Paastoaminen

Pikku-Kallu sanoi:
Noniin, nyt se on "todistettu" 🤣
Äkkiä kaikki syömään kahden tunnin välein!!1
www.hs.fi

Terveys | Pätkäpaastot ovat yhteydessä suurempaan kuolemanriskiin, kertoo tuore tutkimus

Aikarajoitetun syömisen, kuten 16/8-paaston tehosta ei ole saatu yksiselitteistä näyttöä.
www.hs.fi www.hs.fi
Click to expand...

Kyseessä on siis epidemiologinen tutkimus, jossa tutkijat ovat hyödyntäneet kahta aineistoa: vuosittaisia kyselyjä osallistujien ruokailutottumuksista (NHANES) ja kuolintilastoja (National Death Index). Käytetyssä metodologiassa on seuraavia merkittäviä puutteita:

1. Kontrolliryhmän puute ja virhelähteet: pätkäpaastoilijat eroteltiin omaksi ryhmäkseen siten, että jakavana tekijänä oli kaksi (!) kyselyä koskien ruokailuja 24h ajanjaksoilta ensimmäisen vuoden ajalta kun tutkittava oli osallistunut tutkimukseen. Sitä voi jokainen miettiä, kuinka luotettava metodi tämä on, kun pitäisi tehdä ruokailutottumusten terveystuloksia koskevia päätelmiä erittäin rajoittuneella datalla. Ihmisen vuosikausien ravitsemushistorian tiivistäminen kahta päivää koskeviin kyselyihin on tässä eräänlainen hokkuspokkus-temppu jolla saadaan eriytettyä pätkäpaastoilijat. Sanotaan, että muistikuvat eivät ole mittauksia ja se pitää tässäkin paikkaansa. Ylipäätään ihmiset vastailevat ravitsemukseen liittyviin kyselyihin miten sattuu, joten virhelähdekin voi olla todella huomattava. Ilmeisesti edes pätkäpaastoilun säännöllistä noudattamista vuosien aikana ei kontrolloitu kyselyjen kautta mitenkään?

2. Muita terveyteen vaikuttavia tekijöitä ei huomioitu ollenkaan. Joukossa on voinut sattuman oikusta olla enemmän sydänsairaita/diabeetikkoja/ylipainoisia/metabolisen oireyhtymän omaavia jne.
3. Ravinnon laatua ei huomioitu ollenkaan. Pätkäpaastolla voi aivan hyvin syödä sekä erittäin terveellisesti että erittäin epäterveellisesti. Ilman ravinnon kontrollointia tai luotettavaa tietoa siitä, ei voida mitenkään tietää, oliko syynä kuolemiin pätkäpaastoilu vai jokin muu seikka. Liittyy myös kohtaan 2.
4. tutkimuksesta puuttuu varsinainen tutkimuksellinen eli kokeellinen osuus. Tämä on tietysti yleinen epidemologisen tutkimuksen haaste.

91% prosentin suurempi riski kuolla sydän- ja verisuoniongelmien vuoksi tietysti kuulostaa erittäin hälyttävälle, jos ei ole perillä tutkimuksen periaatteista. Jotta korrelaatio muuttuisi kausaatioksi, tarvitaan vahva yhteys kahden muuttujan välille. Yleensä rajana epidemologisissa tutkimuksissa on pidetty raja-arvona lukua 2.0, jolloin voi alkaa epäillä, että assosiaatiosta voisi löytyäkin jotakin tieteellisesti merkittävää. 91% prosenttia tarkoittaisi siis lukua 1,91. Vertailun vuoksi, assosiaatio tupakoinnin ja keuhkosyövän kehittymisen riskin välillä on arvioitu 8.0 - 32.0 -kertaiseksi riippuen tupakoinnin määrästä.

Toinen huomionarvoinen asia on se, että jos pätkäpaastoilulla on tutkittu olevan positiivisia terveysvaikutuksia, niin mitkä olisivat ne tekijät, jotka johtaisivat pidemmällä ajalla ennenaikaiseen sydän- tai verisuoniperäiseen kuolemaan? Jos tutkimuksessa esimerkiksi on joukko sairaalloisen ylipainoisia, jotka ovat päättäneet kokeilla pätkäpaastoilua mutta ehtivät terveydentilan lievästä korjaantumisesta huolimatta kuolla tutkimusaikana silti, niin sehän ei varsinaisesti ole pätkäpaastoilun vika. Ja koska data on puutteellista, mahdollisesti biasoitunutta, eikä muita tekijöitä ole huomioitu lainkaan, niin ei tätä kovin luotettavana tässä vaiheessa voi pitää.
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Tässä vielä tämä pätkis ”tutkimuksen” juttu. Trust the science.
1710912590375.png
 
Sellainen huomio tuohon tutkimukseen vielä. Sample size koko ryhmälle oli 20078. Mutta: <8h ryhmälle oli 414 (8-<10h = 1492, 10-<12h = 4832, 12-16h = 11831, >16h = 1509). <8h ryhmässä oli merkittävästi enemmän mustia 23,2% (14, 7%, 9,3%, 6,6%, 7,7%) ja tupakoitsijoiden osuus aliryhmistä korkein 27,1% (20,9%, 16,6%, 16,9%, 24,7%). Myös BMI-keskiarvo oli korkein <8h ryhmässä, joskin vain vähän (29,9 vrt. alin 28,5 joukossa 12-16h). Kiinnittäkää huomiota erityisesti pieneen <8h ryhmäkokoon. Kun otos on näin pieni, sattumakuolemat vääristävät tilastoja nopeasti vrt. isommat ryhmät.

Kun tiedetään muista tutkimuksista, että mustilla on ameriikoissa ylikuolleisuutta valkoisiin verrattuna ("The all-cause mortality rate among Black populations was 24% higher than among White populations nationally" v. 2021 tutkimuksessa), niin tarvitseeko tuloksia tämän enempää ihmetellä. Mutta tätä seikkaa ei välttämättä kaikki jenkkiperäiset kriitikot tai varsinkaan media mainitse, koska rassismi.
 
Viimeksi muokattu:
Jay Field sanoi:
Ok, eli ei mitää mättöpäiviä. Ei vissiin edes isompia vhh ruoka-annoksia esim lavvantaina vaan tasaisesti annoskoot samana alusta loppuun?
Click to expand...
Ketolla voi tuosta tasaisista pienemmistä annoskoista voi tulla ongelma pitkällä aikavälillä, varsinkin jos treenaa kovaa ja kulutus on kovempaa. Kannattaa ainakin muutaman kerran viikossa ottaa sellainen päivä, että syö vain 1 - 2 kertaa, niin saa kertalaakina isomman määrän proteiinia ja sillä tavoin insuliinia piikattua. Kroonisesti käytännössä nollissa oleva insuliini voi aiheuttaa mineraalien kanssa ongelmia, josta voi sitten seurata kramppeja jne. Tuo toki yleensä vaatii aikaa kuukausia/vuosia.

Treenaamisen suorituskykyä tuossa mietit, niin itsellä pidempi jakso päällä carnivorea ja suorituskyky on erittäin hyvä kovatehoisessa urheilussa. Jopa parempi kuin hiilariaikoina. Vaatii tietysti pidemmän adaptaatiojakson.
 
Jos otanta olisi suuri, ja pätkäpaastoilijoiden terveys ja lihavuus olisi keskimäärin samankaltainen kuin perinteisesti dieettaavilla niin on ihan varma juttu ettei ylikuolleisuutta esiinny. Ylipäätään dieettaavilla lihavilla on varmasti kuolleisuutta ja sydänongelmia enemmän kuin hoikilla ja terveellisesti elävillä. Voihan siitäkin vääntää kohuotsikot että laihduttelun ja sydänkuolemien väliltä löytyy yhteys 😂 vielä kun puhutaan jenkkilän lihavista..
 
Ropelipiä sanoi:
En usko että aamupalan skippaaminen on syy vaan seuraus haasteista painon kanssa. Itse alkanut syömään aamulla, mutta paino ei tyydytä vieläkään.
Click to expand...
Mikä sopii kenellekkin, aamupalan skipattaessa itsellä ainakin paino nousee (koska illalla syö sit överit) ja täydellä mahalla kun kaatuu sänkyyn ei tee hyvää terveydelle turvotus ja nälkä vain pahenee iltapaastoillessa paino aina laskenut helposti.

75-85kg koko aikuisikä ja kaikenlaisia paastoja tullut kokeiltua, iltapaastoilla paljon parempi vaikutus mieleen ja hyvinvointiin entä aamupaastoilla.
 
Matsku sanoi:
75-85kg koko aikuisikä ja kaikenlaisia paastoja tullut kokeiltua, iltapaastoilla paljon parempi vaikutus mieleen ja hyvinvointiin entä aamupaastoilla.
Click to expand...
Itse en vaan pysty iltapaastoilemaan, aiemmin paastosin aamut ja paino putosi, mutta heikotti. Nyt syön koko päivän mittaan ja paino on pikkaisen koholla mutta hyvinvointi hyvä.
 
Matsku sanoi:
Mikä sopii kenellekkin, aamupalan skipattaessa itsellä ainakin paino nousee (koska illalla syö sit överit) ja täydellä mahalla kun kaatuu sänkyyn ei tee hyvää terveydelle turvotus ja nälkä vain pahenee iltapaastoillessa paino aina laskenut helposti.

75-85kg koko aikuisikä ja kaikenlaisia paastoja tullut kokeiltua, iltapaastoilla paljon parempi vaikutus mieleen ja hyvinvointiin entä aamupaastoilla.
Click to expand...

Tosta on jo tutkimustietoa aika hyvin että Early time restricted feeding, eli syödään aamulla/päivällä ja illalla paastotaan. On parempi kuin että paastotaan aamulla ja mäsäytetään yötä vasten.
 
Sulla tuli piste outoon kohtaan ja vika lause menee ristiin ajatuksen kanssa? Nää kuuluis pätkäpaastoketjuun paremmin, mutta jotta ei jäis nollapostaukseksi niin toi abstrakti tosiaan on niitä heikompia mitä löytyy kun kyse kahdesta päivästä ja nekin kyselyinä ja 8h joukko oli tosi pieni ja iso osa tiettyä geneettistä ryhmää.
 
murffibussi sanoi:
Sulla tuli piste outoon kohtaan ja vika lause menee ristiin ajatuksen kanssa? Nää kuuluis pätkäpaastoketjuun paremmin, mutta jotta ei jäis nollapostaukseksi niin toi abstrakti tosiaan on niitä heikompia mitä löytyy kun kyse kahdesta päivästä ja nekin kyselyinä ja 8h joukko oli tosi pieni ja iso osa tiettyä geneettistä ryhmää.
Click to expand...

Meni näköjään perseelleen kirjoitus. Tutkimusten mukaan parempi pitää syömisikkuna aiemmin kuin myöhemmin.
 
Force sanoi:
Tosta on jo tutkimustietoa aika hyvin että Early time restricted feeding, eli syödään aamulla/päivällä ja illalla paastotaan. On parempi kuin että paastotaan aamulla ja mäsäytetään yötä vasten.
Click to expand...
Mutta usein tuo iltasyönti on vaan mielekkäämpi toteutustapa ja siten helpompi noudattaa pitkällä aikajänteellä. Itekin tykkään pätkäpaastoillessa olla sen aamun sekä aamupäivän syömättä ja sitten katkaista paaston intrajuomalla siellä reenissä. Reenin jälkeen on sitten kuitenkin kova imu ravinnolle ja kaikki päivän kalorit ovat vielä käytettävissä, jolloin ei tartte mennä todennäköisesti ainakaan kovin kovassa nälässä nukkumaan.

Edit. Lisäksi koen vielä aamupaastoillessa hyvänä sen, että kun suolisto on aamulla luonnollisesti tyhjentynyt, niin tällöin on hyvä sauma antaa ruoansulatusjärjestelmänkin huilata työntämättä sinne heti uutta prosessoitavaa.
 
Iso-Allu sanoi:
Mutta usein tuo iltasyönti on vaan mielekkäämpi toteutustapa ja siten helpompi noudattaa pitkällä aikajänteellä. Itekin tykkään pätkäpaastoillessa olla sen aamun sekä aamupäivän syömättä ja sitten katkaista paaston intrajuomalla siellä reenissä. Reenin jälkeen on sitten kuitenkin kova imu ravinnolle ja kaikki päivän kalorit ovat vielä käytettävissä, jolloin ei tartte mennä todennäköisesti ainakaan kovin kovassa nälässä nukkumaan.

Edit. Lisäksi koen vielä aamupaastoillessa hyvänä sen, että kun suolisto on aamulla luonnollisesti tyhjentynyt, niin tällöin on hyvä sauma antaa ruoansulatusjärjestelmänkin huilata työntämättä sinne heti uutta prosessoitavaa.
Click to expand...

Itelle myös oli henkisesti paljon helpompaa jatkaa yön jälkeen paastoa ja syödä illalla. Harrastanut tuota vuosia. Sokereiden kannalta ois parempi syödä silloin kun liikkuu tai ennen liikkumista. Illalla ennen nukkumaanmenoa syöminen myös vähentää yöllistä kasvuhormoonin tuotantoa. Kasvua erittyy eniten syvässä unessa ja syvästä unesta suurin osa on unen alkupäässä. Jos tällöin mahassa mäsäytys ja insut koholla niin koko vuorokauden kasvuneritys on vähäisempää.

Itellä itseasiassa kehonkoostumuksen kannalta odotettua huonommat tulokset syömisikkunalla 18-22. Mutta helppoudessaan aivan loistava tapa syödä.
 
Force sanoi:
Itelle myös oli henkisesti paljon helpompaa jatkaa yön jälkeen paastoa ja syödä illalla. Harrastanut tuota vuosia. Sokereiden kannalta ois parempi syödä silloin kun liikkuu tai ennen liikkumista. Illalla ennen nukkumaanmenoa syöminen myös vähentää yöllistä kasvuhormoonin tuotantoa. Kasvua erittyy eniten syvässä unessa ja syvästä unesta suurin osa on unen alkupäässä. Jos tällöin mahassa mäsäytys ja insut koholla niin koko vuorokauden kasvuneritys on vähäisempää.

Itellä itseasiassa kehonkoostumuksen kannalta odotettua huonommat tulokset syömisikkunalla 18-22. Mutta helppoudessaan aivan loistava tapa syödä.
Click to expand...
Tottahan on tuo kaikki sanomasi on. Ite oon perustellu sen iltasyönnin myös sillä, että yöllä lepoasennossa lihakset tankkautuu ja mikrovauriot korjaantuu parhaiten ja ovat sitten valmiina tulevaan seuraavan päivän reeniin. Oon kiristellessä tällä iltamäsäytys metodilla päässy monta kertaa tosi kireeks vaikka ei tää optimi olekaan. Aamun paastosokeria ja pitkää sokeria toki seuraan tarkasti ja hyvin ovat aisoissa pysyneet.
 
Back
Ylös Bottom