Talon lämmitysjärjestelmät

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
Itse ajattelin pistää tommosen CTC-sähkökattilan ja vetää putket valmiiksi ulos VILPiä tai Maalämpöpumppua varten:

http://www.callidus.fi/lammitysjarjestelmat/lampopumput/ecoel

Tuohon saa molemmat ja jopa aurinkosysteemit. Ensialkuun lämmitän vettä tuolla ihan sähköllä.


Enkä kyllä ole läheskään varma että aion koskaan laittaa VILP tai MLP tuon kaveriksi. Kannattaisiko sitten kuitenkin ostaa tavallinen lämminvesivaraaja ja ILP (Minkä aion ainakin laittaa joka tapauksessa).?
 
Timba79 sanoi:
Ilmalämmityksessä lämmitetään tuloilmaa, sitä varten on "patteri" jonka läpi ilma johdetaan ja se lämpenee. En ole tämän tarkemmin ehtinyt asiaan tutustumaan. En mä nyt keksi mikä tässä huonoakaan on?
Click to expand...

Normaalilla ilmanvaihtotahdilla ei oikein käsittääkseni toimi tuollainen. Eli pitäisi sitten mitoittaa koko ilmanvaihto sellaiseksi että ilma tosiaan vaihtuu, kanavat ja tulosuulakkeet isommiksi jne. No ehkä jossain passiivitalossa voisi olla ok. Suosittelen LVI suunnittelijan puheilla käymistä.

Pistä suosiolla lattialämmitys ja vaikka perinteinen puukattila jos puulla haluaa lämmitellä. Kovin eksoottisia virityksiä en suosittelisi.

iivili sanoi:
Muuan ihminen olis sitä mieltä, että maalämpöpumppu säästää hintansa nykyään takaisin jo 6-7 vuodessa. Voiko pitää paikkansa?
Click to expand...
Se on suhteellisen helppo laskea jos tiedät paljonko sähköä menee lämmitykseen nykyisellään. Lämpöpumpulla parhaimmillaan tiputtanee kulutuksen kolmasosaan.
 
iivili sanoi:
Muuan ihminen olis sitä mieltä, että maalämpöpumppu säästää hintansa nykyään takaisin jo 6-7 vuodessa. Voiko pitää paikkansa? Jos kyllä, niin millä spekseillä suunnilleen? Eli minkä kokoinen ja mallinen (viittaan siis eristyksiin, ilmastointiin jne.) talo pitää olla, että noinkin pieni vuosimäärä voi tässä asiassa pitää paikkansa? Näin maallikon korvaan kuulosti liian lyhyeltä aika-arviolta, eli liian hyvältä ollakseen totta.
Click to expand...

No joo. Riippuu niin paljon talosta (kuutioista, seinäpinta-alasta jne.) paljonko säästää. Mitä isompi kämppä, sitä enempi säästää. Mulla arvio noin 8-9 vuotta.
 
metalman sanoi:
Mulla on sellainen käsitys , että jos puhutaan n. 150m2 talosta, on järkevämpää panostaa rakennuksen energiapiheyteen (ulko, ylä -ja alapohjan vuoraus esim.) kuin investoida kallis pitkällä aikavälillä itsensä takaisin maksava lämmitysjärjestelmä. Tämä siksi että kohtalaisen pienessä talossa itse lämmittäminen näyttelee pienempää roolia, jolloin on edullisempaa toteuttaa esim. paksummat eristeet. Tämä kuulostaa omaan korvaan järkevältä. Sitten jos rakennus on iso ja lämmitettäviä kuutioita reilusti, toki tuollainen halvempi käyttöinen kalliimpi investoitava lämmitysjärjestelmä voisi olla fiksumpi.

Tällä ajatusmallilla olen ajatellut itse panostaa talossani mahdollisesti hieman paksumpaan eristykseen ja ikkunoiden / ovien laatuun ja toteuttaa lämmityksen vesikiertoisella lattialämmityksellä (vesi lämmitetään sähköllä) + takka + ilmalämpöpumppu.

Joku fiksumpi voisi kommentoida onko tällaisessa ajatusmallissa mitään perää ?
Click to expand...

Tuo eristäminen on varmasti tärkeää. Tuossa meille tulevassa Terin paketissa on varsin hyvät eristeet ja tärkeää onkin sitten tiivistää kaikki läpiviennit sun muut erittäin huolellisesti. Silti itseä kiinnostaa vallan kovasti tuo Savumaxin piippuvaraaja. Vielä kun keksii että miten siitä ottas nuo hyödyt irti. Ilmalämmityksessä tosiaan pitää varmasti kanavat olla suuremmat. Tuo koko LVI puoli ei ole ongelma, koska appiukko on pitkän linjan LVI asentaja.

Tuo piippuvaraaja kiinnostaa siksikin, että meidän perheessä noita vedellä lotraajia riittää. Ei tuosta tavasta äkkiä eroon pääse... Ja talon tiivistely ei kuitenkaan käyttöveden kulutukseen kovin paljon vaikuta. :)
 
Timba79 sanoi:
Ilmalämmityksessä lämmitetään tuloilmaa, sitä varten on "patteri" jonka läpi ilma johdetaan ja se lämpenee. En ole tämän tarkemmin ehtinyt asiaan tutustumaan. En mä nyt keksi mikä tässä huonoakaan on?
Click to expand...

Onkos tämä nyt vastaava mikä on vaikkapa Valloxin systeemi? Eli LTO jossa lämmitystä tehostetaan maapiirillä... Silloin ei kai tarvisi ILP:ä ollenkaan vaan LTO:a tehostettaisiin tuolla maapiirillä. Lämmönjakokin menisi ilmastointikanavia pitkin sinne minne haluaa. Passiivitaloissa kai "yleinen", mutta en osaa sanoa missä menee raja milloin kannattaa harkita,
 
LoftYokel sanoi:
Onkos tämä nyt vastaava mikä on vaikkapa Valloxin systeemi? Eli LTO jossa lämmitystä tehostetaan maapiirillä... Silloin ei kai tarvisi ILP:ä ollenkaan vaan LTO:a tehostettaisiin tuolla maapiirillä. Lämmönjakokin menisi ilmastointikanavia pitkin sinne minne haluaa. Passiivitaloissa kai "yleinen", mutta en osaa sanoa missä menee raja milloin kannattaa harkita,
Click to expand...

En tosiaan tunne tätä tekniikkaa (vielä) sen tarkemmin. Tuossa ei käsittääkseni tosiaan ILPiä tarvita yhtään mihinkään vaan LTO:lla mennään ja käsitin että siitä varsin isosta piippuvaraajasta (siis puhun nyt edelleen Savumaxin systeemistä 700 litran piippuvaraajalla) saisi lisäpotkua tuohon ja tulisijoja aktiivisesti käytten olisi jopa mahdollisuus saavutta lähes energiaomavaraisuus. Jos tämä on mahdollista tuolla piippuvaraaja+LTO+ilmalämmitys yhdistelmällä, niin tuo on varsin järkevän tuntuinen investointi. Kun ei ole alan asiantuntija, niin ei voi tietää...
 
Tässä yhden alan inssin vastaus kysymykseen ilmalämmityksen toteutuksesta:




Hei Timo,

kyllä, kuten mainitsit ilmanvaihtolämmitys toteutetaan käytännössä
ilmakanavissa jälkilämmityspatterien avulla. Ilmakanavia ei tule sen enempää
kuin muutenkaan. Ilmamääriä suurennetaan, jos lämmöntarve on suuri, niin ettei
raitista tuloilmaa tarvitse lämmittää liian lämpimäksi (säilytetään hyvä
ilmanlaatu). Kanavakoot määritetään taas ilmamäärien mukaan. Eli jos tarvetta
kanavakokoa suurennetaan.
Click to expand...
 
Ok, hyvä että otat selvää. :) Onko jälkilämmityspatteri kanavakohtainen, vai miten toteutetaan huonekohtainen lämpötilan säätö?

Juttelin appiukon kanssa, joka lämmittää puilla. Talvisaikaan menee pesällinen puita joka päivä, kesällä kolme kertaa viikossa. 2000l varaaja ja se pesä on suht iso.
 
D.Yates sanoi:
Ok, hyvä että otat selvää. :) Onko jälkilämmityspatteri kanavakohtainen, vai miten toteutetaan huonekohtainen lämpötilan säätö?

Juttelin appiukon kanssa, joka lämmittää puilla. Talvisaikaan menee pesällinen puita joka päivä, kesällä kolme kertaa viikossa. 2000l varaaja ja se pesä on suht iso.
Click to expand...

Minpäs tiedustelen onko tuohon huonekohtaiseen säätöön joku systeemi. Tuossa nyt oli vain että pattereita on kaksi, toinen yläkertaan ja toinen alakertaan. Makuuhuoneissa tuo huonekohtainen olisi hyvä kyllä.

Ja tossa meidän esimerkissä oli siis ajateltu että kaksi kertaa viikossa lämmitetään puulämmitteistä saunaa ja takkaa poltetaan joka toinen päivä. Tuossa siis tulisi melkein joka päivä lämmitystä jo noin. Saunassa saattaa tulla käytyä useamminkin kuin kahdesti viikossa, meidän tapauksessa ei kyllä kolmea enempää kuitenkaan.

Onko sun appiukolla siis "puukattila" millä se lämmittelee? Ja vesikiertonen järjestelmä lämmön siirtoon?
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Ihan välikommenttina vähän asiasta toiseen. Eilenkös uutisissa taas puheltiin siitä, että EU määrää uudisrakennusten olevan nollaenergiataloja vuonna 2026 (muistaakseni). Lämmityssysteemejä ja ehkä etenkin suuria kertainvestointeja ajatellen tuo tuntuisi hieman uhkaavalta. Esim. millaisia firmoja kiinnostaa jatkaa maalämpöpumppujen parissa jos edellisillä rakennusmääräyksillä talon piti olla 150m2 ja nykyisillä 200m2, että maalämpö kannattaa. Entäpä seuraavat määräykset... ei taideta >300m2 taloja kauheasti rakennella eli voiko luottaa, että saa uuden pumpun jos se hajoaa vaikka vuonna 2020. ILP-puolella luulisi tarjontaa enemmän vielä olevan 15 vuoden päästäkin, jos niillä vaikka puolilämmintä tilaa halutaan lämmittää. Tokihan uudisrakentaminen on vain pieni osa, mutta uutisessa puhuttiin siitäkin, että korjaaminen tulisi muuttumaan myös ekotehokkuuden suuntaan.
 
Joo ihan perinteinen puukattila ja vesipatterit. Tämän näköinen värkki.

artikkelikuva.asp
 
Näyttäisi siltä, että on tulossa muutto paritaloon (alle 90 neliötä). Kyseessä olevassa asunnossa on varaava sähkölämmitys vesikiertoisella lattialämmityksellä. Lisäksi varaava takka ja ilmanvaihto LTO:lla.

Onko tuohon fiksuin vaihtoehto ns. yösähkö, vai mikä? Ja jos takan omistajia täältä löytyy, niin olisi kiva kuulla kuinka monta motillista halkoja talven aikana tulee pienehköön takkaan heitettyä?
 
tarkoitatko varaavalla lattialämmityksellä sitä että talossa on kivilattia johon lämpö "varastoituu" ? Meillä on laattalattiassa sähkölattialämmitys + varaava pienehkö takka. Käytetään yösähköä ja lämmitetään talvella takkaa lähes päivittäin. Ihan hyvin riittää lämpö tuolla yösähköllä eikä tarvia edes huudattaa lattialämmitystä, vaan ihan inhimillisesti lämmitetään. Jos takkaa ei käyttäisi, pitäisi lattialämmitystä pitää huomattavasti kovemmalla varsinkin kovilla pakkasilla, koska lämpö ehtii laskea muuten päivän aikana liian paljon kun lattialämmitys ei ole päällä.

Sitä en osaa sanoa miten paljon halvemmaksi tuo yösähkön käyttä tulee koska aina olen yösähköä tässä käyttänyt..
 
metalman sanoi:
tarkoitatko varaavalla lattialämmityksellä sitä että talossa on kivilattia johon lämpö "varastoituu" ? Meillä on laattalattiassa sähkölattialämmitys + varaava pienehkö takka. Käytetään yösähköä ja lämmitetään talvella takkaa lähes päivittäin. Ihan hyvin riittää lämpö tuolla yösähköllä eikä tarvia edes huudattaa lattialämmitystä, vaan ihan inhimillisesti lämmitetään. Jos takkaa ei käyttäisi, pitäisi lattialämmitystä pitää huomattavasti kovemmalla varsinkin kovilla pakkasilla, koska lämpö ehtii laskea muuten päivän aikana liian paljon kun lattialämmitys ei ole päällä.

Sitä en osaa sanoa miten paljon halvemmaksi tuo yösähkön käyttä tulee koska aina olen yösähköä tässä käyttänyt..
Click to expand...


Osittain on laattalattia, mutta käsittääkseni tuo varaava sähkölämmitys tarkoittaa sitä, että lämminvesivaraajaan voi sitä lämpöä varata esim. just halvemmalla yösähköllä.

Testailin eri sähkömuotoja tuolla vertaa.fi sivuilla. En kyllä luota siihen laskuriin ollenkaan. Sähköyhtiöiden sivuilla on ensinnäkin ihan eri hinnat, kuin tuolla laskurilla. Sitten se laskuri antoi yleissähköllä halvemmat sähköt kuin yösähkölle. Ja laskumuoto, joka etsii kaikista sähkömuodoista halvimman antaa kalliimman hinnan, kuin "vain ekoenergia" valinta...

Osaatko muuten arvioida teidän takan halkojen kulutusta mitenkään? Sillä mietin, että asuntoon kuuluu kaksi varastoa, josta toisessa voisi hyvin säilyttää polttopuita. Tietäis vähän arvioida paljon sinne pitäis puuta ladata talven varalle. Puulämmityksestä on kokemusta vain kesämökiltä, johon sitä mottimäärää ei voi mitenkään vertailla
 
no normaalin perheen normaali kokoisessa talossa kuluu polttopuuta se 10 mottia vuosi. jos siis lämmittää takkaa/leivinuunia sen 1-5xviikko lämmityskaudella. noin karkeasti yleistäen.

tuosta yösähkön käytöstä oon ite eri mieltä. yö ja päiväsähkössä on nykysellään niin pieni hintaero että kannattavampaa on pitää laatassa lämpö päällä koko ajan lämmityskaudella. laattaa kun varaa koko yön niin yösähköä menee melkein tai meneekin enemmän, kun päiväsähköä jos päiväsähköllä pitää laatan lämpimänä koko ajan. siten ei tarvitse termareitten olla niin kovallakaan, kun koko ajan on laatassa lämpöä. tämä on nyt sitten vain minun mielipide.
 
Yösähkö ei ole merkittävästi halvempaa juu (esim vaasan sähkö 5.22 vs 4.36 snt/kWh), mutta tuossahan juur sanottiin että on varaaja ja vesikiertoinen lattialämmitys. Sanoisin että yösähköä kannattaa käyttää jos on siihen valmiudet olemassa, käsittääkseni vaatii kaksi sähkömittaria ja kytkentähilppeet? Muutoin joutuu laskeskelemaan muutoskustannuksia jne.

Menisköhän itsellä 1-2 mottia puuta talven aikaan. Mutta en jaksa takkaa käyttää kuin kylmimpään aikaan ja silloinkin se on enemmän tunnelman luojana. 10 mottia alkaa olla suuruusluokka jos oikeasti puulla lämmittelee.
 
naapurin ukko polttaa 15 mottia vuoteen puuta vaikka sähkökaapelit on lattiassa. tuo on jo aika paljon tulisijassa polttaa, sillä tosin on useempi mut kuitenkin. kattilassahan tuo määrä ei ole mitään.

perhana luinko niin väärin tuon varaaja ja vesikietroinen kohdan. olin siinä uskossa, että kaapelit on lattiassa. my bad.

itse olen sitä mieltä, että lämmitysjärjestelmän tulee olla helppohoitoinen ja mukava käyttää eikä perustaminen saa maksaa maltaita. en jaks/ jaksaisi hakata halkoja kaikkia vapaita ja sohlata sen puurumban kanssa. useat tutut ketkä on rakentanu puhuu aina, että halkoja/puuta saa halvalla niin paljon tullaan puulla lämmittämään. väitän kuitekin, että se halkojen hakkaaminen alkaa jossain vaiheessa kyrsimään. jos aletaan uudelleen rakentamaan niin kaapelit tulee lattiaan ja kunnon tulisija. eristykseen ja tiiviyteen kiinnitetään enemmän huomiota. Ilppi ehkä mukaan. Osa on ilppifoorumilla on sitä mieltä ettei sitä kannata uuteen taloon heti laittaa. Meillä on ollu tässä uudesta lähtien kyllä. Mukavuutta lisää kovasti, etenkin kesän helteillä.

kulutusesta sen verran, että lämmitettäviä neliöitä on 106 ja kilowatteja menee 14500 vuoteen. asukkaita 5.
 
osahan tykkää puulla lämmittää - itse en koe talvella jokapäiväistä lämmitystä rasitteena. Jos puut saa halvalla tai ilmaiseksi niin onhan tuo ehdottomasti yksi halvimmista tavoista lämmittää, ellei halvin. Olettaen siis että ei koe sitä puurumbaa rasitteena.
 
toki tykkää. jokainen lämmittäköön millä haluaa. tarkoitin lähinnä sitä, että vaikka ne puut saa miten halvalla tahansa niin jaksaako sitä klapirumbaa miten pitkään. ite ostan puuni klapeina. mieluummin teen vapaa-aikanani muuta, leikin vaikka lasten kanssa ennemmin. noita asioita kannattaa miettiä pitemmällä tähtäimelläkin.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom