Josset oo huomannu, tää on kilpailuyhteiskunta, ja se on sama ku mäkihypyssä, jos ei pysty samalta lähtölavalta muitten kanssa hyppäämään 130metriin, ei sille voi muuta ku harjotella enemmin, tai keksiä elämälleen jotain muita suuntia. Ei kaikki edes halua menestyä, mutta ne tuulipukukansalaiset vois ihan hyvin silti olla äänestämättä niitten rahoilla eläviä pellejä (=demareita ja muita vasemmanlaidan kulkijoita), koska , vaikka ne vetoaakin köyhempien ihmisten kateuteen, ne tekee kuitenkin niin paljon tasapäistämispolitiikallaan hallaa. Ne pitää huolen siitä, että ihmiset jatkossakin pysyy ihan samanlaisina corolloilla ajelevina laivasiivoojina.
Demareitten tasapäistämis-kaikillayhtäkivaa-kaikille yhtäpaljon-*politiikka* tekee ihan uskomatonta haittaa kaikille vähänkään fiksuille. Suomessa jo nyt on länsi-euroopan paskin ostovoima, ja kalliimpaa kuin amerikassa.
Itse vaikka olen vankka Kokoomuksen kannattaja niin olen sitä mieltä että kyllä Demaritkin jotain hyvää edes on aikaan saanut. Mietippä sellaista asiaa, kun työehtosopimukset, ihan on sossujen alotteesta.
Mitä tuohon sun yleiseen itsesilmaisuun, niin ei kyllä uskois menestyneen koulussa. Katkeruus tekstistä enemmän läpi paistaa kuin itsevarmuus. Voisit vaikka miettiä sitä, että kaikilla ei ole yhtä hyvät lähtökohdat nuorena elämään kuin esimerkiksi sinulla. Voi olla että isä on hakannut, kukaan ei välittänyt ja rahaa ei ole tullut perheeseen mistään luukusta. Onko se lapsen vika? Ei todellakaan ole. Tämä kuitenkin voi johtaa lapsen masentumiseen ja eristäytymiseen joka taas pitkällä aikavälillä johtaa sopeutumattomuuteen kouluun tai muuhun ympäristöön. Joka taas johtaa haluttomuuteen kouluttautua ja päästä ns. "kunnon" duuniin.
Tunnen yhden kaverin joilla arvot ovat kutakuinkin melko samat kuin sinulla, hän on todella varakkaasta perheestä ja voin sanoa että moni tietäisi hänen isänsä jos nimen sanoisin. Pitääpi siis ihmetellä tuleeko rahasta tälläisiä "pieniä" lieveilmiöitä, kun ei malteta ajatella pidemmälle missään suhteessa. Jos laivasiivoojia ei olisi niin kuka sinne laivalle silloin haluaisi mennä? Mietippä pari kertaa ennen kuin rupeet latelemaan tuomioita eri ammattryhmistä matalamman tulotason ihmisistä. Raukka, jos et muuta.
edit. Mitä tuohon markkinoihin vielä tulee, niin aika heikosti se ostovoima kasvaa tälläisessä tuppukylässä. Kaukana ollaan kaikesta ja pelkät rahditkin jo tuotteiden hintoja nostaa. Amerikassa sentään tuotteet valmistetaan omille kotimarkkinoilla, jolloin hinnatkin pysyy kurissa kun ei yli rapakon tarvitse laivojen kanssa tavaraa Suomeen asti tykittää. On se kamalaa, Suomi on kallis ja paska maa. Ei kannata syntyä Suomeen.
Tieteeseen viitaten. Ehkä kauppatieteet eivät ole puhtainta tiedettä mitä tiedeyliopistoissa opetetaan. Kauppatieteissä puhutaan kuitenkin tieteen sisällä suuristakin eroista ja tutkimustavat ja yleiset ajattelumallit vaihtelevat eri osa-alueissa tieteen sisällä. Kauppatieteissä positivistista tutkimusta edustaa usein tavat, joissa käytetään hyväksi numeerista dataa kvantitatiivisesti mm. vuosikertomuksista tms. Yrityksen päätöksenteon kehittämiseen suuntautuva tutkimus normatiivista. Datan tuottamismenetelmien ja periaatteiden kehittäminen puolestaan on pohdiskelevaa.
Kauppatieteissä voidaan tutkia nimenomaan kvantitatiivisesti ja kvalitatiivisesti sekä näitä yhdistelemällä. Positivistisen, tulkinnallisen sekä kriittisen triangulaation yhdistelemisellä (epistemologian) voidaan saada kauppatieteissä uusiakin ajattelutapoja. Eihän muiden tieteiden metodologiat ja käsitteet sulje mitään pois kauppatieteissäkään?
Onko kauppatiede haluton tosiaan tutkimaan aiheita myös muilta tieteiltä opituilla tavoilla? Väitän, että ei, sillä tutkimuksia on monia ja metodologioita käytetään varsin runsaasti. Lisäksi kauppatiede soveltaa monesti deduktiivis-empiirisiä oppeja, joiden synty voidaan nähdä aina 1600-luvulta, jolloin havainnoimalla voitiin saada kaikki tulokset. Vai onko niin, että kauppatiede perustuu kreikkalaiseen filosofiseen vai tyyppilliseen teologiseen ajatteluun kaiken perustumisesta ismeille ja uskomuksille sekä traditioille?
Ehkäpä tuota taloustieteellistä ajattelua olisi pitänyt ekaks niiden viejien ajatella? Tieteessä pitää aina olla ongelma, mutta myös tutkittua tietoa aiheesta, ehkä nämä viejät ovat vaan pioneereja luomaan uutta teoriaa kontekstiin sopivammaksi?
Olen tällä hetkellä krapulassa (vieläkin prkl), joten järjenjuoksu ei ole sitten ihan parhaimmillaan. Viittaamiseen en näe ajankäytöllisesti mitään järkeä tällaisissa nettilöpinöissä. Myönnän että kauppatieteen käyttäminen terminä oli virhe, tarkoitan nimenomaan (kansan)taloustiedettä.
Ongelmana tämänhetkisessä (kansan)taloustieteessä (sanotaan sitä nyt vaikka ortodoksiseksi taloustieteeksi) on edelleen se, että perustavanlaatuiset filosofiset valinnat ovat edelleen ne iänikuiset Benthamin 1700-luvun lopulla esittelemät hyödykkeisiin ja niiden mittaamiseen liittyvät kysymykset. Näiden mallien todistaminen matemaattisesti (eli johdettaisiin yksilön preferensseistä jotain yhteiskuntaa koskevaa) on käytännössä mahdotonta. Tämä huomattiin jo 1800-luvulla, mutta siitä huolimatta tätä kapitalistisutlitaristista ajattelua on yritetty viedä eteenpäin taloustieteessä.
Tässä tapauksessa puhutaan nimenomaan deduktiivisesta päättelystä, jossa lähtökohtana on malli, jota pyritään todistamaan matemaattisesti. (Tätä voisi kuvata oikeastaan sellaisella lasten palikkaleikillä, jossa yritetään laittaa vääränmuotoisia ja -kokoisia paloja vääriin koloihin.) Benthamin oletus oli, että olisi jokin tapa mitata hyödykkeitä, niiden hyödyllisyyttä yms. Smith sen sijaan kirjoitti kaksi keskeistä teosta, Wealth of Nations ja The Theory of Moral Sentiments. Sen sijaan että kapitalismia olisi kehitetty näiden teosten synteesinä, näkymättömän käden sivuun riipaistiinkin Benthamin utilitarismi. Smith mainitsee näkymättömän käden -periaatteen molemmissa teoksissaan ainoastaan kertaalleen.
Myöhemmin Smithin tekstejä on analysoitu ja nähty koko näkymättömän käden periaate "epäsmithmäisenä" ja ettei hän ollut edes vakavissaan koko näkymättömän käden osalta. (Stiglitz sanoo osuvasti, että ehkä näkymätöntä kättä on siksi näkymätön, koska sitä ei ole olemassa :D) Toinen tulkinta on tosiaan ollut se, että näkymätön käsi voidaan yhdistää ainoastaan pienen yhteisön toimintaan, jossa esim. tehtaanjohtaja on patriarkaalinen ja järjestää koulutusta ym. Tätä ei millään ilveellä voida yhdistää yhden tai useamman teollisen vallankumouksen jälkeiseen maailmaan, jossa markkinat ja pääomaliikkeet ovat globalisoituneet. Pikemminkin sääntely pitäisi viedä globaalille tasolle.
Great, nyt omaa etua (Bentham) voi tavoitella oikein luvan kera, koska omaa etua tavoittelemalla tulee maksimoineeksi myös muiden hyvinvoinnin (Adam Smithin trickle-down economics). Tätä uusklassisessa taloustieteessä pyritään siis todistamaan edelleen, vaikka on osoitettu, ettei hyödykkeiden mittaaminen onnistu, ts. ihmiset preferoivat eri hyödykkeitä eri tavoin. Ei voida siis esim. piirtää käppyrää, jossa hinnan nouseminen aiheuttaisi kysynnän tasaisen laskun (downward sloping curve).
Sitglitzin (Joseph E.) tuotantoon kannattaa oikeasti tutustua. Kadehdittavan älykäs ihminen. Muun muassa hän vaatii, että kapitalismin täytyy pohjautua jollekin erilaiselle eettiselle järjestelmälle kuin vain sille, että sanotaan ettei yrityksille voida asettaa muuta yhteiskuntavastuuta kuin voiton maksimointi ja että valtio ei saisi säännellä taloudellista toimintaa. Tätähän yleensä perustellaan siteeraamalla erästä Milton Friedmanin tekstiä muistaakseni 1970-luvulta.
Ilmeisesti tällä viitataan minun kainoon pyyntööni. Yleensä toki ei ole syytä nettikeskustelussa vedota lähteisiin. Nyt kuitenkin asuntojen hinnoista esitettiin niin kummallinen väite, että olisin kaivannut lähdettä asialle. Asia kun ei kuitenkaan ole sellainen, että se ihan peruspulliaisen järkeilyllä olisi todennettavissa.
Itse olen joskus laittanut viitteitä nettikeskustelussakin, mutta on totta, että ei sitä yleensä tietenkään voi olettaa.
Samaa mieltä viittausten kanssa, siksi en niitä käytäkkään.
Totta on, että tuota näkymätöntä kättä Wealth of Nationissa on ehkä nostettu enemmän kuin mitä Smith halusi. Mutta toisaalta, oliko se lähinnä sivallusta merkantilisteja kohtaan enmmänkin? Näin olen itse päätellyt. Ja ehkä tänä päivänä on ihan hyvä miettiä 1700-luvun tekstejä eri lailla eikä lukea sitä kuin piru Raamattua.
Milton Friedman tosiaan sanoi yritysten yhteiskuntavastuusta, että niiden tulee tehdä voittoa ja huolehtia tuotannosta. Yrityksen pääoman omistajien etu on huolehtia yrityksen liiketoiminta- ja sosiaalisista yhteyksistä siten, että pääoma säilyy ja sen arvo kohoaa. Tämä on mahdollista ottamalla huomioon monet yritystoiminnassa ja yhteiskunnassa
toimivat ryhmät ja niiden oikeutetut intressit. Intresseihin liittyy eettisiä tekijöitä. Niiden
tunnistaminen ja niihin reagoiminen on osa yrityksen liiketoimintaa.
Kyllä monesti valtion on pakko säädellä taloudellista toimintaa, enkä itse ainakaan sitä kiellä. Mutta liika on aina liikaa.
Mitä tulee noihin filosofisiin kysymyksiin, niin eikö ole ihan luonnollista että noita perustavanlaatuisina ongelmia tutkitaan yhä tänä päivänä? Eikö kaikki tuossakin nimenomaan ole aika filosofista tutkintaa, kun kerta jotain ei voida tutkia matemaattisesti? Sitähän juuri kritisoitkin....
Samaa mieltä viittausten kanssa, siksi en niitä käytäkkään.
Totta on, että tuota näkymätöntä kättä Wealth of Nationissa on ehkä nostettu enemmän kuin mitä Smith halusi. Mutta toisaalta, oliko se lähinnä sivallusta merkantilisteja kohtaan enmmänkin? Näin olen itse päätellyt. Ja ehkä tänä päivänä on ihan hyvä miettiä 1700-luvun tekstejä eri lailla eikä lukea sitä kuin piru Raamattua.
Milton Friedman tosiaan sanoi yritysten yhteiskuntavastuusta, että niiden tulee tehdä voittoa ja huolehtia tuotannosta. Yrityksen pääoman omistajien etu on huolehtia yrityksen liiketoiminta- ja sosiaalisista yhteyksistä siten, että pääoma säilyy ja sen arvo kohoaa. Tämä on mahdollista ottamalla huomioon monet yritystoiminnassa ja yhteiskunnassa
toimivat ryhmät ja niiden oikeutetut intressit. Intresseihin liittyy eettisiä tekijöitä. Niiden
tunnistaminen ja niihin reagoiminen on osa yrityksen liiketoimintaa.
Kyllä monesti valtion on pakko säädellä taloudellista toimintaa, enkä itse ainakaan sitä kiellä. Mutta liika on aina liikaa.
Mitä tulee noihin filosofisiin kysymyksiin, niin eikö ole ihan luonnollista että noita perustavanlaatuisina ongelmia tutkitaan yhä tänä päivänä? Eikö kaikki tuossakin nimenomaan ole aika filosofista tutkintaa, kun kerta jotain ei voida tutkia matemaattisesti? Sitähän juuri kritisoitkin....
Siis en missään nimessä kritisoi noiden ongelmien tutkintaa, mutta tapaa jolla ne (siis tuo Smith + Bentham) tupataan esittämään jonain universaaleina totuuksina. Eli olen ihan samaa mieltä ettei noita tulisi lukea ja tulkita sellaisenaan, vaan sopeuttaa nyky-yhteiskuntaan. Näin ei kuitenkaan ole omasta mielestä tehty, vaan huolimatta taloustieteen kehityksestä (esim. valtion interventio talouteenhan on pitkälti oikeutettu taloustieteessäkin (jälleen) juuri marginalistisen vallankumouksen myötä (diminishing marginal utility)) itse ajattelu kapitalismin osalta on jumahtanut ihmeelliseen markkinafundamentalismiin. Markkinat ovat toki äärimmäisen tärkeät, mutta vaativat sääntelyä.
Itse uskon vakaasti siihen, että erilaiset CSR:n muodot tulevat jatkossa kehittymään voimakkaasti. Jotkut sijoitusrahastothan ovat jo alkaneet tekemään siten, että sijoittavat ainoastaan yhteiskuntavastuunsa kantaviin yrityksiin.
Tuolla Bentham + Smith yhteenliittymällä on voitu perustella esimerkiksi yritysten johdossa esimerkiksi epäeettisten toimintatapojen käyttöä (siirtohinnoittelu, veroparatiisien käyttö, limited liabilityn hyväksikäyttö (eli esim. ison kaivosyhtiön tytäryhtiö tekee ympäristötuhoa louhinnan yhteydessä, ja kun louhinta on saatu loppuun, tytäryhtiö ajetaan konkurssiin. Ketäs sitten syytetään ympäristötuhosta ja keneltä vaaditaan korvauksia, jos emoyhtiö on sijoittautuneena eri lainkäyttöalueelle kuin tuo LTD/LLC-tytäryhtiö oli? jne)
Eli the social responsibility of business is to increase its profits.
Eiks toi diminishing marginal utility tarkota muka alenevaa rajahyötyä?
Ja eikö uusklassisen taloustieteen kritiikiksi voi myös nostaa sen suhteellisen heikon selityksen työttömyydelle? Eikö nykyinen epätäydellisen kilpailun työllisyysteoria selitä työttömyyden paremmin, kuin uusklassinen tai keynesiläinen taloustiede, joka oli suurelti vastuussa öljykriisin aikaisesta työttömyydestä ja seuranneesta varsin korkeasta inflaatiosta länsimaissa 1970-luvulla? Se että tarjontashokkiin ei osattu reagoida mitenkään, vaan lisättiin julkista kulutusta, joka johti kovaan inflaatioon ja samanaikaiseen työttömyyteen. Muutenkin teorian päälleliimattu Phillipsin käyrä (yleensä se fakta, että teorian päälle ylipäänsä pitää ympätä jotain ihan muuta ilman että itse teoria sen perustelee) osoita sen että kyseinen teoria ei toimi?
yritysten yhteiskuntavastuu (CSR) on todentotta tulevaisuudessa markkinointikeino, ja eettisten kuluttajien preferenssit saattavat hyvinkin siirtyä vastuunsakantaviin yrityksiin, mutta tuleeko CSR koskaan olemaan pyyteetöntä altruistista hyväntekoa, vai onko se vaan yksi kilpailukeino alati kiristyvässä kilpailussa? Sen tulee aika näyttämään.
Kyllä monesti valtion on pakko säädellä taloudellista toimintaa, enkä itse ainakaan sitä kiellä. Mutta liika on aina liikaa
Minä olen siinä käsityksessä, että valtion interventio markkinoihin on perusteltua, jos markkinat toimivat huonosti, erilaisten ulkoisvaikutusten takia. Päästökauppa on perusteltua, T&K-toiminnan tukeminen on perusteltua, opintotuet on perusteltua, tupakan verot on perusteltua jne. Yleistäen Pigou-verot on imo hyvä idea.
Olpas sekavaa tajunnanvirtaa tää kommentti, ja on eksytty sosialidemokraattisen puolueen ideologian kritiikistä aika kauas;)
Mä vaan edelleen olen sitä mieltä, että koko puheet jostain yhteisestä kassasta on vaarallista. Itse näen niin, että suomalaisten kannustaminen osakesijoituksiin, kotimaisen omistuksen mahdollisuuksien mukaan kasvattaminen ja ulkomaisen omistuksen hankkiminen on sellaisia pitemmänjänteen päämääriä, johon ei kannusteta tarpeeksi. Ei myöskään työntekoon, kannustinloukkujen takia. Suurelta osin vasemmistolaisen kaikille kaikkea tarpeen mukaan-ideologian vuoksi. Sitäpaitsi suomalaisessa yhteiskunnassa tietynlaisen kilpailun lisääminen arkielämään (rankinglistat peruskouluihin, tasoryhmät, ainakin joissain avainaineissa, opiskeluun kannustaminen, sijoittamaan kannustaminen, varakkuuden tavoittelun ihanteellistaminen, yhteinenkassa-ajattelun purku, investointien merkityksen korostaminen (siihenliittyen juurikin sijoittamiseen kannustaminen, paikalliset työehtosopimukset, tehokkuuspalkat) voisi viedä tätä maata eteenpäin.
e: tuli muute tuolla aiemmin: onhan SDP saanut aikaan työehtosopimukset ja parantanut kyllä työtätekevien asemaa, siitä kyllä kaikki kunnia, mutta se että, miten sadan vuoden taakse jumiutunut aatemaailma mahtuu 2000-luvun kvartaalikapitalismiin ja tehokkuuspalkkoihin ja muihin tänajan ilmiöihin onkin jo aivan toinen kysymys. Periaatteessa kyllä jopa kauppatieteilijät;) saa kyllä vasemmistoa kiittää siitä, että ei-aivan ylimmän johdon edustajien oikeuksia on. Vanhanajan maailmassa oisi voinut olla jopa nykyisen ylemmän keskiluokan ihmiset aika eri asemassa. Se vaan on päivän kysymys, että miten SDP muuttuu aikojen mukana, vai muuttuuko mitenkään.
En kyllä tiedä politiikasta yhtään mitään, mutta kuulostan kuulemma kuitenkin kokoomuslaiselta
Mielestäni täydellinen kapitalismi on se oikea tie. Täydellisellä tarkoitan täydellistä tiedonkulkua, kilpailua, sekä olematonta yksinoikeutta ("scarcity"). Moni tuntuu olemaan kapitalismia vastaan koska ajattelevat jotain isoa pahaa yritystä joka maksaa olematonta palkkaa. Tällainen toiminta ei kuitenkaan täytä edellä mainittuja vaatimuksia...
Eikö aleneva rajahyöty sitten pidä paikkaansa? Jos puhutaan hyödykkeistä ja niiden tuottamasta mielihyvästä utilitarismin mukaisesti, niin eikös se ensimmäinen banaani tuota eniten mielihyvää? Tuskin se neljäskymmenesyhdeksäs banaani enää maistuu niin hyvältä? ;) Tällä voidaan perustella se interventio markkinoihin, koska nälkää näkevälle voidaan heittää se toisen henkilön neljäskymmenesyhdeksäs banaani, joka saa siitä huomattavasti enemmän mielihyvää. Tämä toinen henkilö pärjää varmasti 48 banaanilla. Näin myös täytetään Benthamin havittelema "suurin mahdollinen hyvä"
Tosin tässä tullaan jälleen siihen hyödykeajattelun perustavanlaatuiseen ongelmaan, että ihmiset preferoivat eri hyödykkeitä eri tavoin. Yksi banaani ei tuota henkilölle x samanlaista mielihyvää kuin henkilölle y.
Ja eikö uusklassisen taloustieteen kritiikiksi voi myös nostaa sen suhteellisen heikon selityksen työttömyydelle? Eikö nykyinen epätäydellisen kilpailun työllisyysteoria selitä työttömyyden paremmin, kuin uusklassinen tai keynesiläinen taloustiede, joka oli suurelti vastuussa öljykriisin aikaisesta työttömyydestä ja seuranneesta varsin korkeasta inflaatiosta länsimaissa 1970-luvulla? Se että tarjontashokkiin ei osattu reagoida mitenkään, vaan lisättiin julkista kulutusta, joka johti kovaan inflaatioon ja samanaikaiseen työttömyyteen. Muutenkin teorian päälleliimattu Phillipsin käyrä (yleensä se fakta, että teorian päälle ylipäänsä pitää ympätä jotain ihan muuta ilman että itse teoria sen perustelee) osoita sen että kyseinen teoria ei toimi?
yritysten yhteiskuntavastuu (CSR) on todentotta tulevaisuudessa markkinointikeino, ja eettisten kuluttajien preferenssit saattavat hyvinkin siirtyä vastuunsakantaviin yrityksiin, mutta tuleeko CSR koskaan olemaan pyyteetöntä altruistista hyväntekoa, vai onko se vaan yksi kilpailukeino alati kiristyvässä kilpailussa? Sen tulee aika näyttämään.
Jos erilaiset codes of conductit yhdistetään johonkin sääntelyjärjestelmään, jossa niistä poikkeamisesta tulee sanktioita, niin näkisin ne hyvinkin toimivina. Yritykset jotka kantavat yhteiskuntavastuunsa haluavat varmasti luoda tuollaisen järjestelmän, koska tällöin vastuusta laistavat firmat eivät voi saada epäoikeutettua kilpailuetua. Tai jos saavat, niin saavat myös sanktioita. Olennaista tässä olisi rakentaa se sääntelyjärjestelmä globaalille tasolle, jossa kansallisvaltioiden rajat eivät olisi rajoittava tekijä (ks. tuo louhinta esimerkki yllä). Markkinat ovat siis globalisoituneet, mutta sääntely ei. Tämä mahdollistaa erilaiset epäeettiset toimintatavat monikansallisten yritysten osalta.
En kyllä tiedä politiikasta yhtään mitään, mutta kuulostan kuulemma kuitenkin kokoomuslaiselta
Mielestäni täydellinen kapitalismi on se oikea tie. Täydellisellä tarkoitan täydellistä tiedonkulkua, kilpailua, sekä olematonta yksinoikeutta ("scarcity"). Moni tuntuu olemaan kapitalismia vastaan koska ajattelevat jotain isoa pahaa yritystä joka maksaa olematonta palkkaa. Tällainen toiminta ei kuitenkaan täytä edellä mainittuja vaatimuksia...
Miten ihmeessä saat täydellisen tiedonkulun aikaiseksi? Stiglitz on esim. kirjoittanut paljon tiedon epäsymmetrioista. Täydellistä kilpailua ei ole, koska markkinat pyrkivät järjestymään joko oligopolistiseksi tai monopolistiseksi järjestelmäksi (ts. firmat ostavat toisiaan tukahduttaakseen kilpailun, kartellit yms.). Miten tällaiseen markkinafundamentalismiin sopii se, että täydellistä kilpailua joudutaan ylläpitämään julkisen vallan taholta?
Miksi? Sdp juuri totesi, että heillä on ympäristökysymykset ja -arvot niin hyvin hallinnassa, että Vihreät on täysin turha puolue. Kokoomuksen nettisivuilla on oma sinivihreä keskusteluportaali ja itse Katainen mainostaa järkivihreyttään.
En ole varma ymmärränkö kysymystäsi. Ympäristöasiat ovat minulle toki tärkeitä, mutta kun laitetaan vaakakuppiin kaikki asiat taloudesta maahanmuuttoon, niin Vihreät osoittautuvat varsin vastenmielisiksi minulle.
Myönnettäköön että kun vaikkapa Sdp tai Kokoomus korostavat "vihreyttään", kysymys on vain laskelmoidusta paskanjauhamisesta.
jokatapauksessa suomessa ei ole oikein sosiaalisia luokkia, okei, pakistanilaistaustaisilla köyhillä britanniassa ei ole mahdollisuutta faktisesti nousta eri yhteiskuntaluokkaan,
suomessa taas luokkanousu on tehty sitäkautta vaikeaksi, että vaikka periaatteellisella tasolla sanotaan, että opiskelemalla voi saada pääsyn korkeampiin ansioihin, yli 50% rajaveroaste pitää huolen siitä, että vaikka lääkärinäkin saa tehdä todella kauan töitä ohittaakseen elintasossa köyhät duunarit, koska käteenjäävän tulon paremmuus verrattuna duunareihin ei ole lähellekkään tarpeeksi suuri.
Etkö sinä ole tässä keskustelussa esittänyt pointteja joiden mukaan huonommistakin oloista voi ikään kuin nousta omalla aktiivisuudellaan? Mitäs helvettiä tämä sitten on jos pakistanilaiset eivät voi nousta? Olenko kenties käsittänyt ihan väärin?
Ja olenko kenties todella pahasti pihalla jos sanon että tuntemani lääkärit ovat jo opiskeluaikoinaan alkaneet pikkuhiljaa erottua 24/7/365-normiduunia tekevästä jannusta? Että juu, kyllä ne jotain massia käteen saa ja ilmeisesti varsin kohtuullisesti.
Se on henkilökohtainen voivoi jos on vaan yksinkertaisesti helvetin yksinkertainen. Okei IRL tunnen kaverin, joka ei kyllä osaa muuta ku kattoa pornoa, koulut meni niin päin persettä ku olla ja osaa, velkaa se on ehtiny jo tehdä enemmän ku laki sallii, ees amk-tradepelleilykouluun ei päässy, vaikka ihan tosissaan yritti, sitte inssipuolelle pääsi,
Mitenkään henkilökohtaisuuksiin menemättä.. mutta tuo voivoi tuntuu ajoittain liippaavan melko läheltä teikäläistä, ainakin jos posteja lukee... Mutta mites tämä IRL-tuntemasi kaveri? Kuinka hänet kasvatettiin? Voiko olla mahdollista että vanhemmat olisivat paskalla esimerkillään ajaneet herran maan rakoon ja antaneet yksinkertaisesti niin paskan mallin elämästä ettei herralla voi olla yritystä parempaan? Ja tiedoksi, joihinkin trade-pelle-skoleihin voi olla aika vaikea päästä, hakijoita kun on enemmän kuin höpö-höpö-inssipuolelle pullonpohjalasinörttien sekaan.
Mies joka puhelee sivistysvaltioista ja ties mistä.. jauhaa tällaista sontaa?
enkä koskaan livenä tiedä vittuillaanko mulle, vai ollaanko musta oikeasti kiinnostuneita. Nykyään sentään vähän on kavereita, vaikka kyllä mulla on vähän sellanen ulkopuolisen ihmisen tuntu koko mun elämässä. Tosi kovia kuitenkin tuli koettua sanotaan 10 vuoden ajan koulun takia. Oisin kyllä jos oisin halunnut, voinu lyödä kaiken ihan läskiksi, saaha ne kutosen paprut ja olla kaikkien kaveri, mutta mun älyttömällä kunnianhimolla ei koskaan missään olosuhteissa oisi voinu tehdä niin.
Oletko koskaan miettinyt että vähän pienemmällä niuhottamisella olisit saattanut ehkä saada jonkinlaisia sosiaalisia kontakteja ja sen verran sosiaalista älykkyyttä että tietäisit vittuillaanko sinulle jatkuvasti? Oletko kenties miettinyt että työelämässä pärjääminen saattaa joskus vaatia sosiaalisia kontakteja a.k.a. suhteita? Se että olisi vähän höllännyt pipoa, olisi laskenut keskiarvoasi ehkä muutaman kymmenyksen ja olotilasi voisi tällä hetkellä olla jotain ihan muuta kuin se nyt on. Varsinkin kun jollain yläasteen todistuksella on lukioon pääsemisen jälkeen väliä niin vitusti...
Silti, juurikin siksi mulla oli ihan älytön pakko näyttää että mä olen kaikkia muita ihmisiä parempi ihminen, menestyn ihan eritavalla ku ne menesty, ja itseasiassa se ajoi mua kuitenkin kuuntelemaan, olemaan aktiivinen, ja saamaan yläasteella 9.3keskiarvon ja lukiossa vähän alakanttiin menneen pitkän matikan takia ainoastaan 8,6, mutta reaaliaineet ja kielet oli kyllä sitte yli 9 vielä sielläkin.
Hei kuules mr. perfect. Tuollaisiin keskiarvoihin lahjakas opiskelija pääsee ilman lukemista tai suurempaa vaivannäköä. Pienellä lukemisella (tai todennäköisesti ilman sitä pientäkään lukemista) KA lähentelee pyöreitä lukemia... Ja mitä lie mahtaakaan yläasteen keskiarvo todistaa, varsinkin kun yläaste on oikeasti aika helppo paikka. Se on katos vielä sitä yleissivistävää oppimatskua joka kaikkein tyhmimpienkin pitää käydä läpi.
Eikö aleneva rajahyöty sitten pidä paikkaansa? Jos puhutaan hyödykkeistä ja niiden tuottamasta mielihyvästä utilitarismin mukaisesti, niin eikös se ensimmäinen banaani tuota eniten mielihyvää? Tuskin se neljäskymmenesyhdeksäs banaani enää maistuu niin hyvältä? ;)
Tosin tässä tullaan jälleen siihen hyödykeajattelun perustavanlaatuiseen ongelmaan, että ihmiset preferoivat eri hyödykkeitä eri tavoin. Yksi banaani ei tuota henkilölle x samanlaista mielihyvää kuin henkilölle y.
(pahoittelut lapsellisesta esimerkistä).
Miten ihmeessä saat täydellisen tiedonkulun aikaiseksi? Stiglitz on esim. kirjoittanut paljon tiedon epäsymmetrioista. Täydellistä kilpailua ei ole, koska markkinat pyrkivät järjestymään joko oligopolistiseksi tai monopolistiseksi järjestelmäksi (ts. firmat ostavat toisiaan tukahduttaakseen kilpailun, kartellit yms.). Miten tällaiseen markkinafundamentalismiin sopii se, että täydellistä kilpailua joudutaan ylläpitämään julkisen vallan taholta?
Eiku ton rajahyödyn mä otin esille, koska mulle toi aikasemmin ollut marginalistinen vallankumous, jonka perään nää olit laittanu ton diminishing marginal utilityn ol uus termi. siis se marginalistinen vallankumous.
Tottakai ihmiset preferoivat eri hyödykkeitä eri tavoin, toiset ostaa aina lipeäkalaa toiselle lipeäkala on suorastaan rajahaitta.. Eikö tuotteen kysyntäkäyrän (yhteiskunnan, eli markkinan tasolla) muodolla yritetä ainakin, perustella eri käyrän kohdissa oleva erisuuruinen kysynnän jousto, joka voidaan laskea mm.tulon suhteen, ja voihan olla että erityisen rikas, vaikka olli-pekka k. haluaakin tavallisten banaanien sijaan ostaa vaikka aitoja afrikkalaisia minibanaaneja.. Sen takia kai kysyntäkäyrä onkin käyrä, eikä välttämättä aina oikeasti lineaarinen suora. Mutta, koska ihmiset yksilöinä preferoivat eri hyödykkeitä eri tavoin, eikö idea ole tavallaan summata koko markkinoiden markkinakysyntä yhteen kuvaan, ja tiedot taitaa tähän tulla jonkinlaisesta markkinatutkimuksesta, vaikka oletkin mua viisaampana kritisoinut metodologiaa (myönnetään että hassua logiikkaa edustaa ajatus, että yksittäisen kuluttajan suklaankulutuksesta voidaan johtaa koko suklaamarkkinoiden kysyntä)
Eikö 1973, Jom Kippurin sodan yhteydessä OPEC lyönyt öljyhanat kiinni ja nostanut öljynhintatason jotain 10-kertaiseksi, josta aiheutui tämä 70-luvun öljykriisi? ja eikö länsieuroopassa ja suomessa silloin muka uskottu, (mä olen ollut siinä luulossa että kyllä) siihen, että työttömyyttä voidaan alentaa valtion kokonaiskysyntää lisäävällä politiikalla, ja sen seurauksena (koska tälläkertaa ongelmat johtuivat negatiivisesta tarjontashokista), inflaatio kiihtynyt. Eli inflaatio kiihtyi kokonaiskysyntää elvyttäneen talouspolitiikan seurauksena, koska puutteellinen teoria ei osannut moista tilannetta ennustaa. Siis korkeaa inflaatiota ja yhtäaikaista työttömyyttä.
voin toki edelleen olla aika väärässäkin.
Etkö sinä ole tässä keskustelussa esittänyt pointteja joiden mukaan huonommistakin oloista voi ikään kuin nousta omalla aktiivisuudellaan? Mitäs helvettiä tämä sitten on jos pakistanilaiset eivät voi nousta? Olenko kenties käsittänyt ihan väärin?
En asiasta mitään varmaa tietenkään pysty sanomaan, mutta mulle on jäänyt käsitys että UK on aika isojen luokkaerojen yhteiskunta, jonka parempiin kerroksiin nousu vaatii erittäin kalliiden yksityiskoulujen käyntiä (mm.Eton esimerkkinä) ja jonka paremmat luokat koostuu valkoihoisista ihmisistä. Ei-valkoisen nousumahdollisuudet pois sieltä alaluokasta voi osottautua aika haasteeksi, vain koska se halukas nousija ei ole valkoinen. Suomessa huonommista oloista voi (ilmeisesti sosiologiassa yleisempikin mielipide) nousta jossainmäärin helpommin ja toisaalta luokkienväliset erot on progressiivisella verotuksella ja kv-tasolla erittäin pienillä tuloeroilla jo nyt kutistettu minimiin.
Ja olenko kenties todella pahasti pihalla jos sanon että tuntemani lääkärit ovat jo opiskeluaikoinaan alkaneet pikkuhiljaa erottua 24/7/365-normiduunia tekevästä jannusta? Että juu, kyllä ne jotain massia käteen saa ja ilmeisesti varsin kohtuullisesti.
siinä on taulukkoa, esimerkiksi nukutuslääkärin ansiotaso heittää ameriikoissa jo yli kolmensadan tonnin vuodessa. Sitä mä tarkoitan sillä, että suomessa ei ole tarpeeksi luokkaeroja, ei ole mahdollista missään olosuhteissa minkään ammatin keskiansion (pörssiyrityksen tj ei tässä lasketa ammatiksi) olla tasoa 250 000 euroa vuodessa tai enemmin. Hyvä jos millään koulutuksella 80 000 euroon pääsee. Ei ole kysymys siitä tienaako jossain ammatissa kohtuullisesti, vaan siitä, että joissain ammateissa suomessa ei tienaa lähimainkaan tarpeeksi paljoa paremmin kuin niissä muissa.
Tuollaisiin keskiarvoihin lahjakas opiskelija pääsee ilman lukemista tai suurempaa vaivannäköä.
totta, eikä millään keskiarvoilla enää sen jälkeen, kun on niilläsaatavan koulu (/yliopisto)paikan kuitannut ole niin juuri hirveästi väliä.
Mutta mitens ne lahjattomat pääsee noihinkaan keskiarvoihin?? ei mitenkään? 30tuntia viikossa lukemalla lisää koulun päälle? Yksityisopetuksen avulla? Ainakin muistaisin itse kouluaikoina, että meillä oli vaikka kuinka paljon ihmisiä, joille ei vaan mennyt kaaliin, vaikka ne ihan kädestäpitäen erityisopetuksessa kävi ottamassa oppia.
Taitaa olla Sumulla lusikka vaihteeksi väärässä sopassa.
Eipä silti, Indicankin olisi hyvä muistaa että koulumenestys ei korreloi kovin vahvasti elemässä menestymisen kanssa (ainakaan näiden yleisimpien mittarien suhteen).
Niin no, siinä voisi ihan täysin puskista tulevan amatöörin kuvitelmana olla, että korrelaatio on aivan minimaalinen jos keskiarvo on vaihteluvälillä 6-9, ja korrelaatio kasvaa lähestyttäessä ääripäitä. Eli 4.5 keskiarvolla ei pärjää keskimäärin lähellekkään yhtä hyvin kuin 9.8.n
Voin todentotta olla väärässäkin, Sosiologiasta, luokkanoususta ja sensellaisesta tiedän aika yhtä paljon ku eläinlääkinnästä.
edittii tähän, koska en jaksa alkaa turhan kautta kasvattamaan post-countia.
Se on henkilökohtainen voivoi jos on vaan yksinkertaisesti helvetin yksinkertainen
Niin, no. Jos asia lopupeleissä on niin, mä periaatteen miehenä en Siltikään ala SossuDemariksi vinkumaan oikeasti fiksujen kunnon ihmisten tuloista leijonanosasiivua oman turhan biomassani elättämiseen. Jos on tyhmä, niinkun saatan hyvin olla epäkelpo imbesilli, ainakin tän yhteiskunnassapärjäämisen perusteella, niin mä sitten kyllä tyydyn siihen alatason osaan, se vika sossuissa ja muissa vasemmistolaisissa on, että niiden puolueiden kannattajat on katkeria ja kateellisia köyhiä, joiden älykkyyttä oisi kiva tutkia (viittaan tällä siihen, että tuskimpa sieltä kovin montaa oikeasti kovin fiksua löytyy), ja kateus vie kalatkin vedestä. Se on imo ihan henkilökohtanen voivoi jos kapasiteetti ei riitä kuin siwan kassalle, jos sinnekään, ei tarvi kyllä yhtään mennä parempien ihmisten lompakoille, tyytyä pitää osata omaan osaansa. Niin itsekin aion tehdä. Ihan mukisematta menen nytkin kassalle töihin, jos sattusinkin sinne pääsemään, vaikka vituttaahan se työ suoraansanottuna ihan helvetisti, mutta se on tyhmän osa. Minkä sille mahtaa, että musta ei kyllä tällähetkellä ainakaan kyllä mihinkään muuhun työhön edes olisi.
Ei keskiarvolla taida olla käytännössä muuta väliä kuin se että mihin kouluun pääsee seuraavaksi, tärkeämpää taitaa olla asenne yleensä opiskelujen suhteen.
Koskaan ei kuitenkaan pitäisi sanoa koskaan, voi se hanttapulikin löytää tiikerinsilmänsä ja pistää firman pystyyn tai muuten menestyä hommissaan. Yleisemmin kuitenkin tulevat kateelliseksi vuokrakasarmissaan ja äänestävät sosiaalidemokraatteja jos ylipäätään äänestävät.
totta, eikä millään keskiarvoilla enää sen jälkeen, kun on niilläsaatavan koulu (/yliopisto)paikan kuitannut ole niin juuri hirveästi väliä.
Mutta mitens ne lahjattomat pääsee noihinkaan keskiarvoihin?? ei mitenkään? 30tuntia viikossa lukemalla lisää koulun päälle? Yksityisopetuksen avulla? Ainakin muistaisin itse kouluaikoina, että meillä oli vaikka kuinka paljon ihmisiä, joille ei vaan mennyt kaaliin, vaikka ne ihan kädestäpitäen erityisopetuksessa kävi ottamassa oppia.
Jätkä hehkuttaa joitain peruskoulun ja lukion keskiarvoja. Itse voin sanoa, että edes niillä lukion papereilla ei välttämättä ole väliä jos vain motivaatiota riittää. Muutenkaan noiden lukion ja yläasteen papereiden perusteella ei kovinkaan kummoisia johtopäätöksiä voi vetää. Jotkut elää elämää noihin aikoihin ja opiskelee niitä sosiaalisia taitojaan joista indica omien juttujensa perusteella saisi ehdot. Lukion jälkeen opiskelupaikkaa haettaessa aletaan vasta erottelemaan jyviä akanoista ja voin sanoa kokemuksesta, että moni yläasteella ja lukiossa loistanut "opettajan lemmikki" ei päässyt samaan kouluun minun (c:n paperit kirjoittaneen) kanssa.
Lukiossa olisinkin varmaan kuulunut siihen porukkaan mitä indica "halveksi" ja nyt varmasti kuuluun siihen porukkaan mitä indica arvostaa eniten. Niin se status vain muuttuu vaikka ihminen itsessään ei ole muuttunut mihinkään. Tämän takia, ehkä indicankin kannattaisi vähän höllentää noita sen arvostamisperusteita joilla se ihmisiä luokittelee.
Taitaa olla Sumulla lusikka vaihteeksi väärässä sopassa.
Eipä silti, Indicankin olisi hyvä muistaa että koulumenestys ei korreloi kovin vahvasti elemässä menestymisen kanssa (ainakaan näiden yleisimpien mittarien suhteen).
Kyllä, piruuttani menin työntämään lusikkani ja älyvapautta hipvat kommenttini 25sek. perehtymisellä vähintäänkin puuduttavaan ja ajoittain hyvin yliampuvaan keskusteluun juurikin sen yliampuvuuden takia.
Mutta kuten sanottua, koulumenestys ei välttämättä korreloi elämässä tai edes työelämässä menestymisen kanssa. Oma henkilökohtainen MuTu-mielipiteeni on että hyvä oppilas sosiaalisella älykkyydellä ja sitä kautta luoduilla kontakteilla pärjää mahdollisesti paremmin kuin LOISTAVA oppilas joka on viettänyt elämänsä kirjojen parissa. Toki ihmiset ja persoonat ovat erilaisia, parhaiten voisi tietenkin kuvitella pärjäävän jos on sattunut olemaan ylivertainen oppilas kouluissa ja silti niin pirun mukava seuramies, ilmiömäisillä ihmissuhdetaidoilla tietenkin.
E: Ja tällä löpinällä ei tietenkään ole mitään tekemistä SDP:n tai siitä eroamisen kanssa. Puhumattakaan sitten että SDP:n ja kyseisen bändin tukemisen kanssa...
Niin no yläasteella ei todellakaan tarvitse tehdä mitään keskiarvon eteen. Muistan itse saaneeni pelkällä opettajille vittuilemisella yli 9:n keskiarvoksi, kun kokeista sai lähes aina kympin. Tuntiaktiivisuus (tai liika aktiivisuus) rokotti lähes aina yhden arvosanan alaspäin koetulosta. Kokeisiin luku rajoittui yleensä bussimatkaan kouluun sekä tuntiin pariin edellisenä iltana. Läksyjä en tehnyt ikinä. Muuten olin jossain pelaamassa futista tai sählyä. En siis leveilisi kovinkaan tuolla yli 9:n keskiarvolla...
Opiskelukavereistani kaikilla on ollut yli 9 yläasteen keskiarvona ja suurin osa heistä ei panostanut kouluun pätkääkään. Niillä jotka panosti on ollut keskiarvo sitten melkein tasan 10 ja parilla olikin. Nämä tasan 10 keskiarvon omaavat eivät kyllä ole millään tavalla loistaneet yliopistolla, koska tuohon keskiarvoon pääseminen ei kyllä mitään kovin kummoisia lahjoja vielä vaadi. Se vaatii siis lähinnä motivaatiota opiskella jotain joka on naurettavan helppoa ja se minusta kertoo joissain tapauksissa jostain järjen puutteesta... Mun yläasteella ei kympin keskiarvoa saanut vetämällä pelkkiä kymppejä kokeesta, koska pari vanhaa naisopettajaa ei antanut kymppiä ellei viitannut ja loistanut kuin aurinko tunnilla...
Sul on aika fiksut ystävät, naksu! mun tuttavapiirissä mun serkulla on keskiarvo noin yheksän, samoin lukiossa, sitte mulla on, ja mun rinnakkaisluokalla oli yhellä tytöllä jopa 9.5. Keskimäärin mun *kaveri*piirin keskimääränen keskiarvo on luokkaa 6.5, ja lukiosta keskimäärin viiden ja puolen luokkaa.
Toisekseen yksikään mun kaveri ei opiskele lipastolla, ja ainoastaan mun lisäksi yksi yhtään missään.
Joo ja, mitämä sanoin siitä kaupankassallemenosta. Just tuli puhelu, että tiistaina oisi sopparinallekirjotus myyjäksi, ja työt alkaa ku lomat alkaa kiertämään. e: en mä nauti siitä työstä, mutta mä elän mun ihanteiden mukaan, enkä missäännimessä jätä mitään työtä ja työkokemusta hankkimatta, mitä vaan faktisesti pystyn tekemään. JA sitäpaitsi juuri koulutuksenmukaseen työhön pääsin;) eikä sotke opiskelemaan hakua.
Mutta kuten sanottua, koulumenestys ei välttämättä korreloi elämässä tai edes työelämässä menestymisen kanssa. Oma henkilökohtainen MuTu-mielipiteeni on että hyvä oppilas sosiaalisella älykkyydellä ja sitä kautta luoduilla kontakteilla pärjää mahdollisesti paremmin kuin LOISTAVA oppilas joka on viettänyt elämänsä kirjojen parissa. Toki ihmiset ja persoonat ovat erilaisia, parhaiten voisi tietenkin kuvitella pärjäävän jos on sattunut olemaan ylivertainen oppilas kouluissa ja silti niin pirun mukava seuramies, ilmiömäisillä ihmissuhdetaidoilla tietenkin.
Olen täysin samaa mieltä kanssasi. Elämässä menestymiseen tarvitaan kuitenkin muutakin kuin kirjaviisautta, etenkin työelämässä menestymiseen. Työelämässä kun joutuu pärjäämään laidasta laitaan olevan porukan kanssa, eli niitä vuorovaikutustaitoja ihan oikeasti tarvitsee, etenkin jos on vaikka johtavassa asemassa. Eiköhän niitä "vähemmän fiksuja" johtajia tiedä jokainen ja samalla tiedetään millaista jälkeä ne pääosin tekevät.
Se, että koulussa ei kamalasti kiinnosta, ei tarkoita, että olisi tyhmä. Etenkin yläasteella moni, jolla olisi potentiaalia kirjaviisaaksi menestyy huonosti, koska ei ole cööliä olla pinko. Lukiossakin näitä vielä on, kyse ei aina ole lahjattomuudesta. Tämän lisäksi lukio-opinnoissa ei vielä merkittävästi tarvita loogista päättelykykyä, ulkoaopettelu riittää erittäin monessa aineessa. Muistin parantamiseen taas ei tarvita mitään erityistä "lahjakkuutta". Esim. mulla oli keskiarvo ysin pintaan ilman mitään lukemista (kirjoituksiin luin jotain), koska mulla on hyvä muisti. Aineet, jotka eivät kiinnostaneet sen vertaa että olisin kuunnellut (=pystynyt muistamaan) laskivat keskiarvoa (esim. kemia ja osa matikankursseista).
Toisekseen väittäisin, että vaikkapa oppisopimuksella kouluttautunut kirvesmies on varmastikin lahjakas, ei meistä kaikista voi tulla ekonomi-humanistimaisteri-lääkäreitä, ei vaikka olisi potentiaaliakin. Tekeekö se ihmisestä tyhmän luuserin, jos on kiinnostunut vaikka pienmyymäläyrittämisestä kansainvälisen pukuduunin sijaan? Yliopistollakin on jos jonkinlaista hiihtäjää, murto-osa on niin "lahjakkaita" että päätyvät tutkijoiksi tai muuten viemään alaansa jotenkin eteenpäin.
