Talon lämmitysjärjestelmät

M-NUTRITION PURE CREATINE 300 g

100 % puhdaslaatuista kreatiinimonohydraattia

-30%
vilho_kanuuna sanoi:
Juu. Mutta eikös ulkokierrosta pysty päättelemään sen miten pajon tehoja kaivosta otetaan? Ulkokierron lämpötiloista (sisääntuleva) voidaan laskea kuinka kauan 1 kierto kestää. Kun tiedetään vielä ulkokierron putken määrä voidaan laskea viratus. Sitten kun tiedetään sisään ja ulostulevan nesteen erotus voidaan laskea montako kw kaivosta otetaan. Näin olen ymmärtänyt?
Click to expand...

Olen nähnyt myös trendejä missä tuo näkyy että koska tuo liuos on yhden kierroksen tehnyt. Sen mitä olen tuota mlp foorumia vahdannut niin oikeastaan aina on näyttänyt siltä ettei tuolla tavalla luotettaa virtausta saa laskettua. Itsekin kokeilin mutta totesin sen olevan liian epätarkka tapa.

Kompressorin sähköntehokin vaihtelee koneen käydessä koko käyntijakson aikana. Luotettavin tapa on jotenkin todeta mitä sieltä mlp oikeasti tulee ulos on mitata joko energiamittarilla; virtausmittarilla ja lämpötiloilla laskea. Tai virtauksen tuntemalle laskea lämpötilaerojen perusteella.

Eräällä on myös keruussa virtausmittari mlp foorumilla. Mittari joka antaa tuloksen tarpeeksi maksaa vain 500€, joten nou thänks. Kuitenkin kaivossa kiertää alkoholiseos niin kaikki mittarit eivät näytä oikein. Ja muutenkin kaivotehoa laskiessa täytyy tietysti ottaa maaviunan ominaisuudet huomioon (tiheys, ominaislämpökapasiteetti)
 
Supermass Nutrition JOINT SUPPORT -40%
Oli ryssinyt taulukon antoteho laskennan. Käytin testimielessä 1000l/h virtausarvoa enkä muistanut vaihtaa sitä takaisin. Siitä johtui alhainen antoteho. Korjasin taulukon oikeaksi.. Ja nyt ei voi kun :hyper::hyper::fuckyeah::rock::dance::dance2: 1910W Sähköteholla 13,4kW lämpöä lattiaan!!

Tuossa oikeat tulokset
z4GhhNW.jpg


Vastus ajot:
DTCfk7P.jpg


Pumppujen kulutukset:
OhaxSLn.jpg


Kompura ajot:
2GIg7Le.jpg


Lisää testistä ja korjattu laskentataulukko:
Viessmann Vitocal 333-G kokemuksia, pohdintaa, optimointia? jne...
 
fraatti sanoi:
Oli ryssinyt taulukon antoteho laskennan. Käytin testimielessä 1000l/h virtausarvoa enkä muistanut vaihtaa sitä takaisin. Siitä johtui alhainen antoteho. Korjasin taulukon oikeaksi.. Ja nyt ei voi kun :hyper::hyper::fuckyeah::rock::dance::dance2: 1910W Sähköteholla 13,4kW lämpöä lattiaan!!

Tuossa oikeat tulokset
z4GhhNW.jpg


Vastus ajot:
DTCfk7P.jpg


Pumppujen kulutukset:
OhaxSLn.jpg


Kompura ajot:
2GIg7Le.jpg


Lisää testistä ja korjattu laskentataulukko:
Viessmann Vitocal 333-G kokemuksia, pohdintaa, optimointia? jne...
Click to expand...

Vuosia sitten yritin vastaavaa saada laskettua. Pumppufoorumilla homma jäi kesken kun virtausta ei voitu tietää. Nyt kun yritän onnettomalla matikalla / fysiikallani miettiä asiaa niin tuli sellainen ajatus. Mulla on varmaan jossain tallella laskelmat missä on tiedossa mitä pumppu ottaa syklin missäkin vaiheessa / kaivolta tuleva neste vs. lähtevä. Olisinko voinut ilman virtausta selvittää hyötysuhteen sillä että olisi ajanut vastaavat luvut sähkövastuksella? Eikös näitä kahta vertaamalla voisi saada tietoon sen miten pajon vähemmän kompura ottaa vs. suora sähkö? Nythän se ei enää onnistu kun on pumpun kwh-mittari rikki.
 
vilho_kanuuna sanoi:
Vuosia sitten yritin vastaavaa saada laskettua. Pumppufoorumilla homma jäi kesken kun virtausta ei voitu tietää. Nyt kun yritän onnettomalla matikalla / fysiikallani miettiä asiaa niin tuli sellainen ajatus. Mulla on varmaan jossain tallella laskelmat missä on tiedossa mitä pumppu ottaa syklin missäkin vaiheessa / kaivolta tuleva neste vs. lähtevä. Olisinko voinut ilman virtausta selvittää hyötysuhteen sillä että olisi ajanut vastaavat luvut sähkövastuksella? Eikös näitä kahta vertaamalla voisi saada tietoon sen miten pajon vähemmän kompura ottaa vs. suora sähkö? Nythän se ei enää onnistu kun on pumpun kwh-mittari rikki.
Click to expand...

Pumpun ottama teho vaihtuu lähtevä veden lämpötilan sekä tulevan kaivolämpötilan mukaan. Ilman että tiedät tarkkaa ottotehoa (kWh) tai jotain virtausta on hankala saada laskettua mitään.

Pumpun antotehon pystyy myös laskemaan näin:

Ajetaan vastuksilla vettä lattiaan vaikka 9kW. Todetaan paljonko se lämmittää vettä. Vaikka nyt sitten sen 5 astetta.

Sitten mlp käynnissä katsotaan lämpötilaero samalla tavalla. Olkoon se nyt sitten vaikka 6 astetta.

Lasketaan 9kW : 5 * 6 = 10,8kW

Mutta jos vastusten todellista ottotehoa ei tiedetä tulos on hiukan sinnepäin. Esim 9kW vastus saattaa viedä jotain 8,5 - 9,5 kW.

Hyötysuhdettakaan ei voi todeta mitenkään kun ei tiedetä paljonko juuri silloin pumppu vie sähköä. Arvoida tietysti voi jos on jotain havaintoa kompressorin, kiertopumppujen ja itse logiikan viemästä tehosta.
 
Joo siis minulla on 2 kerroksessa joku 200 neliöö. Mitä olen laskelmia tehnyt niin sähköpatterit+ilpit on 30v maalämpöä kannattavampi 30v päästä maalämpö menee ohi, mutta jos on 30v takaisin maksuaika niin ei todellakaan ole kannattava investointi ja VILP ei pääse koskaan kiinni. Keissi on että minulla on 45m soraa alla, joten reiästä tulee syvä, no kaivon maksimi normilaitteille alkaa oleen 250m ja silläkin jäädään osatehoiseksi, mutta tälläinen viritelmä maksaakin yli 25 tonnia. 2 kaivoa ei edes voi miettiä... silloin hintalappu on jo yli 30.

Seuraava ongelma on että saneeraan sähköpatteritaloa, eli vesikiertoinen lattialämpö maksaa taas hunajaa. Joten olen päätymässä ratkaisuu missä laitan yläkertaan sähköpatterit ja alakertaan + yläkerran kylypyhuone vesikiertoiseksi, jolloin en ole aina kiinni sähkössä. Sitten mietin tähän rinnalle VILP:iä. Toisaalta voisi olla paras ratkaisu vaan vetää nyt sellainen varaaja johon voi myöhemmin liittää VILP:n tai maalämmön ja katsoa rauhassa mihin kulutus oikeasti menee, sehän voi olla paljon korkeampi mitä olen miettinyt jolloin maalämpö olis taas kova. Toisaalta jos on pienempi tai mitä nyt arvelen niin sitten VILP ajais asian.

Osaako joku suositella tähän sopivaa varajaa? Mitään aurinko yms. ei näillä hinnoilla tule, eli mitään superhyperhybridiä en tarvitse.
 
zoxe sanoi:
Joo siis minulla on 2 kerroksessa joku 200 neliöö. Mitä olen laskelmia tehnyt niin sähköpatterit+ilpit on 30v maalämpöä kannattavampi 30v päästä maalämpö menee ohi, mutta jos on 30v takaisin maksuaika niin ei todellakaan ole kannattava investointi ja VILP ei pääse koskaan kiinni. Keissi on että minulla on 45m soraa alla, joten reiästä tulee syvä, no kaivon maksimi normilaitteille alkaa oleen 250m ja silläkin jäädään osatehoiseksi, mutta tälläinen viritelmä maksaakin yli 25 tonnia. 2 kaivoa ei edes voi miettiä... silloin hintalappu on jo yli 30.

Seuraava ongelma on että saneeraan sähköpatteritaloa, eli vesikiertoinen lattialämpö maksaa taas hunajaa. Joten olen päätymässä ratkaisuu missä laitan yläkertaan sähköpatterit ja alakertaan + yläkerran kylypyhuone vesikiertoiseksi, jolloin en ole aina kiinni sähkössä. Sitten mietin tähän rinnalle VILP:iä. Toisaalta voisi olla paras ratkaisu vaan vetää nyt sellainen varaaja johon voi myöhemmin liittää VILP:n tai maalämmön ja katsoa rauhassa mihin kulutus oikeasti menee, sehän voi olla paljon korkeampi mitä olen miettinyt jolloin maalämpö olis taas kova. Toisaalta jos on pienempi tai mitä nyt arvelen niin sitten VILP ajais asian.

Osaako joku suositella tähän sopivaa varajaa? Mitään aurinko yms. ei näillä hinnoilla tule, eli mitään superhyperhybridiä en tarvitse.
Click to expand...

Saako yhtään udella tarkempia tietoja noista sun laskelmista?

Mulla on vähän alle 200 asuinneliötä yhdessä tasossa ja pumppu on maksanut itsensä ja asennuksen takaisin jo vähän yli 5 vuodessa. Kaivo maksaa itseään hiljalleen takaisin ilmaisena kasteluvetenä (n. 200 - 300 / vuosi).

Puhelut hoidan kännykällä, TV:tä ohjaan kaukosäätimellä ja lämmityksen vesikierrolla lattiassa.
 
Osui silmiin tälläinen Ossi Tikkalan insinöörityö ja ajattelin laittaa sen tänne muidenkin ruodittavaksi ja uusia taloja rakentavien iloksi...

Lämmitysmuotojen vertailu pientaloissa

Insinöörityön tarkoituksena on tutkia eri lämmitysmuotojen käyttöä ja arvioida kustannuksia laskennallisesti ottaen huomioon investointi-, käyttö- ja huoltokustannukset. Tarkastelussa arvioidaan yleisimpien lämmitysmuotojen, kuten kaukolämmityksen, pellettilämmityksen, maalämmön ja sähkölämmityksen, lisäksi aurinkokeräinjärjestelmää, takkalämmitystä ja lämpöpumppusovelluksia. Työssä arvioidaan myös kokonaiskustannuksiin vaikuttavien tekijöiden, kuten korkotason ja energian ostohintojen muutoksien vaikusta kannattavuuslaskelmiin. Energiamuotojen vertailussa tarkasteltiin 160m2 omakotitalon lämmitysratkaisuja. Energiankulutus mallinnettiin tekemällä energiaselvitys kohteeseen. Kannattavuuslaskelmissa tarkasteltiin kustannuksia vuosikustannus- ja takaisinmaksumenetelmällä. Vertailuja tehdessä otettiin huomioon korkotasot ja laitteistojen arvioidut tekniset käyttöiät. Laskennan lopputuloksena maalämpö osoittautui useimmiten kustannustehokkaimmaksi vaihtoehdoksi. Korkeammilla laskentakoroilla maalämmön kannattavuus laski kuitenkin dramaattisesti.
Click to expand...

Laskelmissa maalämpöpumppu osoittautui edullisimmaksi järjestelmäksi. Maalämpöjärjestelmän takaisinmaksuaika sähköiseen patterilämmitykseen verrattuna on pääosin noin laskentatavasta laskennan lähtökohdista riippuen 7-10 vuotta. Maalämpöjärjestelmän helppous ja edulliset käyttökustannukset tekivät siitä laskelmien perusteella suositeltavimman vaihtoehdon.
Click to expand...



Itse työ löytyy täältä:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/54161/Ossi Tikkala.pdf?sequence=1
 

Anabolic Overdrive

2 kg, Orange

-30%
pohjapaavo sanoi:
Rakennusprojekti aloitettu ja maalämpö tulee. Onko kenelläkään kokemusta viessmannin maalämpöpumpuista?
Click to expand...

Itselläni on. Hienosti pelannut ja on yksi markkinoiden parhaista pumpuista. Muita hyviä nibe (mäntäkompura), stiebel eltron, thermia. Muiden merkkien heikkouksia en jaksa alkaa tässä perustelemaan, ne löytyy mlp foorumilta.

Lisää omasta pumpusta löytyy tuolta: Viessmann Vitocal 333-G kokemuksia, pohdintaa, optimointia? jne...

Tuossa ruotsin mlp testin oleellisimmat kohdat:
1Tddwg9.png


Jos on pohjatyöt meneillään niin muista laittaa liuosputkille suojaputket tarpeeksi loivilla kurveilla jos käytät viemäriputkea ja aina pätkä mutkien väliin. (alle 45 astetta)
 
Täällä varmaan muillakin on tuo Oumanin lämmönsäätöyksikkö. Mitähän mahtaa tarkoittaa kun se parikymmenen sekunnin välein pitää lyhyen "piip" äänen. Ei mitään hälyjä, eikä erroreita eikä erikoista. Osaako joku sanoa mistä tuo voisi johtua?
 
Timba79 sanoi:
Täällä varmaan muillakin on tuo Oumanin lämmönsäätöyksikkö. Mitähän mahtaa tarkoittaa kun se parikymmenen sekunnin välein pitää lyhyen "piip" äänen. Ei mitään hälyjä, eikä erroreita eikä erikoista. Osaako joku sanoa mistä tuo voisi johtua?
Click to expand...

Oletkos tutkinut manuaalia?
 
Käikäle sanoi:
Eikös sen manuaalin pitäisi olla siellä huoltokansiossa? Onko sulla siis järjestelmässä tuo Oumanin säädin. Tarviiko EBTS sen jotta pystyy säätämään lämpötilaa? Onko kyseessä eh-800?
Ohjeet löytyy myös Oumanin sivuilta.
http://www.ouman.fi/files/kayttoohjeet/eh-800_kayttoohje_fi_3.0.1_lq.pdf
Click to expand...

No ihannetilanteessa ne kaikki manuaalit olisi jossain hienossa lasivitriinissä. Vaan on tallissa laatikossa.

Tsekkaanpas tuota Oumanin sivua vähän.

EDIT: Ja on tuo säädin, mutta EBTS ei ohjaa lämmitystä eikä IV:tä.
 
Nyt kävi vanhanaikaiset. Printtasin jo huoltolähetteen valmiiksi ja irrotin Oumanin. Paskat se ääni siitä tullut. En ees muistanut että laitettiin sellanen palohälyttimen näköinen kosteushälytin tuonna kaappiin raksalla. Siitä loppuu patterit, se piippaa siellä. :nolo:

EDIT: Mutta vaimo soitti Oumaniin ja ne sanoi että lähetä laite holtoon, että ei se nyt ihan putkeen menny sielläkään....
 
Onko kellään vielä kämppä/talo ilman lämpöjä tähä aikaa vuodesta? Oisin kyselly vaan paljo teillä on peruslämpö ollu nyt kun pukkas tuon saatanan kylmän kelin taivaalta niskaan. Ite havahduin äsken himaan tullessa että lämpömittari näyttää 16.5 astetta metrin korkeudella lattiasta, pihalla ollu jo toista päivää tommonen +3 astetta. Kaikki lämmöt vielä pois kahta 100l arkkupakastinta ja jää/pakastinkaappia lukuunottamatta ku en oo muistanu laittaa vielä päälle (suorasähkö ja piheys ei sovi saman katon alle) :D
 
M-Nutrition OsmoPure 1 kg -35%
Ei se ehti jäähdy kun laattakin lämmin ja rakenteet lämpimät.

No mulla on lämmöt päällä aina, termarit sitten huolehtii että tarviiko sitä ja MLP on kytketty tietyillä lämmöillä niin että ei tuota lämpöä.

vois kyllä takan lämmittää, aika koleita nää syksyn kelit vaikka se sama 21 astetta sisällä onkin koko ajan.
 
Lämpöpumppujen takaisin maksuajoissa kyllä kannattaa myös ottaa huomioon mahdolliset huollot/rikkoutumiset.
Hajosi poistoilmalämpöpumpun puhallin.
IVT:n huollon olen aikaisemmin täällä haukkunut maanrakoon mutta nyt on Jyväskylässä edustus muuttunut toiselle yritykselle ja homma toimi nopeasti, siitä pisteet.
Mutta laskutus alkaa olemaan jo lähellä kipurajaa.
Puolen tunnin työ mistä tietysti laskutetaan minimissään tunnin työ. Tuntiliksa 95€/h + kilometrit 1,25€/km. :face:
Onneksi ei ollut tuota pidempi homma...
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom