Omakotitalon energiankulutus

[gixxxer]

2010 valmistunut talo itsellä. 132m2 ja perheessä 2 aikuista ja yksi lapsi. Lämmityksenä suora sähkö ja kokonaiskulutus vuodessa 15000-17000kWh. Suurin sähkölasku ollut reilu 250e/kk.


Pitäis vielä ilmalämpöpumppu hommata mutta maalämpö/kaukolämpö olisi aivan järjetön vaihtoehto.

 

[LoftYokel]

Ne on niin monimutkaisia juttuja, että en jaksa tänne piirrellä, mutta pääsääntö on meidän laskuissa ollut, että taloudellisin kahteen sataan saakka on vesikieroinen ilmapumppu...

Eikös tässä nyt ole selvä ristiriita (tai sitten ymmärsin jotain väärin)? VILP on käytännössä saman hintainen kuin MLP. Eroa käytännössä jää siis porakaivo (esim 3500-4500€ lännen suunnalla) tai vaakakeruuputkiston hinta (esim 1500-2000€). Miten MLP voi olla sitten täysin poissuljettu vaihtoehto, jos VILP on paras 200m2 asti?

Mielestäni VILP laitetaan silloin jos maalämpö on toiveena, mutta ei ole kalliota tai tontti on liian pieni vaakaputkistolle.

 

[wääntäjä]

Eikös tässä nyt ole selvä ristiriita (tai sitten ymmärsin jotain väärin)? VILP on käytännössä saman hintainen kuin MLP. Eroa käytännössä jää siis porakaivo (esim 3500-4500€ lännen suunnalla) tai vaakakeruuputkiston hinta (esim 1500-2000€). Miten MLP voi olla sitten täysin poissuljettu vaihtoehto, jos VILP on paras 200m2 asti?

Mielestäni VILP laitetaan silloin jos maalämpö on toiveena, mutta ei ole kalliota tai tontti on liian pieni vaakaputkistolle.

Ei vaan VILP on yli puolet halvempi. Coppi arvoissa kuitenkaan ei paljoa ole vuoden aikana eroa. Alle 200 neliön talossa ei saa ikinä kuoletettua sitä erotusta mikä menee maalämpöön. Toki jos joku saa maalämmön kokonaisuudessa kymppitonnilla porakaivoineen niin sitten eri asia. Ei siitä 20 000 kannata kyllä maksaa. Itse en sellaista ottaisi edes vaikka olen ammattilainen ja pystyn säätämään, korjaamaan ja saan osat tukkuhintaan.

En jaksa kinata asiasta vaan ostakaa ihmeessä vaan. Minulla on paljon työtä kun saan käydä korjaamassa kovalla liksalla niitä sitten. Kylmäasentajan firma laskuttaa n. 100 e tunti työstä.

Maalämpumppu kestää sen 15 v ja se on sitten taas uusi tilalle...

 

[Rhebok]

Meillä on vuonna 2011 valmistunut 136 m2 talo ja erillinen 42 m2 AT/varasto suoralla sähköllä ja vuosikulutus on 11000 kWh. Lisäksi takassa poltetaan rojupuuta 3 p-m3 vuodessa. Asukkaita 2+1. Vettä menee vuodessa n. 100 m3. Talo on eristetty hieman normaalitasoa paremmin, mutta mikään passiivitalo se ei kuitenkaan ole. Laskeskelin silloin aikanaan hyvinkin tarkkaan maalämpöpumpun kannattavuutta kohteessamme, enkä saanut sitä mitenkään kannattavaksi. Enkä saa vieläkään.

 

[LoftYokel]

Ei vaan VILP on yli puolet halvempi. Coppi arvoissa kuitenkaan ei paljoa ole vuoden aikana eroa. Alle 200 neliön talossa ei saa ikinä kuoletettua sitä erotusta mikä menee maalämpöön. Toki jos joku saa maalämmön kokonaisuudessa kymppitonnilla porakaivoineen niin sitten eri asia. Ei siitä 20 000 kannata kyllä maksaa. Itse en sellaista ottaisi edes vaikka olen ammattilainen ja pystyn säätämään, korjaamaan ja saan osat tukkuhintaan.

En jaksa kinata asiasta vaan ostakaa ihmeessä vaan. Minulla on paljon työtä kun saan käydä korjaamassa kovalla liksalla niitä sitten. Kylmäasentajan firma laskuttaa n. 100 e tunti työstä.

Maalämpumppu kestää sen 15 v ja se on sitten taas uusi tilalle...

Tarkoitin VILPpiä asennettuna tarvikkeineen (varaaja, kierukka yms). En pelkkää pumpun hintaa, kun sillä ei yksistään kaikkea hoida.

Esim EP:n lämpötekniikka kertoo näin:
"Ilma-vesilämpöpumpun hinta asennettuna on alkaen noin 7000-9000€ varusteista ja asennuskohteesta riippuen."
Panasonic Aquarea T-CAP Ilma-vesilämpöpumput SXF 9kw,12kw ja nyt uutuutena myös 16kw | E-P:n Lämpötekniikka

4-vuotta sitten saamani tarjoukset olivat myös ihan samaa. 6400€ VILP ja tarvikkeet. Tai 7000€ VILP ja tarvikkeet. Asennus 2500€ päälle.

Jotain kiinan ihmeitä varmaan saa halvemmalla, mutta en lähde niistä spekuloimaan. Kunnon VILPillä 9000€:n lähelle päästään äkkiä kun ei ole varaajaa, kierukkaa yms valmiina ja se on sellainen hinta mitä voi verrata jo maalämpöön asennettuna (ilman lämmönkeruuta).

Tarkoitukseni ei ole ylistää maalämpöä, koska täällä foorumilla siitä ei seuraa mitään hyvää.

Siitä olen samaa mieltä, että ei jaksa kinata. Me ei selkeästi päästä yhteisymmärrykseen, joten otetaan mieluummin :kippis1:

 

[LoftYokel]

Meillä on vuonna 2011 valmistunut 136 m2 talo ja erillinen 42 m2 AT/varasto suoralla sähköllä ja vuosikulutus on 11000 kWh. Lisäksi takassa poltetaan rojupuuta 3 p-m3 vuodessa. Asukkaita 2+1. Vettä menee vuodessa n. 100 m3. Talo on eristetty hieman normaalitasoa paremmin, mutta mikään passiivitalo se ei kuitenkaan ole. Laskeskelin silloin aikanaan hyvinkin tarkkaan maalämpöpumpun kannattavuutta kohteessamme, enkä saanut sitä mitenkään kannattavaksi. Enkä saa vieläkään.

Ei sitä saa kukaan muukaan. Hyvin on valinta osunut teillä kohdilleen kun huomioidaan asumistottumukset, maantieteellinen sijainti yms. Kokonaiskulutuksen pitää olla mieluummin lähempänä 20 000kWh "keskimääräisellä käyttösähkön määrällä", jotta maalämpö alkaa kannattamaan taloudellisessa mielessä, etenkin jos on oikein hätäinen sen takaisinmaksuajan kanssa. Silloin ei huomioida takankäyttöä, jälleenmyyntiarvoa, korkoja, kaivosta tulevaa vettä (ja sen vaikutusta jätevesimaksuihin) tai mitään muutakaan henkilökohtaista. Neliöillä ei sinänsä ole kuin suuntaa antavaa merkitystä, koska eristystaso, ikkunoiden määrä/sijoittelu/laatu, talon sijainti, sisälämpötila, käyttösähkön ja ihmisten (2 ei koskaa kotona tai perhepäivähoitaja 12 lapsen kanssa kotona) tuottama lämpö vaikuttaa todella paljon. Isonkin talon saa kuluttamaan vähän.

 

[wääntäjä]

Maalämpö kaikkineen meneekin lähelle 20 000, kun vilpin saa yli puolet halvemmalla. Jos maalämmön saa alle 15 000 niin silloin se voisi olla jo kohtuu järkevä vaihtoehto. Jos sen elinikä on 15 v. niin tonni per vuosi. Toki reikä on jo sitten taas valmiina, mutta voin kertoa, että eipä tule halvaksi sen uudelleen laitto ja huolto.

Tarvii muistaa ne huolto- ja korjauskustannukset, kun itse on alalla huomannut niin ihan hirvittää se laskutus, kun korjataan vehkeitä. Itse siksi suosittelenkin yksinkertaisia lähes huoltovapaita vehkeitä. Tuo maalämpöpumpun elektroniikka on ihan älyttömän hintaista.

Runsaat sataneliöiseen taloon suora sähkö ja rinnalle hyvä ilppi. Kyllä on edullista asua, eikä pääse meikäläiset kylmäasentajat rahastamaan. Uusimmat ilpit alkaa olla jo erinomaisia lämmittimiä. Kylmäaine 410 llä toki puhti loppuu parissakympissä pakkasasteessa vaikka muuta sanotaankin. Joka tapauksessa suosittelen.

Kannattaa muuten ottaa sellainen asentaja, joka asentaa sen ilpin hyvin. Itse joutuu valitettavan paljon näkemään kaikenmoista. Toimimaan sen ilpin nyt saa lähes jokainen, mutta energiatehokkaasti vaatii jo ammattitaitoa.

 

[PormestariSisu]

Kannattaa muuten ottaa sellainen asentaja, joka asentaa sen ilpin hyvin. Itse joutuu valitettavan paljon näkemään kaikenmoista. Toimimaan sen ilpin nyt saa lähes jokainen, mutta energiatehokkaasti vaatii jo ammattitaitoa.

Jos pyydän tarjouksia neljältä puljulta ja tilaan siltä toiseksi halvimmalta, niin mistä tunnistan sen pihaan saapastelevan asentajan hyväksi? Onko sillä joku merkki otsassa, vai onko se muuten vaan uskottavan näköinen? Mistä tunnistaa huonon asentajan? Miten voin varmistua asiasta tilausvaiheessa?

 

[wääntäjä]

Jos pyydän tarjouksia neljältä puljulta ja tilaan siltä toiseksi halvimmalta, niin mistä tunnistan sen pihaan saapastelevan asentajan hyväksi? Onko sillä joku merkki otsassa, vai onko se muuten vaan uskottavan näköinen? Mistä tunnistaa huonon asentajan? Miten voin varmistua asiasta tilausvaiheessa?

Muutaman asian kun tarkistat niin hyvä tulee. Katsot, että vetää vakuumiin alle 270 mbar ja että se nimenomaan pysyy siellä. Vakumointi täytyy kestää vähintään vartin. Sitten seuraa, että pysähtyy alle sen 270 ja pysyy siinä. Tätä ennen olisi hyvä tehdä typpikoe eli 1.1 max paine sisään ja odottaa vartin, että se n. 40 bar paine pysyy putoamatta.


Putket asennetaan ja kondenssiveden kaadot oikein eli seinän läpikin ulospäin kallistusta. Kun putket ja liitokset tehty niin sitten
1. nopea vakumointi
2. typpikoe
3. kunnon vakumointi. kestää ainakin vartin ja ei lähde nousemaan sen yli 270 mbar, kun on ollut pysäytettynä toisen vartin.

Sen jälkeen rotalocit auki ja kylmät kiertoon ulkoyksikön nestesäiliöstä. Nyt pitäisi olla hyvä, eikä kosteutta sisällä. Se katsoo vielä max paineet kylmä ja kuumapyynnillä tämän jälkeen ja merkkaa ne asennuslappuun. Katsot vielä sen, että putket eristetty loppuun saakka koneelle.

Kysy vähän näitä juttuja niin tajuaa, että ostaja on kärryillä asioista.

 

[Jm1]

Maalämpö kaikkineen meneekin lähelle 20 000, kun vilpin saa yli puolet halvemmalla. Jos maalämmön saa alle 15 000 niin silloin se voisi olla jo kohtuu järkevä vaihtoehto. Jos sen elinikä on 15 v. niin tonni per vuosi. Toki reikä on jo sitten taas valmiina, mutta voin kertoa, että eipä tule halvaksi sen uudelleen laitto ja huolto.

Tarvii muistaa ne huolto- ja korjauskustannukset, kun itse on alalla huomannut niin ihan hirvittää se laskutus, kun korjataan vehkeitä. Itse siksi suosittelenkin yksinkertaisia lähes huoltovapaita vehkeitä. Tuo maalämpöpumpun elektroniikka on ihan älyttömän hintaista.

Runsaat sataneliöiseen taloon suora sähkö ja rinnalle hyvä ilppi. Kyllä on edullista asua, eikä pääse meikäläiset kylmäasentajat rahastamaan. Uusimmat ilpit alkaa olla jo erinomaisia lämmittimiä. Kylmäaine 410 llä toki puhti loppuu parissakympissä pakkasasteessa vaikka muuta sanotaankin. Joka tapauksessa suosittelen.

Kannattaa muuten ottaa sellainen asentaja, joka asentaa sen ilpin hyvin. Itse joutuu valitettavan paljon näkemään kaikenmoista. Toimimaan sen ilpin nyt saa lähes jokainen, mutta energiatehokkaasti vaatii jo ammattitaitoa.

Maalämpöhän on huoltovapaa ja ikuinen laitos joka maksaa itsensä takaisin muutamassa vuodessa. Täällähän se on todettu jo moneen otteeseen että ostaessa kirpasee kerran ja sen jälkeen kaikki on ilmasta, parhaimmassa tapauksessa ylimääräisen lämmön voi myydä naapurille joka käyttää epävarmaa suorasähköä ja sitäkin nuukaillen.

 

[Predator]

Kyllähän sähkölämmittäjia vedetään kuivana kakkoseen kun sähkönhinta on joskus nord poolissa 100€/Mwh, kun nyt pyöritään ka 40€/Mwh. Laitokset ei edes aja lauhdevoimaa kun eivät saa polttoainekustannuksia pois tuolla hinnalla.

 

[Timba79]

Maalämpöhän on huoltovapaa ja ikuinen laitos joka maksaa itsensä takaisin muutamassa vuodessa. Täällähän se on todettu jo moneen otteeseen että ostaessa kirpasee kerran ja sen jälkeen kaikki on ilmasta, parhaimmassa tapauksessa ylimääräisen lämmön voi myydä naapurille joka käyttää epävarmaa suorasähköä ja sitäkin nuukaillen.

alta 10.000 kwh vuosi, perinteisellä tavalla rakennettu talo, bruttoneliö 208 ja tallissa 36 ja tallin lämmöt n. 18.

Ihan saa vapaasti kokeilla mitä menee suora sähkö. Mieluummin maksan kerran asuntolainassa kuin joka helvetin kk sähkölaskussa tästä ikuisuuteen. Uusin sitten ku hajoaa.

Sanon tän taas vaikka paskaa tulee niskaan, eli täälläkin joka toinen pistää tuon saman rahan ja ehkä x 2 autoon... ei paljon jälleenmyyntiähintaa ja investoinnin takaisinmaksuaikaa lasketa. Mutta jostain saatanan syystä se MLP kohdalla pitää teille sähkälämmittäjille perustella....

Olen tyytyväinen valintaan. Voin sitä suositella muille.

Ja se 10.000 euroa oli muuten kohtuu lähellä mitä makso pumppu + kaivo. Itte asennettiin. Pukikilkkeistä ja työstä en maksanut mitään, että varmaan ois 15 k ollu hinta ihan tilattuna kun otti tuolleen että porauttaa kaivon ja ostaa pumpun ja ottaa LVI asentajan laittamaan sen paikalleen, eikä jotain valmista pakettia jossa on kyllä hinta kohillaan...myyjän kannalta.

- - - Updated - - -

Kyllähän sähkölämmittäjia vedetään kuivana kakkoseen kun sähkönhinta on joskus nord poolissa 100€/Mwh, kun nyt pyöritään ka 40€/Mwh. Laitokset ei edes aja lauhdevoimaa kun eivät saa polttoainekustannuksia pois tuolla hinnalla.

Sepä. Korot on aina alle 1% ja sähkö halpaa. Jep jep.

 

[vilho_kanuuna]

alta 10.000 kwh vuosi, perinteisellä tavalla rakennettu talo, bruttoneliö 208 ja tallissa 36 ja tallin lämmöt n. 18.

Ihan saa vapaasti kokeilla mitä menee suora sähkö. Mieluummin maksan kerran asuntolainassa kuin joka helvetin kk sähkölaskussa tästä ikuisuuteen. Uusin sitten ku hajoaa.

Sanon tän taas vaikka paskaa tulee niskaan, eli täälläkin joka toinen pistää tuon saman rahan ja ehkä x 2 autoon... ei paljon jälleenmyyntiähintaa ja investoinnin takaisinmaksuaikaa lasketa. Mutta jostain saatanan syystä se MLP kohdalla pitää teille sähkälämmittäjille perustella....

Olen tyytyväinen valintaan. Voin sitä suositella muille.

Ja se 10.000 euroa oli muuten kohtuu lähellä mitä makso pumppu + kaivo. Itte asennettiin. Pukikilkkeistä ja työstä en maksanut mitään, että varmaan ois 15 k ollu hinta ihan tilattuna kun otti tuolleen että porauttaa kaivon ja ostaa pumpun ja ottaa LVI asentajan laittamaan sen paikalleen, eikä jotain valmista pakettia jossa on kyllä hinta kohillaan...myyjän kannalta.

- - - Updated - - -



Sepä. Korot on aina alle 1% ja sähkö halpaa. Jep jep.

Täällähän on pitkästä aikaa kunnon väännöt (kiitos siitä wääntäjälle )

Tästä tilanteesta tulee mieleen se vitsi jossa Gorbatsovi (vai mikä lie oli silloin) oli Reiganin vieraana ja olivat tutustumassa jenkkien maanviljelyyn. Ensi oli saatanan iso puimuri, heti sen vieressä oli auto joka teki vijasta jauhoja, sen viressä ajo auto joka teki vijasta leipää ja sen vieressä oli auto joka pakkas leivän. Gorbatsovi katteli sitä hetken ja sanoi "Hyvinhän tuo näyttää käytännössä sujuvan, mutta entäs periaatteessa?".

Mulla on jo 6 vuodessa maksanut maalämpö ittensä takaisin. Kaivoa en ole laskenut kun sieltä tulee ilmasta (tai n. 10 senttiä kuutio) kasteluvettä, ja tällä kastelukäytöllä sekin maksaa ittensä takas reilussa 10 vuodessa. Talossa on 191 asuinneliötä.

Mun mielestä tämä threadi on osottanut sen että kaikista suurin merkitys on kulutustottumuksilla. Vähän sama kun yrittäs miettiä että kannattaako ostaa diisseliä, jos ei ole hajuakaan paljonko ajaa. Samon kulutustottumuksilla ei maalämpä kannataisi vaikka olisi 400 neliönen talo, mutta esim. meillä se kannattaisi vaikka olisi 100m2.

Mun vanhassa Nibessä COPpi on jotain reilu kolme, mutta uudemmissa jo vähintään lähempänä neljää. Ihan turha Suomessa laskea COPeille (esim. vs. VILP / ILP) mitään keskiarvoa jos koko vuoden kulutuksesta (ja siihen liittyvistä menoista) suurin osa tulee 3 kuukauden aikana.

Pitäisi varmaan siellä koulussakin lukea tätä thradia ja vähän muuttaa niitä kannattavuuslaskentakaavoja.

 

[PormestariSisu]

Muutaman asian kun tarkistat niin hyvä tulee. Katsot, että vetää vakuumiin alle 270 mbar ja että se nimenomaan pysyy siellä. Vakumointi täytyy kestää vähintään vartin. Sitten seuraa, että pysähtyy alle sen 270 ja pysyy siinä. Tätä ennen olisi hyvä tehdä typpikoe eli 1.1 max paine sisään ja odottaa vartin, että se n. 40 bar paine pysyy putoamatta.


Putket asennetaan ja kondenssiveden kaadot oikein eli seinän läpikin ulospäin kallistusta. Kun putket ja liitokset tehty niin sitten
1. nopea vakumointi
2. typpikoe
3. kunnon vakumointi. kestää ainakin vartin ja ei lähde nousemaan sen yli 270 mbar, kun on ollut pysäytettynä toisen vartin.

Sen jälkeen rotalocit auki ja kylmät kiertoon ulkoyksikön nestesäiliöstä. Nyt pitäisi olla hyvä, eikä kosteutta sisällä. Se katsoo vielä max paineet kylmä ja kuumapyynnillä tämän jälkeen ja merkkaa ne asennuslappuun. Katsot vielä sen, että putket eristetty loppuun saakka koneelle.

Kysy vähän näitä juttuja niin tajuaa, että ostaja on kärryillä asioista.

Kiitos, vaikuttaa prolta.
Proseduurista pitää kysyä jo tilausvaiheessa ja pyytää vaikka maililla tuollainen "asennustapaselostus". Tähän kämppään en ole pumppua tilaamassa mutta tulevaan todennäköisesti.

Jos ostan pumpullisen talon niin onko mitään keinoa varmistua asennuksen laadusta?

 

[wääntäjä]

Kiitos, vaikuttaa prolta.
Proseduurista pitää kysyä jo tilausvaiheessa ja pyytää vaikka maililla tuollainen "asennustapaselostus". Tähän kämppään en ole pumppua tilaamassa mutta tulevaan todennäköisesti.

Jos ostan pumpullisen talon niin onko mitään keinoa varmistua asennuksen laadusta?

Kuuntele miten se kompura ulkoyksikössä kehrää. Ja tuulettimet sisä ja ulkoyksikössä. Sitten laitat kylmälle ja kuumalle ja katsot, että nelitieventtiili kääntyy ja pyynnöt toimii.

Sitten, että tulee kuumapyynnöllä kuumaa ja kylmäpyynnöllä kylmää, eikä mitään haaleaa.

En mä kyllä hirmusti välittäis jos talokaupan mukana tulisi paska pumppu. Se on edullinen uusia ja sitten se taas toimii sen 15 v oikein asennettuna. Parempi kun kompura surisee hullumaisesti ja voi sanoa myyjälle, että tämä vetää viimisiä ja tinkaa senkin hinnan sitten lopussa pois.

Jos haluaa asiantuntijaa leikkiä niin ulkoyksiköstä kansi ruuveilla pois ja katsot onko eristetty putket. Halvoissa ei ole. Se on ihan tärkeä tekijä talvipakkasilla kun putket pitävät lämmön eikä päästä harakoille.

Sähköt pitäisi periaatteessa vetää omalta sulakkeelta taulusta, mutta itselle ainakin aikoinaan asentaja veti lähimmästä jakorasiasta, jossa jo kuormana vaikka mitä ja kympin sulake. No en mä silloin tajunnut mitään. Nyt olen virheen korjannut ja pumpulla oma syöttö.

Kun asentaja lähtee niin kannattaa suihkuttaa sinne rotalock venttiileihin mistä putket ulkoyksiköstä lähtee astianpesuainetta suihkepullosta. Jos kuplii niin huudat takaisin sen asentajan ja käsket korjata vuodon. Se voi vuotaa vaikka kuinka hiljakseen itsensä tyhjiin tai vajaatäytölle.

 

[fraatti]

Mikä tahansa lämmitysmuodoksi uudiskohteeseen tuleekaan niin aina vesikiertoinen lattialämmitys. Voi sitten vaihtaa lämmitysmuodon vaikka ilmastonmuutoksen edestessä vaikka kamelinpaska polttimeen.

Myöskään nykymääräyksillä ei taida pelkkää sähkölämmitystä saada läpi.
Siitä en tiedä riittääkö ilp/takka lisäksi vai otetaanko tuossa energiatodistuksessa huomioon vain päälämmitysmuodot.

Pilppien voi sanoa olevan pääsääntöisesti huonoja suomen ilmastoon.
-Lämpö otetaan talteen vain jo jollain tavalla(sähkö tms) lämmitetystä huoneistosta poistettavasta ilmasta.
-Hyvä iv-kone(pyöriväkennoinen) vuosihyötysuhteeltaan parempi ja edullisempi(yleensä Pilpissä poistoilmaa ei voi päästää paljoa pakkaselle koska kenno jäätyy, tämä rajoittaa energian määrää mitä ilmasta voidaan ottaa talteen)
-Ainakin nibeissä kompurat olleet lyhytikäisiä ja usein koko laite on mennyt vaihtoon.
-Talvella lämmitys tapahtuu suoralla sähköllä (+mahdollisesti takan poltolla)
-tuttavilta löytyy nibeä ja nilania ja kommentit ovat olleet luokkaa että olisin valinnut toisin jos olisi vielä mahdollisuus valita(valittavat varsinkin korkeita sähkölaskuja talvella) vaikka lämmittävät takkaa kovilla pakkasilla joka päivä.
-Pilp ei pysty ottamaan määräänsä enempää lämpöä talteen vaikka takkaa lämmitettäisiin kuinka. -> ylilämmöt harakoille
-nibe ~5500€ vs hyvä iv-kone(lto +75%) 2000€
-edullisin ja siksi näitä jokapaikasta löytyykin.

Vilpillä voi karkeasti puolittaa lämmitykseen ja käyttöveteen kuluvan energian.
-Vuosicop karkeasti noin 2
-nibe 8kW malli noin 7000€

Mlp
-nibe 8kW malli noin 6300€
-Vuosicop cop 3-5 riippuen pumpusta. Tässä ei kannata valitettavasti suosia kotimaista. Omia mittauksia yli 5 copeista löytyy täältä: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4576.80
-Mikäli tontilla on tilaa kannattaa tehdä maapiiri mikä on puolta halvempi kuin porakaivo.
-Nykyenergiamääräyksillä olevaan 150m2 taloon tarvitaan ehkä noin 130-150m kaivo eteläsuomessa. Tämä maksaa nykyään noin 3900€ - 4500€. Pihi poraa kaivon vasta talon lopputarkastuksen jälkeen ja ottaa tuosta porauksesta kotitalousvähennyksen pois. Lämpökaivon oikein mitoitettuna voidaan sanoa olevan "ikuinen".
-Maalämpökaivosta saadaan myös kesäksi edullisilla käyttö kuluilla viilennys kierrättämällä mlp kaivon nestettä katto tai seinäkonvektorissa - Eikä tarvi maata sohvalla pallit hiessä.
-Usein(olettaen että veen pinta ylempänä kuin 8-9m) myös kaivosta voi ottaa vesiautomaatilla ilmaista vettä esim vaikka nurmikon kasteluun tai auton pesuun. Kaverilla vesi tulee kaivosta etupihalle autopaikkojen viereen sekä takapihalle. Itse laitoin veden tulemaan takapihalle sekä autotalliin. Pumpun ohjaukseen voi käyttää langatonta kytkintä.
-Nykymääräyksillä rakennettu talo(ja oikein valituilla ll-järjestelmillä) ei vaadi edes kovilla pakkasilla 35 asteista vettä joten cop on pumpun käydessä usein parempi kuin markkinoinissa käytetty B0W35-tilassa. Lukuun ottamatta suomalaisia pumpuja

Tuosta voi todeta mlp vuosilämpökertoimen. Kyseessä ruotsin energiamarkkinaviraston mlp testi mistä olen suomentanut jotain tärkeimpiä ruutuja. Tuosta myös näkee että merkillä on väliä.

Virheitä.

En jaksa kinata asiasta vaan ostakaa ihmeessä vaan. Minulla on paljon työtä kun saan käydä korjaamassa kovalla liksalla niitä sitten. Kylmäasentajan firma laskuttaa n. 100 e tunti työstä.

Maalämpumppu kestää sen 15 v ja se on sitten taas uusi tilalle...

Jos itse laitteiden kanssa pelaat niin tietänet myös sen että pääsääntöisesti mikäli mlp:ssa hajoaa kompura vain se vaihdetaan? Puheestasi saa aivan toisen käsityksen. Kokonaisuudessaan itse mlp karkeesti ilman töitä 5000-6000€, Kompuran vaihto noin 2000€(sis työt ja osat). Missään lämpöpumpussa kompura ei ole ikuinen(VILP, PILP, MLP, ILP) ja vaikkapa lisäksi vielä jääkaappi.

Maalämpöpumppuihin lyödään rinnalle jos jotain elektroniikkaa ja sitten on naimisissa kalliiden huoltojen ja elektroniikan kanssa, joita harvempi tarvitsee. Yksi mekaaninen venttiili säätäisi koko järjestelmän luotettavasti ja edullisesti, mutta bisnes vaatii muuta.

Tainnut oppi mennä huonosti päähän. Taidat puhua mekaanisesta paisuntaventtiilistä mutta sitäkin on kovaa vauhtia korvaamassa elektroninen vastaava koska sillä saavutetaan paljon tarkempi kylmäaineen annostelu koneelle (konetta voidaan ajaa pienemmällä tulistuksella joka parantaa coppia). Millainen mekaaninen venttiili sitten käynnistäisi mlp aina tarvittaessa - ulkolämpötilan mukaan? ja mm tarvittaessa tekisi käyttövettä, hoitaisi vastuksien käytön tarpeen mukaan, ohjaisi käyttöveden kiertopumppua ajastettuna yms yms. Ei taida sellaista mekaanistaventtiiliä ollakkaan.. ;) Muutenkin käytän mieluummin taskulaskinta kuin helmitaulua.

Laitteistojen coppia määrittäessä ei tarvitse antaa koko laitoksen coppia vaan kompressorin. Voitte vaan arvata kumman firmat antavat.

Kaikki luotettavat pumppuvalmistajat kuuluvat EHPAan(European Heat Pump Association) joka takaa sen että lämpöpumppujen suoritukyky ilmoitetaan standardin EN 14511 mukaan esim COP B0W35 (liuos 0 vesi 35) ja nämä sisältävät kiertovesipumput sekä pumpun oman elektroniikan. Täällä voi käydä tutustumassa testiraporttiin: http://www.vaillant.cz/certifikace-tepelna-cerpadla-geotherm-vws-xxx-3-s1083.pdf

Meillä on koulussa ollut eri opettajia, joilla pitkä kokemus alalta ja kaikki on ollut sitä mieltä, että maalämpöpumppu ei maksa koskaa itseään takaisin alle 200 m talossa.

Missähän säkissä sun opettajas asuu vai mahtavatko asentaa iltahommina ilppejä?

Ossi Tikkalan Insinöörityö vuodelta 2013: Lämmitysmuotojen vertailu pientalossa (160m2)

Insinöörityön tarkoituksena on tutkia eri lämmitysmuotojen käyttöä ja arvioida kustannuksia laskennallisesti ottaen huomioon investointi-, käyttö- ja huoltokustannukset. Tarkastelussa arvioidaan yleisimpien lämmitysmuotojen, kuten kaukolämmityksen, pellettilämmityksen, maalämmön ja sähkölämmityksen, lisäksi aurinkokeräinjärjestelmää, takkalämmitystä ja lämpöpumppusovelluksia. Työssä arvioidaan myös kokonaiskustannuksiin vaikuttavien tekijöiden, kuten korkotason ja energian ostohintojen muutoksien vaikusta kannattavuuslaskelmiin. Energiamuotojen vertailussa tarkasteltiin 160m2 omakotitalon lämmitysratkaisuja. Energiankulutus mallinnettiin tekemällä energiaselvitys kohteeseen. Kannattavuuslaskelmissa tarkasteltiin kustannuksia vuosikustannus- ja takaisinmaksumenetelmällä. Vertailuja tehdessä otettiin huomioon korkotasot ja laitteistojen arvioidut tekniset käyttöiät. Laskennan lopputuloksena maalämpö osoittautui useimmiten kustannustehokkaimmaksi vaihtoehdoksi. Korkeammilla laskentakoroilla maalämmön kannattavuus laski kuitenkin dramaattisesti.

Laskelmissa maalämpöpumppu osoittautui edullisimmaksi järjestelmäksi. Maalämpöjärjestelmän takaisinmaksuaika sähköiseen patterilämmitykseen verrattuna on pääosin noin laskentatavasta laskennan lähtökohdista riippuen 7-10 vuotta. Maalämpöjärjestelmän helppous ja edulliset käyttökustannukset tekivät siitä laskelmien perusteella suositeltavimman vaihtoehdon.

Laskelmissa mlp:lle on käytetty vuosihyötysuhdetta 3, jonka jo yllä oleva ruotsin energiamarkkinaviraston tekemä tutkimus osoittaa vääräksi moderneilla pumpuilla. (Suomalaiset ja karvalakki pumput erikseen). Tämän muuttaminen todelliseen antaisi lyhyemmän takaisinmaksuajan ja tekisi mlp vielä paremman vaihtoehdon. Itse tutkimusta voi mennä lukemaan tänne https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/54161/Ossi%20Tikkala.pdf?sequence=1
Tuossa eri järjestelmien kokonaiskustannukset vuosivuodelta

Kyllähän sähkölämmittäjia vedetään kuivana kakkoseen kun sähkönhinta on joskus nord poolissa 100€/Mwh, kun nyt pyöritään ka 40€/Mwh.

Ja tosissaan kannattaa muistaa se että Meillä täällä suomessa on vielä sähkö todella edullista verrattuna siihen mitä se maksaa muualla(muualla tuulivoima, aurinko yms maailmanparantamiset nostaneet sähkön hinnan pilviin). Nord poolikin laajentui viimeksi koskemaan myös englantia ja kun se laajenee kokoajan myös eurooppalaisille sähkömarkkinoille niin äkkiä voi kysyä kysymyksen että myyvätkö norjalaiset/ruotsalaiset vesivoimalla tuotetun sähkönsä saksaan 200€/MWh vai suomeen 50€/MWh mikäli siirtokapasitettia riittää. Ennustan että tulevaisuudessa jo pelkästään veroratkaisuiden takia sähkö hinta tulee nousemaan. Ja tuossa pieni tuulahdus eurooppalaisia tuulia:

Kotitaloussähkö maksoi Eurostatin tekemän vertailun mukaan Tanskassa keskimäärin 29,7 senttiä kilowattitunnilta.

Suomalaiset kotitaloudet maksoivat sähköstä keskimäärin 15,6 senttiä. Suomen kotitaloussähkön hinta oli vanhojen EU-maiden halvin. Sitä vähemmän sähköstä maksoivat monien EU:n itäisten jäsenmaiden kotitaloudet.

Saksan kotitaloussähkö oli EU:n toiseksi kalleinta. Saksalaiset kotitaloudet maksoivat sähköstä keskimäärin 26,8 senttiä kilowattitunnilta. Yli 20 senttiä sähkö maksoi Belgiassa, Irlannissa, Espanjassa, Kyproksella, Itävallassa, Portugalissa, Italiassa ja Ruotsissa.

Ja toisekseen kaikki ei pidä sitäkään tärkeänä että onko talo omalla tontilla vai maksetaanko siitä 2500€/v vuokraa.

Mulle edulliset asumiskustannukset olisivat tärkeä asia. (molemmat lämmitys ja tontti) joten lämmitysmuodolle tuli sinetti varsin nopeaa. Laskin takaisinmaksuajaksi 5,5v. Itse laskelma: Uudisrakennukseen toimivan järjestelmän pohdintaa ja neuvoja ?

 

[Ampuhaukka]

Mikä tahansa lämmitysmuodoksi uudiskohteeseen tuleekaan niin aina vesikiertoinen lattialämmitys. Voi sitten vaihtaa lämmitysmuodon vaikka ilmastonmuutoksen edestessä vaikka kamelinpaska polttimeen.

Myöskään nykymääräyksillä ei taida pelkkää sähkölämmitystä saada läpi.
Siitä en tiedä riittääkö ilp/takka lisäksi vai otetaanko tuossa energiatodistuksessa huomioon vain päälämmitysmuodot.

Tuo vaihtoehtoisen lämmitysmuodon huomioiminen taitaa useimmiten jäädä ihmisillä ajattelematta. Nykyisessä poliittisesti herkässä tilanteessa, kun sähköä lämmityskäytössä tunnutaan vihaavan euroopanlaajuisesti, suhtautuisin sähkölämmitykseen varauksella.. Etenkin, kun se on yksi poliittinen päätös, niin sähkön hinta pompsii taas. Tuo vesikiertoinen järjestelmä, oli se sitten patterit, lattialämmitys, tai vaikka säteilylämmitys, on ehdottoman suositeltava juuri siksi, että kiertonesteen lämmitys on helppo uusia, mutta jos kämpässä on vain sähköpattereita, niin lämmitystavan muutos on aina julmettu riesa.

Nykymääräyksillä saa sähkölämmityksen läpi, se edellyttää vaan ns. passiiviluokan rakenteita, ja todennäköisesti omaa sähköntuotantoa esim. aurinkopaneeleilla. Äkkiähän tuon laskisi, mutten jaksa kun pitäisi tehdä muita juttuja.

Energiatodistuksessa huomioidaan takka, sekä lämpöpumput. Kummatkin taas omilla kiinteillä arvoillaan, ei sillä, mitä ne oikeasti tuottaa (energiatodistuksen laskennassa yritetään vertailla rakennuksia, ja jättää käyttäjän vaikutus pois laskuista).

Ilmanvaihtokoneen LTO (etenkin roottori) on myös jäätymisherkkä talvella. Yleensä näissä on paine-eroanturi, joka toteaa roottorin lamellien huurtumisen siitä, että painehäviö roottorin yli häviää -> roottori toimii talvella osateholla. Parhaimmissa olosuhteissa roottori ottaa lämpöä talteen 90% tai jopa yli, mutta vuosihyötysuhde romahtaa mm. juuri huurteeneston vuoksi.

 

[fraatti]

Ilmanvaihtokoneen LTO (etenkin roottori) on myös jäätymisherkkä talvella. Yleensä näissä on paine-eroanturi, joka toteaa roottorin lamellien huurtumisen siitä, että painehäviö roottorin yli häviää -> roottori toimii talvella osateholla. Parhaimmissa olosuhteissa roottori ottaa lämpöä talteen 90% tai jopa yli, mutta vuosihyötysuhde romahtaa mm. juuri huurteeneston vuoksi.

Omassa koneessa, eikä kolmen muunkaan tuttavan koneessa ole paine-ero anturia. Eikä ole tutuilla ole ollut talvella ongelmia. Kone on jauhanut samalla nopeudella kuin mihin se on säädetty vuoden ympäri. Muissa kuin pyöriväkennoisessa jäteilmaa ei voi laskea reilusti pakkaselle ja tämä tekee sen että muissa koneissa tuloilmapuhallinta on pysäyteltävä että kenno saadaan pysymään sulana. Tämä pätkiminen nimenomaan romahduttaa hyötysuhteen kun pysäyttämisen ajan kaikki lämpö menee harakoille.

Energiansäästö lähde wikipedia

Normien mukaisen ilmanvaihdon vuosittaisia lämmitysenergiankulutuksia eri lämmöntalteenottomenetelmillä:[3]

Omakotitalo Etelä-Suomessa, 200 m²

Ristivirta-levylämmönsiirrin: 8 500 kWh
Vastaristivirta-levylämmönsiirrin: 7 000 kWh
Pyörivä lämmönsiirrin: 4 700 kWh

Tuloilman lämpötilahyötysuhde yhtäsuurilla ilmavirroilla
Pyörivä lämmönsiirrin 70-85 %
Levylämmönsiirrin 50-65 %
Vesiglykolilämmönsiirrin 40-60 % "

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pyörivä_lämmönsiirrin[/url

 

[Käikäle]

Huhtikuu: 649kWh, vesi 8m3, pumppu: käynnistykset 245, päällä 146h josta vettä 31h. Sähkölasku 91,5€.

Tammikuu: 1173kWh, vesi 8m3, pumppu: käynnistykset 353, päällä 336h josta vettä 34h, lisäys 0,3h. Takassa poltettu pari isoa sylillistä puuta. Saunottu 14 krt, ylin kulutus 57,14kWh , alin 23,03kWh. Sähkölasku 144,7€.
Helmikuu: 845kWh, vesi 6.5m3, pumppu: käynnistykset 356, päällä 217h josta vettä 27h, lisäys 0,3h. Takkaa poltettu parisen kertaa alkukuusta. Saunottu 14 krt, ylin kulutus 43,65kWh , alin 18,06kWh. Sähkölasku 111,2€.
Maaliskuu: 860kWh, vesi 8m3, pumppu: käynnistykset 369, päällä 213h josta vettä 37h, lisäys 0,3h. Takkaa ei lämmitetty kertaakaan. Sähkölasku 113€.

Talo 2011, 1-kerros 149m2 + 21m2 ilmatilavuus 456m3, asukkaita 4, Nibe F1245 8kW, Enervent Pandion EDE GC, sähkökiuas.

 

[Ampuhaukka]

Omassa koneessa, eikä kolmen muunkaan tuttavan koneessa ole paine-ero anturia. Eikä ole tutuilla ole ollut talvella ongelmia. Kone on jauhanut samalla nopeudella kuin mihin se on säädetty vuoden ympäri. Muissa kuin pyöriväkennoisessa jäteilmaa ei voi laskea reilusti pakkaselle ja tämä tekee sen että muissa koneissa tuloilmapuhallinta on pysäyteltävä että kenno saadaan pysymään sulana. Tämä pätkiminen nimenomaan romahduttaa hyötysuhteen kun pysäyttämisen ajan kaikki lämpö menee harakoille.

Kyllä. Nimenomaan huurtumisenesto romahduttaa hyötysuhteen - mutta jos ei sitä käytä, LTO huurtuu umpeen. Huurteenesto on ihan normaalia toimintaa, ja se toimii yleensä hetkittäin - pienen aikaa sulatus, ja LTO taas päälle. Se ei siis tarkoita sitä, ettei LTO:ta voisi käyttää pakkasilla, vaan nimenomaan varmistaa LTO:n toiminnan. Myönnän, etten tunne omakotilaitteistoja hirveän hyvin (enkä oikeastaan tahdo tietää niistä mitään), mutta jokaisessa tietämässäni vekottimessa (fläktwoods, enervent, ilto) on jonkinlainen huurteenestotoiminto, oli se sitten sähkövastus, LTO:n ohituspelti, kennon huurteenestotoiminto tai mikä. Isoissa ilmanvaihtokoneissa se on tuolla paine-eroanturilla (pakettikoneissa ei välttämättä ole kuin avonaiset letkunpäät ennen ja jälkeen kennon -> itse anturi voi olla muuallakin.. Voihan se olla myös toteutettu raitisilmakanavassa anturilla tai jäteilmakammiossa, ja raja-arvosta käynnistyy sähkövastus / tms toiminto).

Voisinpa veikata, että jos katsot ohjekirjasta, siellä on joku huurteenestotoiminta selostettu pyörivälle kennolle. Pyöriväkennoisen hyötysuhde on jokatapauksessa huurteenestoillakin huomattavasti parempi kuin vanhalla "salmiakilla" (ristiirtaama) saati nestekiertoisella (glykoli, joita tosin ei omakotikäytössä taida edes olla).

Ilmanaihdon vuositason LTO:n laskeminen ilman hyötysuhteita (kesällä sitä ei käytetä - ohitus joko kiekko pysäyttämällä, tai salmiakissa ohituspelti. Talvella huurteeneston vuoksi LTO ei ole käynnissä 100% ajasta) on aika surkeeta esitystä. Vuositasolla hyötysuhde on PALJON pienempi kuin lämpötilahyötysuhde.. Jos LTO:n hyötysuhdelaskentaan tahtoo tutustua, siitä on melko kattava 127 sivuinen ympäristöministeriön laskentaohje.