Talon lämmitysjärjestelmät

GOOD MORNING

BCAA, EAA, MSM, GLUTAMIINI, VIHERJAUHEET

-40%
Heitetääs kyssäri tänne muille. Onko kukaan vaihtanut suoran sähkölämmityksen johonkin vesikiertoiseen järjestelmään? Itsellä on suoralla sähköllä lämpiävää tilaa 250 m2 ja mielessä olisi, että laittaisin klapikattilan, vedot pintavetoina ja patterit persiiseen. Kannattaako tätä miettiä edes ollenkaan? Hullun hommaa?

Klapikattila siksi kun sitä puuta tulee ihan ammatin kautta joka paikka tukkoon.

En ymmärrä. Vesikiertoinen ei voi olla suorasähkölämmitteinen? Onhan.
 
Tuo pellettisäiliö ei taida mahtua sisälle öljysäiliön tilalle. Ulos en tollasta hökötystä suostu ottamaan. Muuten kyllä ihan potentiaalinen vaihtoehto, vaikkakin vaatiin huoltoa vähän turhan paljon.

Kattilan nuohous ja polttimen puhdistus 4xvuoteen on riittänyt itsellä. Ei pitäis olla liikaa huoltoa...
 
Slämylle 9 kW tai 11 kW vesi ilp. Nibe splitti tai Es-nordicin. Jos suuri käyttöveden tarve ni kylkeen joku varaaja. Kesäksi jäähdytykseen Mitsu FH 25.

Lyon: Miksi ei kannattaisi miettiä? Jos raha ei ole ongelma, sähk. sinkityt putket ja patteriventtiilit ja patterit kattilat yms pumput ja polttimet maksaa aika reippaasti.

E: Slämyllä näköjään 150 m2 talo. Varmasti 9kW riittää.
 
En ymmärrä. Vesikiertoinen ei voi olla suorasähkölämmitteinen? Onhan.

Käsittääkseni suora sähkölämmitys viittaa juuri siihen, että vastukset lämmittävät suoraan lämmön loppukohdetta, eli tiloja. Esim. sähköpatterit. Sitten jos on sähkölämmitteinen varaaja tms, niin se on vain sähköllä lämmitettävä mökki. Sähköinen lattialämmitys onkin sitten hankalampi, mutta kai sekin suoraa toimintaa on.

Vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän yksi iso etu on se, että sen lämmöntuottoyksikön voit vaihtaa mihin vaan - öljy, pelletti, sähkö, maalämpö, jne. Mutta jos talossa on vain sähköjohtojen perässä patterit, mikä tahansa lämmitystapamuutos poikii isohkoa remppaa.
 
Laitetaas tännekin omia ajatuksia. Eli kesällä olisi taas raksaprojekti alkamassa. Edellisessä talossa ja at:ssä oli lattialämmitys ja lämmönlähteenä maalämpö.

Tuleva talo n.140m2 ja erillinen at 35m2. Lämmönlähteenä maalämpö.
Kannattaako talliin enää laittaa vesikiertoa lattiaan ja maalämmön perään vai olisiko järkevää laittaa sähkökaapelit lattiaan? Autotalli on kuitenkin hyvin eristetty ja talvellakin siellä pidetään lämpötila n.15 asteessa. Sähkölämmityksellä asennuskustannuksissa säästäisi jonkun verran, mutta tuleeko se sitten nopeasti takaisin sähkölaskujen muodossa? Onko kokemuksia ja miten olette itse ratkaisseet tallin lämmityksen?
 
Sopisikohan nuo purmon matalalämpöradiaattorit(patterit) tuollaisen tilan lämmittämiseen?
Ei tarvisi laittaa lattialämpöä, mutta toimii ilmeisesti samoilla lämpötiloilla kuin lattialämiityksessä käytettävä vesi.
 
Laitetaas tännekin omia ajatuksia. Eli kesällä olisi taas raksaprojekti alkamassa. Edellisessä talossa ja at:ssä oli lattialämmitys ja lämmönlähteenä maalämpö.

Tuleva talo n.140m2 ja erillinen at 35m2. Lämmönlähteenä maalämpö.
Kannattaako talliin enää laittaa vesikiertoa lattiaan ja maalämmön perään vai olisiko järkevää laittaa sähkökaapelit lattiaan? Autotalli on kuitenkin hyvin eristetty ja talvellakin siellä pidetään lämpötila n.15 asteessa. Sähkölämmityksellä asennuskustannuksissa säästäisi jonkun verran, mutta tuleeko se sitten nopeasti takaisin sähkölaskujen muodossa? Onko kokemuksia ja miten olette itse ratkaisseet tallin lämmityksen?

Mulla on tallin lattiassa vesikiertoinen lattialämmitys. Pari talvea ollut, sisälämpötila n.19 asteessa, yläpohjassa ei ole edes puhallusvillaa vielä, pelkkä satasen kova villa, jonka laitoin höyrynsulkua asentaessa. Yllätyksekseni sähkölaskuun talvikuukausinakaan ei tullut suurta eroa aikaisempaan. Vuositasolla euroissa mitattuna n. 200-300 e kasvoi lasku (vaikea arvioida tuon lämmityksen osuutta, kun pihavalotkin saatiin samoihin aikoihin asennettua ja päälle). Tallissa varastoineen lämmintä alaa n. 60 m2. Ja PILP lämmittää. Eli talvella käytännössä suora sähkö.

Eli tuskin myöskään pelkillä kaapeleilla sähkölaskut karkaa käsistä.

edit. Ja jos on kokonaan erillinen talli, niin säästää myös sen eristetyn lämpöputkielementin osuuden. Se on aika arvokasta tavaraa myös.
 
Ainut säästä mielestäni on se kanaali talon ja tallin välissä jos talliin ei laita maalämpöä.

Mutta kysymys kuuluukin, että kannattaako uhrata talon kalliimpia neliöitä tekniseen tilaan kun sen voi tehdä sinne talliin?

Itsellä tekninen tila tallissa, enkä ole katunut. Siellä ei niin usein tarttisi käydä että se on ongelma, mutta välillä siellä voi vaan muuten käydä "rassaamassa" kun tallista löytyy myös jääkaappi. ;)
 
minulla oli myös tt autotalli rakennuksessa ja kanaali rakennusten välissä. Nyt tuo khh tulee olemaan sen verran iso, että ajattelin laittaa mlp, iv koneen ym. tekniikan sinne liukuoven taakse. Aika arvokasta näyttää olevan lattialämmityskaapeli ja kuitenkin talolta pitää vetää vesiputki myös autotalliin, niin ehkä se on silloin sama laittaa vesikierto lattiaan.
 

Anabolic Overdrive

2 kg, Orange

-30%
Kannattaisihan tuossa varmaan vertailla vähän asennuskustannuksia ja kuinka paljon sitä kulutusta/potentiaalista säästöä on. Jos sinne talliin tulee kuitenkin kylmävesi niin ei toki tule kauheasti kaivannosta lisäkustannuksia. Tarvii siihen kuitenkin oman putkistonsa lämmitykselle, jakotukkikaappi autohalliin, lattialämmitysputket ja tarvittavat säätökilkkeet.

Patterit on varmaan ihan pätevä vaihtoehto tuommoiseen, jos sinne piiriin saa vaikka 45/30 veden.
 
Sopisikohan nuo purmon matalalämpöradiaattorit(patterit) tuollaisen tilan lämmittämiseen?
Ei tarvisi laittaa lattialämpöä, mutta toimii ilmeisesti samoilla lämpötiloilla kuin lattialämiityksessä käytettävä vesi.

Vaikka on hieman vanha, niin vastaan silti: kannattaa laittaa erillinen piiri. Jos yrität ajaa samaa kiertoa, palaa vesi liian nopeasti pumpulle. Tämä taas aiheuttaa lämpötilaongelmia taloon, kun pumppu käy tuon lyhyen kierron kautta. Eli tarvitset käytännössä 2-piirisen järjestelmän ja lämmityksen puskurivaraajan. Voin selittää myös syvällisemmin jos tarvitsee.

(Myyn n. 50-60maalämpöjärjestelmää vuodessa joten tiedän aika hyvin mistä puhun).
 
Vaikka on hieman vanha, niin vastaan silti: kannattaa laittaa erillinen piiri. Jos yrität ajaa samaa kiertoa, palaa vesi liian nopeasti pumpulle. Tämä taas aiheuttaa lämpötilaongelmia taloon, kun pumppu käy tuon lyhyen kierron kautta. Eli tarvitset käytännössä 2-piirisen järjestelmän ja lämmityksen puskurivaraajan. Voin selittää myös syvällisemmin jos tarvitsee.

(Myyn n. 50-60maalämpöjärjestelmää vuodessa joten tiedän aika hyvin mistä puhun).

Minua kiinnostaa tämä. Meillä tämä on toteutettu seuraavalla tavalla.

Pumppu on tallissa ja siellä on oma lattialämmityspiiri. Talossa on omansa ja siinä välissä on Ouman. Tallissa ei ole edes termareita vaan lämmön säätö on suoraan jakotukilta, toimii riittävän hyvin tallissa. Lämpö seilaa ehkä 2-3 astetta mikä ei tallissa haittaa. Pidän siellä n. 15 asteen lämpöjä.

Lämmin vesivaraaja on erillinen ja myös tallissa pumpun vieressä. Siitä ei ole kiertoa taloon ollenkaan, vaan talon päässä on 45 litran sähköllä toimiva puskurivaraaja. Eli tämä mahdollistaa kaksi asiaa. Ei tarvitse turhaan kierrättää käyttövettä kanaalissa ja puskurivaraaja mahdollistaa että lämmintä vettä tulee per heti kun hanan avaa. Shunttaus (onko oikea termi?) hoitaa sen että varaaja putoaa pois pelistä kun tallista alkaa työntää lämmintä vettä isosta varaajasta. Tämä oli vähän kokeilu LVI asentajalta ja toiminut todella hyvin. Jätetiin varaus kierrolle, muatta sitä ei ole tarvittu, asuttu kohta 4 vuotta.

Tässä nyt sotkeutuu lämmitys ja veden lämmitys, mutta ilmeisesti tämä meidän lattioiden lämmitys on sitten kaksi piirinen ja nyt en kyllä tiedä onko se sisällä tuossa Nibessä vai onko toteutettu muuten. Mitään erillisiä laitteita ei enää välissä ole.

Kiinnostaa vaan siis ylipäätään eri vaihtoehdot, ei kinaaminen siitä mikä on paras.
 
Nibeä saa yksi että kaksipiirisenä. Jos päältä lähtee 4 putkea, vois olettaa että yksipiirinen ja 6 putkea, niin kaksi piirinen.

Se ei välttämättä ole kaksipiirinen vaan riippuu onko asiaa ajateltu juuri tältä kannalta. Voihan se olla, että pumppu on yksipiirinen ja jakotukilla vaan hoidettu jako talliin sekä taloon.

Hmm... tuleeko kaksipiirisessä nibessä myös kaksi huoneanturia. Voisi ainakin olettaa? Ja jos näin on ja ne on asennettu, toinen talliin, toinen taloon. Niin luulisi että jakotukilta summittainen säätö ja huoneanturi tallissa kompensoisi lämpötilanvaihtelut läpi vuoden. Vai pitäisikö sekin hoitaa esim Oumanilla. Viisaammat jatkakoon...
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Nibeä saa yksi että kaksipiirisenä. Jos päältä lähtee 4 putkea, vois olettaa että yksipiirinen ja 6 putkea, niin kaksi piirinen.

Se ei välttämättä ole kaksipiirinen vaan riippuu onko asiaa ajateltu juuri tältä kannalta. Voihan se olla, että pumppu on yksipiirinen ja jakotukilla vaan hoidettu jako talliin sekä taloon.

Hmm... tuleeko kaksipiirisessä nibessä myös kaksi huoneanturia. Voisi ainakin olettaa? Ja jos näin on ja ne on asennettu, toinen talliin, toinen taloon. Niin luulisi että jakotukilta summittainen säätö ja huoneanturi tallissa kompensoisi lämpötilanvaihtelut läpi vuoden. Vai pitäisikö sekin hoitaa esim Oumanilla. Viisaammat jatkakoon...

Täytyy katsoa mitä putkia lähtee, epäilen kyllä ettei ole 6 putkea.

Ja huoneantureita on yksi ja sekään ei ole käytössä. Tallissa siis mennään manuaalisesti ja talossa Oumanin läpi. Pumpun ulkoanturi on kytketty. Oumanissa on ulko ja sisäanturi luonnollisesti.
 
Täytyy katsoa mitä putkia lähtee, epäilen kyllä ettei ole 6 putkea.

Ja huoneantureita on yksi ja sekään ei ole käytössä. Tallissa siis mennään manuaalisesti ja talossa Oumanin läpi. Pumpun ulkoanturi on kytketty. Oumanissa on ulko ja sisäanturi luonnollisesti.


Sitten on myös mahdollista tehdä myös erilaisia alasunttauksia. Putkien määrä nyt ei oikeastaan kerro juuri mistään. Nykyisin parhaat laitteet saa lisäkortilla ymmärtämään 4-piiristä järjestelmää. Olkoonkin ettei sellaisia toteuteta juuri koskaan. Tälläinen tilanne voisi olla esim. 1.piiri pattereille, 2. piiri lattialämmitykselle, 3.piiri uima-altaalle ja neljäspiiri pihatien lämmitykseen.

Huoneantureista/termareista sen verran, ettei niitä oikeasti edes kannata laittaa varsinkaan lattialämmitysjärjestelmän yhteydessä. Vesikiertoinen lattialämmitys reagoi niin kovalla viiveellä, ja lähtökohtaisesti järjestelmät ovat 1piirisiä, joten jokapaikkaan menee kuitenkin saman lämpöistä vettä. Vesikiertoinen järjestelmä toimii muutenkin parhaiten kun pelataan pumpun automatiikalla ja ulkoanturilla.
 
Minua kiinnostaa tämä. Meillä tämä on toteutettu seuraavalla tavalla.

Pumppu on tallissa ja siellä on oma lattialämmityspiiri. Talossa on omansa ja siinä välissä on Ouman. Tallissa ei ole edes termareita vaan lämmön säätö on suoraan jakotukilta, toimii riittävän hyvin tallissa. Lämpö seilaa ehkä 2-3 astetta mikä ei tallissa haittaa. Pidän siellä n. 15 asteen lämpöjä.

Lämmin vesivaraaja on erillinen ja myös tallissa pumpun vieressä. Siitä ei ole kiertoa taloon ollenkaan, vaan talon päässä on 45 litran sähköllä toimiva puskurivaraaja. Eli tämä mahdollistaa kaksi asiaa. Ei tarvitse turhaan kierrättää käyttövettä kanaalissa ja puskurivaraaja mahdollistaa että lämmintä vettä tulee per heti kun hanan avaa. Shunttaus (onko oikea termi?) hoitaa sen että varaaja putoaa pois pelistä kun tallista alkaa työntää lämmintä vettä isosta varaajasta. Tämä oli vähän kokeilu LVI asentajalta ja toiminut todella hyvin. Jätetiin varaus kierrolle, muatta sitä ei ole tarvittu, asuttu kohta 4 vuotta.

Tässä nyt sotkeutuu lämmitys ja veden lämmitys, mutta ilmeisesti tämä meidän lattioiden lämmitys on sitten kaksi piirinen ja nyt en kyllä tiedä onko se sisällä tuossa Nibessä vai onko toteutettu muuten. Mitään erillisiä laitteita ei enää välissä ole.

Kiinnostaa vaan siis ylipäätään eri vaihtoehdot, ei kinaaminen siitä mikä on paras.


Villi aavistus ettei teillä ole 2.piiristä järjestelmää. Oletan että teillä on vaan jakotukeilla kuristettu kiertoa tallissa. Tämän lisäksi lattialämmityksen "massoitus" eli putkiväli voi olla löyhempi kuin muualla, joka myös vaikuttaa osaltaan lämpötilaan. (Jos sitten saivarrellaan oikein kunnolla, niin tuo 45L varaaja on periaatteessa priimausvaraaja eikä puskurivaraaja. Puskurivaraaja on lämmityksen työsäiliö.) Niben varaajiin esim. VPB:hen ei oikeastaan kannata laittaakkaan käyttöveden kiertoa, sillä niissä paluu on toteutettu hölmöön paikkaan. Vaikuttaa käytännössä veden kerrostumiin ja tekee pumpulle epäoptimaaliset käyntijaksot. Tämä nyt on sellaista kovaa hifistelyä, mutta työni puolesta on usein pakko.
 
Jaahas, omakotitaloasukin arki tuli eteen. Öljy pääsi loppumaan ja en muistanut laittaa täytön ajaksi poltinta pois päältä. Nyt ei lähde poltin enää käyntiin.. Suodatin reilu 1,5v vanha, meni varmaan tukkeeseen? Eipä auta kait kun tilata huoltomies.

Ja eikun maalämpötarjouksia kyselemäään :D
 
Takasta kysymys, takka/leivinuuni yhdistelmä jossa takka toisella puolella ja uuni vastakkaisella puolella.
Keskellä takkaa, sivulla alhaalla on vipu joka tulee vetämällä jonkun verran ulospäin, onkohan tämän tarkoitus auki ollessaan kierrättää ilma koko laitoksen läpi vai mikä tuon tarkoitus voisi olla?
Nuohooja ei osannut sanoa varmasti mihin se vaikuttaa.
 
Jaahas, omakotitaloasukin arki tuli eteen. Öljy pääsi loppumaan ja en muistanut laittaa täytön ajaksi poltinta pois päältä. Nyt ei lähde poltin enää käyntiin.. Suodatin reilu 1,5v vanha, meni varmaan tukkeeseen? Eipä auta kait kun tilata huoltomies.

Ja eikun maalämpötarjouksia kyselemäään :D
Tai ilmaa putkessa.

Ei taida näillä ölbenin hinnoilla maalämpöä miettiä, jos vehkeet muuten pelaa. Laske homma ensin paperilla ;)

Laske itse kauanko maksat maalämpöpumppua takaisin, jotta oot omillas. Kysäse samalla paljonko maksaa vehkeeseen uus pumppu ja laske sille käyttöiäksi vaikka 10 vuotta. Tai vois ainakin pikkusen kyseenalaistaa, että onko joku nähnyt jääkaappeja tai muita kylmälaitteita joissa pumppu kestää sen, mitä se markkinamies lupaa ;)
 
Back
Ylös Bottom