pörssíyhtiöiden johtajille jättikorotukset

[Riihitonttu]

http://www.vm.fi/tiedostot/pdf/fi/35355.pdf Siinä jotain pientä tuohon veronalennuksiin liittyen (Kyseessähänm on Sailaksen raportti). Ekonomistit ovat myöskin olleet yhtä mieltä, että yli 50 %:n verotettavien verotuksen keventämisellä on kulutusta eli yhteistä pottia kasvattava vaikutus.
BKT:n kasvaessa on luonnollista, että tuloerot kasvavat, koska ne reagoivat nopeammin yrityksille ja tätä kautta "rikkaammille". Eli oletko BKT:n kasvua vastaan?

Itse en myöskään vertailisi Intiaa ja Suomea keskenään ja tuloerojen vaikutusta jo siitäkin syystä, että korruptio on maailman voimakkaimpia Intiassa ja Suomessa kaikista vähäisimpiä. Erilaiset yhteiskunnat ja järjestelmien vakaudet eivät ole omiaan laittamaan täysin samanlaiselle tarkastelulle alttiiksi.

Palkansaajien tulot menevät tosiaan kulutukseen, joka lisää hyvinvointia ja siihen koko talous pitkälti nojaakin. Toisaalta karrikoiden voidaan sanoa, että johtajien palkat menevät veroihin ja myös kulutukseen, mutta tavoitteena olisikin saada suurempi osa investointeihin, joita he tekevät kuten ulkopuolisen työvoiman palkkaamiseen (siivous etc.), jolla on kulutusta ja hyvinvointia luova kerroinvaikutus.

Mun mielestä taas SUOMESSA tuloerojen kasvu lisää hyvinvointia, sillä se kertoo kansantaloutemme kasvusta.

itse näen alvin laskun myönteisenä, mutta meilläkin voitaisiin tehdä Ruotsissa käytettyä mallia, jossa yritys ensimmäisen työntekijän palkatessaan ei tulisi maksaa siitä sosiaaliturvamaksuja. Linjauksen tulisi olla mielestäni sama myös isommilla yrityksillä, sillä työn sivukulut ovat liikaa (1,7 kertaa työntekijän palkka). Tähän kysymykseen tulisi paneutua enemmän, samoin kuin irtisanomissuojaankin varsinkin muutosherkillä aloilla.

Mutta nuo veronalennuksethan koskivat kaikkia palkansaajia, kaikille lisää rahaa --> lisää kulutusta. Eli ei liityne suoraan tuloerojen kasvatukseen. Paitsi, että eläkeläiset eivät muistaakseni saanet noita alennuksia ainakaan heti, oli muka liian vaikeea.

Edellenkään tuo tuloerojen kasvattamisteoria ei ota kantaa yhteiskuntamuotoon. Intian korrruptio päinvastoin lisää tuloeroja --> teorian mukaan lisää hyvinvointia. Eihän "raha" tiedä miten tuloerot on saatu aikaan.

Saisiko kansantalouteen lisäpiristettä aikaan myös ALVia pienentämällä, siis jo tehtyjen veroalennuksen lisäksi?

En todellakaan ole BKT:n kasvua vastaan pikemminkin päinvastoin ( En sitten varmaankaan ole ainakaan ole vihreä.)

Jos Ruotsissa tuo ensimmäisentyöntekijän malli toimii niin sillon meillekkin.



Noista eknomisteista vielä, tuskinpa kaikki. Kai muistat vanhan vitsin taloustietelijöistä: Laitetaan 10 taloustieteilijää huoneeseen muodostamaan mielipide jostakin asiasta niin ne 10 tulevat ulos 11 mielipiteen kanssa.

Mutta toivotaan että nyt ovat oikessa.

 

[Riihitonttu]

Oman arvojensa/moraalinsa ylemmyydenhän voi kevyesti testata vaikka miettimällä miten käyttäis 10milj.€ lottovoiton. Kaikkihan on unelmoinu aiemminkin lottovoitosta, joten mietitäänpä niitä

Mitä mun asenne kertoo musta ihmisenä? Vähän nyt vuorovaikutusta, ohjaa mua oikeaan suuntaan.

Ne herrojen asenteisiin. Toi amisviittaus oli aivan sun oma lisäys, mikä kertoo enemmänkin siitä miten hyvin sä tunnet mut. Luulet tuntevas. Mitäs ammatti- tai ihmisryhmiä mä olen syyttänyt tarpeettomaksi tai huonommaksi? Vai meneekö taas palkansaajien halveksijoiden kommentit sekaisin? Koita nyt tajuta, ettei tässä halveksuta palkkatyötä eikä palkkatyöläisiä mitenkään. Vaan tota vasemmistopaskaa(populismia), mitä yleensä joo palkkatyöläiset enemmäkseen suoltaa. Get your facts straight...

btw. hyppäsit ne mun kysymykset yli...

No sanotaan nyt että en pidä omaa moraaliani ja arvojani parempana. En kyllä ymmärrä miten tämä littyy tähän keskusteluun. Eihän kukaan ole vaatinut johtajia tai osakkeenomistajia antamaan omaisutaan köyhille ja sairaille.

Kysymys on tulonjaosta, mikä olisi oikeanlainen ja tästä on esiintynyt erilaisia mielipiteitä.

Joo olen miettinyt, loppuisi ainakin minun sisaruksiltakin ja heidän lapsiltaan "köyhyys" vaikka yksi heistä onkin "halveksimasi" paperimies. Vaimon sisaruksille antaisn myös ja kun lähdemme ytäviemme kanssa matkoille voisin kustanta ne.

Myönnetään tuo amis viittaus ei ollut tarkoitettu suoraan sinulle vaan niille jotka sitä viljelevät, siis anteeksi siitä.

Enpä tiedä mitään sinusta, mutta en kenestäkään muustakaan täällä kirjoittavasta voithan luonnossa olla ihan mukava. Mutta asiat riitelee eikä miehet.

Muistan muuten että muutama vuosi sitten Ruotsalaisissa lehdissäkin ihmeteltiin miksi Suomessa keskustelu on niin vääristynyttä. Siis "eliitti" väittää että keskustelu oikeudenmukaisuudesta ja tasa-arvosta on "tota vasemmistopaskaa(populismia)", mutta taas kaikki mikä annetaan eliitille on oikein ja kohtuullista ja arvostelu on kateutta.

Et muuten vastaa sinäkään, kirjoitat ja kysyt niin paljon, että en hitaana ihmisenä kerkiä vastaamaan kun on muutakin tekemistä.

 

[Tuomas H.]

Heitäppä jotain muuta kuin mutuilua siitä, että tuloerojen kasvu vaikkapa ansioverotusta keventämällä johtaa suurempaan kulutukseen, suurempiin verotuloihin, työpaikkojen syntyyn ja hyvinvoinnin lisääntymiseen.

Mutta nuo veronalennuksethan koskivat kaikkia palkansaajia, kaikille lisää rahaa --> lisää kulutusta. Eli ei liityne suoraan tuloerojen kasvatukseen. Paitsi, että eläkeläiset eivät muistaakseni saanet noita alennuksia ainakaan heti, oli muka liian vaikeea.

Edellenkään tuo tuloerojen kasvattamisteoria ei ota kantaa yhteiskuntamuotoon. Intian korrruptio päinvastoin lisää tuloeroja --> teorian mukaan lisää hyvinvointia. Eihän "raha" tiedä miten tuloerot on saatu aikaan.

Saisiko kansantalouteen lisäpiristettä aikaan myös ALVia pienentämällä, siis jo tehtyjen veroalennuksen lisäksi?

En todellakaan ole BKT:n kasvua vastaan pikemminkin päinvastoin ( En sitten varmaankaan ole ainakaan ole vihreä.)

Jos Ruotsissa tuo ensimmäisentyöntekijän malli toimii niin sillon meillekkin.



Noista eknomisteista vielä, tuskinpa kaikki. Kai muistat vanhan vitsin taloustietelijöistä: Laitetaan 10 taloustieteilijää huoneeseen muodostamaan mielipide jostakin asiasta niin ne 10 tulevat ulos 11 mielipiteen kanssa.

Mutta toivotaan että nyt ovat oikessa.

Niin tuo linkki oli siis vastine ensimmäiseen quoteen, eli yhteisen potin kasvamiseen, ei suoraan tuloeroihin, joita tuokin toisaalta tuottaa, joskin sillä kustannuksella, että hyvätuloisimmat hyötyvät noista eniten. Samaan aikaan toki koko hyvinvointimme kasvaa myöskin. Tämä liittyy taas kateuteen, miksi tuota voidaan edes vastustaa. (Ei asia aivan mustavalkoinen ole, mutta ajatusmallina mielenkiintoinen.)

Ja itsehän vastasitkin jo, miksi Suomea ja Intiaa ei voida verrata keskenään. Itsehän puhuin, että Suomessa hyvinvointi lisääntyy tuloerojen kasvaessa, joka liittyy talouskasvuun. Intiassa hyvinvointi jakautuu huomattavasti epätasaisemmin, johtuen yhteiskuntajärjestelmästäkin. Suomessa on historiankin valossa kaikki hyötyneet talouskasvusta; suuremmat reaalipalkat ja enemmän lomiakin jopa samaan aikaan. Totta kai se vaikuttaa ensimmäisenä juurikin yrittäjiin, koska heidän palkkansa vaihtelee suhdanteiden mukaan ja jopa negatiivisesti; toisin kuin perustyöntekijöiden, joiden palkka harvemmin muuttuu negatiivisesti. (esimerkkejä saa laittaa..)

Ekonomisteista ei enempää: "The First Law of Economists: For every economist, there exists an equal and opposite economist.

The Second Law of Economists: They're both wrong". Niinpä.

 

[setae]

Älä vääristele, kukaan ei ole vaatinut että samanverran tai vähemmän kuin duunarit.

Ei täällä olekaan. Tuo oli bussissa kuultua kahden 40+v duunarin marinaa.

Eilen muuten satuin bussissa istumaan jonkun johtajatason tyypin viereen, päätellen tämän käymästä puhelinkeskustelusta. Oli kortti kuivumassa kun oli vähän ollut raskas kaasujalka. Siinä sitten joku kansakuntamme toivo, ulkoisesta olemuksestaan alkaen tuli siihen äänettömästi keuhkoamaan ja näyttelemään keskisormea tälle vieressäni istuneelle henkilölle. Oli huomattavia vaikeuksia pidätellä naurua.

Kyllä todellakin Suomessa kannatta hankkia koulutusta, pääset parempiin töihin ja paremalle palkalle ja ylitöitä kannattaa todellakin tehdä ja muutenkin tienata hyvin tällä Suomen verotuksella.

Ai, minä kun aioin hankkia sitä koulutusta ettei tarvitsisi tehdä niitä ylitöitä. Minä kun ajattelin myös elää, en pelkästään istua siellä työmaalla kiristelemässä hermoja. Jos menetän sen takia yhden purjeveneen - big deal.

Rahastoihin aion varojani sijoittaa (koska olen laiska ottamaan liiaksi selvää yhtiöistä osakkeiden takana), josko sitä kautta saisi sitten haalittua ns. huomaamatta vähän sellaista pottia, jonka voisi sitten sijoittaa sopivan hetken koitettua johonkin kivaan.

 

[training_addict]

Muistan muuten että muutama vuosi sitten Ruotsalaisissa lehdissäkin ihmeteltiin miksi Suomessa keskustelu on niin vääristynyttä. Siis "eliitti" väittää että keskustelu oikeudenmukaisuudesta ja tasa-arvosta on "tota vasemmistopaskaa(populismia)", mutta taas kaikki mikä annetaan eliitille on oikein ja kohtuullista ja arvostelu on kateutta.

Tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta keskusteltaessa pitäis mun mielestä keskittyä enemmän elämän lähtökohtiin, kuin "lopputilanteeseen". Niin kun yritin sillä sun skippaamalla iltasadulla jo kerran havainnollistaa. Huippuyritysjohtajien suurien palkkojen / palkankorotuksien ihmettelyt ja niistä johdetut (kaiken lisäks huonosti ja puutteellisesti perustellut) johtopäätökset on suuren luokan populismia(ts. vasemmisto paskaa) joka johtuu yleensä seuraavanlaisesta ajatusmaailmasta(kateudesta): Kaikki ei voi olla kauniita --> kaikkien pitää kulkea pussi päässä. Kaikki ei voi olla hauskoja ---> kukaan ei saa kertoa vitsejä. Kaikki ei voi olla sikarikkaita ---> kukaan ei saa olla sikarikas. Comprende?

Mitä tulee tuloeroihin yleensä, niin sehän on jo kokonaan oma insa, niin kun varmaan ymmärrät. Tutkimuskin tällä alalla on kuitenkin vielä melko kesken ja tulokset hyvin ristiriitaisia( esim. Kuznetsin käyrän toteutuminen käytännössä). Tiedän myös, että tuloerojen väitetään vaikuttavan negatiivisesti talouskasvuun, mutta toisaalta tääkään asia ei ole yksiselitteinen missään muodossa. Erityisesti kapeiden tuloerojen maissa ongelmana on sitten mm. korkea työttömyys, mikä ei millään muotoa auta yleisen hyvinvoinnin lisäämisessä.

Jotta tuloeroista ja yleisestä hyvinvoinnista kuitenkaan pystyy mitään kovin vakuuttavia lausuntoja antaan(soveltaen vielä Suomen tilanteeseen), niin aiheeseen tulee todellakin olla hyvin perehtynyt. Itse en kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä uskalla tehdä, mutta mikäli sä olet jonkun sortin asiantuntija -mitä vähän kieltämättä epäilen- ja haluat viitata konkreettisiin tutkimuksiin, niin mielelläni kuulen kyllä asiasta lisää.

Sen verran mäkin jokatapauksessa tiedän, että niin yksinkertaisesta asiasta ei ole kysymys, että sen pystyis parilla virkkeellä tai mallimaalla tiivistään. Eikä varsinkaan kommenteilla tyyliin 1,4,milj.€ palkat on saatanasta. Sittenkin kannattaa vielä muistaa, että tällä hetkellä Suomessa tuloerot on pörssijohtajien palkoistakin huolimatta melko matalat.

Et muuten vastaa sinäkään, kirjoitat ja kysyt niin paljon, että en hitaana ihmisenä kerkiä vastaamaan kun on muutakin tekemistä.

Mihin sun kysymyksiin mä en ole vastannut?

 

[Erkka80]

Seuraa Mutuilua:

Liian matalista tuloeroista on haittaa, samoin kuin liian korkeista tuloeroista on haittaa.

Liian matalat tuloerot saattavat passivoida jo mainittuun tyyliin ja siten hidastaa talouden kehittymistä. Korruption vaara tällaisessa on myös suuri. Ihmiset pyrkivät keinotekoisesti kasvattamaan tulojaan.

Liian korkeat tuloerot taas (ainakin silloin, kun näihin liian korkeisiin tuloeroihin ei sisälly mitään kohtuullisia tulonsiirtoja) altistavat yhteiskunnan turvattomuudelle. Itse pidän siitä, että voin luottaa viranomaisten johdonmukaiseen käytökseen, ministerimme voivat kävellä kadulla kuin kuka tahansa, voin luottaa saavani hoitoa sairastapauksen sattuessa jne.

Tässäkään asiassa ei siis ainakaan minun mielestäni kannata mennä äärimmäisyyksiin, vaan pohjoismainen malli on aika hyvä. Tottahan toki jotain parannettavaakin löytyy, ja kannattaisikin pyrkiä mielestäni sellaiseen sopivaan muutosjatkuvuuteen, jossa lähinnä optimoidaan systeemiä kulloinkin vallitsevan tilanteen mukaan.

Vitsi että jotenkin on mielenkiintoisia juttuja aina nämä. Oliskohan pitänyt opiskella enemmän kansantaloustiedettä?

 

[Raejuusto]

Tässäkään asiassa ei siis ainakaan minun mielestäni kannata mennä äärimmäisyyksiin, vaan pohjoismainen malli on aika hyvä. Tottahan toki jotain parannettavaakin löytyy, ja kannattaisikin pyrkiä mielestäni sellaiseen sopivaan muutosjatkuvuuteen, jossa lähinnä optimoidaan systeemiä kulloinkin vallitsevan tilanteen mukaan.

Mun mielestäni tuossa on ristiriita, siis siinä että säilytetään pohjoismainen hyvinvoinimalli mutta kuitenkin pysytään kiinni jatkuvassa muutoksessa.

Itse kehittämäni teorian mukaan pohjoismainen malli on erittäin muutosvastainen keinotekoisuutensa vuoksi. Se vaatii taakseen jäykät byrokratiakoneistot ja poliittisen stabiliteetin, jossa enemmistö kansanedustajista on vahvasti rankan verotuksen ja keinotekoisen hyvinvoinnin luonnin kannalla. Eli siis poliittinen valtavirta on konservatiivisia sosiaalidemokraatteja -- ei todellakaan hyvä nopealiikkeisen muutosjatkuvuuden kannalta. Taloussysteemin dynaaminen optimointi ei ole helppoa silloin kun maan poliittinen ilmapiiri on vahvasti vastakkainasettunut (niinkuin Suomessa: ay-liike vs. elinkeinoelämä).

 

[okortepu]

Talouskasvun rajat eivät todellakaan tule vastaan maapallon luonnonvarojen riittävyydessä. Kannattavaa liiketoimintaa syntyy teknologisen kehityksen myötä, esimerkiksi jos keksitään jokin uusi keino tuottaa energiaa luonnonvarasta joka ei ole loppumisuhan alla; puhumattakaan palveluista, joissa lepää tämänkin maan taloudellinen tulevaisuus.

Otetaan esimerkiksi puhelimet. Mitä tehdään kun jokainen ihminen omistaa yhden puhelimen? Myydään toinen? Rakennetaan sellaisia puhelimia joiden käyttöikä on alle vuosi, jotta voidaan myydä uusia tilalle? Nussitaan toiset 6 miljardia ihmistä lisää, vaikka osa näkee jo nyt nälkää? Talouskasvulle löytyy muitakin rajoja kuin energia. Pitemmällä tähtäimellä jatkuva kasvu on täysin kestämätön ajatus. Maailma ei ikävä kyllä toimi järjellä vaan lompakolla en tiädä onko näin ollut aina. Ongelmani taitaakin olla se, että katson hieman huomista pidemmälle. Saattaa olla vaikeasti ymmärrettävää, mikäli on tottunut katsastamaan maailmaa neljännesvuoden välein.

Miten resurssien omistaminen on kytköksissä "maaorjuuteen"? En ymmärrä ollenkaan tätä toteamusta.

Mitä vähemmän omistaa, sitä vähemmän on päätäntävaltaa omaan elämäänsä. Kun (ei jos) sosiaaliturvaa tullaan leikkaamaan ja asuntoakaan ei enää itse omisteta, ollaan melkolailla samassa asemassa kuin maaorja.

Siis miten yritysten tuottavuus liittyy eriarvoisuuden syntymiseen?

Riippuu tietysti siitä, kuinka yrityksen tuottavuus on luotu. Mikäli se on luotu siten, että potkitaan porukkaa ulos ja jäljelle jääneet tekevät vielä entistä enemmän esim. palkatonta ylityötä, voidaan kai sanoa, että eriarvoisuutta syntyy. Pelimerkkejähän systeemissä on edelleen samanverran, ne vain on jaettu uudelleen siten, että osakkeenomistajat saavat enemmän, johtajat saavat enemmän, jäljelle jääneet duunarit saman ja pois potkitut vähemmän. Tietysti pelimerkit osittain palautuvat pois potkituille verotuksen ja sosiaaliturvan ansiosta. Kysymys ei kuitenkaan ole pelkästään puhtaista euroista, vaan myös siitä, miltä pois potkitusta nyt tuntuu kun töitä ei ole ja uusia töitä saattaa olla hankala löytää. Tai miltä jäljelle jääneestä tuntuu kun hommia on enemmän ja vapaa-aikaa vähemmän. Saattaa tietysti olla vaikeaa ymmärtää näitä arvoja, mikäli euro on ainoa tunne, jonka kykenee tuntemaan.

Toki yrityksen tulee tuottaa voittoa omistajilleen ja yritys saa maksaa johtajilleen juuri senverran palkkaa kuin parhaaksi katsoo. Ja on monia keinoja, joilla voidaan parantaa yrityksen tuottavuutta. On vain kovin ikävää, että voittoa maksimoitaessa ihmistä ajatellaan koneen osana. Pohjimmiltaanhan paine tuloksen kasvattamiseen tulee osakkeenomistajilta, joita siis kaikki olemme (enemmän tai vahemmän). Eli ahneudessamme kaivamme itse itsellemme kuoppaa. Samassa veneessä tässä jokatapauksessa ollaan niin pitkään kuin samassa yhteiskunnassa ollaan.

On se hyvä että meillä on näitä "äärikapitalismista" huolestuneita kansalaisia jotka parantavat yhteiskunnan hyvinvointia kadehtimalla muita ja esittämällä vedenpitäviä ja loppuun asti pohdittuja mielipiteitään.

Mielestäni on hyvä, että edes joku huolestuu siitä mihin maailma on menossa, vaikkei maailma huolestumalla muutukkaan. Enkä pelkää äärikapitalismin äkkinäistä nousua, mutta ei kai ole epäselvää mihin suuntaan tämänhetkinen kehitys vie. Nähtäväksi jää kumpi sitten tulee olemaan se vahvempi, rahan valta vai kansanvalta.

Mielenkiintoista on todellakin se paljonko keskiverto palkansaaja tekee palkatonta ylityötä viikossa ja paljonko on työttömiä. Luvut ovat yllättävän lähellä toisiaan. Tietenkään tämä ei ole vedenpitävää, koska en millään kykene muistamaan tutkimusta, jonka olen muutama vuosi sitten lukenut, enkä linkkiä näin äkkiseltään löydä. Eikä tämä myöskään ole loppuun asti pohdittua, päin vastoin vaikuttaa siltä, ettei koko asiaa edes haluta pohtia. On tietysti aivan toinen asia, mitä yritysten tuloksille ja kilpailukyvyille tapahtuu, mikäli palkattomasta ylityöstä tulisi palkkaa maksaa.

Kadehdin vain viisaampiani, en henkilöitä joiden varallisuus, asema, fyysinen ulkomuoto tai muu vastaava on omaani korkeampi/parempi. Eikä suomalainen kansantauti ole kateus vaan se, että selitellään muiden toimia seuraavasti: "perkele sen on pakko olla kateellinen mun mersulle ku se tekee/toimii/ajattelee tollee"

 

[NHB]

Mitä vähemmän omistaa, sitä vähemmän on päätäntävaltaa omaan elämäänsä. Kun (ei jos) sosiaaliturvaa tullaan leikkaamaan ja asuntoakaan ei enää itse omisteta, ollaan melkolailla samassa asemassa kuin maaorja.

Millä tavoin yhteiskunta mielestäsi rajoittaa mun ja kaltaisteni vuokralla asuvien päätäntävalvaa omaan elämäänsä? Itse ainakin koen olevani aika vapaa tekemää aisioita.

 

[Raejuusto]

Otetaan esimerkiksi puhelimet. Mitä tehdään kun jokainen ihminen omistaa yhden puhelimen? Myydään toinen? Rakennetaan sellaisia puhelimia joiden käyttöikä on alle vuosi, jotta voidaan myydä uusia tilalle? Nussitaan toiset 6 miljardia ihmistä lisää, vaikka osa näkee jo nyt nälkää? Talouskasvulle löytyy muitakin rajoja kuin energia. Pitemmällä tähtäimellä jatkuva kasvu on täysin kestämätön ajatus. Maailma ei ikävä kyllä toimi järjellä vaan lompakolla en tiädä onko näin ollut aina. Ongelmani taitaakin olla se, että katson hieman huomista pidemmälle. Saattaa olla vaikeasti ymmärrettävää, mikäli on tottunut katsastamaan maailmaa neljännesvuoden välein.

Et kyllä tällä esimerkilläsi saanut yhtään vakuutettua että talouskasvun rajat tulevat vastaan. Siis kerro, miksi jatkuva talouskasvu on täysin kestämätön ajatus?

Mitä vähemmän omistaa, sitä vähemmän on päätäntävaltaa omaan elämäänsä. Kun (ei jos) sosiaaliturvaa tullaan leikkaamaan ja asuntoakaan ei enää itse omisteta, ollaan melkolailla samassa asemassa kuin maaorja.

Käsittääkseni maaorjaa velvoittavat ihan eri sopimukset kuin tavallista palkkatöissä olevaa kansalaista. Ei länsimaissa tulla koskaan luopumaan sosiaaliturvasta siten että joku joka ei työllään pysty itseään elättämään ei pärjäisi. Tuo maaorjavertaus on kyllä suoraan jostain kuusikymmentäluvulta.

Riippuu tietysti siitä, kuinka yrityksen tuottavuus on luotu. Mikäli se on luotu siten, että potkitaan porukkaa ulos ja jäljelle jääneet tekevät vielä entistä enemmän esim. palkatonta ylityötä, voidaan kai sanoa, että eriarvoisuutta syntyy. Pelimerkkejähän systeemissä on edelleen samanverran, ne vain on jaettu uudelleen siten, että osakkeenomistajat saavat enemmän, johtajat saavat enemmän, jäljelle jääneet duunarit saman ja pois potkitut vähemmän. Tietysti pelimerkit osittain palautuvat pois potkituille verotuksen ja sosiaaliturvan ansiosta. Kysymys ei kuitenkaan ole pelkästään puhtaista euroista, vaan myös siitä, miltä pois potkitusta nyt tuntuu kun töitä ei ole ja uusia töitä saattaa olla hankala löytää. Tai miltä jäljelle jääneestä tuntuu kun hommia on enemmän ja vapaa-aikaa vähemmän. Saattaa tietysti olla vaikeaa ymmärtää näitä arvoja, mikäli euro on ainoa tunne, jonka kykenee tuntemaan.

Et ymmärtänyt ollenkaan vastata siihen mitä kysyin, eikä vastauksesi ollenkaan selitä sitä miten yrityksen tuottavuus liittyy eriarvoisuuden syntyyn. Tuottavuuden edellytys on että yritys on hengissä, ja sen edellytys on kestävä kilpailuetu. Mikäli tämä on vaarassa, joudutaan porukkaa potkimaan pois. Se on valitettavaa, mutta luulisi jokaisen ihmisen itse ymmärtävän että työntekijän arvo työmarkkinoilla on hänestä itsestään kiinni. Jos saa potkut niin etsii sitten uusia töitä, sehän on aivan itsestäänselvä asia.

Toki yrityksen tulee tuottaa voittoa omistajilleen ja yritys saa maksaa johtajilleen juuri senverran palkkaa kuin parhaaksi katsoo. Ja on monia keinoja, joilla voidaan parantaa yrityksen tuottavuutta. On vain kovin ikävää, että voittoa maksimoitaessa ihmistä ajatellaan koneen osana. Pohjimmiltaanhan paine tuloksen kasvattamiseen tulee osakkeenomistajilta, joita siis kaikki olemme (enemmän tai vahemmän). Eli ahneudessamme kaivamme itse itsellemme kuoppaa. Samassa veneessä tässä jokatapauksessa ollaan niin pitkään kuin samassa yhteiskunnassa ollaan.

Muistahan jakaa neuvojasi sitten ensi kerralla kun jokin yritys tarvitsee tehostusta tuottavuuteen. Olisi kiva kuulla niistä monista keinoista.

Miten niin kaikki olemme osakkeenomistajia? Ei pankkitilisopimuksen tehnyt omista pankin omistamia yrityksiä pätkääkään. Yritystä johtavat äänivaltaiset osakkeenomistajat, ja äänivaltaisuus edellyttää sen että omistaa osakkeita itse.

Mielestäni on hyvä, että edes joku huolestuu siitä mihin maailma on menossa, vaikkei maailma huolestumalla muutukkaan. Enkä pelkää äärikapitalismin äkkinäistä nousua, mutta ei kai ole epäselvää mihin suuntaan tämänhetkinen kehitys vie. Nähtäväksi jää kumpi sitten tulee olemaan se vahvempi, rahan valta vai kansanvalta.

Mielenkiintoista on todellakin se paljonko keskiverto palkansaaja tekee palkatonta ylityötä viikossa ja paljonko on työttömiä. Luvut ovat yllättävän lähellä toisiaan. Tietenkään tämä ei ole vedenpitävää, koska en millään kykene muistamaan tutkimusta, jonka olen muutama vuosi sitten lukenut, enkä linkkiä näin äkkiseltään löydä. Eikä tämä myöskään ole loppuun asti pohdittua, päin vastoin vaikuttaa siltä, ettei koko asiaa edes haluta pohtia. On tietysti aivan toinen asia, mitä yritysten tuloksille ja kilpailukyvyille tapahtuu, mikäli palkattomasta ylityöstä tulisi palkkaa maksaa.

Kadehdin vain viisaampiani, en henkilöitä joiden varallisuus, asema, fyysinen ulkomuoto tai muu vastaava on omaani korkeampi/parempi. Eikä suomalainen kansantauti ole kateus vaan se, että selitellään muiden toimia seuraavasti: "perkele sen on pakko olla kateellinen mun mersulle ku se tekee/toimii/ajattelee tollee"

Sinä kun osaat omien sanojesi mukaan katsoa pidemmälle, niin mikset ota kokonaisuuden kannalta parasta etua huomioon? Se että talouden toimijat pyrkivät tehokkuuteen on kaikkien kannalta paras etu, siis ihan kaikkien. Todellista lyhytnäköisyyttä olisi esimerkiksi pitää tappiota tekeviä tuotantoyksiköitä pystyssä muutaman työpaikan säilyttämiseksi, sillä tällöin tulisi menetettyä taloudellista lisäarvoa menetetyn tuottavuuden vuoksi. Sillä menetetyllä lisäarvolla olisi kerrytetty valtion verotuloja ja osakkeenomistajien varallisuutta, jotka olisivat siirtyneet esim. terveydenhoitoon ja purjevenekauppiaan taskuun.

Se että nämä sosialistisia aatteita kantavat kuvittelevat toimivansa kaikkien hyväksi ja pitkänäköisesti on silkkaa harhaluuloa. Avoimessa markkinataloudessa yhden ihmisen "ahneus" hyödyttää kaikkia muita ihmisiä, niin pitkällä kuin lyhyellä aikavälillä.

 

[Mou]

Otetaan esimerkiksi puhelimet. Mitä tehdään kun jokainen ihminen omistaa yhden puhelimen? Myydään toinen? Rakennetaan sellaisia puhelimia joiden käyttöikä on alle vuosi, jotta voidaan myydä uusia tilalle? Nussitaan toiset 6 miljardia ihmistä lisää, vaikka osa näkee jo nyt nälkää? Talouskasvulle löytyy muitakin rajoja kuin energia. Pitemmällä tähtäimellä jatkuva kasvu on täysin kestämätön ajatus. Maailma ei ikävä kyllä toimi järjellä vaan lompakolla en tiädä onko näin ollut aina. Ongelmani taitaakin olla se, että katson hieman huomista pidemmälle. Saattaa olla vaikeasti ymmärrettävää, mikäli on tottunut katsastamaan maailmaa neljännesvuoden välein.

Ilmeisesti sun on vähän vaikea nähdä asioita yleisemmällä tasolla aikavälistä riippumatta. Onhan tässä kaikilla ollut jo pitemmän aikaa vaatteetkin, mutta silti niitä vain tehdään lisää. Miksi, koska aina voidaan tehdä parempia vaatteita, muodit muuttuvat yms. Entäs vaikka palvelut? Tai tieto? Hieronnan määrää voidaan suht. rajattomasti lisätä, eikä se kuluta yhtään mitään. Tuottaapa kuitenkin talouskasvua. Ja kirjoja voidaan tuottaa myytäväksi vaikka suoraan pdf-muotoon nettiin. Taaskaan ei kuluteta mitään resursseja, mutta luodaan talouskasvua. Käy tarkistamassa se toinen ketju otsikolla "jatkuva talouskasvu on kestämätön ajatus". Siinä kumotaan tuo logiikkasi.

Oikeasti, talouskasvua rajoittaa ainoastaan ihmisen mielikuvitus, ja se on tietääkseni kokolailla rajaton.

Siihen nälänhätään löydät syyn Suomalaisten älykkyys -ketjusta;) :piis:

edittiä. Jos siellä työpaikalla on niin paskat oltavat esim. jonkun irtisanomisen jälkeen, niin SITÄ SAA MYÖS VAIHTAA! Tässä on juuri se olennaisin ero oikeiston ja vasemmiston välillä. Oikeistolainen hyväksyy sen, että maailmassa on eriarvoisuutta ja pyrkii saavuttamaan vallitseviin oloihin sopeutumalla parhaan mahdollisen tuloksen. Vasemmistolainen sen sijaan itkee, että miksi tämä ja tämä asia ovat niin huonosti minun elämässäni. Kyllä meillä on paska maailma. Jos noista paskaduuneista vain uskallettaisiin lähteä kävelemään, niin eiköhän sielläkin olot paranisi. Ja turha todeta, että kaikille ei ole hyviä duuneja tarjolla. Ei olekaan, mutta ehkä juuri sinulle on. Siivousfirmatkin maksaisivat enemmän, jos sieltä vain pyrittäisiin jatkuvasti pois kohti parempaa. Niin ja sitä työtä voi luoda itse itselleen.

 

[okortepu]

Millä tavoin yhteiskunta mielestäsi rajoittaa mun ja kaltaisteni vuokralla asuvien päätäntävalvaa omaan elämäänsä? Itse ainakin koen olevani aika vapaa tekemää aisioita.

Tällähetkellä ei millään lailla, kiitos korkean sosiaaliturvan. Eikä yhteiskunta tulekaan rajoittamaan. Voit kuitenkin kysyä itseltäsi onko sosiaaliturvaa heikennetty vai parannettu. Jatkuuko suuntaus ja kauanko sossu vielä kustantaa kämppiä. Mikäli tilanne on paha, eikä ole varaa maksaa vuokraa omasta taskusta, mitä teet? Vuoranantaja ei tietenkään ilmaiseksi anna asua, eikä itse halua taivasalla olla, joten oletettavasti teet juuri sen mitä vuokranantaja vaatii ja tässävaiheessa huomaat päätäntävaltasi olevan kovin rajoitettu (ei yhteiskunnan vaan asuntosi omistajan taholta). Tilannetta on tietysti vaikea kuvitella tämänpäivän Suomessa, mutta ellei sosiaaliturvasta pidetä kiinni kalpenee se ahneuden rinnalla ja katoaa.

Rapakontakana on tiettävästi hieman erityylin sosiaaliturva, mutta on siellä ollut hieman erityylin markkinatalouskin valloillaan kuin Suomessa. Siellä on kuuleman mukaan myös huomattava määrä vankeja, mutta jatkamme syy-yhteyden hakemista televisioväkivallasta. Olisi katastrofi jos joutuisimme myöntämään, että sosiaaliturvalla saattaa olla osuus asiaan. Amerikan malliinhan olisi tehtävä muutos ja sehän olisi suorastaan luonnon vastaista. Kyllä pitää olla oikeus tehdä rahaa niinpaljon kuin huvittaa, riippumatta siitä mitä se kanssaeläjille tai luonnolle tekee.

Et kyllä tällä esimerkilläsi saanut yhtään vakuutettua että talouskasvun rajat tulevat vastaan. Siis kerro, miksi jatkuva talouskasvu on täysin kestämätön ajatus?

Kulutushyödykkeiden kohdalla ei kai ole asian suhteen epäselvyyttä. Palvelujen kohdalla asia kai tulee ymmärretyksi siinävaiheessa kun käyt kerran päivässä parturissa, hierojalla, elokuvissa jne. Toki kasvulle on tilaa Suomessa paljon, mutta kyllä se raja sieltä vastaan tulee ja jossainvaiheessa ainoa tapa lisätä kulutusta on löytää uusi kuluttaja. Kuluttajia on jo joidenkin laskelmien mukaan liikaa ja kasvu kiihtyy.

Jos saa potkut niin etsii sitten uusia töitä, sehän on aivan itsestäänselvä asia.

Jep. Pitääkin muistuttaa naapurin 50+ v setää, joka toimi saman yrityksen palveluksessa 30 vuotta, että etsii vain uusia töitä. Eikä pidä huolestua siitä, että työtä ei löydy muutamanvuoden sisällä, kyllä työkkäri sitten kustantaa pitkäaikaistyöttömille muutamaksi kuukaudeksi puuhaa. Onhan se mukavaa vaihtelua lähikuppilassa istumiseen.

Sinä kun osaat omien sanojesi mukaan katsoa pidemmälle, niin mikset ota kokonaisuuden kannalta parasta etua huomioon? Se että talouden toimijat pyrkivät tehokkuuteen on kaikkien kannalta paras etu, siis ihan kaikkien. Todellista lyhytnäköisyyttä olisi esimerkiksi pitää tappiota tekeviä tuotantoyksiköitä pystyssä muutaman työpaikan säilyttämiseksi, sillä tällöin tulisi menetettyä taloudellista lisäarvoa menetetyn tuottavuuden vuoksi. Sillä menetetyllä lisäarvolla olisi kerrytetty valtion verotuloja ja osakkeenomistajien varallisuutta, jotka olisivat siirtyneet esim. terveydenhoitoon ja purjevenekauppiaan taskuun.

Mitä useampi ihminen on töissä sitä parempi (jopa koonaisuuden kannalta). Tietenkin tappiota tuottavissa yrityksissä on tehtävä leikkauksia. Tappiota tuottavan yrityksen tunnuspiirteisiin kai kuuluu se, että potkitaan porukkaa ulos, _vähennetään_ johtajan palkkaa, eikä osinkoakaan jaeta. Kysymys on kuitenkin nyt yrityksistä, jotka potkivat porukkaa ulos, _korottavat_ johtajan palkkaa ja jakavat omistajilleen entistä enemmän voittoa.

Käsittääkseni pääomaverotus on kiinteä.
Ehkäpä pääomaverotusta tulisi korjata siten, että mukaan otetaan verohelpotus/kiristys kertoimia sen mukaan kuinka yritys on vaikuttanut työllisyyteen. Mikäli yritys on potkinut 20 % porukastaan ulos, maksetaan yrityksen osingosta ja osakkeilla tehdystä myyntivoitosta 1,4 x normaali vero. Mikäli taas yritys on työllistänyt 10 % lisää, maksetaan veroa 0,9 x normaali vero. En edes oleta esittämäni mallin olevan toimiva (luvut ovat temmattu hatusta), mutta uskon että se vähentäisi tarvetta maksimoida voittoa _työntekijän kustannuksella_. Se kannustaisi yrityksiä tekemään positiivista tulosta ja työllistämään.

Jokatapauksessa hyvinvointiyhteiskunnassa pidetään huolta pois potkituista. On vain järjetöntä potkia porukkaa ulos voittoa tekevistä yrityksistä, jolloin jäljellejääneet tekevät enemmän töitä. Voittoa maksetaan osakkeenomistajille ja johtajille. Voitosta maksetaan verot, joilla kustannetaan osittain pois potkittujen kotona istuminen. Mikäli Suomessa olisi täystyöllisyys, ei poispotkiminen olisi niin suuri ongelma kuin se nyt on. Totuus kuitenkin on, että Suomessa on työttömiä, eikä kenelläkään näytä olevan keinoa työttömyyden poistamiseen.

Se että nämä sosialistisia aatteita kantavat kuvittelevat toimivansa kaikkien hyväksi ja pitkänäköisesti on silkkaa harhaluuloa. Avoimessa markkinataloudessa yhden ihmisen "ahneus" hyödyttää kaikkia muita ihmisiä, niin pitkällä kuin lyhyellä aikavälillä.

Vaikken uskovainen olekkaan, muistelisin, että joku määritteli ahneuden synniksi jo kauan kauan sitten. Koska kaveri on tämän tajunnut jo silloin, on hänen oltava melko viisas ja väitteessä jotain perää

Onhan tässä kaikilla ollut jo pitemmän aikaa vaatteetkin, mutta silti niitä vain tehdään lisää. Miksi, koska aina voidaan tehdä parempia vaatteita, muodit muuttuvat yms.

Mailmassa on ihmisiä, jotka käyttävät vaatteensa vain kerran. Kaikilla ei toistaiseksi ole mahdollisuutta tähän, mutta vaikka talouskasvu sen mahdollisuuden toisi, herää kysymys onko se järkevää? Kuormitus ympäristölle on melkolailla suuri, mikäli jokainen käyttää vaatteensa vain kerran. Talouskasvuahan voidaan edelleen ylläpitää vaikka siten, että tuplataan vaatteiden kulutus vaihtamalla vaatteet puoliltapäivin uusiin.

Oikeistolainen hyväksyy sen, että maailmassa on eriarvoisuutta ja pyrkii saavuttamaan vallitseviin oloihin sopeutumalla parhaan mahdollisen tuloksen. Vasemmistolainen sen sijaan itkee, että miksi tämä ja tämä asia ovat niin huonosti minun elämässäni. Kyllä meillä on paska maailma.

Mielestäni parempi vertaus on se, että oikeistolaiset haluavat jokaiselle oman veneen, jolla sitten soutaa juuri niinkuin parhaaksi katsoo. Vasemmistossa taas on isompi vene, jossa useampi soutaja. Mielestäni molemmissa malleissa on virheensä enkä kannata kumpaakaan. Jos näistä kahdesta tulee valita, valitsisin oikeiston, mutta mielestäni sääntöjä pitää olla senverran, ettei toisten veneitä saa kaataa, vaikka kuinka vimmalla soutaisi omaa venettään kohden maalia.

 

[Prioni77]

Jos näistä kahdesta tulee valita, valitsisin oikeiston, mutta mielestäni sääntöjä pitää olla senverran, ettei toisten veneitä saa kaataa, vaikka kuinka vimmalla soutaisi omaa venettään kohden maalia.

Totta... on kaksi aivan eri asiaa kapitalismi ja riistokapitalismi. Nykyään taidetaan harrastaa usealla taholla tuota jälkimmäistä. Se mikä tekee oman mieleni surulliseksi on huomata monien täällä kirjoittavien ihmisten ajattelevan kovilla arvoilla ilman jälkiseuraamuksien ymmärrystä. Tosin onhan täällä kirjoittelevien nimimerkkien takana yleensä nuorehko itsetuntoa uhkuva MIES. Sehän olisi suorastaan häpeä, jos tällaisella "kovien karjujen" palstalla tunnustaisi edustavansa pehmeitä arvoja. Selkääntaputtelu on paljon mukavampaa. Senhän me miehet osaamme.

Lisäksi ihmettelen tällä palstalla ainaista tarvetta lokeroida ihmiset poliittisiin lokeroihin. Tosin luulen, että suurin osa noista heitoista ja nimittelyistä on lähinnä oman statuksen kohottamista ns. konsensuksen avulla.

Monikohan meistä sisimmässään haluaa tämän maan tulevaisuuden arvojen koventuvan... siis ihan elämän pehmeiden arvojen kannalta kuten lapsiperheiden hyvinvoinnin, peruskoulutuksen, vanhusten- ja sairaidenhoidon, yhteisöllisyyden, perheen kanssa vietetyn yhteisen ajan, turvallisen ympäristön tms. asioiden kannalta. Kova talouspolitiikka jakaa väistämättä kansan ns. onnistujiin ja epäonnistujiin. Lisäksi kyseiseen malliin sisältyy toimiva optio epäonnistujien määrän lisääntyvään kasvuun vaan eipä haittaa, sillä niillä jäljellejäävillä onnistujilla menee entistä lujempaa. Kovan strategian ajatuskehykseen kuuluu selkeästi käsitykset: "sehän on ihmisen oma vika" ja "elämä on ihan omista valinnoista kiinni".

Sloganeiden saattamiseksi yleispäviksi sopii kait niitä soveltaa vaikka juutalaisiin tai rattijuopon alle jääneeseen pikkulapseen. Tosin onneksi useimmat sentään ymmärtävät sen mikä näiltä slogan-jermuilta on jäänyt tajuamatta nimittäin sen, ettei tulevaisuutta ole suhteellisesti kovin moni karju onnistuneesti ennustellut.

Kestävä kehitys näyttää olevan monelle tulevaisuutemme miespuoliselle sankarille ymmärtämätön ajatus. Niin ja mahtuuhan joukkoon toki muutama naispuolinenkin "Mulle kaikki nyt tässä ja heti!"-tyyppi.

Alan vakuuttua, että sivistyksemme suurimmat uhkat ovat ahneus, kateus ja empatian puute.

 

[Mou]

...

Katsomme asiaa hieman eri näkökulmasta. Mun mielestä edes kulutushyödykkeille ei tulee rajaa vastaan. Niitähän voidaan joskus tuottaa saasteettomalla, loppumattomalla energialla (esim. aurinkovoima) ja uusiutuvista materiaaleista. Tällä hetkellä asiat eivät kai vielä ole tarpeeksi huonosti ja teknologia kehittymätöntä, jotta näin tehtäisiin. Olen samaa mieltä, että kehityssuunta ei tällä hetkellä hyvältä näytä. Yritän sanoa, että jatkuva talouskasvu sinänsä ei vaadi luonnon ja kehitysmaalaisten raiskaamista, vaikka näin juuri nyt usein tehdäänkin. Itse jotenkin jaksan uskoa, että ei me tänne saasteisiin hukuta. Kun tilanne menee tarpeeksi pahaksi, asioille tehdään jotain.

Se 30 vuotta samassa firmassa töitä tehnyt gubbe on kyllä huonossa asemassa. Kuitenkin herää kysymys, että miksi hänen kokemuksellaan ei saa töitä? Jos hän kerran on kerännyt kokemusta vuosien varrelta, eikö firmojen luulisi olevan kannattavaa palkata hänet? Tai jos hänen tuottavuutensa on jo iän myötä laskenut, niin eikö hän voisi tehdä töitä hieman alemmalla palkalla kotona istumisen sijaan? Niin joo, eihän täällä kannata palkata eläkeputken lähellä olevaa ja ne palkatkaan eivät juuri alaspäin jousta. Miten tilannetta saisi paremmin hoidettua, on vaikea sanoa. Kepin sijaan olisi syytä kuitenkin tarjota yrityksille porkkanaa.

edit:

Mielestäni parempi vertaus on se, että oikeistolaiset haluavat jokaiselle oman veneen, jolla sitten soutaa juuri niinkuin parhaaksi katsoo. Vasemmistossa taas on isompi vene, jossa useampi soutaja. Mielestäni molemmissa malleissa on virheensä enkä kannata kumpaakaan. Jos näistä kahdesta tulee valita, valitsisin oikeiston, mutta mielestäni sääntöjä pitää olla senverran, ettei toisten veneitä saa kaataa, vaikka kuinka vimmalla soutaisi omaa venettään kohden maalia.

Mutta entäs jos jotakuta ei siinä isossa veneessä huvita soutaa, koska toinen sai paremmat airot...

Ja mä en oikein pidä tuosta empatian puutteesta syyttelystä (ai miten niin kalahti). Läheisiäni kohtaan olen hyvinkin lojaali ja välittävä. Joukkueurheilussa olen useimmiten ollut se raataja, joka ei todellakaan näy tilastoissa. Mutta totta se on, että yhä vähemmän jaksaa kiinnostaa tuntemattomien asiat. Miksi? Koska mä en niille mitään voi. Ne itse sen sijaan voivat. Jos ei saa siivoojan hommia kummempaa, tehdään siivoojan hommia. Jos ei saa niitäkään, mennään kouluun. Jos ei huvita tehdä kumpaakaan, ei tarvi valtioltakaan liikoja odotella.

edit2. Niin ja lahjoitin mä tsunamikeräykseenkin rahaa.

 

[Raejuusto]

Tällähetkellä ei millään lailla, kiitos korkean sosiaaliturvan. Eikä yhteiskunta tulekaan rajoittamaan. Voit kuitenkin kysyä itseltäsi onko sosiaaliturvaa heikennetty vai parannettu. Jatkuuko suuntaus ja kauanko sossu vielä kustantaa kämppiä. Mikäli tilanne on paha, eikä ole varaa maksaa vuokraa omasta taskusta, mitä teet? Vuoranantaja ei tietenkään ilmaiseksi anna asua, eikä itse halua taivasalla olla, joten oletettavasti teet juuri sen mitä vuokranantaja vaatii ja tässävaiheessa huomaat päätäntävaltasi olevan kovin rajoitettu (ei yhteiskunnan vaan asuntosi omistajan taholta). Tilannetta on tietysti vaikea kuvitella tämänpäivän Suomessa, mutta ellei sosiaaliturvasta pidetä kiinni kalpenee se ahneuden rinnalla ja katoaa.

Rapakontakana on tiettävästi hieman erityylin sosiaaliturva, mutta on siellä ollut hieman erityylin markkinatalouskin valloillaan kuin Suomessa. Siellä on kuuleman mukaan myös huomattava määrä vankeja, mutta jatkamme syy-yhteyden hakemista televisioväkivallasta. Olisi katastrofi jos joutuisimme myöntämään, että sosiaaliturvalla saattaa olla osuus asiaan. Amerikan malliinhan olisi tehtävä muutos ja sehän olisi suorastaan luonnon vastaista. Kyllä pitää olla oikeus tehdä rahaa niinpaljon kuin huvittaa, riippumatta siitä mitä se kanssaeläjille tai luonnolle tekee.

Unohditko verranneesi kuvaamaasi tilannetta maaorjuuteen? Vaikka multa loppuisi yhtäkkiä työt ja rahat, niin en silti olisi ikinä maaorjan asemassa. Eihän nyt hitto vie toisen tarjoaman palvelun tai tuotteen (tässä tapauksessa vuokra-asunnon) kuluttaminen tee ihmisestä maaorjaa En millään voi ymmärtää mistä tuo logiikka tulee.

Kulutushyödykkeiden kohdalla ei kai ole asian suhteen epäselvyyttä. Palvelujen kohdalla asia kai tulee ymmärretyksi siinävaiheessa kun käyt kerran päivässä parturissa, hierojalla, elokuvissa jne. Toki kasvulle on tilaa Suomessa paljon, mutta kyllä se raja sieltä vastaan tulee ja jossainvaiheessa ainoa tapa lisätä kulutusta on löytää uusi kuluttaja. Kuluttajia on jo joidenkin laskelmien mukaan liikaa ja kasvu kiihtyy.

Miksi ihmeessä rajaat tämän kysymyksen noin kapeaksi? Ei talouden toimintaa voi selittää parturissa tai elokuvissa käynnillä, eikä ihmisten saatikka luonnonvarojen määrä tai sen supistuminen rajoita talouskasvua. Talous kasvaa teknologisen kehityksen myötä, joka ei tule koskaan loppumaan.

Mitä nämä laskelmat ovat, että kuluttajia on liikaa?

Jep. Pitääkin muistuttaa naapurin 50+ v setää, joka toimi saman yrityksen palveluksessa 30 vuotta, että etsii vain uusia töitä. Eikä pidä huolestua siitä, että työtä ei löydy muutamanvuoden sisällä, kyllä työkkäri sitten kustantaa pitkäaikaistyöttömille muutamaksi kuukaudeksi puuhaa. Onhan se mukavaa vaihtelua lähikuppilassa istumiseen.

Kyllähän terve 50+ naapurin setä on ihan työkykyinen, jolla on mahdollisuus työllistyä kunhan vaan yhteiskunta sallii työpaikkojen olemassaolon yritysten olemassaolon sallimisella (tällä hetkellä yritystoimintaa yritetään liikaa estää, josta seuraa työllistymisvaikeuksia). Muistuta ihmeessä sitä setää, ettei se luule että eletään jossain kommunistimaassa jossa ei tarvitse ottaa itsestään vastuuta.

Mitä useampi ihminen on töissä sitä parempi (jopa koonaisuuden kannalta). Tietenkin tappiota tuottavissa yrityksissä on tehtävä leikkauksia. Tappiota tuottavan yrityksen tunnuspiirteisiin kai kuuluu se, että potkitaan porukkaa ulos, _vähennetään_ johtajan palkkaa, eikä osinkoakaan jaeta. Kysymys on kuitenkin nyt yrityksistä, jotka potkivat porukkaa ulos, _korottavat_ johtajan palkkaa ja jakavat omistajilleen entistä enemmän voittoa.

Se että työpaikkoja on edellyttää sen että yrityksillä menee hyvin. Jos yritys tekee tappiota, sillä on vaara kuolla pois, koska useimmat yritykset kohtaavat markkinoilla kilpailua. Jos yritys on velvoitettu toimimaan tappiolla pitämällä työntekijöitä palkkalistoillaan, tulee jossain vaiheessa tilanne jossa ei edellytyksiä ole enää jatkaa. Eli syntyy valintatilanne: irtisanotaanko 500 nyt, vai menetetäänkö 5000 työpaikkaa kahden vuoden kuluttua konkurssin myötä?

Useimmiten yritysten ylintä johtoa palkitaan hyvän tuloksen saavuttamisesta, ja useimmiten pörssi reagoi irtisanomisiin kurssinousulla, koska kyseessä on tervehdyttävä ja tulevaisuuden tuotto-odotuksia nostattava toimenpide. Sen takia johtajienkin optio-oikeudet arvostuvat. Mun mielestäni siinä ei ole mitään väärää että kovasta tuloksesta vastuussa olevia palkitaan.

Käsittääkseni pääomaverotus on kiinteä.
Ehkäpä pääomaverotusta tulisi korjata siten, että mukaan otetaan verohelpotus/kiristys kertoimia sen mukaan kuinka yritys on vaikuttanut työllisyyteen. Mikäli yritys on potkinut 20 % porukastaan ulos, maksetaan yrityksen osingosta ja osakkeilla tehdystä myyntivoitosta 1,4 x normaali vero. Mikäli taas yritys on työllistänyt 10 % lisää, maksetaan veroa 0,9 x normaali vero. En edes oleta esittämäni mallin olevan toimiva (luvut ovat temmattu hatusta), mutta uskon että se vähentäisi tarvetta maksimoida voittoa _työntekijän kustannuksella_. Se kannustaisi yrityksiä tekemään positiivista tulosta ja työllistämään.

Hmm, en osaa verojuttuja enkä tuohon osaa sanoa muuta kuin muistuttaa että yritys on olemassa omistajiaan varten. Työllistäminen on tässä maassa niin kallista että luulisin että sijoittajat reagoisivat negatiivisesti tuollaiseen.

Jokatapauksessa hyvinvointiyhteiskunnassa pidetään huolta pois potkituista. On vain järjetöntä potkia porukkaa ulos voittoa tekevistä yrityksistä, jolloin jäljellejääneet tekevät enemmän töitä. Voittoa maksetaan osakkeenomistajille ja johtajille. Voitosta maksetaan verot, joilla kustannetaan osittain pois potkittujen kotona istuminen. Mikäli Suomessa olisi täystyöllisyys, ei poispotkiminen olisi niin suuri ongelma kuin se nyt on. Totuus kuitenkin on, että Suomessa on työttömiä, eikä kenelläkään näytä olevan keinoa työttömyyden poistamiseen.

Voittoa maksetaan omistajille sen takia koska he ovat siihen ainoita oikeutettuja. Yritys on edelleenkin olemassa ainoastaan omistajiaan varten. Jos yritys ei tuota omistajille tarpeeksi niin nämä vaihtavat johonkin paremmin tuottavaan investointiin. Johtajat taas voivat saada osuutensa yrityksen tekemästä voitosta jos omistajat haluavat rakentaa johdolle palkitsemisjärjestelmän jolla johtajat saavat omistukseensa yhtiön osakkeita. Tällainen sitouttamiskeino on esim. henkilöstöoptiot. Jos mietit nyt tätä hommaa tarkkaan, saatat keksiä että näin johtajat saadaan motivoitumaan yrityksen tulevaisuudesta samalla tavalla kuin omistajat, jolloin luonnollisesti he tekevät enemmän töitä omistajien sijoittaman pääoman maksimoimisen eteen.

Ei yritysten tehtävä ole huolehtia työllisyydestä tai työttömistä, niiden ainoa tehtävä on maksimoida sijoitettu pääoma, jolloin talous toimii tehokkaasti ja lisäarvoa syntyy aidosti. Ideaalitilanteessa tämä mahdollistaa täystyöllisyyden jos yhteiskunnalliset toimijat ymmärtävät kokonaisuuden edun.

Mulla on keino työttömyyden poistoon: yritystoiminta ja niiden perustaminen pitää tehdä mahdollisimman kannattavaksi. Se on oikeastaan aika yksinkertaista, mallia voi ottaa esim. Virosta, jossa työttömyys on muistaakseni 2,3%.

Vaikken uskovainen olekkaan, muistelisin, että joku määritteli ahneuden synniksi jo kauan kauan sitten. Koska kaveri on tämän tajunnut jo silloin, on hänen oltava melko viisas ja väitteessä jotain perää

Sivistyneeseen keskusteluun kuuluu perustella väittämä edes jollakin tavalla. Mitenköhän tämä joku on perustellut sen että ahneus on synti? Siis miksi?

 

[Raejuusto]

Monikohan meistä sisimmässään haluaa tämän maan tulevaisuuden arvojen koventuvan... siis ihan elämän pehmeiden arvojen kannalta kuten lapsiperheiden hyvinvoinnin, peruskoulutuksen, vanhusten- ja sairaidenhoidon, yhteisöllisyyden, perheen kanssa vietetyn yhteisen ajan, turvallisen ympäristön tms. asioiden kannalta. Kova talouspolitiikka jakaa väistämättä kansan ns. onnistujiin ja epäonnistujiin. Lisäksi kyseiseen malliin sisältyy toimiva optio epäonnistujien määrän lisääntyvään kasvuun vaan eipä haittaa, sillä niillä jäljellejäävillä onnistujilla menee entistä lujempaa. Kovan strategian ajatuskehykseen kuuluu selkeästi käsitykset: "sehän on ihmisen oma vika" ja "elämä on ihan omista valinnoista kiinni".

Markkinataloudessa ei voittajan menestyminen ole häviäjältä pois, koska resurssien käyttö ja jakaminen ei ole nollasummapeliä. Ihmettelet että miksi täällä harrastetaan kahtiajakoa, mutta kuitenkin itse tarjoat tuota kovat vs. pehmeät arvot jaottelua? Se on aivan hyödytöntä, sillä (omien sanojesi mukaisesti) kovien arvojen toteutumista seuraa automaattisesti pehmeiden arvojen toteutuminen.

Ensinnäkin, se että perheen isällä on töitä, luo hyvinvointia lapsille, sillä ne voidaan laittaa vaikkapa kielikylpuesikouluun kurjan kunnalliseskarin sijaan. Sitten, mitä kovempaa tulosta isin firma tekee, sitä enemmän isillä on jaettavaa vaikkapa ikääntyville vanhemmilleen. Hyvinvointi tämän kovien arvojen ajajan ympärillä kasvaa. Myös valtio hyötyy kovaa tulosta tekevästä firmasta ja sen palkollisista verotuksen kautta. Valtio voi panostaa kouluihin ja terveydenhoitoon sekä kunnallisiin päiväkoteihin. Perheen kanssa vietetty yhteinen aika ei välttämättä lisäänny, mutta lisääntyypähän hyvinvointi kuitenkin. Ympäristön turvallisuus kohenee kun häiriökäyttäytyjät työllistyvät esimerkiksi tekemään kattoremonttia tämän kurjan riistokapitalistin omakotitaloon.

Miten tällaiseen tilanteeseen sitten oikein päästään? Sauli Niinistö yritti tarjota ratkaisua tähän viime vaaleissa, mutta tyhmille suomalaisille ei ratkaisu kelvannut. Kaikki hyvinvointi lähtee työn tekemisestä ja yritystoiminnan mahdollistamisesta. Dynamiikkaa tähän tuo ympärillä globalisoituva maailmantalous, eli yritystoiminnan on oltava Suomessa vähintään yhtä kannattavaa kuin jossain muualla.

 

[Erkka80]

Perheen kanssa vietetty yhteinen aika ei välttämättä lisäänny, mutta lisääntyypähän hyvinvointi kuitenkin.

Tässä päähän kysymys, että mitäs sitten se on se hyvinvointi? Itse en välttämättä pitäisi itseäni hyvinvoivana, jos työ ja sen tuottama raha olisivat ainoa "hyvinvointi" mitä omassa ja läheisteni elämässä koettaisiin.

Ympäristön turvallisuus kohenee kun häiriökäyttäytyjät työllistyvät esimerkiksi tekemään kattoremonttia tämän kurjan riistokapitalistin omakotitaloon.

Lisääntyykö vai väheneekö tässä ympäristön turvallisuus? Kuka sen takaa, että nämä "häiriökäyttäytyjät" eivät häiriökäyttäydy huomaten mahdollisuuden tienata sieppaamalla riistokapitalistin muksut? :D

Kaikki hyvinvointi lähtee työn tekemisestä ja yritystoiminnan mahdollistamisesta. Dynamiikkaa tähän tuo ympärillä globalisoituva maailmantalous, eli yritystoiminnan on oltava Suomessa vähintään yhtä kannattavaa kuin jossain muualla.

Sinänsä olen tästä hyvin paljon samaa mieltä. On kuitenkin mielestäni niin, että kohtuullinen verotus ja tulonsiirrot sinänsä eivät tee systeemistä mätää ja pashkaa. Pikemminkin nämä asiat ovat hyviä. Kuitenkin on totta, että Suomessa ja muissa pohjoismaisissa "hyvinvointivaltioissa" on paljon parannettavaa ja korjattavaa. En kuitenkaan sanoisi, että überliberaali finanssipolitiikka on se paras tapa hoitaa tulevaisuutta, vaan pikemminkin maltillisuus.
Se tuntuu vaan olevan niin, että puoluepolitiikka ajaa valitettavan usein järjen edelle. Jos on tärkeää saada jokin takaräksylän pyörätieasia läpi, niin sitten vähän kirjoitellaan vähemmän tärkeiden paperien alle nimet ja voivotellaan ja nostetaan kädet pystyyn kun "ei voi mitään" sille että valtionyhtiöt jakavat pennosensa johtajistolleen, sähkön hinta nousee ja porukka saa lopareita.

Oikeasti perhanan tärkeää on pitää huoli siitä, että lapsilla ja nuorilla on hyvä ja turvallinen kasvuympäristö. Kun mahdollisimman moni muksu viihtyy, tuntee olonsa kotoisaksi, itsevarmaksi ja turvalliseksi, on todennäköisempää että Suomi löytää itselleen hyviä työntekijöitä hommaan kuin hommaan.

Hyvä on myös palauttaa mieleen se, että tällä hetkellä työllisiä ihmisiä on jotakuinkin 50 000 enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Vaikka näitä potku-uutisia tuleekin, on tilanne kuitenkin aika hyvä. Tämähän on pääteltävissä sigustanikin.

 

[Raejuusto]

Tässä päähän kysymys, että mitäs sitten se on se hyvinvointi? Itse en välttämättä pitäisi itseäni hyvinvoivana, jos työ ja sen tuottama raha olisivat ainoa "hyvinvointi" mitä omassa ja läheisteni elämässä koettaisiin.

Aivan, se on erittäin tärkeä kysymys. Mä tykkään siitä mahdollisimman yksinkertaisesta vastauksesta, eli että hyvinvointi on yhtä kuin vauraus ja ostovoima. Kyllähän nyt lapsi voi paremmin esimerkiksi sellaisessa koululuokassa jossa on 15 oppilasta kuin sellaisessa jossa on 30, koska silloin lapseen voidaan kiinnittää enemmän huomiota ja hänen etujaan voidaan ajaa paremmin. Onko muita keinoja toteuttaa tuota kuin resurssien kohdistaminen koululaitokselle?

Ainakin vaimo voi paremmin mitä enemmän hänellä on rahaa käytettävissään shoppailuun, ja mies voi paremmin mitä enemmän heppoja on konepellin alla (tai mitä nyt kukin preferoi, kyllähän narkkarikin voi paremmin haistellessaan kokaiinia kuin tärpättiä).

Ihmisten toisilleen tuottama hyvinvointi anteliaisuuden ja vastavuoroisuuden kautta on ihan automaattinen mekanismi johon ei kenenkään tarvitse puuttua. Esim. mummo voi paremmin kun kummityttö käy sen kanssa kaupassa; siihen ei tarvita rahaa eikä toisaalta yhteiskunnan puuttumistakaan. Liftarille hyvinvointia voi tuottaa rekkamies joka ottaa sen kyytiin. Siinäkään ei tarvita valtiota väliin.

Kertokaa ihmeessä, mitä hyvinvoinnin lajeja tunnistatte?

Lisääntyykö vai väheneekö tässä ympäristön turvallisuus? Kuka sen takaa, että nämä "häiriökäyttäytyjät" eivät häiriökäyttäydy huomaten mahdollisuuden tienata sieppaamalla riistokapitalistin muksut? :D

Tuohon esimerkkiin pitää lisätä muuttujia vaikkapa lisäämällä vartiointipalvelujen markkinoita ja antamalla sitä valtion rahaa poliisille. Toisaalta näiden häiriökäyttäytyjien motivaatio rötöstellä vähenee huomattavasti kun pääsevät kaidalle polulle; siihenkin vaikuttaa ympäristön epäjärjestyksen väheneminen.

Sinänsä olen tästä hyvin paljon samaa mieltä. On kuitenkin mielestäni niin, että kohtuullinen verotus ja tulonsiirrot sinänsä eivät tee systeemistä mätää ja pashkaa. Pikemminkin nämä asiat ovat hyviä. Kuitenkin on totta, että Suomessa ja muissa pohjoismaisissa "hyvinvointivaltioissa" on paljon parannettavaa ja korjattavaa. En kuitenkaan sanoisi, että überliberaali finanssipolitiikka on se paras tapa hoitaa tulevaisuutta, vaan pikemminkin maltillisuus.
Se tuntuu vaan olevan niin, että puoluepolitiikka ajaa valitettavan usein järjen edelle. Jos on tärkeää saada jokin takaräksylän pyörätieasia läpi, niin sitten vähän kirjoitellaan vähemmän tärkeiden paperien alle nimet ja voivotellaan ja nostetaan kädet pystyyn kun "ei voi mitään" sille että valtionyhtiöt jakavat pennosensa johtajistolleen, sähkön hinta nousee ja porukka saa lopareita.

Oikeasti perhanan tärkeää on pitää huoli siitä, että lapsilla ja nuorilla on hyvä ja turvallinen kasvuympäristö. Kun mahdollisimman moni muksu viihtyy, tuntee olonsa kotoisaksi, itsevarmaksi ja turvalliseksi, on todennäköisempää että Suomi löytää itselleen hyviä työntekijöitä hommaan kuin hommaan.

Hyvä on myös palauttaa mieleen se, että tällä hetkellä työllisiä ihmisiä on jotakuinkin 50 000 enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Vaikka näitä potku-uutisia tuleekin, on tilanne kuitenkin aika hyvä. Tämähän on pääteltävissä sigustanikin.

Pitää aina muistaa että tässä puhutaan erittäin kompleksisesta systeemistä. Ei verotusta voi kiristää perustellen jonkun eturyhmän etuja (tällöin kyseessä ON nollasummapeli), koska se heikentää toisen ryhmän asemaa, tässä tapauksessa yrittäjien. Systeemin dynamiikan takia tästä seuraa pienellä viiveellä vaikkapa se että kansantuote supistuu yritystoiminnan hankaloituessa, ja sitä verotusta joutuu edelleen kiristämään*. On todella vaikeaa laittaa intressit tärkeysjärjestykseen ja tehdä päätökset niitä palvellen, ja vielä vaikeampaa se on kun päätöksenteosta riitelevät eri poliittiset ryhmät....

Tuosta verotuksen kiristämisestä piti muistuttaa, että lukemani mukaan Yhdysvalloissa toteutetut veronkevennykset (kyllä, Bushin hallinnon toimesta) lisäsivät valtion verotuloja. Kävipäs hassusti.

* Luettavaa: Peter Senge (1990), The Fifth Discipline.

 

[Erkka80]

Aivan, se on erittäin tärkeä kysymys. Mä tykkään siitä mahdollisimman yksinkertaisesta vastauksesta, eli että hyvinvointi on yhtä kuin vauraus ja ostovoima. Kyllähän nyt lapsi voi paremmin esimerkiksi sellaisessa koululuokassa jossa on 15 oppilasta kuin sellaisessa jossa on 30, koska silloin lapseen voidaan kiinnittää enemmän huomiota ja hänen etujaan voidaan ajaa paremmin. Onko muita keinoja toteuttaa tuota kuin resurssien kohdistaminen koululaitokselle?

Ollaan samoilla linjoilla.

Ihmisten toisilleen tuottama hyvinvointi anteliaisuuden ja vastavuoroisuuden kautta on ihan automaattinen mekanismi johon ei kenenkään tarvitse puuttua. Esim. mummo voi paremmin kun kummityttö käy sen kanssa kaupassa; siihen ei tarvita rahaa eikä toisaalta yhteiskunnan puuttumistakaan. Liftarille hyvinvointia voi tuottaa rekkamies joka ottaa sen kyytiin. Siinäkään ei tarvita valtiota väliin.

Tähän mäkin haluaisin uskoa, mutta lienee kuitenkin niin, että ihmisen lähipiiri on se, kelle yksittäisen ihmisen menestyksestä on hyötyä. Tän lähipiirin määritelmä on sitten kulttuurista riippuen hyvin laaja, Suomessa se on vaikkapa oma puoliso ja lapset, jossain latinalaisessa amerikassa vielä serkkujenkin lapset ja kaikki isotädit ym saattaisivat mahtua tän saman sateenvarjon alle. Mun kokoomusdemokraattinen mielipiteeni on, että kaikista täytyy pitää ainakin jollain lailla huolta, ja jos ei sitä lähipiiriä ole, joka tukee, silloin on yhteiskunnan hyvä tukea.

Pitää aina muistaa että tässä puhutaan erittäin kompleksisesta systeemistä. Ei verotusta voi kiristää perustellen jonkun eturyhmän etuja (tällöin kyseessä ON nollasummapeli), koska se heikentää toisen ryhmän asemaa, tässä tapauksessa yrittäjien. Systeemin dynamiikan takia tästä seuraa pienellä viiveellä vaikkapa se että kansantuote supistuu yritystoiminnan hankaloituessa, ja sitä verotusta joutuu edelleen kiristämään*. On todella vaikeaa laittaa intressit tärkeysjärjestykseen ja tehdä päätökset niitä palvellen, ja vielä vaikeampaa se on kun päätöksenteosta riitelevät eri poliittiset ryhmät....

Erittäin hyviä kommentteja. Itse olen verotuksen kiristämisestä samaa mieltä kuin sä (mikä ei liene ollut eksplisiittistä edellisessä puheenvuorossani), sitä ei ainakaan pitäisi kiristää, pikemminkin keventää. Se oikeanlainen verotuksen keventäminen olisi uskoakseni hyväksi, tosin en tässä laakista osaa sanoa millainen verotuksen muokkaus olisi paras keino. Kevyt tuloverorakenteen muokkaus varmaankin olisi fiksuinta.

Nuo eri ryhmien intressit ovat kyllä sinänsä hankala juttu. Tälläkin hetkellä on monta suuremman mittakaavan asiaa jotka valtakunnassa vaatisivat tarkastelua ja joihin eri ryhmien intressit nivoutuvat; elinkeinorakenteen muutos/globalisaatio, väestörakenteen muutos/ikääntyminen, yhteiskuntarakenteen muutos/kuntaliitokset ynnä muuta ynnä muuta.

Elinkeinorakenteen muutokssta on sanottu se, että Suomen kannattaa keskittyä enenevissä määrin palveluihin ja palveluliiketoimintaan teollisen tuotannon sijaan. Väestörakenteen muutos ja ikääntyminen tuovat mukanaan vaikean tilanteen, jossa vanhusten osuus väestöstä lisääntyy huomattavasti. Nämä vanhukset tulevat tarvitsemaan paljon terveydenhuoltopalveluita.
Nämä asiathan sopivat yhteen kuin miehen ja naisen vehkeet, joten siinä mielessä ei huolta. Palvelualalle vaan paljon yrittäjiä ja henkilökuntaa.

On kuitenkin totuttu, että edellämainittujen kaltaiset palvelut kustantaa yhteiskunta. Tässä sitten joudutaan veropotin uusjakoon ainakin osittain, ja koska päättävässä asemassa on pääosin lähitulevaisuuden vanhuksia, on helppo ajatella heidän panostavan omaan tulevaisuuteensa ja lisäävän määrärahoja ylläkuvatun kaltaiseen toimintaan.

Itse kuitenkin mieluummin näkisin panostusta pitemmälle tähtäimelle, lasten ja nuorten hyvinvointiin, kuten jo sanottua. Luulen että tämä puoli on ensimmäinen kärsijä eturyhmien sodassa, ja se olisi pirunmoinen sääli.

Vaikeeta tää on tää politiikan puhuminen, ja sehän siitä tekee niin mielenkiintoista. Koskaan en varmaan onnistu kyllä mitään selkeätä sanomaan enkä mihinkään järkevään lopputulokseen päätymään.

 

[Joona]

Ehkäpä pääomaverotusta tulisi korjata siten, että mukaan otetaan verohelpotus/kiristys kertoimia sen mukaan kuinka yritys on vaikuttanut työllisyyteen. Mikäli yritys on potkinut 20 % porukastaan ulos, maksetaan yrityksen osingosta ja osakkeilla tehdystä myyntivoitosta 1,4 x normaali vero. Mikäli taas yritys on työllistänyt 10 % lisää, maksetaan veroa 0,9 x normaali vero. En edes oleta esittämäni mallin olevan toimiva (luvut ovat temmattu hatusta), mutta uskon että se vähentäisi tarvetta maksimoida voittoa _työntekijän kustannuksella_. Se kannustaisi yrityksiä tekemään positiivista tulosta ja työllistämään.

Mitään en taloustieteistä tiedä, mutta tuo kuulostaa siltä, että kerjätään matalampia palkkoja luomalla keinotekoisesti lisää työpaikkoja. Lisäksi lähellä tappion tuottamista olevalla yrityksellä ei olisi varaa irtisanoa niitä työntekijöitä ja konkurssia kohti mennään, jolloin taas kaikki työntekijät ovatkin työttömiä. Ja mikä lasketaan työllistämiseksi? Pitääkö ottaa täyspäiväisesti töihin vai riittääkö osa-aikaisuus? Voidaanko tietty määrä osa-aikaisia laskea yhdeksi kokopäiväiseksi? Joka tapauksessa tuo kuulostaa lähinnä ongelmien kerjäämiseltä. Näihin kysymyksiin ei tarvitse vastata, koska sanoit jo itsekin, että et väitä tuon toimivan :D

edit. Mitä keskusteluun tulee, niin pitäkööt tunkkinsa. Aika minimaaliseksi jäisi tuollaisen palkankorotuksen jakaminen vuositasolla kaikille työntekijöille tasaisesti. Antamalla se korotus johtajalle on jotain toivoa siitä, että yhtiö tuottaa parempaa tulosta ja näin saadaan luotua uusia työpaikkoja tai jopa ääritapauksessa parempaa palkkaa entisille :D