo siinä 4.5 pinnassa eli tilastojen perusteella homma hanskassa.
Täällä fyysikkojen keskuudessa ei paljon ole pakkisporukkaa näkynyt joten voisin kertoa jotain omia kokemuksia aiheesta.

Aluksi: fyssalla opiskellaan PALJON matematiikkaa ja fysiikkaa. Kurssit eivät ole helpoimmasta päästä, joten en suosittele kenellekkään joka ei todella pidä matemaattisista aineista. Toisaalta matemaattisesti erityisen lahjakkaat pääsevät kursseista todella helposti, koska lähes kaikki kurssit voi suorittaa pelkällä tentillä (siis ei mitään harjoitustöitä tms.). Itse osasin lukiomatikan todella hyvin, mutta tuollaisen basic maaseutulukion opetuksella oli silti kiinniotettavaa matematiikan osalta, monet kurssitoverit kun olivat ties mistä erikoislukioista.

Kahtena ensimmäisena vuotena painotus on matematiikassa. Kaikki fyysikot lukevat laajat matematiikan peruskurssit (L-kurssit): käytännössä 2 ekaa vuotta joka viikko 4 kahden tunnin luentoa ja 2 kahdeen tunnin laskuharjoitukset. Yhteensä 4x6 ov. Siihen päälle 4x5 ov fysiikan peruskurssit, ohjelmointia, tilastomatikkaa + muut pakolliset.

Fysiikan suunnan valinneille kolmantena vuonna ovat edessä suunnan fysiikan kurssit (34 ov):
kenttäteoriaa, kvanttimekaniikkaa, ydinfysiikkaa, materiaalifysiikkaa, statistista fysiikkaa ym. Pääaineessa voi sitten lukea mieleisensä fysiikan alan kursseja muutaman lisää.

TKK:n fysiikan opetuksen erityispiirteenä ovat 5 ov:n laajuiset erikoistyöt. Ne ovat pieniä (n. 30 sivua) raportteja jostain omatekemästä työstä/tutkimuksesta. Niitä voi tehdä yrityksissä tai koulun laboratorioissa. Näitä tulee fyysikoille kolme kappaletta (suunta, pääaine, sivuaine).
Oikein hyödynnettynä tämän avulla voi nopeuttaa opintoja ja tehostaa esim. kesäajan opiskelua. Itse olen ollut biologisen fysiikan ryhmässä töissä kesän alusta asti (nyt lukukausien aikana osa-aikaisesti). Kesästä sain täyttä palkkaa (yliopiston täyttä ) ja lisäksi 5 opintoviikkoa rekisteriin erikoistyöstä. Tällä hetkellä teen seuraavaa erikoistyötä, kun kursseiltani ehdin ja siitä saa vielä vähän palkkaakin + oma työpiste koululla . Ja salille voi tietty lähteä silloin kun siltä tuntuu.

Pari ekaa vuotta oli kyllä aika kovan työn ja tuskan takana, mutta siitä tuloksena on hyvä pohja loppuopintoihin. Oikeat fysiikan kurssit ovat edelleen haastavia, mutta muut (muiden koulutusohjelmien) kurssit tuntuvat monesti naurettavan/turhauttavan helpoilta/yksinkertaisilta. Esim. noita tutan peruskursseja voi hyvin suorittaa muutaman päivän lukemisella ja tentillä. Esim. kvanttimekaniikassa tuo ei oikein toimi..

Niin ja koulun labroihin pääsee töihin toisen vuoden jälkeen hyvällä keskiarvolla. Sen jälkeen tuolla numerolla ei niin paljon arvoa olekaan.
Esim. yliopistolla opiskelun aikainen työtilanne on huomattavasti heikompi.

 

[Raejuusto]

Täällä fyysikkojen keskuudessa ei paljon ole pakkisporukkaa näkynyt ...

Väärin Meikäläinen ei tosin ole fyysikko-aatteelle niin uskollinen, vaan pää- ja sivuainevalintani menevät Hulkkimaisemmin.