Talon lämmitysjärjestelmät

[TMS]

Suoran sähkön vaihtamisessa maalämpöön on omat ongelmansa....suorasähkö kuitenkin vanhemmissa taloissa on toteutettu yleensä pattereilla seinissä, eli vesikierron joutuisi rakentamaan.

 

[Emmah]

Sähkölaskujen vertailu eri talouksien kesken on aina vähän hankalaa kun on niin monta muuttuvaa tekijää (sähkösopimuksen hinta, pinta-ala, ikä jne.), joten sinänsä ehkä hölmöä heitellä noita lukuja, mutta omana tarkoituksenani oli vissiin ennemminkin ilmaista, että sähkö on köyhälle kallista ;) Sanotaan nyt kuitenkin, että kyseessä on n. 5 vuotta vanha talo, jossa vesikiertoinen lattialämmitys löytyy. Asuinneliöitä on 130m2 luokkaa ja siihen vielä päälle lämpiää yksi pieni varasto (ns. bänditreenikäytössä) ja autotalli (nämä tosin eivät luonnollisesti ihan samoihin lämpöihin kuin asuintilat), joten osittain näillä selittyy tuo kulutuskin. Plus sillä, että säätöinssinä on ollut pakko sormeilla noita järjestelmiä ja kokeilla itselle sopivia säätöjä (lopputuloksena mm. se havainto, että vesikiertoisessa lattialämmityksessä ei paljoa yösähkön kanssa kikkailla)...

Juu, tiedossa on, ettei suorasähkö ole se edullisin ratkaisu, mutta ei ole ensimmäisenä asuinvuotena viitsitty tehdä vielä kovin pysyviä ratkaisuja suuntaan tai toiseen, kun ei ole ollut tarkkaa käsitystä vuosikulutuksesta. Sinänsä kuitenkin vaihto kohtuu helposti onnistuisi, kun valmiudet siihen jo löytyy. Vaan enpä tiedä, onko tuo maalämpökään se (ainoa) autuaaksi tekevä ratkaisu.

Tuosta ilmankosteudesta - en mä tiedä, paljoako ne muutaman asteen heitot vaikuttaa, mutta ihan omakohtaisten kokemusten perusteella kesällä ja talvella on selkeä ero. Kesällä ei tarvitse ihoa rasvailla, talvella taas joutuu näin toisinaan tekemään. Mutta voi siis ihan hyvin olla, että merkittävin ero siinä on kesän ja talven välillä, ei niinkään sen, onko sisälämpötila talvella 20C vai 25C.

 

[Timba79]

Suoran sähkön vaihtamisessa maalämpöön on omat ongelmansa....suorasähkö kuitenkin vanhemmissa taloissa on toteutettu yleensä pattereilla seinissä, eli vesikierron joutuisi rakentamaan.

Ja uudemmissa usein kaapeleilla lattiassa, eli ei helpota hommaa yhtään.

Vanhaa peruskorjatessa tämä lämmönjakomuodon saneerauskin usein kannattaa. Taasen uudehkon talon suoran sähkölämmityksen (jos sitä ei ole toteutettu vesikeskusperiaatteella) saneeraaminen on usein vähän niin ja näin. Järkevämpää lienee joku PILP tai kunnon LTO tai vastaavaa kuin vaihto esim. maalämpöön.

Maalämpö kun tehokkaimmin toimii juurikin lattialämmityksen kanssa kun lattiapiiri tarttee pienemmät lämmöt kuin mitä perinteiset patterit.

 

[jonkka]

onko tuo maalämpökään se (ainoa) autuaaksi tekevä ratkaisu.

Onhan se kieltämättä melko kallis investointi mutta se onkin mielestäni maalämmön ainoa huono puoli. Hiukan harmittaakin, että meidän tontille sitä ei saa laitettua vaan joudumme tyytymään puolivillaisiin ratkaisuihin.

 

[vilho_kanuuna]

Sähkölaskujen vertailu eri talouksien kesken on aina vähän hankalaa kun on niin monta muuttuvaa tekijää (sähkösopimuksen hinta, pinta-ala, ikä jne.), joten sinänsä ehkä hölmöä heitellä noita lukuja, mutta omana tarkoituksenani oli vissiin ennemminkin ilmaista, että sähkö on köyhälle kallista ;) Sanotaan nyt kuitenkin, että kyseessä on n. 5 vuotta vanha talo, jossa vesikiertoinen lattialämmitys löytyy. Asuinneliöitä on 130m2 luokkaa ja siihen vielä päälle lämpiää yksi pieni varasto (ns. bänditreenikäytössä) ja autotalli (nämä tosin eivät luonnollisesti ihan samoihin lämpöihin kuin asuintilat), joten osittain näillä selittyy tuo kulutuskin. Plus sillä, että säätöinssinä on ollut pakko sormeilla noita järjestelmiä ja kokeilla itselle sopivia säätöjä (lopputuloksena mm. se havainto, että vesikiertoisessa lattialämmityksessä ei paljoa yösähkön kanssa kikkailla)...

Juu, tiedossa on, ettei suorasähkö ole se edullisin ratkaisu, mutta ei ole ensimmäisenä asuinvuotena viitsitty tehdä vielä kovin pysyviä ratkaisuja suuntaan tai toiseen, kun ei ole ollut tarkkaa käsitystä vuosikulutuksesta. Sinänsä kuitenkin vaihto kohtuu helposti onnistuisi, kun valmiudet siihen jo löytyy. Vaan enpä tiedä, onko tuo maalämpökään se (ainoa) autuaaksi tekevä ratkaisu.

Tuosta ilmankosteudesta - en mä tiedä, paljoako ne muutaman asteen heitot vaikuttaa, mutta ihan omakohtaisten kokemusten perusteella kesällä ja talvella on selkeä ero. Kesällä ei tarvitse ihoa rasvailla, talvella taas joutuu näin toisinaan tekemään. Mutta voi siis ihan hyvin olla, että merkittävin ero siinä on kesän ja talven välillä, ei niinkään sen, onko sisälämpötila talvella 20C vai 25C.

Tarkan tason vertailu sähkönkulutuksen osalta on tosiaan turhaa, mutta kyllähän jotain suuntaa antavaa tietoa voi vaihtaa. Meillä asuinneliöitä n. 170 ja reilu 20 autotallia päälle. Talo on pari vuotta uudempi. Sähköä näyttää menneen 12800 kwh viimeisen 12kk aikana. Käyttösähkön osalta ollaan varmaan ihan tavallinen 4h perhe. Jos Emmahin sähkönkulutusta vertaa vaikka näihin lukuihin, niin saa varmasti jo ihan hyvää osviittaa siitä olisiko lämmitysmuodon vaihto kannattavaa.

 

[Ripee]

Onko järkeä talvella pitää yli 25°C lämpöjä sisällä, kun kesällä samoilla lämmöillä sisällä on tuskaista, niin torppa pitää saada viilennettyä mielellään jopa alle 20°C:D

 

[vilho_kanuuna]

Onko järkeä talvella pitää yli 25°C lämpöjä sisällä, kun kesällä samoilla lämmöillä sisällä on tuskaista, niin torppa pitää saada viilennettyä mielellään jopa alle 20°C:D

Onhan se mukavaa. Ilmanvaihto kun on kunnossa, niin ei siinä mitään tuskaista oloakaan tule. Kesällä toki viilennystä kaivattaisiin ja jotain siihenkin pitää varmaan keksiä.

 

[cryscythe]

Onko järkeä talvella pitää yli 25°C lämpöjä sisällä, kun kesällä samoilla lämmöillä sisällä on tuskaista, niin torppa pitää saada viilennettyä mielellään jopa alle 20°C:D

Kesällä tuskaisuuden tunteeseen vaikuttaa ilman suuri kosteuspitoisuus. Kesällä pelkkä sisäilman kuivattaminen tekee olosta paljon mukavamman.

 

[vässy74]

Kesällä tuskaisuuden tunteeseen vaikuttaa ilman suuri kosteuspitoisuus. Kesällä pelkkä sisäilman kuivattaminen tekee olosta paljon mukavamman.

Niimpä. Uuteen taloon (170 neliön "lasiakvaario", jossa asuinkerroksessa enemmän ikkunaa kuin seinäpintalaa) on tulossa maalämmitys/viilennys. Vaikkei maaviileän teho varmasti riitä pitämään lasiboksin huonelämpötilaa helteillä 22:ssa, muutaman asteen lasku + kosteuden poisto tehnee olosta siedettävämpää ja noilla kokeillaan alkuun pärjätä. Toki vedetään varaukset puhallinkonvektorille, mutta pistejäähdytystä ei oteta käyttöön ellei ole pakko.

 

[Izzman]

Emmahin sähkönkulutus on ihan normaalia luokkaa. Vaikka vaihtais mihin ydinlämpöön, niin eipä noista mikään ole *autuaaksitekevä* ratkaisu kustannusmielessä.

Aika lämpimiä kämppiä pidätte.. muutama oli mun kanssa samoilla linjoilla eli luokkaa 18-20 ois paras. Ittekin rivarissa aina 24-26 astetta pitäneenä meni eka vuosi tähän arktiseen meininkiin tottuessa mut nyt kun tuun kotiin ni katon lämpömittarista et "Siis MITÄH? Täällähän on kakskytyks... JA PUOLI!" -> HETI lämmitystä pienentämään. Vaimo kiitteli tos talvella puolivuotiaan vauvan kanssa, kun mun "säätötoimien" ansiosta kotiin jäi aamulla 16.0 ja itte lähdin töihin lämmittelemään... heh.

Näillä keleillä kun oleskelutilojen lämpötila nousee luonnonvoimin (jos ei jäähdytä) jo 23 ja ylikin niin heti ulko-ovelta sisäpuolelle astuttuani riisuudun kalsareilleni. (enkä ole edes läski..)

 

[cryscythe]

Niimpä. Uuteen taloon (170 neliön "lasiakvaario", jossa asuinkerroksessa enemmän ikkunaa kuin seinäpintalaa) on tulossa maalämmitys/viilennys. Vaikkei maaviileän teho varmasti riitä pitämään lasiboksin huonelämpötilaa helteillä 22:ssa, muutaman asteen lasku + kosteuden poisto tehnee olosta siedettävämpää ja noilla kokeillaan alkuun pärjätä. Toki vedetään varaukset puhallinkonvektorille, mutta pistejäähdytystä ei oteta käyttöön ellei ole pakko.

Me otettiin olohuoneen isoihin ikkunoihin auringonsuojakalvot. Ei maksanut kovin paljoa lisää ikkunan hintaan ja auttaa huomattavasti helteiden aikana.

 

[vilho_kanuuna]

Emmahin sähkönkulutus on ihan normaalia luokkaa. Vaikka vaihtais mihin ydinlämpöön, niin eipä noista mikään ole *autuaaksitekevä* ratkaisu kustannusmielessä.
...

No kyllä mä väittäisin että 2 x pienempi sähkönkulutus kylminä kuukausina 4 - 5 astetta korkeammalla lämpötilalla on jo vähän eri juttu.

 

[Izzman]

No kyllä mä väittäisin että 2 x pienempi sähkönkulutus kylminä kuukausina 4 - 5 astetta korkeammalla lämpötilalla on jo vähän eri juttu.

On on, mutta siis kustannuksista ei pääse eroon, sitä tarkoitin. Niiden muotoa voi vaan vaihtaa. Vaikka se tuliskin ajan kuluessa edullisemmaksi, ratkaisu ei ole *autuaaksitekevä* Sellainen olisi siis ratkaisu, jolla saisi sen kylmän kuukauden sähkölaskun tohon puoleen ilman mitään investointia.

 

[vässy74]

Me otettiin olohuoneen isoihin ikkunoihin auringonsuojakalvot. Ei maksanut kovin paljoa lisää ikkunan hintaan ja auttaa huomattavasti helteiden aikana.

Pitää miettiä noita (ja/tai mahdollisia ulkopuolisia screen kaihtimia) jälkikäteen, jos on tarve. Ikkunoissa, joista kiinteitä kaikki paitsi pelastustiet, on jo sisin/uloin laminoituja/karkaistuja selektiivejä, argonit välissä ja sisäpuolelle tulee pystylamellit näkö/auringonsuojaksi. Lämpölaseihinhan noi kalvot taitaa tulla ulkopintaan anyway, joten eikös niitä voi suht. kivuttomasti asennella jälkikäteenkin.

Kalvot, screenikaihtimet ulos sekä puhallinkonvektorijäähdytys on sitten seuraavia vaiheita jos perus IV-maaviileä (kaivosta toki + suht järeä IV-kone talon tilavuuteen nähden) ei pidä tuota lasiboxia siedettävänä...

 

[cryscythe]

Pitää miettiä noita (ja/tai mahdollisia ulkopuolisia screen kaihtimia) jälkikäteen, jos on tarve. Ikkunoissa, joista kiinteitä kaikki paitsi pelastustiet, on jo sisin/uloin laminoituja/karkaistuja selektiivejä, argonit välissä ja sisäpuolelle tulee pystylamellit näkö/auringonsuojaksi. Lämpölaseihinhan noi kalvot taitaa tulla ulkopintaan anyway, joten eikös niitä voi suht. kivuttomasti asennella jälkikäteenkin.

Kalvot, screenikaihtimet ulos sekä puhallinkonvektorijäähdytys on sitten seuraavia vaiheita jos perus IV-maaviileä (kaivosta toki + suht järeä IV-kone talon tilavuuteen nähden) ei pidä tuota lasiboxia siedettävänä...

Selektiivikalvo ja auringonsuojakalvo ei tietenkään ole sama asia. Selketiivi päästä auringon lämpösäteilyn sisään, mutta blokkaa sisältä ulos pyrkivää lämpöä. Auringonsuojakalvo taas blokkaan ulkotulevaa lämpösäteilyä.

Monet talot suunnitellaan niin että auringon lämpösäteilyä pyritään hyödyntämään talon lämmityksessä ja tällöin auringonsuojakalvoa ei voi varauksetta suositella. Suuret ikkunat voivat kuitenkin tehdä joistain tiloista liian kuumia ja tällöin tämä on hyvä vaihtoehto.

Kalvo muuttaa aavistuksen ikkunan sävyä. Sen huomaa jos katsoo rinnakkain laseja joissa kalvo on ja ei. Vierekkäiset ikkunat kannattaa siten toteuttaa saman sävyisinä.

Jos en ihan väärin muista niin auringonsuojakalvo oli 20-30€/ lasi m2. Jälkiasennuskin onnistunee, jos ikkunaan pääsee helposti käsiksi. Veikkaan että jälkikäteen hinta on selvästi korkeampi.

 

[Izzman]

Tuo argon on muuten mitä suurinta huijausta. No tuskin se hirveesti hintaa tuo, mut ei se kyllä siellä pysykään. Huvittais nähdä miten ikkunavälin ilma edes vaihdetaan argoniin. Ittelläkin on ns. argonia välissä mut jo vuoden jälkeen tuossa kyseisessä raossa jo käveli joku pienenpieni hyönteinen. Kyllähän sen tosin jo maalaisjärjellä ymmärtää, ettei puun ja silikonin liitos voi kuuna päivänä olla kaasutiivis, enkä usko sekuntiakaan että metallin ja silikonin liitos olis paljoa kummempi.

 

[vilho_kanuuna]

Emmahin sähkönkulutus on ihan normaalia luokkaa ...

Pakko tarttua vielä tähän. Jos uudessa, 130m2 + n. 60m2 puolilämmintä kokoisessa talossa kylmien kuukausien normaali sähkönkulutus on luokkaa 400€ kuukaudessa niin esim. maalämmön takaisinmaksuaika on alle 10 vuotta. Hassua vaan on että kun yrittää kysellä sähkölämmittäjiltä kulutuksia, niin ilmoitetut kulutusluvut ovat aina vähän eri luokkaa.

 

[vässy74]

Kalvo muuttaa aavistuksen ikkunan sävyä. Sen huomaa jos katsoo rinnakkain laseja joissa kalvo on ja ei. Vierekkäiset ikkunat kannattaa siten toteuttaa saman sävyisinä.

Jos en ihan väärin muista niin auringonsuojakalvo oli 20-30€/ lasi m2. Jälkiasennuskin onnistunee, jos ikkunaan pääsee helposti käsiksi. Veikkaan että jälkikäteen hinta on selvästi korkeampi.

Ikkunat on jo asennettuna tuolla eli jälkiasennukseen nuo menee joka tapauksessa; tosin ikkunoihin on varsin helppo pääsy ja ruudut ovat suuria/yhtenäisiä eli suurta tuskaa asennuksessa ei pitäisi olla. Kämppä on rinteessä ja etelä/länsisivuilla on melkein 50 neliötä ikkunaa, joten voi olla että kalvottamalla tulee haettua sekä auringonsuojaa että hienoista näkösuojaa ettei ole olohuoneessa olo kuin akvaariokalalla Tuo hinta kalvoista kuulostaa vielä ihan kohtuulliselta ja onhan noi kalvot IMO tyylikkäämpi ja huomaamattomampi ratkaisu kuin ulkopuoliset screen-verhot.

 

[Izzman]

Pakko tarttua vielä tähän. Jos uudessa, 130m2 + n. 60m2 puolilämmintä kokoisessa talossa kylmien kuukausien normaali sähkönkulutus on luokkaa 400€ kuukaudessa niin esim. maalämmön takaisinmaksuaika on alle 10 vuotta. Hassua vaan on että kun yrittää kysellä sähkölämmittäjiltä kulutuksia, niin ilmoitetut kulutusluvut ovat aina vähän eri luokkaa.

Meinasin, että en usko, mutta tarkistin: oletetaan, että kylmimmän kuukauden käyttösähkön osuus on 100 e (mulla ainakin on, vaikkei juuri edes saunota mutta jouluvaloja on sitäkin enemmän). Lämmitykselle jää siis 300 e / kk. Jos tuon saisi pudotettua puoleen, jäisi maalämpöinvestoinnin (oletan 12 000 e) takaisinmaksuun 150 e / kk. Keskimäärin 3.5% korolla laina-ajaksi tulisi n. 8 vuotta.

Toisaalta tuo laskelma voi ontua ja entäs puheet kompressoreiden MAHDOLLISISTA arvokkaista korjauksista sitten 10 vuoden paikkeilla? Lopputulemana sanoisin, että mikäli korkotaso pysyy keskimäärin historiallisella tasolla ja lämmityskulut todella onnistuisi puolittaa sekä laitteet pysyisivät käyttökunnossa ilman kuluja parisenkymmentä vuotta, vaihtaminen tulee kannattavaksi 8 vuoden jälkeen.

 

[vilho_kanuuna]

Meinasin, että en usko, mutta tarkistin: oletetaan, että kylmimmän kuukauden käyttösähkön osuus on 100 e (mulla ainakin on, vaikkei juuri edes saunota mutta jouluvaloja on sitäkin enemmän). Lämmitykselle jää siis 300 e / kk. Jos tuon saisi pudotettua puoleen, jäisi maalämpöinvestoinnin (oletan 12 000 e) takaisinmaksuun 150 e / kk. Keskimäärin 3.5% korolla laina-ajaksi tulisi n. 8 vuotta.

Toisaalta tuo laskelma voi ontua ja entäs puheet kompressoreiden MAHDOLLISISTA arvokkaista korjauksista sitten 10 vuoden paikkeilla? Lopputulemana sanoisin, että mikäli korkotaso pysyy keskimäärin historiallisella tasolla ja lämmityskulut todella onnistuisi puolittaa sekä laitteet pysyisivät käyttökunnossa ilman kuluja parisenkymmentä vuotta, vaihtaminen tulee kannattavaksi 8 vuoden jälkeen.

Meillä ei käyttösähkön ole mennyt edes kylminä kuukausina yli 750 kwh:n ja tuolloin tosiaan käyttösähköön liittyviä piikkejä on reilusti (2 auton moottori + sisätilan lämmitys, valot, etc.) Lämmitykseen meni 4 kylmimmän kuukauden aikana 3400 kwh, eli noin 350€. Eniten joulukuussa (joka selkeesti kylmin kuukausi täällä) eli 940 kwh. Jos otetaan komprosmissi ja sanotaan että 400€:stä 80€ käyttösähköön, eli 320€ lämmittämiseen. 4 x 320€ = 1280€ - 350€ = 930€ / kk. Sitten kun otetaan vielä huomioon että verrokkitalossa 20m2 enemmän täyslämmintä alaa ja lämpötila huomattavasti korkeempi, niin päästään varmaan jo lähemmäs tonnia talvikuukausina. Muinakin kuukaisina varmaan jonkinlaista säästöä syntyisi.