Talon lämmitysjärjestelmät

[Käikäle]

Eikä mennyt takuuseen tai kotivakuutukseen?

 

[Timba79]

Eikä mennyt takuuseen tai kotivakuutukseen?

Kotivakuutuksessa pitäs ensin ylittää omavastuu, ei sitä oltu mainittu että mikä oli laskun loppusumma? Ja jos kovin vanhaa palikkaa niin ei ainakaan täyttä korvausta saa.

 

[Tomppeli]

Kotivakuutuksessa pitäs ensin ylittää omavastuu, ei sitä oltu mainittu että mikä oli laskun loppusumma? Ja jos kovin vanhaa palikkaa niin ei ainakaan täyttä korvausta saa.

Ei mene takuuseen eikä kotivakuutukseen. Pumppu on 10 vuotta vanha niin tulee niin isot ikävähennykset ettei saa mitään. Laskun loppusumma osineen oli jotain ~330€ pintaan.

 

[MuayThai]

Tuo vesitakka ja joku piippuvaraaja ois kyllä kova puulämmittäjälle SITTEN kun niitä saa järkevään hintaan. Ehkä saa jo? Silloin kun itse suunnittelin vasta näitä, nuo maksoi enempi mitä maalämpö. Mutta tälleen kun on puulämmitteinen saunakin, niin tuollainen piippuvaraaja ois törkeen hyvä. Varmasti sais kesälläkin kaiken lämpimän käyttöveden sieltä kun saunoo sen n. 3 kertaa viikossa. Talvella sitten polttelin sitä vesitakkaakin.

No pittää kattoo mitä sitä sitten tekee joskus jos seuraavan rakentaa. Kaikki nämä kehittyy koko ajan.

Jotenkin itseäni vaan tökkii että on monenlaista erilaista pumppua joiden yhteensovittaminen on varmaan oma juttunsa, ne pitää osata säätää oikein ja sitten on monta erillistä hajoavaa laitetta.

Aurinkokeräimet ja paneelit ostettuina suoraan valmiina ratkaisuna on törkykalliita, tee se itse menetelmällä noita saa järkihintaan kuten täälläkin on mm Tengu ansiokkaasti kuvannut ja kertonut.

Pitäs varmaan hakee irtonumero tuosta Meidän Talo lehdestä kun vaan muistas. Joskus tuo tuli mutta yleisesti siinä oli niin vähän luettavaa että vaihdoin TM Rakennusmaaimaan.

Joo itsekkin olen miettinyt vesitakkaa, mutta eipä taida kannattaa. Lämmitettäviä neliöitä on mulla about sata yhdessä kerroksessa. Tällä hetkellä on iso lämminvesivaraaja spotti sähköllä öisin päällä, sen jälkeen polttelen 5-8 kuutiota puuta syksystä kevääseen varaavassa takassa ja saunassa. Vuositason sähkönkulutus about 11k kwh, joista 80% yöaikaan. Mikäli vesitakan laittaisi niin joutuisi miettimään systeemejä miten toimia esim. sähkökatkoksessa jolloin ei olisi kierto päällä. Nykyinen systeemi on niin yksinkertainen ja edullinen, ettei noita maalämpöjä,vesi-ilmalämpöpumppuja ja ilmalämpöpumppuja kannata tosissaan haaveilla. Lisäksi pysyy kämppä lämpimänä, vaikka putlerin strateginen isku katkasis sähköt ja veden tulot.

 

[janneh1992]

mulla on ongelma veden kans. suihku pistää välillä kylmää vettä ja välillä taas liian kuumaa, kestää muutaman sekunnin mutta ärsyttävää ku saippuat silmillä hyppiä pakoon jäävettä! vaihtimelle on matkaa 2.5m ja putket uusittu remontin yhteydessä, ja vaihdin pari vuotta vanha. ostin talon vasta hiljattain enkä oikein tiedä tosta kaukolämpöhommasta vielä kun ei oo tullu perehdyttyä. ja tämä ongelma vain suihkussa, ei esim vessassa joka on kauempana. uusitut putket kulkee alaslaskutilassa ja eristetty koko matkalta.

 

[Ampuhaukka]

1. säädin mäsänä (jos kaukolämmössä, niin sellai menoveden säätöventtiili säätelee vettä, tää voi olla termostaattinen, esim Ohmanin säätimen perässä, tai joku yksikkösäädinviritys)
2. Jossain takaisku mäsänä (tai puuttuu), ja lämminvesi+kylmä kiertää paineen mukaan tuurissaan.

Ärsyttää sanana tuo vaihdin, se on siirrin. Ei se mitään vaihda, vaan siirtää levyjen välityksellä laitoksen kiertovedestä lämpöä talon verkostoon

Soita putkimiehelle, net yleensä aika äkkiä tuollaisen vian paikallistaapi. Ite voi olla vähän väsäämistä, etenki jos menee toimilaitteita vaihtoon.

 

[janneh1992]

Eipä ollu suurempi vika. Vaihdoin hanan termostaatilliseen ku ostin tommosen vipuhanan millä säädetään veden tulo ja lämpö samalla vivulla. ei ollu onneksi SIIRTIMESSÄ vika ;)

 

[D.Yates]

En jaksa alkaa kahlata läpi, mutta joku varmaan osaa sanoa miten suuren säästön on saanut ilmalämpöpumpulla? Tarkoitan kilowatteina.

Meinaan tein takaisinmaksulaskelmaa, jossa tietty lopputulos riippuu paljolti siitä miten ison tehon saa korvattua pumpulla. Kokonaiskulutus tällä hetkellä luokkaa 20 000kwh/vuosi ja lattialämpö jota on pakko pitää jonkin verran päällä jo ihan mukavuussyistä. Jos laskee että tuosta saa 5000 kwh pois COP:lla 5, niin takaisinmaksuaika venyy yli 7 vuoden. Just kuulin miten yhdeltä hajosi kuuden vuoden ikäinen vehjes, jossa luonnollisesti 5 vuoden takuu.

10 000 kwh jos saisi vuodessa hoidettua pumpulla, niin takaisinmaksu laskee jo alle 4 vuoden. Oletuksena aparaatin hinnaksi 2000 euroa.

 

[Timba79]

Miten hieman epäilen ettei kulutusta puoliteta jollei mukavuudesta haluta tinkiä, huonelämpöä alenneta jne eli että jos vertailukohta pidetään samana niin haluan mielenkiinnolla nähdä dataa siitä että voisi edes puolittua...

 

[wääntäjä]

Miten hieman epäilen ettei kulutusta puoliteta jollei mukavuudesta haluta tinkiä, huonelämpöä alenneta jne eli että jos vertailukohta pidetään samana niin haluan mielenkiinnolla nähdä dataa siitä että voisi edes puolittua...

Ilman lattialämmityksen poistoa ei ainakaan puolitu. Hyvässä paikassa, hyvä pumppu oikein asennettuna ja päälämmittäjänä kyllä puolittaa lämmityssähkön. SCOP ehkä juuri se 2 tai pikkuisen yli. Itsellä on kyllä reippaasti puolittanut lämmityskulut. Reippasti tarkoittaa astetta paria alempaa lämpöä. Ilpillä toki tulee kiva lehmänhenkäys huoneeseen.

Kyllä asennus ja hyvä ilppi on avainasemassa kun halutaan säästöä. Kun ammattilaisena niitä katsoo, niin aikamoisia härveleitä näkyy.

Eikä sen ilmpin pitäisi kuudessa vuodessa hajota jos ei kosteutta päässyt asennusvaiheessa kiertoon. Eli liian lyhyt vakuumointi tekee just ton.

 

[Ampuhaukka]

Kyä noi pumput vaan vähentää kulutusta ja hitosti, jos ei ihan tunaroi asennuksia (esim. ilma-ilmapumppu joka puhaltaa lämmön kattoon josta se meneekin poistohormeja pitkin ulos lämmittäen lähinnä poistokanavaa). Pelkästään se yhtälö, että 1 yksikkö energiaa sisään ja 5 ulos, tekee niistä melko tehokkaita. Toki tuo myyntipuheiden COP yli 5 on laskettu sen mikäliestandardin (voin ettiä jos tahotte) mukaan, jossa ulolämpötila oli muistaakseni n. 7 astetta, kosteus joku, ja sisälämpö kai 21 nurkilla. SCOP (seasonal COP) on ilpiellä tavanomaisesti 3 nurkilla (Esko Kaappolan yleisohje oli jotain tätä luokkaa, toki ne saa laskea tarkemmin jos tahtoo).

Sen hyödyn todentamiseen ei ole muita keinoja, kuin mittaukset. Esim. lämpöenergian kulutuksen alenema. Se rahallinen säästö riippuu paljon primäärilämmön lähteestä (esim. öljy, sähkö, kaukolämpö, jne). Kilowattitunnit näkee vuosikulutuksessa aika hyvin.

Nykyään alkaa olla ne kaikenmaailman kiinapumput aika harvinaisia, tunnetuimmilla merkeillä on kaikilla aika hyvät suoritusarvot. Tekniikanmaailman testivoittajan COP:eihin ei tosin kannata luottaa, sieltä on jätetty pois pakkaset (esim. sulatukset, jotka alentaa nettotehoja). Mutta lähtökohtaisesti noilla VOI saavuttaa hitollisia säästöjä. Etenkin jos ei sitten kesällä jäähdytysenergiana (sähkönä) polteta kaikkea lämmössä säästettyä rahaa pois. Tai, no, mukavuusasiahan se näissä kohin on.

 

[D.Yates]

Hyvässä paikassa, hyvä pumppu oikein asennettuna ja päälämmittäjänä kyllä puolittaa lämmityssähkön. SCOP ehkä juuri se 2 tai pikkuisen yli.

Ai hyötysuhde on noinkin huono. No ei sitä sitten kannattavaksi saa kuinkaan päin, eli jos jonkun hommaa niin kannattaa laittaa mahdollisimman edullinen vehjes ja käyttää sitä lähinnä jäähdyttämiseen.

 

[Ampuhaukka]

Noissa pumpuissa on käytössä COP ja SCOP. COP lasketaan vakio olosuhteille. SCOP lasketaan vuosineljänniksettäisellä keskiarvolla tjsp., mutta se on siis kokovuoden keskiarvoa helvetin paljon paremmin kuvaava arvo. SEER ja ESEER vähän samoja arvoja, jos niitä joku valmistaja esittelee.

SCOP 2 on kyllä vähän matala, mutta esim. vrt suoraan sähköön, saat ostettua kilowattia kohti 2 sisään. Lisäksi noilla syys/kevätkausilla (tai lauhana talvena) kausittainen COP keskiarvo voi olla hyvinkin korkea. Talvipakkasilla vähemmän tehoa pumpusta ja noilla lauhoilla keleillä otetaan kaikki irti, niin sitä säästöä saa vielä ohjattua parhaisiin jaksoihin. Jos on sähkölämmitys, suurta eroa ei talvella ole (jos lainkaan), ja kaukolämpökämpässä talvella ei kannattane pyörittää lainkaan.

EI todellakaan kannata tehdä yhden lauseen johtopäätöstä noista kamppeista, vaan tutustua ja vähän nähdä vaivaa laskemiseen tai edes arvioimiseen.

 

[D.Yates]

Kaukolämmössä on joo, hinta muistaakseni 7,6 c/kWh. Ja sähkö on sen 11,? Kyllähän sen tosta näkee että kun scop alkaa mennä alle 2:n niin hommassa ei ole järkeä. Kauheasti ei jaksaisi alkaa säätää systeemien kanssa ulkolämpötilan mukaankaan. Alkusyksystä/loppukeväästä tietty saa jonkun kilowattitunnin pois. Ehkä tuolla vähän saisi sisälämmön tasaisemmaksi, lattialämmön hidas reagointi kun joillain keleillä aiheuttaa heilumista. Ja tietty se jäähdytys.

Tarvii vielä ynnästellä paljonko näillä välikeleillä menee lämpöä.

 

[Ampuhaukka]

Jep, kaukolämmölle pärjää hiton huonosti mikään sivutuotanto (kun investointikustannukset huomioidaan). Kaukolämmön kanssa voi pitää lähtökohtana "ei kannata vaivautua" lähes kaikelle, eli tuo menee jo mukavuuden puolelle. Toki tuo SCOP kannattaa arvioida paikan säätiedoilla ja omilla kulutuksilla. Etenkin, jos kesällä ottaa jäähdytyskäyttöön, niin kannattaa yrittää kesän ostetut sähköt kompensoida lauhan kelin lämpöpumppauksella. Summathan ei kertalaakina ole isoja, mutta vuositasolla näkyy jo summana. Eli jos touhuat tosiaan jäähdytyskäyttöön pumpun, niin se jäähdytysenergia on kyllä sitten puhtaasti ostoenergiaa, jota kannattaa yrittää säästää kaukolämmön ostosta pois hieman kahtelemalla pumun käyntejä lämmityskaudella. Näin ostettu sähkö + kaukolämpö ei nettona vuositasolla rankaise ihan yhtä pahasti. Jäähdytysenergiassa ei kannata edes arvioida SCOPpeja, koneen käyntiaika on ostoenergiaa, ja kannattaa asetusarvoilla + koneen sijoittamisella ja käyntiolosuhteilla pihistellä sen minkä voi.

 

[Procrastination]

Ai hyötysuhde on noinkin huono. No ei sitä sitten kannattavaksi saa kuinkaan päin, eli jos jonkun hommaa niin kannattaa laittaa mahdollisimman edullinen vehjes ja käyttää sitä lähinnä jäähdyttämiseen.

Öh, ILPin saa kyllä kannattavaksi nopeiten ja helpoiten lämpöpumpuista. Nyrkkisääntönä voi pitää COP 2 eli kun saat ILPin kuluttamaan 5000 kWh olet säästänyt toiset 5000kWh, eli rahassa n. 600-650e. Tällöin takaisinmaksuaika on 1,5-3v. Bonuksena saa jäähdytyksen.

 

[Ampuhaukka]

t 5000kWh, eli rahassa n. 600-650e.

Vastalause! 650e/5000kWh = 0,13 snt(kwh. Eli noilla arvoilla laskettuna kaukolämmöllä 7,6 snt/kWh säästö 380e. Sitten vielä poistetaan ILPin ostoenergian (5000 kWh Yatesin esittämällä 11 snt/kWh: 5000 kWh @ 11 snt/kWh = 550e ostoenergiaa. Jätetäänpä nyt energian ostohintavertailu tästä pois, ja lasketaan Yatesin esittämällä 7,6 snt kaukolämmölle ja 0,13 snt sähkölle per kWh). Näin ollen Ilpillä ostoenergiat 5*000 kWh (netto 10 000 kWh) erään sähkö 5000*0,13e/kWh = 650e, kaukolämmöllä ostettuna sama 10 000 kWh @ 7,6 snt/kWh = 760 e. Erotus Ilpin hyväksi 110e? Ostettavan energian hinta on näissä AINA iso määräävä tekijä.

 

[wääntäjä]

Vuosi scopista puhuttaessa oma puhdas arvioni on runsas kaksi. Siinä on mukana jäähdytys kesäisin ja sulatussessiot pakkaskausien aikana, joten lämmityskuluista lähtee puolet.

Kun ollaan yli plussan puolella, niin coppi on varmaan 3-6 välissä. Ihan pakkaskeleistä riippuvainen onko vuoden scoppi 2.2 tai 3.2. Nykyään niitä näyttää olevan entistä vähemmin ja kyllä silloin pumpun säästö on koko ajan huomattavampi. Jäähdytyksen otin laskelmaan mukaan, kun sitä ainakin itse käytän. Sillä ei saa energiasäästöä millään hävitettyä mikä saatu talven aikana. Yleissääntönä voi kokemukseni mukaan vaan sen, että puolet pois lämmityskuluista ja päälle viileä kesäkämppä.

Itsellä on käytössä neljä pumppua. Yksi piharakennuksessa, yksi mökillä ja kaksi talossa. Lisäksi toimin kylmäasentajana yli 3 kg ja teen ilmapumppuhommia.

 

[D.Yates]

Paljolla wääntäjä käy asentamassa pumpun jos on vehkeet valmiina seinällä ettei tarvi kuin kytkeä?

 

[wääntäjä]

Paljolla wääntäjä käy asentamassa pumpun jos on vehkeet valmiina seinällä ettei tarvi kuin kytkeä?

Missä päin...