Eurooppa on pysynyt rauhaisana, koska Saksan asevoimat alasajettiin ja heihin iskostettiin syyllisyydentunto joka jatkuu vieläkin, ja koska NL:n euroopan valloitus estyi kauhun tasapainon myötä. Saksa vs. Entente -asetelma purkautui, Espanja oli ulkona geimeistä jo alun perin, ja tilanne muodostui USA vs. NL -asetelmaksi jossa länsieuroopan keskeiset valtiot olivat samassa leirissä.
Toi kuulostaa poliittisen "realismin" mukaiselta selitykseltä. Muita, ja omasta mielestäni huomattavasti parempia selityksiä II. maailmansodan syille ovat olleet Saksan osalta "epäreilu" kohtelu Versailles'ssa. Holokaustin taas mahdollisti juutalaisten dehumanisointi.
Kun Eurooppaan on saatu rakennettua taloudelliset riippuvuussuhteet, sodan kustannukset muodostuisivat kestämättömiksi. Ja kuten mainitsit, aseteknologian kehitys vaikuttaa tähän myös. II. maailmansota oli viimeinen laajamittainen sota joka voitiin käydä ilman koko pallon tuhoutumista.
Asetelma on muutenkin muuttunut, valtiot eivät enää kilpaile (ainakaan ensisijaisesti) sotilaallisen ylivallan luomisesta, vaan markkinaosuuksista.
Kyllä se säännöstelytalous kovasti kommunismilta kuulostaa. Tuohon aiempaan: Maailmassa on järjetön määrä kehitysmaita joissa on järjetön määrä ihmisiä, jotka elävät totaalisessa köyhyydessä. Karkeasti 2/3 maailman ihmisistä voidaan sanoa elävän köyhyydessä. Globaalissa markkinataloudessa tämän pitäisi olla pitkällä tähtäimella kilpailuetu näille valtioille, ja sen pitäisi nostaa niissä elintasoa, kuten esim. Kiinassa ja Intiassa onkin jo käynyt. Kuitenkin esim. Afrikan tapauksessa jo tämä nykyinen järjestelmä käytännössä ruokkii suuren osan Afrikan väestöstä, mikä passivoi ihmisiä ja valtioita ja tämä viimeistään pitää koko alueen köyhyydessä.
Mä en tiedä millaisesta säännöstelystä luulet mun puhuvan? En todellakaan ole puhumassa mistään tuotantokoneiden haltuunotosta. Maailmanpankki ja IMF ovat myöntäneet, että yksi suurimpia syitä epävakaille talouksille ja köyhyydelle on se, että angloamerikkalaista talousmallia on viety puoliväkisin ympäri maailman. Tämän on myöntänyt myös koko Washington konsensus -termin lanseerajakin. Myös eräs Maailmanpankin entinen jehu, Joseph E. Stiglitz, korostaa, että etiikka täytyy saada takaisin liiketoimintaan. Voittojen maksimointi keinoilla millä hyvänsä ei voi olla yrityksen arvoperustana.
Maailmanlaajuisen sääntelyn skenaariossasi näille köyhille valtioille tulisi kaiketi asettaa jonkinlainen työn minimihinta, joka veisi jo teoriassakin tämän kilpailuedun. Voisit ylipäänsä kertoa miten tämä suunnitelmasi käytännössä toimisi?
Maailmanlaajuisessa sääntelyssä voitaisiin vaikka veroparatiiseista vetää ulos se 17 biljoonaa euroa, jotka niihin on talletettuna. Vuositasolla veroja jää keräämättä noin 255 miljardia dollaria.
Osa veroparatiiseihin talletetusta rahasta on veronkierrosta, osa huumekaupasta ja osa rahasta on korruptoituneiden diktaattoreiden/viranomaisten/ perus verojen välttelijöiden varoja, kun oma pankkitili on mennyt sekaisin valtion omaisuuden kanssa. Näin on käynyt mm. Kongossa, Kiinassa (vuonna 2001 72 miljardia dollaria), Venäjällä... oikeastaan suuressa osassa eteläistä Amerikkaa ja lähes koko Afrikassa.
Ja ongelman ydin on valtiosuvereniteetti. Valtiot luulevat voivansa ottaa rahaa vastaan toisessa maassa tehdystä rikollisesta toiminnasta ja samaan aikaan ehkäistä vastaavaa toimintaa omassa maassaan. Jenkkiläiset pankit esimerkiksi voivat ottaa vastaan toisessa valtiossa pankkiryöstön avulla saatua rahaa. Tätä ei ole kriminalisoitu mitenkään, JOS kyseinen teko on tapahtunut ulkomailla.
