Onko kunnon pumppi ainut vaihtoehto todelliselle kehitykselle?

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
Mä en pyri treenaamaan lihasta sen palauduttua, vaan kun se on vahvempi ja isompi.

Olen joskus lukenut että lihas palautuu 50%.sti neljässä sekunnissa ja loput 50% neljässä vuorokaudessa.

Entä henkinen palautuminen. Väitän että todella usein on kyse psykosomaattisesta defenssireaktiosta kun valitellaan että ollaan ylikunnossa tai väsymykseen vedoten ei treenata.

Nykyään varsinkin nuoret ovat oppineet että kaikki pitää saada heti ja ilmaisesti. Heille suosittelen lämpimästi aineiden käyttöä.

Treenaamisen pitää olla rasittavaa ja hyvä niin, sillä muutenhan se olisi liian helppoa eikä siinä olisi haasteita.
 
Kyllä, tämä on yksi yksilöllisimpiä juttuja. Lihassolujakauma vaikuttaa mikä on paras keskimääräinen toistoalue.
Tämä kiinnostaa. Eli miten toistoalueet ja lihassolujakaumat korreloivat? Mikä toistoalue toimii nopeasoluvoittoiselle lihakselle/keholle ja mikä hidassoluiselle (yleistäen tietysti)? Vai miten tätä voisi määritellä? Voinko jotenkin (ilman kalliita lihassolunäytteitä) tietää, minkälainen solujakauma minulla on ja minkälaiset toistoalueet ja treeni minulle sopii? Itse koen olevani ns. kestävyystyyppiä (hitaat lihassolut enemmistönä) niin ulkomuotoni kuin suoritusteni perusteella.
 
Mä en pyri treenaamaan lihasta sen palauduttua, vaan kun se on vahvempi ja isompi.

Olen joskus lukenut että lihas palautuu 50%.sti neljässä sekunnissa ja loput 50% neljässä vuorokaudessa.
Niin, tähän se fitness/kehoilumyytti, johon jto viittasi juuri pitkälti perustuu, ettei osata ajatella reenejä kuukausien ja jopa vuosien mittakaavalla, vaan mm. muutaman reenin, viikon ja pahimmillaan jopa yhden harjoituksen yhden liikkeen mittakaavalla. Eipä sillä, nykyään on joitain fiksumpiakin, kuten esim. monesti esimerkkinä käyttämäni Hulkki, jotka ajattelevat kehitystä vuosien mittakaavalla.

Kun ajatellaan reenejä pitkällä tähtäimellä, pitää kuormitus jaksottaa niin, että muutaman viikon reenikierto aloitetaan kevennyksen jälkeen hieman matalammalta tasolta, mihin edellisen kierron lopussa päädyttiin. Sitten siinä muutaman viikon aikana nostetaan kuormitusta mahdollisesti aina pieneen ylikuntoon asti, esim. ihan tarkoituksella ja suunnitellusti hieman aroilla lihaksilla reenaten, kevennys ja kierto alusta. NOIN kehitytään vuosien mittakaavalla, ei niin, että aina pyritään reenaamaan mahd. suurella suhteellisella intensiteetillä (=pikkuruiset painot, kiljoonia toistoja, miäletöntä pumppia ja lihaspoltetta, pudotussarjoja, rest pausea jne.) ja sitten odotellaan, että ne todella kipeät lihakset palautuvat täysin. Ei niin voi pitkällä aikavälillä nostaa edes reenikapasiteettia, mikä on yksi pitkäjänteisen kehityksen perusjutuista.
 
Tästähän ei nopealla googletuksella ollut kuin 7 eri ketjua täällä (valkkasin yhden uusimmista, vaikkei otsikko nyt välttämättä paras), ja mielipiteet ovat näköjään yhtä toisensa kumoavia, kuin aamuaerobisen osalta. Jatkovääntö kuitenkin kiinnostaisi, esim. Eibbihän tuoreessa bloggauksessa puhui pumpin puolesta, ja ajankohtainen asia itsellekin; huomaan että kerta kerralta pumppi on aina vain parempi, ja tulee jopa hämmästyttävän herkästi, eli bauttiarallaa samantein. Ja siis muutenkin kuin missään 'pumppisarjoissa'.

Kivalta se näyttää, kivalta se tuntuu, mutta monasti menee jo liiankin kivuliaaksi. Nykyisellään on käytössä intra, ja sehän kaiketi hommassa edesauttaa, mutta itse haluaisin kuvitella, että tuo on myös merkki siitä, että olen kehittynyt treenissäni, ja nimenomaan siinä, että treeni osuu sinne kohdelihakseen. Olenko väärässä/oikeassa?
 
JTO puhui domsseista, Tikka sanoi ettei pumppia tarvitse. Tossa se nyt kuitenkin on, ja kysymys yhä sama, eli voiko sen ottaa osoituksena siitä, että nimenomaan treenaa lihasta, ja juuri sitä haluttua sillä kohtaa, liikkeen sijaan. Se nyt kyllä afaik sitten taas on asia, joka vaikuttaa sitten myös ihan siihen kehitykseenkin.

Ehkä tähän kaikenkattava vastaus jossain niistä seitsemästä ketjusta oli, mutta on täällä kai tyhmempiäkin kysytty monta kertaa ;)
 
JTO puhui domsseista, Tikka sanoi ettei pumppia tarvitse. Tossa se nyt kuitenkin on, ja kysymys yhä sama, eli voiko sen ottaa osoituksena siitä, että nimenomaan treenaa lihasta, ja juuri sitä haluttua sillä kohtaa, liikkeen sijaan. Se nyt kyllä afaik sitten taas on asia, joka vaikuttaa sitten myös ihan siihen kehitykseenkin.

Ehkä tähän kaikenkattava vastaus jossain niistä seitsemästä ketjusta oli, mutta on täällä kai tyhmempiäkin kysytty monta kertaa ;)

Periaatteessa joo, eihän sinne lihakseen verta pakkaudu jos se ei työtä tee. Ei siitä kuitenkaan kannata hirveästi yrittää mitään päätellä, voimatasot ja peili ovat kehityksen kannalta ne paremmat mittarit. Pumppihan on siinä mielessä epäkäytännöllinen asia, että se vie voimaa ja rajoittaa liikeratoja. Tästä syystä en siitä itse juurikaan välitä, vaikka vekkulilta tuntuukin.
 
Pumppihan on siinä mielessä epäkäytännöllinen asia, että se vie voimaa ja rajoittaa liikeratoja.

Totta. Käsissähän se on aina ollut, ja nykyisellään enenevissä määrin ja niin, että välillä jo rajoittaa tekemistä. Tai ainakin joutuu hetken ihmettelemään, miten saisi jatkettua. Nyttemmin jaloissa myös. Olkapäihin vaati ennen pitkää sarjaa ja/tai trisettiä, mutta tulee niihinkin näköjään jo lyhyemmilläkin, voimapainotteisilla sarjoilla.

Tiedä sitten, kuinka paljon tuo mun intra vaikuttaa. Toki Pakkiksen mukaan kyseinen intra niin 'surkea' yhden scoopin annostuksella, eli ettei yhtään mitään vaikutusta mihinkään :)
 
Nuo domssit on mulla ollu aina tavoitteena, ja kehitystä on tullut todella nopeasti sillä ajatusmallilla. Sitä en osaa sanoa kasvattaako ne domssit sitä lihasta, ilmeisesti ei. Ne toimii minusta hyvänä indikaattorina siitä, että on treenannut tarpeeksi kovaa ja oikeita lihaksia. Ainakin näin amatöörinä on todella hankala huomata milloin treenaa tarpeeksi kovaa ja milloin ei. Alusta asti olen tehnyt että jokainen lihasryhmä treenataan araksi 2-3 kertaa viikossa. Uusia liikkeitä/treenejä testatessa kun vetää samalla ajatuksella "hapoille" asti, voi 2 päivän päästä todeta mihin treeni on tehonnut ja mihin ei. Paria kaveria olen "valmentanut" ja heille kerroin että kun teet lihakset kipeäksi pari kertaa viikkoon niin ne kasvaa varmasti, ja rasitusta on helppo seurata. Ei varmasti ole fiksuin tapa, mutta mielestäni helpoin.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
domsit ei missään nimessä kasvata lihasta. ne tulee uudesta tai suuremmasta rasituksesta. yhtä hyvin saa lenkkeilijä kovat domsit, ku käy kyykkäämässä tai toisinpäin. jos treenaa lihasryhmän harvoin tyyliin kerran viikossa, domsit pukkaa yleensä kovempina ku useammin treenatessa. mikään merkki hyvästä treenistä tai kehityksestä ne ei ole, piste. kipeäksi ne lihat nyt saa vaikka kulmahiomakoneella, muttei se pidemmän päälle lihasta kasvata. toki domsit kertoo seuraavana päivänä kivasti, mihin se treeni osui, joten treeniliikkeitä kummastellessa ne on ihan näppärät apulaiset. jos ei oo varma, mihin joku liike osuu, tee sitä tiukasti 10x10 ja tiät kyl seuraavina päivinä, mihin nappas.

pumppi kertoo laktaattikertymistä, muttei se silti oo indikaattori lihaskasvusta ollenkaan 1:1. karmeen pumpin voi saada vaikka parin minuutin täystehosella fillarivedolla, muttei se silti lihasta niin kasvata. huono laktaatinkäsittelykyky tai suppea hiussuonistokin aiheuttaa helpolla pumppia ja juuei, ei lihas siitä kasva. toki se kertoo semmosesta välittömästä lihakseen osumisesta, että "juu kyl se sarja nyt sinne hauikseen osuu, jipii".

ihan nyt varmuudeksi, kun joku pian siitä mölisee: domsit tai pumppi ei myöskään ole este lihaksen tai voiman kasvulle. ne vaan ei aiheuta niitä.

jos treenaa lihakset kipeiksi pari kertaa viikkoon, ei kyllä mitenkään helpota jotain rasituksen seuraamista...
 
NOIN kehitytään vuosien mittakaavalla, ei niin, että aina pyritään reenaamaan mahd. suurella suhteellisella intensiteetillä (=pikkuruiset painot, kiljoonia toistoja, miäletöntä pumppia ja lihaspoltetta, pudotussarjoja, rest pausea jne.) ja sitten odotellaan, että ne todella kipeät lihakset palautuvat täysin. Ei niin voi pitkällä aikavälillä nostaa edes reenikapasiteettia, mikä on yksi pitkäjänteisen kehityksen perusjutuista.

Rest pausessa ei pudoteta sarjapainoa, se voidaan tehdä jopa lähes maksimi ykkösillä, älä sekoita sitä pikkupainoilla hinkuttamiseen, se on yksi kovimmista treenitavoista.

Alla Savolaisen kultakauden ohjelmanayte, ** tarkoittaa rest pausea, noista painoista käy ilmi ettei kyse ole mistään pikku pumppailusta.

yksi * on muuten pudotussarjan merkki noissa ohjelmissa.

taul3.jpg


taul4.jpg
 
jos treenaa lihakset kipeiksi pari kertaa viikkoon, ei kyllä mitenkään helpota jotain rasituksen seuraamista...

Ei ehkä sinun mielestä, mutta jos treenaa lihakset aina kipeäksi, huomaa jossain vaiheessa sen että samoilla liikkeillä/painoilla/sarjoilla ei kipuja enää tule, jonka jälkeen olen vaihtanut jotain edellämainittua asiaa. En edelleenkään sano että se on ainoa tapa, se on vaan helpohko tapa, varsinkin aloittelijalle. Ei täysi olokaan lihaksia kasvata, mutta jos syöt aina oikeaa ruokaa niin että sinulla ei ole nälkä, hyvin luultavasti ruokavalio on edes sinnepäin kohdallaan. No peas please
 
domsit ei missään nimessä kasvata lihasta. ne tulee uudesta tai suuremmasta rasituksesta. yhtä hyvin saa lenkkeilijä kovat domsit, ku käy kyykkäämässä tai toisinpäin. jos treenaa lihasryhmän harvoin tyyliin kerran viikossa, domsit pukkaa yleensä kovempina ku useammin treenatessa. mikään merkki hyvästä treenistä tai kehityksestä ne ei ole, piste. kipeäksi ne lihat nyt saa vaikka kulmahiomakoneella, muttei se pidemmän päälle lihasta kasvata. toki domsit kertoo seuraavana päivänä kivasti, mihin se treeni osui, joten treeniliikkeitä kummastellessa ne on ihan näppärät apulaiset. jos ei oo varma, mihin joku liike osuu, tee sitä tiukasti 10x10 ja tiät kyl seuraavina päivinä, mihin nappas.

pumppi kertoo laktaattikertymistä, muttei se silti oo indikaattori lihaskasvusta ollenkaan 1:1. karmeen pumpin voi saada vaikka parin minuutin täystehosella fillarivedolla, muttei se silti lihasta niin kasvata. huono laktaatinkäsittelykyky tai suppea hiussuonistokin aiheuttaa helpolla pumppia ja juuei, ei lihas siitä kasva. toki se kertoo semmosesta välittömästä lihakseen osumisesta, että "juu kyl se sarja nyt sinne hauikseen osuu, jipii".

ihan nyt varmuudeksi, kun joku pian siitä mölisee: domsit tai pumppi ei myöskään ole este lihaksen tai voiman kasvulle. ne vaan ei aiheuta niitä.

jos treenaa lihakset kipeiksi pari kertaa viikkoon, ei kyllä mitenkään helpota jotain rasituksen seuraamista...


Kuvia ratapyöräilijöiden reisistä, juu ei anaerobinen hapotus mitään hypertrofiaa saa aikaiseksi :)
AzUxanBCIAAxlRH.jpg
 
Kuvia ratapyöräilijöiden reisistä, juu ei anaerobinen hapotus mitään hypertrofiaa saa aikaiseksi :)

Aa oot siis sittenkin crossfitt-fani? Siis wodit ja muut jutut kasvattaa hyvin lihasta?


On kyllä helvetin hyvä argumentti jonkun treenityylin tehokkuudesta/vastaavasta linkittää kuvia kyseisen jutun harrastajista :lol2:
 
älä archey saivartele. etköhän säkin mun pointin tajunnu. bodarien treenitki on anaerobisia aina ja monella on jopa lihaksiakin. ratapyöräilijät varsinkin tekee myös paljon punttia ja ne vedot on kyl useimmiten lyhyempiä. noistakin kavereista yks on geeni-ihme ja muut normijamppoja. jokanen noista kuvista on myös levennetty. luistelijoillakin on isot reidet ja jopa joillakin triathlonisteilla jne jne. se pumppi ei kuitenkaan edelleenkään ole se seikka, mikä kasvattaa.
 
Tommosten yksittäisten (shopattujen) kuvien käyttö omien "faktojen" tukemiseen on miusta ihan sama, kun väittäis, ettei tupakointi oo vaarallista terveydelle, naapurikylän Mauri poltti neljä askii päivässä ja eli 90-vuotiaaksi.
 
domsit ei missään nimessä kasvata lihasta. ne tulee uudesta tai suuremmasta rasituksesta. yhtä hyvin saa lenkkeilijä kovat domsit, ku käy kyykkäämässä tai toisinpäin. jos treenaa lihasryhmän harvoin tyyliin kerran viikossa, domsit pukkaa yleensä kovempina ku useammin treenatessa. mikään merkki hyvästä treenistä tai kehityksestä ne ei ole, piste.

Suurin sekaannus asiassa tulee varmastikin siitä, että domsit eivät ole kehityksen edellytys, mutta uudenlaisen ärsykkeen saaminen on. Ihmiset eivät arkiajattelussa osaa erottaa korrelaatiota ja selittävyysastetta toisistaan.
 
älä archey saivartele. etköhän säkin mun pointin tajunnu. bodarien treenitki on anaerobisia aina ja monella on jopa lihaksiakin. ratapyöräilijät varsinkin tekee myös paljon punttia ja ne vedot on kyl useimmiten lyhyempiä. noistakin kavereista yks on geeni-ihme ja muut normijamppoja. jokanen noista kuvista on myös levennetty. luistelijoillakin on isot reidet ja jopa joillakin triathlonisteilla jne jne. se pumppi ei kuitenkaan edelleenkään ole se seikka, mikä kasvattaa.

Ajattelin vaan yhtälöä hapotus mm. vastalihasten supersarjoilla->pumppi jne. Ei kai pumppi mitään sinällään kasvata, lihaskalvojen venytys pumpissa saattaa tosin antaa tilaa kasvulle, mutta miten se menikään J Hulmin proteiinisynteesi seminaarityössä, tuossa yksi lainaus, sieltä löytyy monia vastaavia.

Haluaisin tietää itsekkin mikä se lopullinen totuus on. Pumpista tai Domseista viis nehän pitkälti tuntemuspohjaisia tapahtumia, mutta kasvattaako treenien aiheuttama lihasvaurio tai tulehdus lihasoluista suurempia niiden uudistuessa proteiinisynteesin vaikutuksesta on eri juttu. Tutkimukset kuitenkin tukisivat ajatusta että proteiinisynteesin kiihtyminen on suhteessa lihassoluvauroiden määrään.



"Voimaharjoittelu sisältää voimakasta eksentristä lihastyötä, josta seuraa lihasvaurioita ja lihasarkuutta (Ahtiainen ym. 2003). Ibuprofeeni ja asetaminofeeni (toiselta nimeltään parasetamoli) ovat yleisiä kovan liikunnan aiheuttaman lihasarkuuden ja kivun vähen-tämiseen käytettäviä kipulääkkeitä. Ne eivät kuitenkaan vähentäneet Trappen ym. (2002) tutkimuksessa kuormituksen aiheuttamaa lihasarkuutta. Merkittävin tulos oli kuitenkin se, että molempien lääkkeiden vaikutuksesta voimaharjoituksen normaali proteiinisynteesin lisääntyminen estyi proteiinien hajotuksen pysyessä samanlaisena plaseboon verrattuna. Tutkimuksessa koehenkilöt käyttivät ibuprofeenia 1200 mg ja asetaminofeeniä 4000 mg tutkimuspäivän aikana eli määrät olivat täysin normaalit. Tutkimuksen mukaan mekanismi proteiinisynteesin inhiboimiselle oli proteiinisynteesiä stimuloivan prostaglandiinin PGF2α:n synteesin vähentyminen. Eläinkokeiden avulla on osoitettu, että myös aspiriini vähentää proteiinisynteesiä koko kehon tasolla (Rodemann & Goldberg ym. 1982). Nämä tutkimustulokset tukevat aikaisempia havaintoja, joiden mukaan kuormituksen aiheuttamat luonnolliset vaurio- ja niiden korjausmekanismit näyttävät olevan tärkeitä lihasten kasvun kannalta (Gibala ym. 1995; Biolo ym. 1995a)."
 
Tommosten yksittäisten (shopattujen) kuvien käyttö omien "faktojen" tukemiseen on miusta ihan sama, kun väittäis, ettei tupakointi oo vaarallista terveydelle, naapurikylän Mauri poltti neljä askii päivässä ja eli 90-vuotiaaksi.

Oletko koskaan katsonut naiden ratapyöräilijöiden kisoja ja millaiset jalat näillä on samoin kuin luistelijoilla ja molemmissa lajeissa puntilla ja omalla painolla tehdään pirun pitkiä sarjoja, satoja ylämäkihyppelyitä yhdellä jalalla yms..
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom