Pakkislaisten omia treenivideoita

Predatori sanoi:
Mun mielestä normaalia että pystäri lähtee rinnalta nopeasti ja hidastuu tuohon "ongelma" kohtaan. Pystärin alkukohta on vaan niin helppo. Kilot alkavat tuntua vasta kun tanko on pään yläpuolella. Vauhtipunnerruksessa sama näkyy vielä selvemmin. Stoppi tulee vain hiukan ylempänä.
Click to expand...
Toki, mutta yhtä lailla sitä kohtaa voisi treenata vaikka normaalia olisi. Mulla tuo hidastuminen on kanssa hieman vielä korostunut, jos katsoo penkkiä/pystäriä
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
mitään nostovaiheen hidastumista tms kuolokohtia ei kyllä "normaaleina" sais pitää, vaan niistä pitäs yrittää eroon hetimiten. nostojen analyysin peruskamaa ja kehityksen selkee este liikkeessä kuin liikkeessä.
 
jto sanoi:
mitään nostovaiheen hidastumista tms kuolokohtia ei kyllä "normaaleina" sais pitää, vaan niistä pitäs yrittää eroon hetimiten. nostojen analyysin peruskamaa ja kehityksen selkee este liikkeessä kuin liikkeessä.
Click to expand...

Juuri näin! Itellä käynyt esim penkin kanssa nyt se että ennen oli heikkokohta aika lopussa, viimeiset 10cm tuotti tuskaa ja siinä nosto ihan pysähtyi ja välillä sain sen liikkeelle, välillä en, nyt keskittynyt siihen, niin huomannut että heikkokohta hiukan siirtynyt alemmaksi. Toki se ei nyt ole niin paha, mutta selkeä hidastuminen tulee tuossa aika lähellä noston keskivaihetta itelle nyt, eli jatkossa painotusta enempi siihen.
 
Toki on erilaisia vahvuuksia ja heikkouksia nostoissa ja lihasryhmäkohtaisessa voimantuotossa, mutta mielestäni punnerrusliikkeissä pitkät vipuvarret omaavilla henkilöillä usein se loppuojennus tai noston puoliväli voi olla se heikoin kohta. Kun taas ns penkkaajatyypeillä, joilla liikerata on lyhyt, on yleisempää se, että tanko jää jo rinnalle tai muutama sentti irti rintakehästä. Ja loppu tulee helpommin.

Minä oon pitkäkätinen ja en kovin paksu penkkaajaksi, niin kyllä se loppuojennus on aina ollut se murheenkryyni. Maksimileveällä otteella tosin ei niin voimakkaasti ongelma kuin kapeammilla otteilla. Penkkipaidoista en ikinä saanut juuri mitään irti vaikka harjoittelu tähtäsi siihen sillonkuin ei ollut raw-kisoja olemassakaan vielä ipf:ssä. Toki siihen vaikutti myös se, että pitkillä välityksillä ei voi käyttää kovin jäykkää varustetta, kun muuten ei saa rintaan tulemaan mitään. Eikä paita silloin avusta ylös asti vaan se tangon liike-energia ehtii hyytyä ennen lukitusta. Jos voimareserviä ei siellä lopussa ole, niin huono se silloin kovin suuria "ylirautoja" on nostaa.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
_MrSiima sanoi:
Toki on erilaisia vahvuuksia ja heikkouksia nostoissa ja lihasryhmäkohtaisessa voimantuotossa, mutta mielestäni punnerrusliikkeissä pitkät vipuvarret omaavilla henkilöillä usein se loppuojennus tai noston puoliväli voi olla se heikoin kohta. Kun taas ns penkkaajatyypeillä, joilla liikerata on lyhyt, on yleisempää se, että tanko jää jo rinnalle tai muutama sentti irti rintakehästä. Ja loppu tulee helpommin.

Minä oon pitkäkätinen ja en kovin paksu penkkaajaksi, niin kyllä se loppuojennus on aina ollut se murheenkryyni. Maksimileveällä otteella tosin ei niin voimakkaasti ongelma kuin kapeammilla otteilla. Penkkipaidoista en ikinä saanut juuri mitään irti vaikka harjoittelu tähtäsi siihen sillonkuin ei ollut raw-kisoja olemassakaan vielä ipf:ssä. Toki siihen vaikutti myös se, että pitkillä välityksillä ei voi käyttää kovin jäykkää varustetta, kun muuten ei saa rintaan tulemaan mitään. Eikä paita silloin avusta ylös asti vaan se tangon liike-energia ehtii hyytyä ennen lukitusta. Jos voimareserviä ei siellä lopussa ole, niin huono se silloin kovin suuria "ylirautoja" on nostaa.
Click to expand...

Jep, tuosta syystä ne apuliikkeet on järkevää valita tarpeiden mukaan. Jos lyhytkätisellä jää tanko rinnalle, sitten apuja sinne alaosaan.

Loppuosaan hyviä on juuri lankut, pinnapenkit jne. Niillä ite sain hyvin järkeä tuohon noston yläosan vaikeuteen.
 
JP Fux sanoi:
Jep, tuosta syystä ne apuliikkeet on järkevää valita tarpeiden mukaan. Jos lyhytkätisellä jää tanko rinnalle, sitten apuja sinne alaosaan.

Loppuosaan hyviä on juuri lankut, pinnapenkit jne. Niillä ite sain hyvin järkeä tuohon noston yläosan vaikeuteen.
Click to expand...

Jep ja yksilöllistä sekin millä apuliikkeillä on hyvä siirtovaikutus siihen itse lajisuoritukseen/tekniikkaan. Lankut ei minulla jostain syystä toimineet, mutta täydellä liikeradalla tehtävät loppuosaa ylikuormittavat penkkivariaatiot paremmin. Eli esim vastuskumit lisänä tai slingshot-punnerrukset. Lisäksi kapea lattiapunnerrus tai kapea penkki ns leijustopilla. Kun sillä saa eliminoitua sen voimakkaan rinnaltalähdön. Lattiapunneruskin kapealla otteella jää mulla sen n. 5-7cm irti vartalosta, johon uskon sen tehon perustuvan. Ja kulmakivenä ihan yleinen massan hankinta ojentajiin. Raskaat dipit, ranskalaiset, JM's pressit jne. Tietenkin se liikekohtainen voima tehdään sitten penkkivariaatioilla, mutta helpompi sitä voimaa sieltä on irrottaa, jos ojentajissa on mitä hermottaa.
 
_MrSiima sanoi:
Jep ja yksilöllistä sekin millä apuliikkeillä on hyvä siirtovaikutus siihen itse lajisuoritukseen/tekniikkaan. Lankut ei minulla jostain syystä toimineet, mutta täydellä liikeradalla tehtävät loppuosaa ylikuormittavat penkkivariaatiot paremmin. Eli esim vastuskumit lisänä tai slingshot-punnerrukset. Lisäksi kapea lattiapunnerrus tai kapea penkki ns leijustopilla. Kun sillä saa eliminoitua sen voimakkaan rinnaltalähdön. Lattiapunneruskin kapealla otteella jää mulla sen n. 5cm irti vartalosta, johon uskon sen tehon perustuvan. Ja kulmakivenä ihan yleinen massan hankinta ojentajiin. Raskaat dipit, ranskalaiset, JM's pressit jne.
Click to expand...

Lankuissa voi tulla monella sitä että se tekniikka muuttuu liikaa ja otetaan liike-energiaa mukaan. Mm Dave Tate(?) tais sanoa että kun hän teki lankkuja, hän teki niitä väärin ja oppi niissä hyödyntämään sitä lankkua "väärin".

Leijustopit on tosi hyviä joo eri kohdissa ja noita voi lankuissakin hyödyntää jos on sitä ongelmaa että nosto alkaa niiden kaa liikaa elää. Tuossa versiossa se lankku toimii vaan siis syvyysmittarina kun sentti ennen lankku stoppailee.
 
jto sanoi:
mitään nostovaiheen hidastumista tms kuolokohtia ei kyllä "normaaleina" sais pitää, vaan niistä pitäs yrittää eroon hetimiten. nostojen analyysin peruskamaa ja kehityksen selkee este liikkeessä kuin liikkeessä.
Click to expand...


Jos pystypunnerruksessa nosto pysähtyy päälaen kohdalla kuin seinään, niin mikä neuvoksi?
 
kierojalka sanoi:
Mitä luulet, et tulis kisoissa penkistä noilla pohjilla ja koska kisaat leuanvedossa?
Click to expand...
215kg uskallan väittää että tulisi, kun teen 95% treenistä jokaisen toiston stopilla. Mulla kisatyylistä raskaimmalta tuntuu start komennon odottaminen kädet suorana. Stoppi ei mulle mikään ongelma ole koska 90% toistoista teen treeneissä stopilla.

Leuanvedossa kisaaminen menee ensi vuodelle, koska en 26.10 Hyvinkäällä järjestettävään lisäpainoleuanvetokisaan pääse. Silloin on maailman suurin otevoimakilpailu mihin olen osallistumassa. Ensi vuodesta tulee kisojen suhteen helvetin kiireinen.
 
Jos pystypunnerruksessa nosto pysähtyy päälaen kohdalla kuin seinään, niin mikä neuvoksi?
[/QUOTE]
Minä lähtisin kehittämään rinnalta lähtöä räjähtävämmäksi. Mitä räjähtävämpi lähtö, sitä ylemmäksi kuolokohta nousee ja suoritus helpottuu. Itsellä pystypunnerukset vahvin liike. Näkisin että räjähtävä lähtö on siihen iso syy. Puoliväliin asti tanko nousee "ilmaiseksi". Ehkä pitkä nyrkkeilyn harrastus on auttanut räjähtävään voimaan.
 
rinnaltalähtö stopeilla ja aina nostetaan täysillä oli rautaa vähän tai paljon, sarja lyhyt tai pitkä. selkeetä apua tuo kuolokohta kuitenki tarvii ja hyviä apuja on 1-3s stopit siinä ilkeimmässä paikassa. joko normaalisti toistot rinnalta ja aina nostovaiheessa stoppi tai sitten pelkkiä osatoistoja yläosalle.
 
mywor: ootko kokeillu kovia ylirautoja pelkästään parin sentin irrotuksella telineestä käsille? käytännössä sun tasolla 240-260kg luokkaa. 3x5s semmosia kerran pari viikossa ja pitäs toi alkuasento jämäköityä selkeesti. älä pidä kyynärpäitä lukossa, mutta mitään punnerteluakaan ei siis tehdä. semmosta hermostoaktivaatiota tietyllä tasolla tämmönen.
 
jto sanoi:
rinnaltalähtö stopeilla ja aina nostetaan täysillä oli rautaa vähän tai paljon, sarja lyhyt tai pitkä. selkeetä apua tuo kuolokohta kuitenki tarvii ja hyviä apuja on 1-3s stopit siinä ilkeimmässä paikassa. joko normaalisti toistot rinnalta ja aina nostovaiheessa stoppi tai sitten pelkkiä osatoistoja yläosalle.
Click to expand...
Juurikin näin tuon räjähtävyyden kanssa. Aina kannattaa nostaa räjähtävästi oli kilot mitä tahansa. Yllättävän paljon näkee diesel nopeus punnertajia salilla. Selkeä kehitys kohta monelle voimailijalle.
 
monesti sarja vain käydään läpi ja keskitytään enemmän sarjatiukkuuteen, vaikka isompi fokus tulis olla toistotasolla joka ainoa kerta.
 
jto sanoi:
mywor: ootko kokeillu kovia ylirautoja pelkästään parin sentin irrotuksella telineestä käsille? käytännössä sun tasolla 240-260kg luokkaa. 3x5s semmosia kerran pari viikossa ja pitäs toi alkuasento jämäköityä selkeesti. älä pidä kyynärpäitä lukossa, mutta mitään punnerteluakaan ei siis tehdä. semmosta hermostoaktivaatiota tietyllä tasolla tämmönen.
Click to expand...

Pari kertaa tällä kaudella tein itseasiassa ennen työsarjoja, mutta otin vaan parhaimmillaan 220kg. Tarkoitus on jatkossa ottaa enemmänkin ylirautoja käsille.

Edelleen toi 200kg on aika mörkö mulle, koska todella vähän on tullut +200kg rautoja otettua ja kovin kakkonen on ollut 195kg:lla. Ehkä kertoo siitä miten "tärkeetä" failureen meneminen on voiman kasvatuksessa.
 
noita kannattaa ottaa vasta työsarjojen jälkeen. 200 on mörkö monesti ihan tasalukuna, vaikka sen jo olis nostanutki. failure penkissäkin sopii aika harvalle. mulla niitä tulee harvalle edes testitreeneissä tai kisoissakaan. isompia rautoja pitäs käsitellä sit muuten (lankut jne) tai rakentaa sille tehontuotolle muita lisäkriteerejä. itseluottamustakin ajatellen.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom