Remonttikysymyksiä ja -vinkkejä

[vilho_kanuuna]

Milläs sitä laminaattia on pesty? Ei se muuten niin tasaisesti kyllä kulu.

Imuroitu ja kostealla liinalla pyyhkäisty (ei siis varsinaisesti ole pesty millään).

Silloinen maahantuoja (oli nyt vaihtunut), ilmoitti että normaalia valosta johtuvaa vaalenemista. Katsottiin vaan että esim. työhuoneessa jossa käyttöä ei niin pajoa, mutta valoa samalla lailla kun muuallakin sauma oli edelleen tumma.

Pitääköhän tässä olla nykyiseen maahantuojaan yhteydessä vai onko järkevämpi heittää hanskat tiskiin?

edit. Niin ja takuuta laminaatilla pitäisi olla se 12 vuotta. Laminaatin mainoksessa oli ns. "aurinkomerkintä" eli pitäisi ihan valoakin kestää, eikä vaan pimeässä käyttää

 

[Deleted member 43228]

Kysäse maahantuojalta mitä tehdään ja jos ei onnaa niin suoraan valmistajalta. Jos siinä kerran takuu on, niin mitä se sit kattaa se selviää viimeistään valmistajalta.

 

[Aleksei]

Ongelma on hetkellinen. Putkissa kiukaan takana paikallaan oleva vesi kuumenee ja kun suihkun avaa, sieltä tulee pernaleen kuumaa vettä pari sekuntia. Se ei ole varsinainen ongelma minulle, mutten kyllä haluaisi, että kukaan muukaan asiasta tietämätön tai muistamaton joutuu kuumalle vedelle suotta alttiiksi. Jos muistaa laskea vettä 5 sekuntia lattialle, ei asiassa ole ongelmaa.

Yhdessä vuokramökissä oli suihku saunassa sisällä kun ei erillistä pesuhuonetta ollut. Suihkun vesiputket tuli kahden seinän kautta aivan katon rajassa. Polttariporukassa riistäytyi saunan lämmittäminen muutenkin käsistä niin tuli aika lämpimiä suihkuja otettua välillä.

 

[Carbon]

Paljonkohan putkiremontti mahtaisi kustantaa 90-luvun alun paritalolle, 130m^2? Meillä on kaksi kylpyhuonetta + vessa. Jostain olen lukenut jopa 1000€/m^2 pääkaupungin putkiremonteista, mutta nämä ovat pakko olla kerrostaloja jossa uusitaan valurautaiset viemäriputket ja kylpyhuoneet? "Nykyajan" muoviset viemäriputket tuskin kuluvat mihinkään eikä siksi tarvitse vaihtaa. Lisäksi käyttövesiputkille on suuressa osasa seiniä ontelot joihin pääsee käsiksi. Siellä missä ei ole, vedetään putket tietenkin pintavetona ja jätetään vanhat putket seinään. En ymmärrä, jos tuollainen operaatio voisi olla mitenkään erityisen kallis tai pitkäkestoinen? Tietenkin jos kylpyhuoneet remontoidaan, niin hintahaitari on eri.

 

[bodikettu]

Paljonkohan putkiremontti mahtaisi kustantaa 90-luvun alun paritalolle, 130m^2? Meillä on kaksi kylpyhuonetta + vessa. Jostain olen lukenut jopa 1000€/m^2 pääkaupungin putkiremonteista, mutta nämä ovat pakko olla kerrostaloja jossa uusitaan valurautaiset viemäriputket ja kylpyhuoneet? "Nykyajan" muoviset viemäriputket tuskin kuluvat mihinkään eikä siksi tarvitse vaihtaa. Lisäksi käyttövesiputkille on suuressa osasa seiniä ontelot joihin pääsee käsiksi. Siellä missä ei ole, vedetään putket tietenkin pintavetona ja jätetään vanhat putket seinään. En ymmärrä, jos tuollainen operaatio voisi olla mitenkään erityisen kallis tai pitkäkestoinen? Tietenkin jos kylpyhuoneet remontoidaan, niin hintahaitari on eri.

Jos uusit pelkät vesijohdot, niin hinta ilman uusia vesikalusteita olisi haarukassa 2000€-4000€, riippuu ihan mimmosen diilin saat putkifirman kanssa kyhättyä.

Ja ne 1000€ /neliö remontit tosiaan usein sisältää uudet viemärit ja vesijohdot ja sähköt ja koko kylpyhuoneen.

 

[mohla]

Mulla on edessä rintamamiestalossa kellariremppa ja samalla menee ainakin käyttövedet ja osassa kellarin lattian sisällä menevät viemärit uusiksi. Periaatteessa aika yksinkertainen putkisto, kun talon yhdelle nurkalle tulee vesijohto vesimittarille ja siitä putki kaukolämpökeskukselle. Keskukselta yksi veto kellarin pesutilaan sekä siitä ylös keittiölle ja yksi nousu keski- ja yläkerran vessoille. Kerrosalaa on se 241 m^2.

Viemärit samalla periaatteella eli kaksi pystynousua, mutta taloon on jo uusittu 90-luvulla muoviset pystyt viemäriputket ja vanha valurautaviemäriputki on valjastettu viemärin tuuletusputkeksi ja viety katolle asti. Kellarista löytyy myös toinen tuuletusputki, joka on ilmeisesti ollut tarkoitus viedä kellarin seinässä olevasta räppänästä pihalle tai verannan rossipohjan kautta ulos. Nyt putki törröttää vain reilun metrin mittaisena lattiasta eli mutka puuttuu viereiseen seinään. Tarviikohan tuota toista viemärin tuuletusputkea ylipäänsä olla, kun tuuletus on jo toteutettu katolle asti? Voisihan sen testata kokeilemalla puhaltaako vai imeekö se, jos sen johtaisi räppänään asti...

Kellarin lattiasta tulee menemään osa uusiksi ja samalla varmaan kannattaa vaihtaa siellä olevat viemärit, vaikka ovatkin 90-luvulla laitetut? Paljonkohan noilla 90-luvulla asennetuissa pystyssä olevilla viemäriputkilla olisi käyttöikä?

 

[Ampuhaukka]

90-luvun viemäreille on ns. tekninen käyttöikä 50 vuotta. Eli ei pitäisi olla hätää. Eri asia, jos ne on mekaanisesti vaurioituneet, tai muuten ottaneet osumaa. Jos on helposti uusittavissa, niin voi harkita, mutta ei kannata rakenteita avata noin uusien putkien takia.

Ylläoleva vieläpä koskee enimmäkseen vaakaviemäreitä ja pystynousujen kulmia. Suoria pystynousuja on suomessa yli 60 vuotiaita urani aikana tutkittu ja ei niissä mitään ongelmia tuppaa useinkaan olemaan.

Tuuletusviemärin kanssa vähän sama juttu - jos ei ole ongelmia, ei niitä ole. Mein määräykset antaa vähän turhankin varmat tuuletukset viemäreille, kun se "siphon"-efekti mikäliesuomeksi on kuitenkin aika vaikea isoilla viemärimitoituksilla. Mutta, jos sieltä tulee hajua, siihen voi laittaa alipaineventtiilin. Se on kyllä ruma, mutta ei sen rumempi kuin avoin pää..

 

[mohla]

Tämä olikin tuossa kellarin remontin suunnittelussa poikkeuksellinen "löytö", kun harvemmin nämä löydöt ovat positiivisia. Nuo kellarin lattian alla menevät putket varmaan osin nyt jäävät paikoilleen, mikäli ehjänä pysyvät lattioita purkaessa.

Tuossa WC:n lattiasta nousevassa tuuletusputken päässä onkin jonkinlainen alipaineventiili nyt ja katolla näyttäisi olevan vain suora putki. Jotenkin tuntuu turhalta, että toinen tuuletusputken pää siitä WC:n lattiasta tulee ylös, kun se vanha pystyputki tuulettaa katolle viemärin. Jotenkin vaikea maalaisjärjellä ymmärtää, miksi lappoamisen estämiseksi tarvisi kahta tuuletusta viemäriin, kun ne vielä lähtevät viemäristä noin 2m päässä toisistaan. Lappoaminen on varmaan tuo siphon-efekti?

 

[Carbon]

Meillä on sisäovi, joka on ruman kellertävän valkoinen. Ajattelin kokeilla maalaamista, mutta huomasin että jos laittaa maalariteippiä ja anta sen olla vähän aikaa ja repäsee pois, niin sen alta löytyykin ihan hyvä valkoinen väri. Samaten jos kynnellä rapsuttaa niin tulee esiin..

Olisihan mitään standardimenetelmää tuolle? Ei jaksaisi kynnellä rapsuttaa koko iltaa

 

[Razorblade]

Meillä on sisäovi, joka on ruman kellertävän valkoinen. Ajattelin kokeilla maalaamista, mutta huomasin että jos laittaa maalariteippiä ja anta sen olla vähän aikaa ja repäsee pois, niin sen alta löytyykin ihan hyvä valkoinen väri. Samaten jos kynnellä rapsuttaa niin tulee esiin..

Olisihan mitään standardimenetelmää tuolle? Ei jaksaisi kynnellä rapsuttaa koko iltaa

Kokeileppa ihan jotain rasvanpoistajaa ja semmosta suihkupesusientä missä on vähän karheutta Vanhemmissa taloissa varsinkin näkyy noita kellertäviä pintoja lähellä keittiötä, ei jaksa ilmanvaihto kokatessa siirtää kaikkia huuruja pois huonetilasta ja se kostea ilma & rasvakäry, yms. paska tarttuu sitten sinne seiniin ja oviin kiinni...

 

[Carbon]

Kokeileppa ihan jotain rasvanpoistajaa ja semmosta suihkupesusientä missä on vähän karheutta Vanhemmissa taloissa varsinkin näkyy noita kellertäviä pintoja lähellä keittiötä, ei jaksa ilmanvaihto kokatessa siirtää kaikkia huuruja pois huonetilasta ja se kostea ilma & rasvakäry, yms. paska tarttuu sitten sinne seiniin ja oviin kiinni...

Katsoin tarkemmin, mutta luulen tosiaan että tuo on ihan vaan päällemaalattu. Pitänee katsoa jos tuon saisi itse uudelleenmaalattua joksenkin järkevästi. Vähän hioisi hiekkapaperilla ja sitten vaan yksi maalikerros päälle.

 

[Carbon]

Asiasta toiseen... olen itse IT -alalla konsultointipuolella, joten rakentamis-/remontoimialueet ovat aika vieraita. Näin ulkopuolisena tuleekin mieleen muutama kysymys joka on askarruttanut:

1) Pitkään olen ihmetellyt missä on rakennusalan Apple tai Ikea? On hauska huomata miten erilainen maailma on tällä puolella vrt. omaan alaan. Esim. haluaisin maalauttaa portaat. Mistä löydän maalarin? Noh, kaverin mukaan paras on kysyä kaverin kaverilta joka ehkä tuntee jonkun eestiläisen joka ehkä voisi tehdä homman. What? Missä on se yksi puhelinnumero jolle soitan, ja joka on helposti tavoitettavissa. Eikä siis mikään lafka mallia mies ja kitara, vaan esim. globaali toimija, tai edes paikallinen toimija brändillä. Kaikki on pirstaloitua, mitään ei ole brändätty, mistään ei saa tietoa, asiakaspalvelu usein huonoa.

Hauskinta oli kun piti saada urakoitsijaa hulevesijärjestelmään liittymiseen. Netistä ei löytynyt yhtäkään toimijaa. Tai yhden löysin mutta tekevät lähinnä julkisen puolen hankkeita. Kysyin kaverilta, joka sanoi ettei nämä yleensä löydy netistä, vaan ilmoittavat sanomalehdissä/keltaisilla sivuilla. What? Sanoi että paras olisi löytää joku jolla on kaivinkone, ja sitten kysyä jos tuntee jonkun LVI -urakoitsijan, joka asentaisi pumpun, putket, yms. Itse pitäisi siis miettiä (eli tietää) mitä osuuksia tarvitaan, ja sitten aikatauluttaa/hankkia eri urakoitsijoita itse.

2) Miksi kaikki aiheeseen liittyvät ovat täysin paikallisia toimijoita? Kukaan taho ei ole luonut globaalia konseptia? Luulisi että on muutama best-practice rakentaa talo. Ilmeisesti asiat tehdään kuitenkin eri tavalla, riippuen maasta. Ilmasto on tietenkin erilainen, mutta rakennustekniikka ja standardit saattavat silti olla erilaisia vaikka verrokkimaan ilmasto olisi vastaavanlainen. Kaveri rakensi talon, ja kysyin että miten hän tietää miten talo tulisi rakentaa, eli mitkä ovat rakentamisen best-practices, miten homma aikataulutetaan, yms. Kuulemma mitään standarditapaa ei ole. Asiat suunnitellaan vähän oman mututuntuman mukaan, ja rakentaminenkin menee sitten lähinnä maalaisjärjen mukaan. Omaan alaan verraten, täysin vieras lähestymistapa näinkin isoihin asioihin.

Ylläolevan ei pitänyt olla pelkkä vuodatus, mutta koko alue askarruttaa erittäin paljon

 

[Deleted member 43228]

Rakennusala on sellainen sekametelisoppa että oksat pois. Itsekin ilmailualan standardeihin ja just eikä melkein -hommaan tottuneena on hieman ollut totuttelua, kun kaikki on vähän sinnepäin hyvää ja kokemus oikeasti merkkaa todella paljon. Yksi iso vitsaus on rakennusalalla koulusta suoraan valvoon tai johtaan hommia. Huhhuh.

 

[Windrammer]

Rakennusala nyt muutenkin on yksi eniten jälkeenjäänneistä aloista. Samalla tavalla hakataan vasaralla kasaan laudoista muotteja kuin 200 vuotta sitten, samalla kun joka vuosi keksitään uusia pätevyyskortteja ja turvamääräyksiä jotka tekevät työnteon mahdottomaksi.

 

[Ampuhaukka]

Joo, rakennusala on kyllä melkoisen sirpaloitunutta. Ns. "globaaleja" on noita isoja, YIT, Skanska, SRV, jne. Mutta nekin taitavat tehdä alihankintana työt - olisikin melkoinen sekametelisoppa, jos olisi kaikki työntekijät omia - pelkästään rakennuspuolen työvaiheita on kymmeniä.. Talotekniikkapuolella esim. Caverion + ARE + Bravida on niitä isoja "täyden palvelun" laitoksia, mutta eipä niistä ole iloa pieniin kohteisiin. Valitettavasti omakotitalo on niin mitätön hanke, että se ei kyllä innosta muita kuin isä-poika-hiace-firmoja.

 

[Carbon]

Olisin ihmeissäni, jos 10v päästä putkiremontteja ei saneerata parilla tonnilla, laittamalla kauko-ohjettava robotti putkistoon ruiskuttamaan non-stick ja itsestään kovettuvaa ainetta putkeen. Tai että taloja ei rakenneta täysin valmiista elementeistä muutamassa viikossa Tai sitten vasara ja naula vaan nätisti käteen ja paukutetaan menemään...

 

[Laardi]

Tai että taloja ei rakenneta täysin valmiista elementeistä muutamassa viikossa

Mitä noita talonvärkkäysohjelmia tullut katsottua niin Keski-Euroopassa tämä toimii jo. Elementteihin lyödään tapettia myöten tehtaalla ja paikalleen tönö nousee päivissä. Toki ilmasto helpottaa siellä.

 

[Laardi]

^ Esim: https://www.huf-haus.com/en.html

 

[Carbon]

Mitä noita talonvärkkäysohjelmia tullut katsottua niin Keski-Euroopassa tämä toimii jo. Elementteihin lyödään tapettia myöten tehtaalla ja paikalleen tönö nousee päivissä. Toki ilmasto helpottaa siellä.

Sillälailla

Voi hyvin olla että lähitulevaisuudessa jos tällä alalla tulee jokin Technology "disruption", niin talon kustannukset kokonaisuudessaan saattaa pudota murto-osaan nykyisestä. Saa nähdä tuleeko 3D printtauksesta tällainen vai ei. Onhan se aika hurjaa tänä päivänä että sitä kotia maksellaan eläkeikään asti.

No anyway, katsotaan mitä tulevan pitää.

 

[PormestariSisu]

20v sitten 5% pientaloista tehtiin elementeistä, nyt varmasti 90%, eli jotain kehitystä on tapahtunut. Lisää innovaatioita tulee kyllä koko ajan, esim http://www.vetokatto.fi/

Ala on vain hyvin vanhoillinen ja "kansan" mielipide tukee sitä. Ihmiset ihannoivat sata vuotta sitten tehtyjä taloja ihan avoimesti ja rintamamiestaloa pidetään maailman parhaana keksintönä.