Pakkiksessa paljonki kirjatoukkia?

[Karttunen]

Mä luen oikeastaan ihan laidasta laitaan, mutta viimeisen kahden kuukauden aikana on tullut luettua mm. Dave Pelzer - Pimeän poika, Miika Nousiainen - Vadelmavenepakolainen, Tuomas Vimma - Gourmet. Kaikki ihan ok, ei nyt mitään mullistavia, paitsi Pimeän poika oli kyllä aika... no koskettava ja pisti ajattelemaan.

Haa, joku muukin on lukenut tuon! Se on oikeasti todella hauska kirja, suosittelen.

Tällä hetkellä lukemista odottavat mulla Henning Mankellin uusin sekä Olli Jalosen Hotelli eläville.

 

[Huppe]

Ikinä en oo lukenu.

 

[Sepi80]

Minä kanssa tunnustaudun jonkin asteiseksi friikiksi, ainakin sen suhteen, että kaikki kirjat pitäisi saada omaan hyllyyn. Nytkin siellä odottelisi noin kaksi hyllymetriä lukematonta kirjallisuutta, pääasiassa dekkareita kylläkin. Mitä sotkuisempi ja monimutkaisempi juoni kirjassa on, sen parempi. Esim. Ludlumin maailmanlaajuiset vakoilusysteemit, Dan Brownin salaliittoteoriat ja Remeksen kotimaiset vakoiluhommelit iskee!
Lukemiseen minulla on sellainen on/off -suhde, joskus istun pari viikkoa joka ilta nenä kirjassa ja välillä menee pari kuukautta, etten edes avaa kansilehteä. Viime aikoina on muutenkin pitänyt pitää kuivaa kautta kaunokirjallisuudesta: tuli aloitettua opiskelu työn ohella ja kaikki lukuenergia pitäisi käyttää hieman tietopitoisemman kirjallisuuden tavaamiseen..:(

 

[apulus]

Täältä löytyy kans kirjatoukka. Suomenkieliset ja englanninkieliset kirjat menee alas.

 

[Destry]

Kuljen usein nenä kirjassa. Silloin, kun luen, en todellakaan näe tai kuule yhtään mitään. Siis oletuksella, että keskityn ja teos on mielenkiintoinen ;)

Parin viime kuukauden aikana on tullut taas valuttua vampyyrikirjojen puolelle. Stephenie Meyerit luettuna tietenkin, mut lisäksi koukuttauduin laatusarjaan The Black Dagger Brotherhood, jonka kirjoittaja on J.R. Ward. Seuraavaksi pitäisi vetää läpi True Blood-kirjat, Dead until Dark on luettuna jo.

Luin kesällä muuten Douglas Prestonin ja Lincoln Childin teoksen Ihmeiden Kabinetti. Oli varsin mielenkiintoinen opus! Tuli sekin ahmittua eräänä lauantaina kokonaan Ehkä vähän turhan pitkälle meni osa kirjan ratkaisuista, mutta suosittelen kyllä erittäin lämpimästi.

Annoin mahdollisuuden kirjalle nimeltä "Molemmille poskille" (en muista kirjailijaa, sori. oisko ruotsalainen ollut), ja se oli kyllä vielä huonompi, kuin mitä kansikuva lupasi. En olisi ikimaailmassa lukenut loppuun, ellei olisi ollut niin tavattoman tylsä junamatka.

Uusin Patricia Cornwell odottaa hyllyssä lukijaa, samoin Jens Lapiduksen Rahalla saa. Ärsyttävää, miten koulu haittaa mun harrastusta pakottamalla lukemaan jotain muuta! :D

Niin ja siis... Mun ei todellakaan pitäisi olla töissä kirjakaupassa. Palkka menee sinne.

 

[antibodari]

Joka päivä tulee luettua se 2-4 tuntia. Paras tulos taisi olla 500 sivua yhdellä istumalla:D

 

[sporteme]

Täällä on yksi. Yöpöydällä 6-7 kirjaa odottamassa ja nyt on menossa vajaa 1000 sivuinen Hitler. Suosittelen kovasti sille, jota kiinnostaa historia ja se, miten ihmeessä vetelehtivä, köyhä ja epäonnistunut maalari pääsee ensiksi valtaan ja sitten saa koko Saksan mukaansa järkyttäviin tekoihin.

 

[Hippa]

Mä rakastan lukea myös. Into alkoi noin 7-8-vuotiaana, kun olin ensimmäistä kertaa kirjastossa ja lainasin sieltä Vihreä varis -sarjan kirjan. Luin hirveästi kaikenlaista ala-asteikäisenä. Yläasteella ja lukiossa into vähän väheni, mutta jatkui kuitenkin.

Mulla on ollut opiskelujen ajan kielto lukea kaunokirjallisuutta, mutta pari kertaa olen tästä poikennut. Eipä se kielto ole innostanut lukemaan yhtään enempää tieteellistä tekstiä Tosin nyt luen Torey Haydenin Aavetyttöä ja Raisa Cacciatoren Aggression portaat -kirjaa. Pöydällä odottelee gradua varten puoliksi koluttu Lupa tulla näkyväksi - kuvataideterapeuttinen toiminta kouluissa (Päivi-Maria Hautala).

Mutta on se lukeminen ihanaa!

 

[puuma]

Mäkin ehkä mieluummin luen kuin katselen leffoja, tv:stä nyt puhumattakaan. Tosin tällä viikolla on tullut leffojakin katseltua tavallista enemmän. Kesällä luin Ursula Le Guinnin Maameren tarinat ja Chrostopher Paolinin Eragon, noi on mun ekat kosketukset fantasiaan ja pidin. Paitsi no olen tietysti Taru Sormusten Herrasta joskus lukenut, muttei se silloin niin iskenyt.

Elämäkerrat on mielenkiintoisia, Mötley Cruesta kertova Dirt oli tosi hauska, samoin Lemmy Kilmisterin ja Anthony Kiedisin kirjat. Viimeksi luin Keith Richardsin elämänkerran, se oli kans mielenkiintoinen kun olen pitänyt Rollareita aika yliarvostettuna bändinä tähän saakka. Onhan ne näköjään tehneet hyvääki musiikkia joskus. Tällä hetkellä on menossa David Bowiesta kertova kirja, mut se ei oikein tempaa mukaansa, vähän kuiva on. Nikki Sixxin heroiiinipäiväkirja pitäis lukea. Myös Edit Piafin elämänkerran olen lukenut kaksikin kertaa.

Tuo Donna Tarttin Jumalat juhlivat öisin on todella hyvä. Olen lukenut sen jotain 3 kertaa ja joka kerta se on hyvä. Samalta kirjailijalta on myös kirja Pikku ystävä, joka oli ihan ok, muttei lähellekään ton esikoisteoksen tasoa.

Kirjastossa hyvien kirjojen löytämisen vaikeus on siinä, kun kaunokirjallisuus on järjestetty aakkosten mukaan. Onneksi elämäkerrat on aihealueittain ja muusikoiden elämäkerrat on musiikkiosastolla. Sitten on best-seller-hylly, josta aina löytyy joku mielenkiintoinen kirja. Lukeminen on niin parasta ajanvietettä.

 

[cybershaman]

Nyt on jäänyt lukeminen vähemmälle, mutta scifi, fantasia, dekkarit ja sotakirjallisuus uppoaa.

Sotakirjoista erityisesti Sven Hasselin kirjat, joissa on roima annos (mustaa) huumoria.

Ompahan tullut luettua Sinuhe, egyptiläinen ja kiinan yläluokkaa arvosteleva Tsing Ping Mei, kivoja tiiliskiviä molemmat.

 

[H. E. Pennypacker]

Tykkään lukea todella paljon jos löytyy joku kiva kirja. Nykyään opiskeluiden jne takia niin vähän aikaa ylipäänsä lukea muuta kuin alaan liittyviä teoksia.

En jotenkin ymmärrä miten joku pystyy sulkemaan koko maailman ulkopuolelleen esim kadulla ja lukemaan kirjaa kävellessään? Näitäkin tulee vastaan

Itsellä täytyy olla sitä omaa rauhaa oli lukeminen mitä tahansa.

 

[Percele]

Uusi yllätyssuosikki löytyi yliopistoni kirjalistasta. John Humphrysin Lost for Words kertoo englannin kielestä ja sen väärinkäytöstä sekä tutkii tapoja tehdä kielestä selkeämpää vaikka se muuttuu koko ajan. Kuulostaa tosi tylsältä, mutta kirja on oikeasti tosi viihdyttävä ja helppo lukea

Esittelystä poimittu:

"Words are devalued and rendered meaningless. And it is all so ugly. English is a beautiful language which should give us pleasure, not pain. John Humphrys pokes fun at the many ways people mangle our language. He also raises serious issues about people in power who use words to manipulate us. Language should be simple, clear and honest. Where it is not, we need to ask why - and do something about it."

Täytyypä tutustua, itse luen samanaikaisesti kolmea Brysonin kevyttä kielitieteellispopularisointia: The mother tongue - english and how it got that way, Bryson´s dictionary of troublesome words (vaimo pitää mua ihan pimeenä kun luen ajankulukseni sanakirjaa) ja Shakespeare: The world as a stage. Tosin Shakespeare on enemmänkin henkilö-ja kirjallisuushistoriaa vaikkakin kielellistä asua sivutaankin usein. Bryson voisi kirjoittaa kiehtovasti vaikka maalin kuivumisesta, teksti on erittäin sujuvaa.

 

[Halo]

Sain äsken luettua Philip L. Dickin Do androids dream of electric sheep (aka. novelli josta tuli Blade Runner -elokuva), ja kohta starttaa George Orwellin Nineteen Eighty-four.

Ja ihan hyvin pystyy lukemaan kävellessä kaupungilla, metrossa tms. Pyrin hyödyntämään yleensä kaikki tollaset turhat siirtymäajat lukemalla jotain kivaa, niin ei mene aikaa hukkaan.

 

[Gildesi]

Oih, Hippa mainitsi vihreä varis -sarjan. Itsekkin luin sitä nuorempana. Nykyisin luen paljon dekkareita, elämänkertoja, tositapahtumiin perustuvia jne.

Tällä hetkellä menossa Stieg Larssonin trilogian viimeinen osa ja aloittamista odottaa Kata Kärkkäisen jumalasta seuraava.

 

[Predah]

Sain äsken luettua Philip L. Dickin Do androids dream of electric sheep (aka. novelli josta tuli Blade Runner -elokuva)

romaani

 

[Halo]

romaani

Aivan, englanniksi tietysti novel.

 

[LaihaLohtu]

Lueskelen aina paskalla ollessani juoppohullun päiväkirjoja. Oikein mukavaa luettavaa. Pienempänä luin myös kaikki Bertin päiväkirjat.

 

[Erikoismies]

Pienempänä luin myös kaikki Bertin päiväkirjat.

On tullut luettua myös :D

Tulee luettua melko paljon ja melkein kokoajan jos ei ole suurempia operaatioita meneillään niin tulee iltasin luettua ennen ku nukahtaa.. Ikinä ei ole tietokirjallisuutta tullut luettua muuten vaan, ei vain ole löytynyt mitään mielenkiintoista aihetta..

 

[Kulmasoutaja]

Lukutoukaksi voi kai meikäläistäkin kutsua - tuleehan noita kirjoja lähemmäs 50 joka vuosi luettua. Luen aina vain jännissä sykleissä eli joskus parissa viikossa 10 kirjaa ja sitten pari kuukautta ilman yhtäkään kirjaa jne.

Dekkarit on kaikista lähimpänä sydäntä. Jo Nesbo on aivan oma lukunsa omasta mielestäni - viihdyttävä ja samalla taitava sanankäyttäjä. Muita hyviä norjalaisia sitten ovat Karin Fossum ja Kjell Ola Dahl. Pidän kaikista eniten juuri norjalaisista dekkareista, ne ovat suomalaisten ja ruotsalaisten välimaastoa. Suomalaiset ovat jotenkin liian karuja ja muutenkin aina vaikea ottaa vakavasti jotain Vareksen seikkailuja turmeltuneessa Turussa :D Ruotsalaisissa ärsyttää kaikki se, että kirjoihin on pakko tunkea homo- ja lesbosuhteita, avoimia suhteita, fuckbuddyja ym. skeidaa :( Loistavia toki ovat silti, mutta ärsyttää ja huvittaa joskus aika tavalla...

Omaelämäkertoja tulee aina silloin tällöin luettua - pääasiassa näyttelijöiden, urheilijoiden ja politiikkojen. Clint Eastwoodin ja Freddie Mercuryn tarinat ovat jättäneet kaikista suurimman vaikutuksen.

Luonnollisesti oon lukenut jonkin verran näitä merkittävimpiä suomalaisia kirjoja eli Linnoja, Waltareita, Tuureja, Huovisia, Westöjä jne. Veikko Huovinen oli kyllä mahtava kirjailija - Havukka-ahon ajattelijan luettuani aloin lukemaan enemmän näitä hieman prosallisempia teoksia

Niin ja lopuksi ne parhaimmat kirjat - Joyce Carroll Oatesin Putous ja James Clavellin Shogun-sarja. :piis:

 

[villimies]

Puolen vuoden sisään oon lukenu Remeksen,Soininvaaran teokset ja joitaki satunnaisia Mäen kirjoja. Aika paljon meikäläiselle joka ennen ei lukenu muuta ku Juoppohullun päiväkirjoja.. Kuinkaha monta kirjaa Stephen King on kirjoittanu? Jos kokeilis välillä sitäki osastoa..