- Liittynyt
- 18.4.2002
- Viestejä
- 7 425
Tästä sinä lähdit liikenteeseen:Eihän tässä puhuttu eliittitason kehonrakentajan treenistä vaan alunperin siitä, että onko progressioon pyrkiminen naturaalille pitkässä aikajuoksussa parempi kuin mättää joka kerta 100% pois. Mistään muusta tässä ei ole ollut kyse.
Pls Utti respond. :D Tää on niin päivän selvä fakta. Tässä on jo monta kertaa jengillä unohtunut se, että kokoajan on puhuttu naturaalista treenaajasta ja siitä lihaksen työmäärän kasvatuksesta (progressiosta) pitkässä aikaikkunassa.
Ja tuo on aivan liian rankka yleistys. Jos vaihtaisit sanan "natikka" esim. sanoilla "aloittelija" tai "intermediate-tason treenaaja", oltaisiin jo paremmilla vesillä. Tuo laskennallinen työmäärän lisäys nimittäin toimii parhaiten juuri treeniuran alkupuoliskolla, ensimmäisen about 10 vuoden aikana. Mutta jossain vaiheessa tuokin polku alkaa yleensä olla koluttu, ja pelkän kvantitatiivisen progression pakonomainen pidemmälle puskeminen alkaa tuottaa enemmän haittaa kuin hyötyä.Kukaan ei ymmärrä sitä progressiivisuuden tärkeyttä enää treenaamisessa. Team Sverigen älypoistreeneistä joka kerta on tullut joku muoti-ilmiö. Lihas ei kasva jos sille joka kerta tarjoaa saman määrän ärsykettä. Jos ekalla kerralla vedetään älypoistreeni niin ens kerralla pitää tehdä enemmän. Ja sitä seuraavalla vieläkin enemmän. Sitten ollaan siinä perinteisessä volyymiansassa kun lihas on tottunut jo kaikkeen mitä sille annetaan. Ei tää naturaaleille toimi. Tai jos toimii niin saman saisi aikaan vähemmälläkin. Uttikin viittasi fuengirolan treenipätkässä faktaan siitä, että tietty määrä työtä riittää saavuttamaan maksimaalisen kasvuärsykkeen ja sen jälkeen loppu syö vain palautumista. Jos kierrossa on kokoajan toista grammaa testoa viikossa ja siihen anaboliset päälle niin voihan se olla, että tommosella saa hyvää ja ehkä myös parasta tulosta aikaan. Natikalle tossa ei vaan ole järkeä.
Progressiivinen työmäärän lisäys ja plussakalorit on se juttu. Ei mikään jalkatreenikoomaverioksennustreenaaminen.
Oli kyseessä naturaali tai ei-naturaali, mitä pidemmälle kehonrakennustavoitteinen treeniura etenee, sitä suurempi merkitys alkaa olla treenin laadulla. Treenin laatu nimittäin toimii tietynlaisena "kertoimena" ulkoisesti mitattavan laskennallisen volyymin ja lopulta ihan solutasolla lihakseen päätyvän rasituksen välissä. Silmitön laskennallisen volyymin kasvatus paskalla laadulla kyllä johtaa myös lihakseen kohdistetun kasvuärsykkeen kasvamiseen, mutta paljon taloudellisempi (ja turvallisempi) tapa päästä jopa parempaan lopputulokseen on sen laatukertoimen kasvattaminen. Tuo laatukerroin toki on todellisuudessa mittauskelvoton black boxi, jonka sisällä vaikuttaa aika helvetisti eri asioita: liikevalinnat, liikejärjestys, ulkoinen suoritustekniikka, ulkoinen mekaaninen asento, sisäinen suoritustekniikka, ns. sequential activation, mind-muscle connection, agonistien ärsytyskynnykset, metabolinen rasitus ja sen clearaus sarjan/treenin aikana, happivaje, origon ja insertion välinen tensio ja sen yhtäjaksoinen vs. kumulatiivinen kesto, ns. tuloksekkaiden toistojen määrä, jne. Näihin faktoreihin keskittyminen on pitkään treenanneelle huomattavasti tehokkaampi tapa lisätä kasvuärsykettä, kuin esim. pyrkimys kasvattaa maven 5x5-sarjapainoja 250 kilosta 300 kiloon.