TKK + teknilliset yliopistot

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Shammer
  • Aloitettu Aloitettu
TKK:hon rakennustekniikkaa opiskelemaan olisi tavoite, Tamperekin käy jos en
Otaniemeen pääse. Pääsykokeista puolet pisteistä ja paikka on melko varma. :)
On muuten helppoa päästä tietyille linjoille, esim TKK puunjalostukseen pääsi viime vuonna 12 koepisteellä(/40) ja niistäkin 3 saisi ensisijaisuudesta... :eek:
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Pesupallo sanoi:
Olisi tänä keväänä tarkoitus hakea TTY:lle tähän DI+opettaja -koulutukseen ja muutama kysymys heräsi:
1) Miten pääsykokeissa jaetaan pisteitä kun eri aloille on ollut tällaisia hämäriä pistemääriä kuin 20,22? Miten nuo desimaalit on saatu?
2) Ovatko kaikki koetehtävät samanarvoisia pisteityksessä, kun kahdesta kokeesta jaetaan yhteensä 40 pistettä, mutta sisään pääsee esim DI+opettaja linjalle jo 26 pisteellä? Tehtävät ei ainakaan näytä kovin vaikeilta lukiokurssien pohjalta...
3) Olen kirjoittanut fysiikan ja matematiikan pitkänä, mutta en kemiaa. Kemiasta olen käynyt 4 kurssia, mutta ei oikeen nappaa opiskella enempää, tuleeko tästä ongelmia?
4) En aio käydä mitään valmennuskurssia niin osaako joku heittää vinkkiä mitä pääsykokeissa painotetaan eniten?
Click to expand...

Puolittaisena offtopicina voisin heittää sellaisen vinkin, että ei välttämättä tarvitse tuolle koulutusohjelmalle hakea jos haluaa opettajan pätevyyden. Opettajan pätevyyden voit hankkia sivuaineena mistä tahansa koulutusohjelmasta (koska käyttöön on tullut joustava opiskeluoikeus, joka antaa mahdollisuuden lukea sivuaineen missä tahansa yliopistossa). Tämä kyllä edellyttää pienenpientä kikkailua ja luvan hakemista koulutusohjelman johtajalta. Tällä liikkeellä pystyt esimerkiksi välttämään nuo kemiat lähes kokonaan (jotka eivät kylläkään ole vaikeita).
 
Itsellänikin olisi tarkoitus lähteä opiskelemaan johonkin tekniseen yliopistoon, mutta paikan ja alan valinta on vielä vähän hakusessa. Muutamia kysymyksiä:

1) Kuinka paljon TKK, TTY ja LTY eroavat opetukseltaan/tiloiltaan/yleisesti ottaen? Ilmeisesti TKK:lla on laajimmat opiskelumahdollisuudet? LTY olisi lähimpänä kotikaupunkia, mutta TKK kiinnostaisi kanssa. TTY:yn en ole sen paremmin tutustunut, joten jos jollain on kokemuksia paikasta, olisi kiva kuulla.

2) Sitten tämä alan valinta. Onko eri alojen välillä miten paljon eroa työllisyystilanteessa? Tällä hetkellä vaihtoehtoina ovat automaatio- ja systeemitekniikka, konetekniikka, rakennustekniikka, sähkötekniikka ja teknilinen fysiikka ja matematiikka. Entäpä palkkapuoli, löytyykö siinä millaisia eroja?

3) Pesupallo jo kyselikin noista pääsykokeista, eli pärjääkö niissä ihan lukiotason tiedoilla? Matematiikka, fysiikka ja kemia on luettu pitkänä ja hyvin arvosanoin. Aiemmat tehtävät näyttivät ainakin ihan kohtuullisen helpoilta.

Puuh, jopas oli vaikea kirjoitella. Ei salin jälkeen kulje oikein tuo ajatuspuoli :D
 
Andy- sanoi:
Itsellänikin olisi tarkoitus lähteä opiskelemaan johonkin tekniseen yliopistoon, mutta paikan ja alan valinta on vielä vähän hakusessa. Muutamia kysymyksiä:

1) Kuinka paljon TKK, TTY ja LTY eroavat opetukseltaan/tiloiltaan/yleisesti ottaen? Ilmeisesti TKK:lla on laajimmat opiskelumahdollisuudet? LTY olisi lähimpänä kotikaupunkia, mutta TKK kiinnostaisi kanssa. TTY:yn en ole sen paremmin tutustunut, joten jos jollain on kokemuksia paikasta, olisi kiva kuulla.

2) Sitten tämä alan valinta. Onko eri alojen välillä miten paljon eroa työllisyystilanteessa? Tällä hetkellä vaihtoehtoina ovat automaatio- ja systeemitekniikka, konetekniikka, rakennustekniikka, sähkötekniikka ja teknilinen fysiikka ja matematiikka. Entäpä palkkapuoli, löytyykö siinä millaisia eroja?

3) Pesupallo jo kyselikin noista pääsykokeista, eli pärjääkö niissä ihan lukiotason tiedoilla? Matematiikka, fysiikka ja kemia on luettu pitkänä ja hyvin arvosanoin. Aiemmat tehtävät näyttivät ainakin ihan kohtuullisen helpoilta.

Puuh, jopas oli vaikea kirjoitella. Ei salin jälkeen kulje oikein tuo ajatuspuoli :D
Click to expand...

1. Yliopistojen vertailu on yleensä aika vaikeaa, sillä harva noissa kaikissa on opiskellut. TKK on isoin ja LTY pienin, TTY siltä väliltä. Varmasti kaikista tulee päteviä ukkoja ja akkoja ulos.

2. Liikaa näkee ihmisiä, jotka tuijottavat sen hetkistä työllisyystilannetta ja palkkaa opiskelupaikkaa valitessaan. Mikä se tilanne sitten on 5 vuoden päästä on ihan eri asia. Yleensä kannattaa opiskella sitä, mikä oikeesti kiinnostaa, eikä vahdata noita paikkoja $:n tai €:n kuvat silmissä. Jos ala kiinnostaa, niin susta tulee alallasta varmasti hyvä. Hyvät saa aina duunia. Toki on pieniä poikkeuksia, mutta yleisesti ottaen näin.
Parempi saa keskimääräistä parempaa palkkaa, ala kuin ala. Alojen välillä tuskin on älyttömiä eroja.

3. Jos aikasemmat pääsykokeet näyttää helpoilta ja osaat ne laskea, niin tuskin ongelmia tulee. Ei niitä vuosi vuodelta hankaloiteta. Hyvä rutiini alle ja menoks.

edittiä, akat jäi.. tasa-arvo jees.
 
Integrandi sanoi:
Puolittaisena offtopicina voisin heittää sellaisen vinkin, että ei välttämättä tarvitse tuolle koulutusohjelmalle hakea jos haluaa opettajan pätevyyden. Opettajan pätevyyden voit hankkia sivuaineena mistä tahansa koulutusohjelmasta (koska käyttöön on tullut joustava opiskeluoikeus, joka antaa mahdollisuuden lukea sivuaineen missä tahansa yliopistossa). Tämä kyllä edellyttää pienenpientä kikkailua ja luvan hakemista koulutusohjelman johtajalta. Tällä liikkeellä pystyt esimerkiksi välttämään nuo kemiat lähes kokonaan (jotka eivät kylläkään ole vaikeita).
Click to expand...

Paljonkos kursseja tuohon pätevyyteen tarvitsee noin suurinpiirtein lukea?
 
Keila sanoi:
Paljonkos kursseja tuohon pätevyyteen tarvitsee noin suurinpiirtein lukea?
Click to expand...
60op, kurssimääristä en ole varma, mutta luokkaa 13-17 kurssia tuo varmaan on..
 
eddy sanoi:
1. Yliopistojen vertailu on yleensä aika vaikeaa, sillä harva noissa kaikissa on opiskellut. TKK on isoin ja LTY pienin, TTY siltä väliltä. Varmasti kaikista tulee päteviä ukkoja ja akkoja ulos.

2. Liikaa näkee ihmisiä, jotka tuijottavat sen hetkistä työllisyystilannetta ja palkkaa opiskelupaikkaa valitessaan. Mikä se tilanne sitten on 5 vuoden päästä on ihan eri asia. Yleensä kannattaa opiskella sitä, mikä oikeesti kiinnostaa, eikä vahdata noita paikkoja $:n tai €:n kuvat silmissä. Jos ala kiinnostaa, niin susta tulee alallasta varmasti hyvä. Hyvät saa aina duunia. Toki on pieniä poikkeuksia, mutta yleisesti ottaen näin.
Parempi saa keskimääräistä parempaa palkkaa, ala kuin ala. Alojen välillä tuskin on älyttömiä eroja.

3. Jos aikasemmat pääsykokeet näyttää helpoilta ja osaat ne laskea, niin tuskin ongelmia tulee. Ei niitä vuosi vuodelta hankaloiteta. Hyvä rutiini alle ja menoks.
Click to expand...
Jep jep, kiitos vastauksista. En tuota palkkaa ja työllisyystilannetta valintakriteerinä käytäkkään, kunhan vain kyselin yleisesti ottaen. Vaikeinta hommassa on juuri se, kun ei oikein tiedä vielä mikä kiinnostaa; kaikissa aloissa tuntuisi olevan hyviä ja huonoja puolia. Ehkä se valinta kuitenkin kallistuu tuonne kone/automaatiotekniikan puolelle, mutta saa nyt nähdä. Onnistuuko muuten miten helposti tuo koulutusohjelman vaihto myöhemmin?
 
Andy- sanoi:
Jep jep, kiitos vastauksista. En tuota palkkaa ja työllisyystilannetta valintakriteerinä käytäkkään, kunhan vain kyselin yleisesti ottaen. Vaikeinta hommassa on juuri se, kun ei oikein tiedä vielä mikä kiinnostaa; kaikissa aloissa tuntuisi olevan hyviä ja huonoja puolia. Ehkä se valinta kuitenkin kallistuu tuonne kone/automaatiotekniikan puolelle, mutta saa nyt nähdä. Onnistuuko muuten miten helposti tuo koulutusohjelman vaihto myöhemmin?
Click to expand...
Koulutusohjelman vaihtaminen onnistuu, mutta helppous riippuu minne vaihtaa.
Automaatiolle, konetekniikalle, materiaalitekniikalle, sähkölle on helpoin vaihtaa. Tietoliikenne-elektroniikalle, tietotekniikalle, ympäristötekniikalle hiukan hankalampi, mutta silti helppo. Teollisuustalouteen, tijolle (tietojohtaminen) ja teknisluonnontieteelliseen täyty olla jo yli 3.5 ka ja ihmisiä ei paljon oteta (kuten tuossa hiukan ylempänä kerroin).

Näin perstuntumalla vois sanoo, että noihin ensimmäisiin pääsee aina. Tiedän monia, jotka ovat vaihtaneet lennosta näille helpompipääsyisille koulutusohjelmille.
Tiedän myös monia, jotka ovat vaihtamassa esim tuotantotalouteen, mutta tämä onkin prosessi, eikä tapahtu noin vaan. Prosessina tarkoitan sitä, että kursseja uusitaan, jotta keskiarvo nousee jne. Mutta tietysti jos keskiarvo on jo 4.5, niin vaihto onnistunee melko kivuttomasti.

Koulutusohjelman vaihdon helppous ei sitten kerro yhtään koulutusohjelman kurssien haastavuudesta, ainoastaan siitä kuinka suosittu koulutusohjelma on.
 
Keila sanoi:
Paljonkos kursseja tuohon pätevyyteen tarvitsee noin suurinpiirtein lukea?
Click to expand...
Vuoden ne opinnot kestävät harjoitteluineen. Eli ei ne ihan siihen "vedänpä joutessani tässä sivussa"-osioon kuulu. Siihen tulee sitten tietysti päälle opetettavan aineen opinnot, jotka ovat paljon laajempia kuin nuo opettajaopinnot (jos siis haluaa pätevyyden). Summa summarum:muodostavat yhdessä aika ison osan opiskelusta.
 
samout sanoi:
kiitoksia Integrandi, vastas hyvin mun tietoaukkoihin:worship:

Sitten vielä: kuinkas kovia saavutuksia se tutaan vaihtaminen sitten vaatis, koska Tuta on se mun ehdoton ykkönen.

Sellasenkin löydön tein ku Kiinteistötalous Otaniemes, se vaikuttais toiselta kiinnostavalta linjalta(vai mikskä niitä ny kutsutaankaan). Opiskeleeko kukaan sitä? olisi mukava saada lisätietoa ja kokemuksia siitä.
Click to expand...

Onhan tässä tullut kiisteistötaloutta jo pikkasen luettua, lähinnä näita pakollisia perusopintoja :zzzz:. Eipä paljoo mitään ole tarvinu tehä, AMKssakin sai tehdä melkeen tuplasti hommia että kursseista pääsi läpi.

Jos ei matikka/fysiikka hirveesti kiinnosta niin silloin tälläinen "poikkitieteellinen tekninenkoulutus" on ihan hyvä valinta. Matikkaa on vain muutama kurssi ja fysiikkaa ja kemiaa ei ollenkaan. Nämä on korvattu sitten erilaisilla ammattiaineilla.

Tohon linjan vaihtamiseen voisi varmaan lisätä että varsinkin tutalle voi olla tosi vaikeata päästä. Mutta toinen vaihtoehto on lukea sivuaineena tuotantotaloutta. Koska on vain valmistumiseen tarvittavat minimi pistemäärät niin käsittääkseni kukaan ei estä ottamasta vaikka kolmea sivuainetta tai toista pääainetta esim. tutalta.
 
Millaista tuo kiinteistötalous on? Opiskeletko satuseta siis TKK:lla? Katselin, että siihen voisi jotenkin ihmeen kaupalla jopa päästä, kun vielä voisi jotain koittaa opiskella tulevan KTM-tutkinnon päälle, jos jaksaa ja kiinnostaa.

Tuo voisi sopia siksi, että matematiikka ja fysiikka on aika hakusessa, kun lukio aikoinaan tuli sairasteltua kolmen L:n taktiikkaa hyväksi käyttäen.
 
Niin mites tuo tosiaan on ku ite aion luultavasti ens vuonna TKK:lle hakea kone-, automaatio- tai sähkötekniikan puolelle eikä tuota kemiaa oo tullu luettua ku vain 2 kurssia (ei oikein nappaa/mahtunu hyvin lukujärjestykseen). Pääsykokeissa ei vissiin ainakaa tarvita, ku saa valita fy/ke? Matikka ja fysiikka on menny ihan hyvin 8-9 numeroilla...
 
Erkki-setä sanoi:
Niin mites tuo tosiaan on ku ite aion luultavasti ens vuonna TKK:lle hakea kone-, automaatio- tai sähkötekniikan puolelle eikä tuota kemiaa oo tullu luettua ku vain 2 kurssia (ei oikein nappaa/mahtunu hyvin lukujärjestykseen). Pääsykokeissa ei vissiin ainakaa tarvita, ku saa valita fy/ke? Matikka ja fysiikka on menny ihan hyvin 8-9 numeroilla...
Click to expand...
Älä ressaa, kemiasta on yksi pakollinen kurssi, jonka kyllä pääsee läpi kun viitsii vähän luennolla istua/kirjaa avata.
 
lej sanoi:
Millaista tuo kiinteistötalous on? Opiskeletko satuseta siis TKK:lla? Katselin, että siihen voisi jotenkin ihmeen kaupalla jopa päästä, kun vielä voisi jotain koittaa opiskella tulevan KTM-tutkinnon päälle, jos jaksaa ja kiinnostaa.

Tuo voisi sopia siksi, että matematiikka ja fysiikka on aika hakusessa, kun lukio aikoinaan tuli sairasteltua kolmen L:n taktiikkaa hyväksi käyttäen.
Click to expand...

Kyllä, tkklla luen kiinteistötaloutta. Tuohon ekaan kysymykseen on pikkasen paha vastata mutta tästä varmaan saat jotain selville.

Kiinteistötalouden koulutusohjelman pääsykokeessa on sitten vain matikan ja kansantaloustieteenkirjasta kokeet, eli fysiikasta ei tarvi välittää.
 
tuo kiinteistötalous alkaa kuulostaa aina vaan herkullisemmalta vaihtoehdolta, sisäänpääsy vaan voi tuottaa ongelmii tälläselle tavikselle. Pitääki pikasesti sen pääsykoekirja hankkia:)
 
Osaako joku sanoa siitä mitääm, että miten esim. toisessa korkeakoulussa suoritettuja kieliopintoja voi korvata TKK:lla. Sen verran löytyi, että ruotsin osalta luonnolisesti kelpaa suoraan toisen koulun opinnot.

Mutta entäpä esim. pakollinen toinen vieras kieli? Ollaanko noiden suhteen hirveän nihkeitä? Mullakin on esim. Englantia muistaakseni 8-10 opintoviikkoa nykyisessä tutkinnossa.

Tai miten suhtaudutaan tuon kiinteistötalouden osalta siihen, kun siellä on jotain parin ovarin kursseja siitä, että tässäpä käymme läpi mitä on liiketaloustiede, tai sitten joku markkinoinnin perusteet. Eli sellaisia peruskursseja, jotka olen jo kauppakorkeassa suorittanut vähintään samassa laajudessa. Toki niissä voi käydä jotkut tentit raapaisemassa, jos opiskelupaikan saa, mutta ei vaan huvittaisi.

Niissä alun pakollisissa tietokoneenkäynnistämiskursseissakin ilmeisesti riittää, että tekee hyväksytyt harjoitukset, vaikka joissain kursseissa näytti olevan aika paljon päällekkäisyyksiä.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom