Palkkasi?
- Keskustelun aloittaja black
- Aloitettu
- Liittynyt
- 11.10.2006
- Viestejä
- 3 292
Meinaatko, että 4 keur palkasta jää vain 2 keur käteen? Ei kyllä pidä paikkaansa. Kyllä se vielä lähemmäs kolmea menee.
- Liittynyt
- 11.10.2006
- Viestejä
- 3 292
Ne ovat nimenomaan työnantajan työntekijästä maksamia sivukuluja, eli ei niitä siitä palkasta enää peritä, mutta lisäävät työnantajan kokonaiskustannusta.
Työnantajan sivukulut | Palkkaus.fi
- Liittynyt
- 23.3.2005
- Viestejä
- 513
- Ikä
- 36
Kyllä työnantajan pidättämän osuuden TyEL:stä voi huomioida, kun miettii omaa kokonaisveroastetta, mutta ei sitä voi tuolla tavalla vähentää omasta palkankorotuksesta. Jos työnantaja lupaa 1400€ palkankorotuksen, tulee korotus bruttopalkkaan tuolla suuruudella ja työnantajalle se maksaa kuukaudessa n. 1700€ (huomioimatta lomarahoja, sairaspäiviä, yms.). Ja tuosta 1400€ pitäisi siis kaikissa tapauksissa jäädä käteen vähintään 600€. Lisäksi käytännössä sivukuluissa ei Suomessa ole minkäänlaista progressiota, vaan samalla prosentilla kaikkia (paitsi tietyn ikäisille korkeammat TyEL, mutta toisaalta yli 63v ei tarvitse maksaa TVM). Työnantaja voi palkkasumman noustessa joutua korkeampaan maksuluokkaan, mutta siinä ei kyllä yleensä vielä yhden hlön pieni palkankorotus kesää tee.
Marginaaliveron maksimi olisi oikeudenmukaisesti n. 40% ja vielä 50% voisi jotenkin hyvinvointiyhteiskunnassa hyväksyä, mutta kyllä nykyjärjestelmä sorsii aika pahasti niitä, jotka sitä todellisuudessa pyörittävät. Yhtälö on vaikea, koska pienituloisten veroja on melko vaikea nykyisellä kustannustasolla korottaa ja yritys- ja kulutusverojen korotuksilla on omat negatiiviset kokonaisvaikutuksensa. Vaihtoehdoksi jää julkisten menojen merkittävä lasku ja eläkkeissä suurempaan "omavaraisuuteen" siirtyminen ja tämäkin on nykyjärjestelmässä hyvin vaikea toteuttaa. Hyvä kuitenkin, että nuoremmat polvet ovat jo selkeästi alkaneet ajattelemaan eläkemaksuista veroina, koska niitä ne käytännössä tässä tilanteessa ovat.
Marginaaliveron maksimi olisi oikeudenmukaisesti n. 40% ja vielä 50% voisi jotenkin hyvinvointiyhteiskunnassa hyväksyä, mutta kyllä nykyjärjestelmä sorsii aika pahasti niitä, jotka sitä todellisuudessa pyörittävät. Yhtälö on vaikea, koska pienituloisten veroja on melko vaikea nykyisellä kustannustasolla korottaa ja yritys- ja kulutusverojen korotuksilla on omat negatiiviset kokonaisvaikutuksensa. Vaihtoehdoksi jää julkisten menojen merkittävä lasku ja eläkkeissä suurempaan "omavaraisuuteen" siirtyminen ja tämäkin on nykyjärjestelmässä hyvin vaikea toteuttaa. Hyvä kuitenkin, että nuoremmat polvet ovat jo selkeästi alkaneet ajattelemaan eläkemaksuista veroina, koska niitä ne käytännössä tässä tilanteessa ovat.
Mitä eroa on työntekijän ja työnantajan eläkemaksuilla? Käytännössä ei niin yhtikäs mitään. Työnantaja kun maksaa ihan samalla tavalla ne työntekijän ja työnantajan maksut ennakonpidätyksissä. Joku maksu voi mennä vähän eri kautta, mutta samassa Byroslaviassa pysytään koko ajan.
Työnantajan maksut ovat samalla tavalla prosenttiosuus palkasta kuin työntekijänkin maksut, mutta ne lasketaan "bruttopalkan" päälle. Eli aidot bruttotulot nousevat, kuten nousee myös verojen ja veroluonteisten maksujen määrä. Esimerkki linkkaamastasi artikkelista:
Eli kun kukin laskee omaa todellista veroprosenttiaan, käteen jäävä tulo pitää jakaa tällä. No OK, tapaturmavakuutus ei ole vero (vaikka sekin on lakisääteinen), eli 2% voi pienentää nimittäjää. Nuo muut työnantajamaksut ovat todellisuudessa työntekijältä piilotettuja tuloveron muotoja. Sellainen on muuten myös "vapaaehtoinen" työttömyyskassan jäsenmaksu, koska ansiosidonnainen kuitenkin rahoitetaan verotuloin.
Jos tämä himmeli oikeasti kestäisi päivänvalon, mitään erillisiä työnantajamaksuja ei olisi, vaan palkkakuitissa olisi rehellisesti bruttopalkka ja siitä vähennetyt verot. Koska tuo bruttopalkka alkaa olla lähempänä sitä työn tuottavuutta, joka jokaisen pitäisi kuukausittain vähintään työsuorittaa työnantajalleen. Työllistäminenkin olisi helpompaa, sillä työnantaja selviäisi kahdella tilisiirrolla: yksi työntekijälle ja toinen verottajalle. Samalla päästäisiin eroon eläkeyhtiöistä.
Sotkin hieman termejä, eli 4000k€ bruttopalkka tarkoitti tässä tilanteessa tilinauhassa olevaa. Käytännössähän tuo on n. 4800€/kk, josta työnantaja maksaa ensin vajaan tonnin, sitten työntekijälle näkyy 4000€, josta lähtee verot ja lopulta käteen jää jotain 2700-2800€. Tajusin myös, että aiempaan laskelmaani taitaa tulla n. 6 % virhe, koska tulovero lasketaan sen jälkeen, kun sivumaksut on jo otettu pois, eli prosentteja ei voi vain laskea suoraan yhteen. Noh, suuruusluokka on oikein, mutta absoluuttiset arvot hieman väärin, eli sanoma säilyy samana, vaikka 50 % veroaste lienee vasta jossain lähempänä 5000€/kk palkkakuitissa näkyviä tuloja (työnantajalle yli 6000€) ja ylimmässä tuloluokassa kokonaisveroaste taitaa olla "vain" kaksi kolmannesta eikä kolme neljännestä.
- Liittynyt
- 11.10.2006
- Viestejä
- 3 292
No eroavat esimerkiksi sillä, että niitä ei voi laskea niin, että puhutaan "työntekijän palkasta" (olkoon vaikka mainittu 4000 eur), josta vähennetään pakolliset maksut. Työnantajan osuutta ei vähennetä tuosta, vaan se tulee mainitsemallasi tavalla sen lisäksi, eikä näy esimerkiksi palkkalaskelmalla. Kirjanpidossa näkyy. Ne eivät myöskään liity siihen, että mitä palkasta jää käteen, ellei käytä bruttopalkkana sitä bruttopalkka+työnantajan sivukulut. Bruttopalkka on vakiintunut termi kattamaan sitä summaa, joka palkkanauhalla näkyy.
Toki se, että työnantajan maksamat sivukulut eivät näy palkkanauhalla, hämää monia siinä, että mikä on oikeasti työnantajan kustannus mistäkin työntekijästä. Hervoton rahankeruuhimmelihän tuo on, mutta eiköhän siihen tuleva hallitus keksi vielä vähän lisää muuttujia, että saadaan maksatettua työtä tekevillä toisten kotona makaaminen.
- Liittynyt
- 4.1.2003
- Viestejä
- 1 721
Provisiopalkkaiset, miten teette verotuksen kanssa? Koko vuoden kikkailen uutta verokorttia tulojen mukaan vai kiinteällä prosentilla ja loppuvuodesta korjaus? Samalla koko vuosi ja sen mukaan mätkyt/palautukset?
Lopputulos kaikissa sama loppujen lopuksi mutta mietin vaan että miten muut?
Lopputulos kaikissa sama loppujen lopuksi mutta mietin vaan että miten muut?
Itsellä kiinteä pohja ja sen päälle provisiot + kokouspalkkiot ja muut bonukset. Heitin alkuvuodesta vähän puoli läpällä turhan korkean rajan. Nyt tuossa laskeskelin juhannuksena, että joudun sen yhen 10 tuhatta nostaa entisestään ettei tartte mätkyjä maksella.
Työntekijällehän nuo eläkemaksut on tarkoitettu. Ehdottomasti pitäisi koko summa olla palkkanauhalla bruttopalkassa. Sitten alkaisi ihmiset kyselemään mihin ne rahat oikein häviää, 15% itelle, 85% nykyisille eläkeläisille. Sehän ei oikeasti ole eläkemaksu koska menee muille suurimmaksi osaksi, vaan pikemminkin valtava lisävero.
- Liittynyt
- 15.2.2011
- Viestejä
- 534
- Ikä
- 49
Vaimolla sama. Arpoo alkuvuonna summan ja korjailee sitten vuoden varrella tarvittaessa. Ja se eka arvio mielellään yläkanttiin.
12 vuotta myöhemmin. Olen päivitellyt tänne edistystä tasaisesti kyllä. Paljon työtä ja kouluja AMK:n jälkeen. Tuuriakin on ollut.
Kansainvälisessä yrityksessä johtoryhmätason tehtävässä. Ei Suomessa.
Peruspalkka brutto +20.000 €/kk + erinäiset bonusjärjestelmät tuottavat max. 40% lisäansiomahdollisuuden.
Penkiltä nousee just sata viel ;)
- Liittynyt
- 1.3.2003
- Viestejä
- 4 493
Kovaa urakehitystä, gongratz! Osaatko yhtään arvioida, mikä on tilanne työtuntien suhteen?
Kiitos. Työ on harrastus joka vie mukanaan. Tein enemmän työtunteja uran alussa. Työ on luonteeltaan niin erilaista nyt. En pysty laskemaan työtunteja selvästi, koska aina ollaan töissä tarpeen vaatiessa.
En ns. konttorilla ole koskaan näön vuoksi pitkiä päiviä. Sähköpostia luen aina hereillä ollessa. Puhelimeen vastaan aina mahdollisuuksien mukaan. Hyvä eritellä tunnetut numerot, ja kaiken maailman vieraat maakoodinumerot, jotka kuunnellaan vastaajasta myöhemmin ja soitetaan takaisin tarpeen mukaan. Yöllä puhelin on aina kiinni.
- Liittynyt
- 1.3.2003
- Viestejä
- 4 493
Lueskellessani mielenkiinnosta @keitto vanhoja posteja palkkakeskustelussa, tuli vastaan omatkin. Ne hommat mitä joskus 2011 aloitin 9e/h, lopetin esimiesasemassa muutaman vuoden jälkeen 14,5e/h palkalla. Esimiesasemaan pääsyyn meni aikaa alle vuosi. Jatkuva kiire ja stressi, ei mahdollisuutta nousta ylemmäs, ei mahdollisuutta korkeampaan palkkaan.
Tuon jälkeen vaihdoin alaa ja saavutin 2700e/kk+päivärahat palkan töissä, missä stressitaso oli oikeasti nolla. Ikinä ei tarvinnut vapaa-aikana edes miettiä töitä. Tosta seuras sitten ihan puhdasta kyllästymistäkin ja nyt sitten takaisin teollisuuden parissa ns uudestaan uran alussa.
Alku 2700e/kk ja koeajan jälkeen 3000e/kk jo sovittu. Ylityöt maksetaan tunti tunnista ja kerran vuodessa mahdollisuus bonukseen. Halvalla meni joo, mutta näen ton sijoituksena tulevaisuuteen kun saa käyttää päätään, työnantaja tukee kouluttautumista työn ohessa ja ylenemismahdollisuuksiakin on.
Tuon jälkeen vaihdoin alaa ja saavutin 2700e/kk+päivärahat palkan töissä, missä stressitaso oli oikeasti nolla. Ikinä ei tarvinnut vapaa-aikana edes miettiä töitä. Tosta seuras sitten ihan puhdasta kyllästymistäkin ja nyt sitten takaisin teollisuuden parissa ns uudestaan uran alussa.
Alku 2700e/kk ja koeajan jälkeen 3000e/kk jo sovittu. Ylityöt maksetaan tunti tunnista ja kerran vuodessa mahdollisuus bonukseen. Halvalla meni joo, mutta näen ton sijoituksena tulevaisuuteen kun saa käyttää päätään, työnantaja tukee kouluttautumista työn ohessa ja ylenemismahdollisuuksiakin on.
- Liittynyt
- 27.6.2004
- Viestejä
- 1 139
Nojoo itselläni juuri aika vastaavanlainen tilanne, kun vaihdoin työpaikkaa ja palkka nousi n. 1200€/kk. Jäisiköhän käteen jotain 500-600€. Kyllähän tuon palkankorotuksen ottaa vastaan enkä mielisi mennä takaisin edelliseen, mutta itselläni tulee mieleen että on jonkinlaisessa 'sweet-spot' kohdassa juuri nyt. Eli en ota mitään isoja harppauksia stressitasossa, ellei puhuta jo parin tonnin nettokorotuksesta/kk.
