Omakotitalon energiankulutus

[jussi1975]

Huhtikuu (164 m2 ja 519 m3 yhdessä kerroksessa, lattialämmitys, vm 2013, neljä asukasta) takana ja kulutukset seuraavat:


Kokonaissähkön kulutus 810 kWh

Nibe F1245, 8 kW:
Käynnistyksiä 261 kpl
Käyttötunnit 198 h
Lämpimän veden tekoa 50 h

Veden kulutus 14 m3

 

[vlk77]

Huhtikuun sähkö 792kWh, vettä en oo kattonu vielä. Suora sähkö, takka + ilp. Takkaa on poltettu ilmaisilla puilla joitakin kertoja.
Jos ois maalämpö niin kulutus ois varmaan puolet tosta ainakin jos pakkiksen maalämpöuskovaisilta kysytään.

 

[69T]

Kyllä. Nimenomaan huurtumisenesto romahduttaa hyötysuhteen - mutta jos ei sitä käytä, LTO huurtuu umpeen. Huurteenesto on ihan normaalia toimintaa, ja se toimii yleensä hetkittäin - pienen aikaa sulatus, ja LTO taas päälle. Se ei siis tarkoita sitä, ettei LTO:ta voisi käyttää pakkasilla, vaan nimenomaan varmistaa LTO:n toiminnan. Myönnän, etten tunne omakotilaitteistoja hirveän hyvin (enkä oikeastaan tahdo tietää niistä mitään), mutta jokaisessa tietämässäni vekottimessa (fläktwoods, enervent, ilto) on jonkinlainen huurteenestotoiminto, oli se sitten sähkövastus, LTO:n ohituspelti, kennon huurteenestotoiminto tai mikä. Isoissa ilmanvaihtokoneissa se on tuolla paine-eroanturilla (pakettikoneissa ei välttämättä ole kuin avonaiset letkunpäät ennen ja jälkeen kennon -> itse anturi voi olla muuallakin.. Voihan se olla myös toteutettu raitisilmakanavassa anturilla tai jäteilmakammiossa, ja raja-arvosta käynnistyy sähkövastus / tms toiminto).

Voisinpa veikata, että jos katsot ohjekirjasta, siellä on joku huurteenestotoiminta selostettu pyörivälle kennolle. Pyöriväkennoisen hyötysuhde on jokatapauksessa huurteenestoillakin huomattavasti parempi kuin vanhalla "salmiakilla" (ristiirtaama) saati nestekiertoisella (glykoli, joita tosin ei omakotikäytössä taida edes olla).

Ilmanaihdon vuositason LTO:n laskeminen ilman hyötysuhteita (kesällä sitä ei käytetä - ohitus joko kiekko pysäyttämällä, tai salmiakissa ohituspelti. Talvella huurteeneston vuoksi LTO ei ole käynnissä 100% ajasta) on aika surkeeta esitystä. Vuositasolla hyötysuhde on PALJON pienempi kuin lämpötilahyötysuhde.. Jos LTO:n hyötysuhdelaskentaan tahtoo tutustua, siitä on melko kattava 127 sivuinen ympäristöministeriön laskentaohje.

Kuten sanoit, et tiedä omakotikoneista juurikaan ja se siitä....

Kaikissa LTO-koneissa on huurtumisenesto joko pakkotoimintona tai asetuksilla. Faktana sitä joudutaan käyttämään kaikissa kuutiokoneissa jos niissä ei ole tuloilman esilämmitystä syystä jotka Fraatti omassa postauksessaan totesi. Pyöriväkennoinen ei tarvitse tarvitse tuota jos kone/kanavisto/säätö/käyttö on oikein tehty - meillä on pyörinyt Enervent Pingvin EDA-ohjauksella 2011 kesästä ilman jäänestoa (Pakkiksella on monta muutakin joilla ei tuo ole käytössä). Laitoin viime talvena yhden kuvan ilmanvaihto-threadiin (kuva ei liene enää näkyvissä) kun tulo oli -20C, jäte -15C ja sisään 300W jälkilämmityksellä pyydetty 17,5C. Toki Pingun saa jäätymään jos haluaa mutta ei ole ollut tarvetta masokismiin ... ts. saunan jälkeen lisäpoisto ei ole auki tehostuksella kun ulkona -10C tai enemmän. Pyöriväkennoisessa siis LTO-hyötysuhde on sitä mitä mainostetaan talvella (kesällä nollla tai negatiivinen).

Pyöriväkennoisen LTOn teho säätyy ainakin EDA-ohjauksen koneissa portaattomasti eli teho putoaa sitä mukaan kun raitisilman lämpötila nousee. Siinä vaiheessa kun raitis = tulopyynti = LTO = 0 eikä sitä tarvitse käydä säätämässä. Kuutiokoneissa tuota mahdollisuutta ei siis ole ja siksi siellä on se kesä-/ohituspelti. Btw. pyöriväkennoinen osaa sitten toimia myös toisin päin eli leikkaa tuloilman lämpötilasta jokusen asteen helteellä.

Paine-ero-ohjausta käytetään ammattivehkeissä varmaan eri tavalla kuin kotikoneissa (niissä missä on) tai sitten ei. Enerventin koneissa on mahdollista ohjata paine-erolla esim. liesituuletinta tai keskuspölynimuria. Ne on käyty tuolla IV-threadissa läpi mutta lyhyesti esim. liesituulettimen aktivointi aiheuttaa painekytkimelle paine-eron (yksi pitot-putki lt-kanavassa ja toinen huonetilassa) jonka seuraksena koneen asetuksissa määritetty liesituuletintehostus aktivoituu (tulo kasvaa, poisto pienenee). Em. lisäksi EDA-koneita voidaan ohjata myös paineella. Suomeksi siis meidänkin Pinguun voisi laittaa paine-ero lähettimet ja vastaanottimen joka pitäisi tulo- ja poistoilman paineen säädetyssä riippumatta ulkoilman tai talon painesuhteista. Ei siis suoraan liity huurtumisenestoon, mutta auttaa tarvittaessa siinäkin. Paineohjaus tarkoittaa siis siitä että jos on säädetty tulo 50MPa - poisto 55MPa niin antureiden lukemien mukaan tasavirtaohjattujen puhaltimien teho säätyy siten että kanavapaine on säädetyn mukainen = vakiokanavapaine. Em. anturoinnille ei ole olemassa valmiita paikkoja, palikat löytyy ja asennus/sijoitus sitten case by case....

 

[69T]

....
EDIT2: Sähkölämmityksen etuja mietin hetken. Se lienee lähes ainoa lämmitysmuoto (öljyn ohella), millä on helppo perustella aurinkolämmön kannattavuus. ;)
(Täällä on se yksi kaveri joka tekee aurinkolämmöstäkin taidetta, että en puhu hänestä, vaan yleisesti normaaleista pulliaisista)

Tarkoitat siis joko minua tai Tengua Jätkää vain vituttaa kun meillä saadaan varaajan 25kW lämpöä sillä että 40W pumppu käy 10h. Uups - 25Kw / 0.4kWh = COP 62.5 ;) :D

 

[Ampuhaukka]

Noniin tuohan selvensi asiaa mullekin, kiitoksia selkeästä annista. Yritin jotain säätökaaviota tai muuta pumagia etsiä noista päivällä, mutta jäi vähän hämärään. Ilmeisesti kotitaloissa kosteuskuorma ilman suihkua / saunaa jää niin pieneksi, että se ei niin muodosta ongelmaa. LTO-mittauksethan tulisi tehdä, kun ulkolämpötila -15 vähintään. Periaatteessa lämpötilasuhde paranee, kun ulkoilma on tästä kylmempää, mutta tällä saavutetaan jo viimeistään hyvä taso. On niitä tosin tullut mitattua +5 asteessakin, ja roottoreissa helposti yli 80% lämpötilahyötysuhteita (ilmavirtoja huomioimatta).

Tuo LTO:n teho-ohjaus toimii aika samalla periaatteella sitten kuin isoissa koneissa; lämmitys toimii tuloilman tavoitetasoa hakiessa ensin LTO-säädöllä, ja kun se ei riitä, jälkilämmitys astuu kehiin. Samaten kesällä jäähdytystoiminto on sama; ulko-ilman ollessa esim. 3 astetta sisäilmaa lämpimämpää roottori on käytössä ja esijäähdyttää hieman. Mutta kuten sanoit, LTO-huurtumisenesto ON olemassa myös noissa rakkineissa. En jaksa tutustua tuohon EDA-säätimeen enempää tässä kohin, kun se menee väsyneellä vähän ohi. VIlkaisin tuota Enerventin säädintä (käyttöohje) ja aika hyvä kampehan tuo tuntuu olevan, itse huurteenesto ilmeisesti toimii "lennossa" joko rajoittamalla tuloilman määrää / hidastamalla hetkellisesti roottoria. Koitan joskus päästä vähän kaaviopuolella kiinni, että mitä tuo kampe oikeasti puuhaa. Jollain sen täytyy kuitenkin seurata tilannetta, joko ennakoimalla laskennallisesti poistoilman lämmön/kosteuden vs. ulkoilman määrää, tai reagoimalla muuttuviin olosuhteisiin, ja tämä ei nyt vielä mulle selvinnyt. Muutoin painesäädöt, ym. ohjaukset tuntuvat olevan aika samaa kategoriaa kuin isommissa koneissa, mittakaava vähän eri. Tosin isojakin koneita voidaan ohjata vaikkapa ohmanin yksikkösäätimellä, jossa lienee aika vastaavat ohjaukset, kuin EDA:ssa.

Tuo vuosihyötysuhde, josta puhun, on sitten laskennallinen arvo; joka huomioi huurteeneston ja lämpimän kauden, jolloin LTO:ta ei tarvita (sisäänpuhalluslämpötila saavutetaan osateholla / nollateholla / ylitetään, pakkaskaudella huurteenestotoiminto rajoittaa LTO:n tehoa jollain jaksolla). LTO järjestelmissä on aika paljon mitattavia ja eri olosuhteissa käytettäviä eri hyötysuhteita (poisto/tuloilman lämpötilahyötysuhde, vuosihyötysuhde jne), joten pitäisi enemmän tai vähemmän huomioida, mistä puhutaan. JOkatapauksessa nuo roottori-LTO:t ovat erittäin hyviä, sitä en ole sanomassa, lisäksi saatoin hieman liioitella jäätymisherkkyyttä näin arkikäytössä. Etenkin kun tuota EDA:ta tutkiessa tarkentui, että se on aika älypuhelin ja runsaat ominaisuudet.

 

[69T]

Noniin tuohan selvensi asiaa mullekin, kiitoksia selkeästä annista. ....... JOkatapauksessa nuo roottori-LTO:t ovat erittäin hyviä, sitä en ole sanomassa, lisäksi saatoin hieman liioitella jäätymisherkkyyttä näin arkikäytössä. Etenkin kun tuota EDA:ta tutkiessa tarkentui, että se on aika älypuhelin ja runsaat ominaisuudet.

Hyvä että selkis. Tosiaan EDA-ohjauksessa on asetusvalikossa LTO-talvitoiminta on/off ja meillä se on siis off eli kone ei koskaan yritä sulatella mitenkään. Jos tuo on=on niin siinä on jotain parametrejä joilla tuota saa säädettyä, ymmärrykseni mukaan sulatusajan/tunti ja poistopuhaltimen tehon (poisto ei siis mene kokonaan seis). Vielä jos pinnistän ulkomuistista niin tehdasvakio on 12min/h jolloin poisto putoaa 30Pa (=30%).

Btw. huomasin kirjoittaneeni 50MPa - 55 MPa --> lienee 50Pa - 55 Pa , sorry.


Niin ja jos saisin päättää niin suomessa ei saisi myydä muita kuin pyöriväkennoisia LTO-koneita. Muut on paskaa, väittää myyntimiehet mitä tahansa

EDIT: :wtf: Siis tietysti tulo putoaa 30% eikä poisto...... :D

 

[Tengu1]

Tarkoitat siis joko minua tai Tengua Jätkää vain vituttaa kun meillä saadaan varaajan 25kW lämpöä sillä että 40W pumppu käy 10h. Uups - 25Kw / 0.4kWh = COP 62.5 ;) :D

Heh. Huhtikuussa auringosta yhteensä 733 kwh ja jokainen watti mennyt hyötykäyttöön :dance: Kaksi kertaa puita poltettu pannussa koko kuussa. Lisänä 1,6kwh panelia norkoilee tuossa nurkissa ja menee sähkönkäyttöä kompensoimaan, jahka kerkiän. Autotalli/varastoprojekti vaan laajeni niin paljon tehdessä (reipas 100m2 suljettua tilaa ja kellari alle) että taitaa mennä alkukesä rattoisasti tuossa vielä...

 

[Ampuhaukka]

Niin ja jos saisin päättää niin suomessa ei saisi myydä muita kuin pyöriväkennoisia LTO-koneita. Muut on paskaa, väittää myyntimiehet mitä tahansa

Älä sentään isoissa taloissa kiellä glykoleja, kenno kun palauttaa osan likaista ilmaa, ja hajuja(vaikka niissä onkin puhtaaksipuhallussektori). Kaikkea ilmaa ei viitsi ja saa (tämän määräyksen tietysti muuttaisit osana muutosta) käyttää palautusilmana, ja joskus jopa salmiakki puoltaa paikkaansa Samaten glykoli-lto-huippari on vähänkään isommissa erillispoistoissa (yleensä n. 500 dm³/s alkaen) ihan kannattava valinta.

Omakotitaloissa tosin täysin samaa mieltä, kenno-LTO on ehdottomasti paras ja järkevin valinta. Liekö nuo nykyään edes juuri kalliimpia kuin salmiakilla varustetut koneet?

 

[Hiiripäällikkö]

Pilppien voi sanoa olevan pääsääntöisesti huonoja suomen ilmastoon.
-Lämpö otetaan talteen vain jo jollain tavalla(sähkö tms) lämmitetystä huoneistosta poistettavasta ilmasta.
-Hyvä iv-kone(pyöriväkennoinen) vuosihyötysuhteeltaan parempi ja edullisempi(yleensä Pilpissä poistoilmaa ei voi päästää paljoa pakkaselle koska kenno jäätyy, tämä rajoittaa energian määrää mitä ilmasta voidaan ottaa talteen)
-Ainakin nibeissä kompurat olleet lyhytikäisiä ja usein koko laite on mennyt vaihtoon.
-Talvella lämmitys tapahtuu suoralla sähköllä (+mahdollisesti takan poltolla)
-tuttavilta löytyy nibeä ja nilania ja kommentit ovat olleet luokkaa että olisin valinnut toisin jos olisi vielä mahdollisuus valita(valittavat varsinkin korkeita sähkölaskuja talvella) vaikka lämmittävät takkaa kovilla pakkasilla joka päivä.
-Pilp ei pysty ottamaan määräänsä enempää lämpöä talteen vaikka takkaa lämmitettäisiin kuinka. -> ylilämmöt harakoille
-nibe ~5500€ vs hyvä iv-kone(lto +75%) 2000€
-edullisin ja siksi näitä jokapaikasta löytyykin.

Meillä on Ilton pilppi ja olen ollu sihen kohtuu tyytyväinen.
Poistoilman se painaa pakkasen puolelle, koneen oman näytön mukaan, parhaimmillaan 20 astetta. Välillä se sulattaa kennon ja jatkaa taas.

Naapurilla on Niben pilppi ja se onkin ilmeisesti ihan paska. Toisella naapurilla on Niben maalämpösysteemit ja se kertoi viimevuoden menneen tonnin pienemmällä ku mulla pilppi. Mun mielestä kohtuullinen suoritus, tai ei ainakaa ihan päin persettä.

Tässä talon speksit kopioituna, jostain tuolta aiemmasta postista.

Lämmitysmuoto:
PILP + takka
Talo: 168m2 (132m2 + talli 27,5m2+ varasto 8,9m2 = 1krs.) Täyslämmintä kaikki.
Tilavuus: 510m3

Tossa Fortumin seurannasta napattuna pari käppyrää. Rontti 12 tonnia vuodessa, pakkasilla pyrkiny joka päivä lämmittelee takkaa, aina kun vain muistaa.

 

[Remusaurus]

Heh. Huhtikuussa auringosta yhteensä 733 kwh ja jokainen watti mennyt hyötykäyttöön :dance: Kaksi kertaa puita poltettu pannussa koko kuussa. Lisänä 1,6kwh panelia norkoilee tuossa nurkissa ja menee sähkönkäyttöä kompensoimaan, jahka kerkiän. Autotalli/varastoprojekti vaan laajeni niin paljon tehdessä (reipas 100m2 suljettua tilaa ja kellari alle) että taitaa mennä alkukesä rattoisasti tuossa vielä...

Nyt alkoi kiinnostamaan!!!
69T ja Tengu1 laittakaas meiliin ( donatello(ysi,ysi,ysi,ät)hotmail.com tietoja aurinkojärjestelmistänne, kiitos.

Miten muuten Käikäleellä menee vettä vaan 8m3, kun saunot 14krt/kk???????

 

[Tengu1]

Nyt alkoi kiinnostamaan!!!
69T ja Tengu1 laittakaas meiliin ( donatello(ysi,ysi,ysi,ät)hotmail.com tietoja aurinkojärjestelmistänne, kiitos.

Tuolla "aarreaitta" aurinkohärpäkkeistä kiinnostuneille: Ilmaisenergia.info - Etusivu

Voin laittaa postiakin jahka saan aikaan.

 

[Käikäle]

Miten muuten Käikäleellä menee vettä vaan 8m3, kun saunot 14krt/kk???????

Mä ihmettelen että miten muut saa menemään pitkälle toista kymmentä mottia kun meillä vettä ei mitenkään säästellä. Joko meillä on säädetty pöntöt ja suihkut säästölle tai muilla sitten pidetään raanaa auki koko hammaspesun ajan, mene ja tiedä. Autoja olen pessyt pihassa aina kun ehdin ja 1 saunailtakin tuli pidettyä + 3 päivää oli tupa täynnä synttärivieraita.
Viime kuussa saunottiin vain 9 kertaa kun vaimo ei leikkauksen jälkeen saanut mennä viikkoon saunaan.

 

[69T]

Nyt alkoi kiinnostamaan!!!
69T ja Tengu1 laittakaas meiliin ( donatello(ysi,ysi,ysi,ät)hotmail.com tietoja aurinkojärjestelmistänne, kiitos.

Miten muuten Käikäleellä menee vettä vaan 8m3, kun saunot 14krt/kk???????

Tietoa löytyy netistä kun vähän etsii. Pakkiksen keskustelut löytyy pääosin threadista:

http://www.pakkotoisto.com/kotitalous/103308-kokemuksia-aurinkolammosta-siis-aurinkokeraimista/

Ketjusta löytyy linkkeja ja tietoa meidänkin systeemistä. Mm. viimeisin TM Rakennusmaailma (4/14) on täynnä aurinkolämmitysjuttuja.

Valmista optimia ei löydy eli pitää sovittaa ja rakentaa omaan systeemiin sopiva.

- - - Updated - - -

Älä sentään isoissa taloissa kiellä glykoleja, kenno kun palauttaa osan likaista ilmaa, ja hajuja(vaikka niissä onkin puhtaaksipuhallussektori). Kaikkea ilmaa ei viitsi ja saa (tämän määräyksen tietysti muuttaisit osana muutosta) käyttää palautusilmana, ja joskus jopa salmiakki puoltaa paikkaansa Samaten glykoli-lto-huippari on vähänkään isommissa erillispoistoissa (yleensä n. 500 dm³/s alkaen) ihan kannattava valinta.

Omakotitaloissa tosin täysin samaa mieltä, kenno-LTO on ehdottomasti paras ja järkevin valinta. Liekö nuo nykyään edes juuri kalliimpia kuin salmiakilla varustetut koneet?

Tarkoitin vain ja ainoastaan omakotikoneita. Isot rakennukset yms. ammattikoneet on sitten asia erikseen ja niistä en tiedä mitään.

Pyöriväkennoiset on vähän kalliimpia kuin kuutiokoneet, mutta parin talven jälkeen etu-/jälkilämmityksen sähkönkulutus(ero) tasaa hintaeron ja sitten pyöriväkennoinen tuleekin halvemmaksi.

 

[cryscythe]

No nyt alkaa olla dataa sen verran kasassa että alkaa olla järkeä julkaista sitä.
Meillä tilanne on se että muutettiin uuteen taloon 2013 ja ensimmäinen talvi lämmitettiin taloa Nibe Split ilmavesilämpöpumpun sähkövastuksilla. Joulukuussa 2013 sain viimein asennettu laitteen ulkoyksikön toimintaan ja siitä lähdin on tietenkin lämmitetty sillä.
Hedelmänä tässä tietenkin se että saadaan aitoa dataa siitä miten paljon VILP säästää verrattuna sähköön.

Talo on 2krs, rinneratkaisu Päijät-Hämeessä, 2+2 henk.
Huoneistoala: 207m2, ilmatilavuus n.600m3
Lämmitys: vesikiertolattioissa, Uponor termarit, huonelämmöt on pidetty 21 asteessa.
Rakenteet: Seinät on 200mm lecaharkko+200mm EPS, Alapohja maanvarainen bet.laatta + 250mm EPS, Yläpohjassa 450mm puhallusvilla. Ikkunat U=0,86, Ovet U=1,0.
Iv-kone: Enervent Pandion EDE
Takka: 1kpl yläkerrassa, jota on poltettu koko talvena 1-2m3 puuta.
Sitten lukemiin..[TABLE="width: 1114"]
[TR]
[TD][/TD]
[TD]Tam[/TD]
[TD]Hel[/TD]
[TD]Maa[/TD]
[TD]Huh[/TD]
[TD]Tou[/TD]
[TD]Kes[/TD]
[TD]Hei[/TD]
[TD]Elo[/TD]
[TD]Syy[/TD]
[TD]Lok[/TD]
[TD]Mar[/TD]
[TD]Jou[/TD]
[TD]Yht[/TD]
[/TR]
[TR]
[TD]2013 Energia kok. (kwh)[/TD]
[TD]3310[/TD]
[TD]2944[/TD]
[TD]3620[/TD]
[TD]2246[/TD]
[TD]1031[/TD]
[TD]584[/TD]
[TD]586[/TD]
[TD]590[/TD]
[TD]1022[/TD]
[TD]1763[/TD]
[TD]2159[/TD]
[TD]2088[/TD]
[TD="align: right"]21946[/TD]
[/TR]
[TR]
[TD]Lämmitystarveluku
[/TD]
[TD]730[/TD]
[TD]564[/TD]
[TD]763[/TD]
[TD]441[/TD]
[TD]58[/TD]
[TD]0[/TD]
[TD]0[/TD]
[TD]11[/TD]
[TD]123[/TD]
[TD]367[/TD]
[TD]444[/TD]
[TD]522[/TD]
[TD]4023[/TD]
[/TR]
[TR]
[TD]Lämmitys+kv (kwh)
[/TD]
[TD]2830[/TD]
[TD]2464[/TD]
[TD]3140[/TD]
[TD]1766[/TD]
[TD]551[/TD]
[TD]104[/TD]
[TD]106[/TD]
[TD]110[/TD]
[TD]542[/TD]
[TD]1283[/TD]
[TD]1679[/TD]
[TD]1608[/TD]
[TD]16183[/TD]
[/TR]
[TR]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[/TR]
[TR]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[/TR]
[TR]
[TD]2014 Energia kok. (kwh)[/TD]
[TD]2107[/TD]
[TD]1371[/TD]
[TD]1455[/TD]
[TD]1124[/TD]
[TD]781[/TD]
[TD]--[/TD]
[TD]--[/TD]
[TD]--[/TD]
[TD]--[/TD]
[TD]--[/TD]
[TD]--[/TD]
[TD]--[/TD]
[TD="align: right"]6839[/TD]
[/TR]
[TR]
[TD]Lämmitystarveluku
[/TD]
[TD]804[/TD]
[TD]495[/TD]
[TD]506[/TD]
[TD]357[/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[/TR]
[TR]
[TD]Lämmitys+kv (kwh)
[/TD]
[TD]1627[/TD]
[TD]891[/TD]
[TD]975[/TD]
[TD]644[/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[/TR]
[TR]
[TD]LT-luvullakorjattu (kwh)[/TD]
[TD]1477[/TD]
[TD]1015[/TD]
[TD]1470[/TD]
[TD]796[/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[/TR]
[TR]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[/TR]
[TR]
[TD]VILP:n COP[/TD]
[TD]1,9
[/TD]
[TD]2,4[/TD]
[TD]2,1[/TD]
[TD]2,2
[/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[TD][/TD]
[/TR]
[/TABLE]


Ehkä syytä vähän selventää miten lukemiin on päästy. Ylempänä siis 2013 luvut jotka saatu aikaan sähkölämmityksellä. Kokonaiskulutus 21946kwh ei sekään olis mielestäni paha tämän kokoseen taloon.
Lämmitys+kv on sarake jossa on kokonaiskulutuksesta vähennetty arvioitu käyttösähkönosuus, tää on toki arvio, mutta se perustuu muutaman kuukauden keskiarvoon minkä olen ihan mitannut. Kätännössä 480kwh vähennetty kokonaiskulutuksesta.
2013 LT-luvulla korjattu luku on ilmatieteenlaitoksen eri vuosien kuukausittaista lämmitystarvelukuja vertaamalla saatu korjattu kulutuslukema, jolla eri vuosien erilaiset kuukaudet on saatu samalle viivalle. (ei siis todellinen kulutus)
COP on laskettu siis tätä "korjattua" 2014 kulutusta vertaamalla 2013 kulutukseen.

Vilp on käytännössä tehdasasetuksilla eikä mielestäni toimi ihan optimaalisesti. Säätämällä sais tod.näk puristettua parempiakin lukuja. Asetuksissa ollut toistaiseksi rajoitus että -20 pakkasella ulkoyksikkö menee kokonaan pois päältä.

Luvuissa pitää myös huomioda että tammikuussa 2014 saattiin myös sauna käyttökuntoon ja 10,5kw:n kiuas on siitä saakka lämmennyt 2-3krt viikossa n. 2h kerrallaan. Tästä tulee laskennallisesti n.200kw lisäys per. kuukausi sähkölaskuun. Toki osa siitä tulee mukaan talon lämmitykseen ja siten lämmitysenergiasta pois... En sitä ole laskennassa huomioinut mitenkään.

Kokonaisuutena jos kun katotaan euroja niin 4kk jaksolla on meidän 11,4 s/kwh sähkön hinnalla säästynyt 530€. Kokonaisuudessaan lämmitykseen kuluneet euroja on 52,9% vähemmän kuin oletettavasti sähköllä.

Herttääkö ajatuksia?

 

[vilho_kanuuna]

No nyt alkaa olla dataa sen verran kasassa että alkaa olla järkeä julkaista sitä.
Meillä tilanne on se että muutettiin uuteen taloon 2013 ja ensimmäinen talvi lämmitettiin taloa Nibe Split ilmavesilämpöpumpun sähkövastuksilla. Joulukuussa 2013 sain viimein asennettu laitteen ulkoyksikön toimintaan ja siitä lähdin on tietenkin lämmitetty sillä.
Hedelmänä tässä tietenkin se että saadaan aitoa dataa siitä miten paljon VILP säästää verrattuna sähköön.

Talo on 2krs, rinneratkaisu Päijät-Hämeessä, 2+2 henk.
Huoneistoala: 207m2, ilmatilavuus n.600m3
Lämmitys: vesikiertolattioissa, Uponor termarit, huonelämmöt on pidetty 21 asteessa.
Rakenteet: Seinät on 200mm lecaharkko+200mm EPS, Alapohja maanvarainen bet.laatta + 250mm EPS, Yläpohjassa 450mm puhallusvilla. Ikkunat U=0,86, Ovet U=1,0.
Iv-kone: Enervent Pandion EDE
Takka: 1kpl yläkerrassa, jota on poltettu koko talvena 1-2m3 puuta.
...

Hyvät taulukot. Kannattaa jatkossakin seurailla ja vaikka jotain pientä säätöäkin kokeilla jos haluaa. Pieniä muutoksia kerralla ja päälle hyvä seuranta.

Kuinka paljon lämmintä käyttövettä menee suurinpiirtein kuukaudessa? Minkä hintainen investointi toi lämmitysjärkkä oli (voi olla että olet jossain aikaisemmin ton jo kertonutkin)

Aika suurelta tuntuu tuo tammikuun lämmitykseen mennyt kwh:määrä varsinkin jos pelkän saunan vastuksella lämmitetty tohon semmonen 200 kwh / kk päälle.

 

[cryscythe]

Hyvät taulukot. Kannattaa jatkossakin seurailla ja vaikka jotain pientä säätöäkin kokeilla jos haluaa. Pieniä muutoksia kerralla ja päälle hyvä seuranta.

Kuinka paljon lämmintä käyttövettä menee suurinpiirtein kuukaudessa? Minkä hintainen investointi toi lämmitysjärkkä oli (voi olla että olet jossain aikaisemmin ton jo kertonutkin)

Aika suurelta tuntuu tuo tammikuun lämmitykseen mennyt kwh:määrä varsinkin jos pelkän saunan vastuksella lämmitetty tohon semmonen 200 kwh / kk päälle.

Käyttövettä menee meillä menny keksimäärin n. 5-6m3 kuukaudessa, eli varsin vähällä. Meillä on vessoissa ja keittiöissä sähköhanat mikä varmaan vaikuttaa.

Tammikuu 2014, kokonaisenergiankulutus on 2107kwh, josta olen sitten vähentänyt arvioidun käyttösähkön ja siitä tulee 1627kwh. Toi 1627 siis sisältää sen "saunan 200kwh"... Tammikuussa sauna oli uusi ja tuli siten käytettyä ehkä normaalia enemmän.

Säätämistä VILP:lle pitäs tehdä jos vaan osais. Teknistä apua ei tahdo saada paikalle edes rahalla.

Nibe Split maksoi laitteena 6500€, putkari teki käyttövesipuolen kytkennät ja kylmäasentajat kytki ulkoyksikön. Asennukseen meni 500-800€. Jos olis liikkeestä ottanu laitteen+asennuksen niin halvin tarjous oli 9950€.

 

[Käikäle]

Toukokuu: 633kWh, vesi 8m3, pumppu: käynnistykset 187, päällä 97h josta vettä 30h. Saunottu 11 krt, ylin kulutus 36,02kWh , alin 8,34kWh. Sähkölasku 88€
Yhteensä 2014: 4184,36kWh

Tammikuu: 1173kWh, vesi 8m3, pumppu: käynnistykset 353, päällä 336h josta vettä 34h, lisäys 0,3h. Takassa poltettu pari isoa sylillistä puuta. Saunottu 14 krt, ylin kulutus 57,14kWh , alin 23,03kWh. Sähkölasku 144,7€.
Helmikuu: 845kWh, vesi 6.5m3, pumppu: käynnistykset 356, päällä 217h josta vettä 27h, lisäys 0,3h. Takkaa poltettu parisen kertaa alkukuusta. Saunottu 14 krt, ylin kulutus 43,65kWh , alin 18,06kWh. Sähkölasku 111,2€.
Maaliskuu: 860kWh, vesi 8m3, pumppu: käynnistykset 369, päällä 213h josta vettä 37h, lisäys 0,3h. Takkaa ei lämmitetty kertaakaan. Sähkölasku 113€.
Huhtikuu: 649kWh, vesi 8m3, pumppu: käynnistykset 245, päällä 146h josta vettä 31h. Sähkölasku 91,5€.
Talo 2011, 1-kerros 149m2 + 21m2 ilmatilavuus 456m3, asukkaita 4, Nibe F1245 8kW, Enervent Pandion EDE GC, sähkökiuas.

 

[tuplis]

Toukokuu 754kWh. Takka lämpes jokusen kerran.

 

[Käikäle]

Kesäkuu: 488kWh, vesi 6,5m3, pumppu: käynnistykset 122, päällä 61h josta vettä 23h. Takkaan ei koskettu sitten helmikuun.
Viimeiset 6kk => 4673kWh

 

[69T]

Saattaa olla että on mennyt lämmitysenergiaa touko-kesäkuussa vähän normaalia reilummin. Lämmitystarvelukujen mukaan esim.

Helsinki Jyväskylä
touko 183 238
kesä 24 63

kun vastaavat vertailukauden 1981-2010 luvut ovat

Helsinki Jyväskylä
touko 153 206
kesä 11 40