Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Oliko jossain juttua maidottomista ruokavalioista? Vaihtoehtoja tuolle rahkalle haen, kun siitä on tuola keskusteltu, mut ei viiti spämmätä kisaajien ryhmiä?
Kerätäkseen noin yhden paunan eli suurinpiirtein 450 g (1 lb = 0,4535924 kg = 453,59 grammaa) kehon kudospainoa (eri asia kuin vedestä / nesteistä johtuva painonnousu) ihmisen täytyy laittaa suuhunsa 3500 kilokaloria enemmän kuin kuluttaa. Pudottaakseen yhden paunan eli about 450 g kehon kudospainoa ihmisen täytyy päinvastaisesti laittaa suuhunsa 3500 kilokaloria vähemmän kuin kuluttaa. (Suomeksi tai metrisysteemiin käännettynä 1 kg = n. 7700 kilokaloria)
Siksi ensimmäinen askel järkevän ruokavalion koostamisessa on selvittää montako kaloria keskimäärin päivässä tarvitsee tavoitteidensa saavuttamiseksi.
Keskimääräinen päivittäinen kalorikulutus on koomakulutuksen / peruskulutuksen (Basal Metabolic Rate) ja viikottaisen aktiivisuuden funktio.
Arvoidaksesi peruskulutuksesi on tärkeää tietää paljonko kehossa on itse asiassa lihaspainoa ja paljonko rasvaa. Jos et tiedä, koita saada jostain arvio. Kehonkoostumusmittaus, läskipihdit, laita kuva ja pyydä kokenutta porukkaa arvioimaan jne. Tätä rasvaprosentista saatua informaatiota käyttäen on helppo arvioida lihasmassa (lean body mass – LBM):
LBM = kehonpaino*(1-rasvaprosentti)
Esim.: 82 kg * (1-0,20 [20% rasvaa)] = 82*0,8 = 65,6 kg lihasmassaa
Arvoidaksesi peruskulutuksesi eli BMR:n, käytä Katch-McArdlen formulaa:
BMR = 370 + (21.6 * LBM in kg)
Esim: 370 + (21.6*65,6) = 1787 kcal
Seuraava askel on arvioida viikottainen aktiivisuus käyttämällä seuraavia ohjenuoria – Aktiivisuuskerroin (AK):
1.1 – 1.2 = Istumisaktiivuus (Toimistotyö ja vähän yleistä liikkumista. Tämä on monille opiskelijoille esim.)
1.3 – 1.4 = Kevyt aktiivisuus. (kevyttä päivittäistä liikkumista ja kevyttä urheilua 1-3 kertaa viikossa)
1.5 – 1.6 = Kohtalainen aktiivisuus (kohtalainen päivittäinen liikkuminen ja kohtalaista urheilua 3-5 kertaa viikossa)
1.7 – 1.8 = Korkea aktiivisuus (fyysisesti rankka elämäntyyli / työ ja rankkaa urheilua 6-7 kertaa viikossa)
1.9 – 2.2 = Erittäin korkea aktiivisuus (urheilijat kestävyysharjoittelussa tai erittäin rankka fyysinen työ melkein päivittäin)
Laskeaksi siis kaloritarveen, jolla kehon kudospaino ei putoa tai nouse, käytä seuraavaa laskutapaa:
Päivittäinen kaloritarve = BMR (eli peruskulutus) * Aktiivisuus
Esim. 1787*1.2 = 2144 kcal
Kun olet laskenut päivittäisen kaloritarpeesi, on tärkeää selvittää se käytännössä empiirisellä kokeilulla. Syö / juo / laita suuhusi ja niele alas arvioimasi päivittäisen kaloritarpeen verran tavaraa kahden (2) viikon ajan ja seuraa painon käyttäytymistä. Punnitse itsesi säännöllisesti ja aina samaan aikaan, esim. aamupaskan jälkeen. Seuraa esim. viikottaista keskiarvoa. Jos paino laskee, syö vähän lisää kilokaloreita ja jos paino nousee niin syö vähän vähemmän. Kun paino pysyy samana, olet saanut selville päivittäisen kaloritarpeesi.
Nyt kun kaloritarve on selvitetty ja riippuen siitä, että haluatko pitää painon paikallaan, pudottaa tai nostaa painoa, tee seuraava toimenpide:
Pitääksesi kehonpainon paikallaan, syö kaloritarpeen verran. Paino voi heitellä nesteiden seurauksena, mutta kudospainon pitäisi pysyä samana.
Pudottaaksesi painoa syö 10 % - 20 % vähemmän kuin yllälaskettu kaloritarve.
Nostaaksesi painoa syö 10 % - 20 % enemmän kuin yllälaskettu kaloritarve.
Seuraa painon käyttäytymistä punnitsemalla itsesi säännöllisesti, katsomalla peiliin, kuinka vaatteet sopivat päälle jne. ja tee muutoksia tarvittaessa joka toinen viikko.
Onko väliä niinkään syökö jasmiini/basmatinriisiä vai täysjyvää jos kuituja tulee muusta? Ainakin tuntuu et jasmiini on helpompi saada alas (isot määrät) kuin täysjyvää joka alkaa "turvottamaan" jos vetää esim. Lounaalla ja käyn iltapäivällä tekee treenin nii epämukava olo verrattuna jasmiiniin joka imeytyy nopeammin. Muilla mielipiteitä?
Jostain muistan lukeneeni, että hera noin 1-2h, soija 4h ja kaseiini 6-7h. En tiedä miten pitävät paikkaansa, ja mahtoiko lukemani teksti sijaita täälä pakkotoistolla, mutta mieleen on vain jäänyt nämä tunti määrät. :D
Miltä kuulostaa jos sanon, että vähintään toisen treenin kuluttamat kalorit?Jos treenaa 2 kertaa päivässä vs kerran päivässä, niin kuinka paljon enemmän päivässä pitäisi saada kcal?
Jos treenaa 2 kertaa päivässä vs kerran päivässä, niin kuinka paljon enemmän päivässä pitäisi saada kcal?
Pahoitteluni epäselvästä kysymyksestä, mutta jatkan siis vielä, että paljonko se nopeus on g/h teoreettisesti. Eli jos otan 25g maitoproteiinia eli käytännössä 20g kaseiinia ja 5g heraa vs. 25 g proteiinia valkuaisista. Heran imeytyminen on käsiittäkseni joku 10-12g/h.
Mihin tarviit tätä tietoa?
Kartuttaakseni tietämystäni. Oikeasti asialla ei ole varmasti käytännössä suurtakaan merkitystä, mutta mietin nyt lähinnä, kuinka pitkän lennon valkuainen kestää kropassa verrattuna esim. raejuustoon. Eli jos tempasen illalla puuron kanssa raejuustoa tai valkuaisia, niin tuleeko valkuaisilla kataboliapeikko aiemmin kylään kuin raejuustolla.
Yleisesti voidaan sanoa että kaikki syöty proteiini kiinteästä ruuasta imeytyy 3-4g/h riippuen vähän toki siitä mitä syödään kanssa..
Onko sulla tarkempaa tietoa noista eri proteiineja hajottavista entsyymeistä ja niiden suhteista? Tuo imeytyminenhän käytännössä antaa perusteen sille, että pitää käyttää useita proteiininlähteitä (ehkä jopa samalla aterialla). Jos tuo 3-4g/h pitää paikkaansa, niin esimerkiksi päivittäin voisi syödä maksimissaan 480g nautaa tai muuten osa tulee sulamattomana ulos. Tuskin se jäisi suoleenkaan, koska silloin vuoden aikana sinne kertyisi sitä aika monta kiloa... :D
Niin, kaikki syöty proteiini ei tosiaankaan mene kehossa ns. hyötykäyttöön lihaksille, yllätys? :D
...Kyse ei taida olla muutenkaan syödyn proteiinin määrästä, vaan myös lähteestä, ja siitä suhteesta millä prosentilla keho imeyttää tietyn proteiininlähteen kehossa. Tässä suhteessa kaikki ei ole samalla viivalla.. Yleisesti voidaan sanoa siis ruuasta saatavan proteiinin (eläintuotteet) imeytyvän 3-4 tai 3-5g/h vauhdilla. Viljatuotteista sitten vähän nopeammin.
Toki tuohon nopeuteen vaikuttaa ulkoisetkin tekijät, kuinka usein treenataan ja millä tavalla(hormonaaliset tekijät) jne.
Tuolla sun ajatusmallilla pitäisi juoda pelkkää nestemäistä heraa jos halutaan päästä sinne yli 200g proteiinia päivässä, joka sekin tyhjään elimistöön imeytyy sen 10g/h. Muuten osa jää käyttämättä? :D