Näin söin ennen kuin tulin järkiini :)

[violetti]

En tiedä, olenko vieläkään ihan täysin järjissäni, mutta aktiivisesti työstän, että en söisi niin paljon karkkia. Jos ei ole karkitteluvaihe, syön noin 4 - 6 päivässä täyttää perusvegaanisafkaa.

Lukion loppupuolella alkoi ruoka-asiat mennä pisin seiniä. Yhden joululoman ja muutamina koulupäivinä (ennen kuin iskä puuttui asiaan) sinnittelin ilman ruokaa puoli neljään. Muistan, kuinka itkin sängylläni, kun mahaan sattui, mutta kun ei saanut syödä ennen kuin äiti tuli töistä. Että mulla on ollut niin "hienoja" oma keksimiä sääntöjä. Jossain vaiheessa en saanut syödä proteiinia eli Kasvissosekeitot ja maitosuklaa -kausi. Rasvan karttaminen eli tää aika perinteinen. Sitten vedin ruuan yhteydessä vajaa litran vettä, jotta vatsa täyttyis. Kyllähän noita on ollut :( Ja että korvaa aterian karkilla/suklaalla. Nyt on homma jotakuinkin hanskassa. Sokeriasiaa siis edelleen työstetään. Säännöllinen ateriarytmi, protsku, hyvät rasvat ja hiilarit pitävät sokerinhimoja jotenkin kurissa.

 

[Lilla My]

lukioaikana klo 16 aikaan pussillinen keitettyä makaroonia ketsupilla. :wtf: :(

 

[Punttitytsi]

Tacolastupussi ja salsadippi + jäätelöö aamupalaks/lounaaks

Iltapala tuli parannettua, ja vetäsin hampurilaisaterian, johon valitsin juomaksi veden.

Hyvin terveellistä, ja sitten ihmettelin, miksi päätä särkee, eikä jaksa lähteä lenkille.

 

[Saritar]

Yläasteella oli aika jees (not)

Aamu: puuro + margista

Päivällä: koululounas

Iltapäivä (kun pääsin koulusta): joku suklaapatukka ja limuu TAI lihapiirakka TAI riisimuroja+maitoo ja sokerii joku puol desii päälle :D

Alkuilta: jotai mikrosapuskaa esim. saarioisten pizzaa, hampurilaista, lasagnee tms..

Illalla: jotai makeaa esim. vanukasta, viilistä, riisimuroja sillä sokerilla, keksejä, karkkii...

ja näillä mentiin :D

ps. niin ja yläasteen lopussa tulikin sitten lihottua kyyyl

lukios en sit syöny paljo mitää :(

 

[user...]

Täällähän näyttäs olevan just aika pitkälti kaikki ne "dietit" jota olen kokeillut :D...:(
...paitsi kaalikeitto-diettiä ei ei tainnut olla? eikä myöskään sellaista missä syödään vain pähkinöitä ja kuivattuja hedelmiä tai maitokahvia, 1 kananmuna ja teeleipää.

 

[ccrt88]

Joskus olen kokeillut 1 omena ja 1 tonnikalapurkki päivässä.. Mutta kuukaudessa putos kiloja aika lailla, niinki paljon, että valmentaja sekaantui ja määräsi minut reenikieltoon, kunnes "tulisin järkiini".. Siitä on jo kaksi vuotta ja tuntuu et syön milloin mitäkin. Epäterveellist, terveellist, ihan miten huvittaa. Ja painoindeksi on normaali, mutta voishan pari-kolme kiloa sieltä sun täältä lähteä..

Tuo jäätelödieetti on hyvä, ite joskus olen myös elännyt sokerittomalla suklaamousella koska ajattelin että se sulaa helpommin kuin oikea ruoka.

 

[Feven]

Joskus olen kokeillut 1 omena ja 1 tonnikalapurkki päivässä.. Mutta kuukaudessa putos kiloja aika lailla, niinki paljon, että valmentaja sekaantui ja määräsi minut reenikieltoon, kunnes "tulisin järkiini".. Siitä on jo kaksi vuotta ja tuntuu et syön milloin mitäkin. Epäterveellist, terveellist, ihan miten huvittaa. Ja painoindeksi on normaali, mutta voishan pari-kolme kiloa sieltä sun täältä lähteä..

Tuo jäätelödieetti on hyvä, ite joskus olen myös elännyt sokerittomalla suklaamousella koska ajattelin että se sulaa helpommin kuin oikea ruoka.

tonnikalapurkki ja omena voi apua mä kuolisin nälkään jo puolen päivän aikoihin :D voi kumpa suklaamousse sulaiski paremmin..... toiveajattelua :wtf::D

 

[Sabi]

Ala-asteella söin aika terveellistä perusruokaa. Aamulla puuroa/voileipää/jugurttia ja jonkun hetelmän. Koulussa sitten kouluruokaa (ellei se ollut jotain pahaa kuten maksalaatikkoa, juustokeittoa ym.). Kotona sitten äiti teki toisen ruuan ja siinä välissä oli sitten joku aamiais-tyyppinen välipala ja illalla jotain samaa linjaa.

Yläasteella alkoi maittaa tällainen:
Aamulla: Suklaamuroja ;D
Koulussa: kouluruoka ja sen jälkeen välitunnilla karkkia
Kotona: Äidin ruokaa jos maittoi, jos ei niin eines-pitsa/hamppari, paahtoleipää, ehkä joku munkki/pulla (isä juoksee ihan himona ja se kantaa aina hirveät säkilliset pullaa ja munkkeja ja elää niillä että saa tarpeeksi energiaa, siinä oli sitten helppo napata pöydältä sellanen :jahas

Sitten terkkari osoitteli painokäyrää, mittani olivat 163/63 joten olin kuulemma lihonut liikaa sitten seiskaluokan 52:n. Liikuin tuolloin vielä runsaasti ja aineenvaihduntakin oli vilkkaampi joten en ollut kuitenkaan plösö. Aikas timmi loppujenlopuksi tuolla ruokavaliolla. Sitten kuitenkin otin tuosta huomautuksesta itseeni, päätin etten enää ikinä halua painaa läheskään noin 'paljon' ja laihdutin vuodessa 10 kiloa, enemmänkin.

Aamulla: Pari paahtoleipää, jugu, hetelmä
Lounas: kouluruokaa aina ihan kursailematon annos
Välipala: Omppu
Kotona: Äiskän kotiruokaa
Illalla: jugua, leipää, hetelmää

En syönyt liian vähän, vaan jätin vaan kaiken hötön pois ruuasta ja laihduin kuin itsestään, ilman liikuntaakin. Lihaksetkaan ei hävinneet kun muistin syödä tarpeeksi. Sitten kuitenkin masennuin ja laihduinkin vielä viisi kiloa lisää ja vielä siitäkin viisi kiloa lisää lukiossa. Siitä alkoikin anoreksia ja rehu-hedelmä-paasto. Rasvaton, prodeton, lihakseton. Söin päivässä enää 500-700 kaloria ja painoin pahimmillaan 39 kiloa. Sitten otin itseäni vähitellen niskasta kiinni ja sain painon palautumaan ensin 7 kiloa, sitten mimmi löydettyäni aloin syödä reippaammin ja nostin energiatason siitä alle tonnista vähitellen kohti kahtatuhatta ja vieläkin aion laadullisesti parantaa. Täytyy sanoa iso kiitos siitä . Tämä sivu pelasti yhden eksyneen.

 

[Deraia]

Oijoi,tulipas tässä muisteltua samalla ketjua lukiessa omaa syömishistoriaa.....Voi luoja! Ensinnäkin,pitkän aikaahan mullakin meni syömishäiriöisenä,pahimmillaan kitaten kahvia maidolla koko päivän ja illalla pala ruisleipää.Päälle rajut treenit (2h) 5xvko.No,sillon oli kyllä pää niin sekasin kun olla voi ja painoa jopa hurjat 45 kg alimmillaan....Pituutta sama kun nyt eli 169cm...:jahas:

Jossakin vaiheessa tervehtyminen mutta eipä sillonkaan vielä oikeen "oikein" osannu syödä:
AAMUPALA
mysliä (sokereita siis lähinnä)/puuroa/muroja lautasellinen,jogurtit päälle,kaffetta,hedelmiä
VÄLIPALA
tomaatteja juustolla (jep,tykkään kyllä näistä vieläkin :D )
"LOUNAS"
salaattia koululla + jotain pastaa tms. (kasvissyöjä),hedelmiä
PÄIVÄLLINEN
lisää salaattia & muita vihanneksia,pastaa,ja mieluiten juustokastikkeessa,leipää
ILTAPALA
leipää,leipää,leipää ja PALJON!! Onneks en oo koskaan tykänny vaaleesta leivästä vaan erityisesti varrasnäkkäristä ja ehdottomasti niin,että päälle sinappista kurkkusalaattia ja juustoa,NAMS! Miten niin erikoiset ruokatottumukset....

Eipä siis oikeestaan muuta kun hiilaria,raejuustosta ja rahkasta tykkäsin kyllä jo tolloinkin mut harvoin ne lautaselle asti pääsi,ainakaan kovinkaan isoina määrinä
Nyt päivässä kuluu helposti 400g raejuustoa + purkki tai kaks ehrmannia,plus soijasuikaleita/rouhetta,juustoa,jogurttia joten prodemäärä kyllä noussu ihan eri tasolle,tosin sais nousta vieläkin mutta kun en lihasta tykkää ja kanaakin saa vaan joskus alas niin joutuu sit joskus vähän tekee erikoisia ratkasuja.Kaloreita tulee normipäivänä 2000+ ja en kyllä sotanorsuks ole ikuna vielä päässy,vaikka kalorit välillä on siellä 2500/pvä.Toisaalta myös treenaan lujaa ja aktiivisesti 5-6 pvää viikosta et pakkohan niitten on aika korkeella olla ettei lihakset lähtis kävelee :D Vertailuks voin sanoo,et hiilari aikaan paino oli n.52-53. Nyt paino n.59-60, lihaksina toi pääasiallisesti on tullu ja vanhat vaatteet menee kyllä vielä päälle,mutta kädet ei mahdu paitoihin,jei!

 

[-Tiia-]

Tää on hauska :D Olen aina ollut luonnostaan laiha, mutta jossain vaiheessa yläastetta katsoin peiliin ja totesin "olen läski".Jälkeen päin olen kyllä todennut että ehkä se oli jotain huomion hakua ja oman sisäisen sekasorron kontrollointia.Aloitin himoliikunnan (oikeasti pakkomielteisen 2 tuntia päivässä -tyyppisen) ja dieettini muistan vieläkin ulkoa.

aamupala: 1 dl muroja + 1 dl maitoa
koulussa: ruokaa n. 1 rkl + salaattia ja ehkä näkkäri ilman voita tottakai
välipala: jogurtti ja näkkäri ilman voita
illalla: 1/2 tonnikalapurkki (vedessä of cooors) + kasviksia

Ja joskus tietysti hirveät ahmimiskohtaukset enkä yhtään ihmettele miksi.

Ihan hirveää..painoa lähti mutta kyllä tuo oli surullista aikaa.Onneksi nykyään kuopattu ja unohdettu (ainakin suurimmaksi osaksi) Löydän vieläkin laatikoita kaivellessani vanhoja ruokapäiväkirjoja ja kalorikyhäelmiä.Onneksi nykyään järki kädessä!

 

[-Tiia-]

Sabin kanssa samaa mieltä..tämä sivusto sai tarttumaan kunnon ruokaan ja puntteihin :D Nykyään parempi olo kuin koskaan!

 

[fialka]

Mä oon kai aina syöny kohtuullisen terveellisesti, paljon kasviksia ja valmisruokia vain harvoin (kiitos äidin). Tosin kotona asuessa tuli muistaakseni syötyä myös jotain herkkua lähes päivittäin, mut onneks oon luonnostaan hoikka, joten se ei varsinaisesti haitannut.

Sit pari vuotta sitten aloin käymään salilla ja otin enemmän selvää ruokajutuista. Herkkupäivä oli kerran viikossa ja söin muistaakseni aika terveellisiä ruokia , mutta aivan liian vähän. Laskeskelin kaloreita ja söin päivässä vaan jotain 1200 kcal vaikkei tarkoitus ollut edes laihduttaa, ainakaan tietoisesti. Mitähän mulla liikku sillon päässä? Ei ihme ettei salilla syntyny kunnon tuloksia. Seuraavana kesänä alko sit tulla välillä ahmimiskohtauksia ja pelkäsin jo et mulla on syömishäiriö, mut onneks tajusin myöhemmin että ahmiminen ja herkkuhimot johtuu vaan liian vähästä syömisestä.

Oon ollu myös jonku aikaa vegaani, mut sillon sain liian vähän proteiinia ruuasta. Nyt oon siirtyny lakto-ovo-vegetaristiksi, koska maitotuotteet ja kananmunat on niin helppoja proteiininlähteitä. Ruokatottumukset alkaa olla mielestäni kunnossa, ja uskallan syödä tarpeeksi kunnon ruokaa. Herkkuja tulee välillä syötyä ehkä enemmän kuin ois tarpeen ja sit käy mielessä että lihonkohan mä nyt, vaikka en oo tähän mennessä kyllä lihonut, ehkä ennemminkin päin vastoin. Yritän päästä tuosta turhasta stressaamisesta eroon. Täältä oon saanu kyllä tosi paljon apua ruokavalion kehittämisessä.

 

[entsyymi]

Mä oon kyllä sitä mieltä, että tää tavoitteellisen punttitreenin myötä tullut bodyruokavalio ei varsinaisesti ole ollenkaan "järkevää" sanan varsinaisessa merkityksessä. Kaipaan välillä niitä aikoja, kun en laskenut syömisiäni ollenkaan tai ajatellut, että täytyy syödä aina kolmen tunnin välein. Söin kun oli nälkä, eikä jollain ravintoainejakaumilla ollut mitään merkitystä. Välillä meni yksi pussillinen Kartanon perunalastuja päivässä, kun ne vaan on niin hyviä... Aamupala jäi usein välistä, kun aamulla ei vaan ollut nälkä.

Siinä mielessä oon tullut järkiini, että herkut on jääny pois ja syömisestä on tullut säännöllistä. Välillä kyllä tuntuu, että eihän tässä oo mitään järkeä kun aina jos on lähdössä vaikka ostoksille tai leffaan, niin täytyy tarkkaan suunnitella, että minkälaiset eväät pitää pakata mukaan, että ateriaväli ei veny liian pitkäks ja joka aterialla saa varmasti sen vähintään 20 grammaa protskua... :jahas:

 

[ladybird]

Mä söin aika ortoreksia-meiningillä (kuten iso osa tälläkin sivustolla) Eli kauhee morkkis aina ns. huonoista hiilareista (riisi,pasta) ja pyrin syömään vaan niin oikein kuin mahdollista. Sitten tajusin, että en mä siihen kuole jos syön niin kuin normaalit ihmisetkin.

 

[Elsil]

Mä oon kyllä sitä mieltä, että tää tavoitteellisen punttitreenin myötä tullut bodyruokavalio ei varsinaisesti ole ollenkaan "järkevää" sanan varsinaisessa merkityksessä. Kaipaan välillä niitä aikoja, kun en laskenut syömisiäni ollenkaan tai ajatellut, että täytyy syödä aina kolmen tunnin välein. Söin kun oli nälkä, eikä jollain ravintoainejakaumilla ollut mitään merkitystä. Välillä meni yksi pussillinen Kartanon perunalastuja päivässä, kun ne vaan on niin hyviä... Aamupala jäi usein välistä, kun aamulla ei vaan ollut nälkä.

Siinä mielessä oon tullut järkiini, että herkut on jääny pois ja syömisestä on tullut säännöllistä. Välillä kyllä tuntuu, että eihän tässä oo mitään järkeä kun aina jos on lähdössä vaikka ostoksille tai leffaan, niin täytyy tarkkaan suunnitella, että minkälaiset eväät pitää pakata mukaan, että ateriaväli ei veny liian pitkäks ja joka aterialla saa varmasti sen vähintään 20 grammaa protskua... :jahas:

Tuo teksti on kuin mun suusta tullut

Pakko lisätä vaan sen verran että aikaisemmin söin kuitenkin aivan liian vähän ja vain noin 2 kertaa päivässä. Joten tuo nykyinen tapa on tietty välillä hankala, mutta silti paljon parempi :D

 

[Nopsa]

Pelkkiä hiilareita, vältin rasvoja... siis klassisia mokia. Söin myös ihan liian vähän. Sit ihmetytti, kun kehitystä treenaamisen saralla ei tapahtunut. Tupakka maistui myös liiaksi. Hyi että.

 

[marsupilami]

Muistan joskus nuoruudessa kun elettiin kesä/heinäkuu kaverin kaa lähinnä kahvilla ja tupakalla.Viikon ruoat oli jotain muutama ruisleipä juustolla ja ranskalaiset ja lihapullia eli siis ihan hirveen vähän! Saman tyyppistä meininkiä oli toki pidemmän aikaa mutta sillon tuli sitten syötyä edes hieman enemmän ku pari leipäviipaletta päivässä...
Miten lie pysyin ees pystyssä sillon??? :wtf:

 

[prente]

Viitisen vuotta sitten oli kova tarve laihduttaa, yhden kesän (3,5 kk) kaikki arkipäivät meni näin:
- klo 7:00 puuro tilkalla maitoa
- klo 7:30 pyöräily töihin (10 km)
- klo 9:00 omena + maitokahvi
- klo 11:00 lounaaksi salaatti pelkillä kasviksilla + maitokahvi
- klo 14:00 omena + maitokahvi
- klo 16:00 pyöräily töistä kotiin
- klo 17:00 jotain normi (vähärasvaista) itse tehtyä kotiruokaa 1/4 lautasellinen + kasviksia
- klo 18:00 salille tunniksi (parin kilometrin matka molempiin suuntiin juosten)
- klo 20:00 omena

Päässä ei juurikaan pyörinyt muuta kuin kalorit. Joinakin viikonloppuina repsahdin juomaan (suunnitelmana silloinkin saada tyyliin koko päivän kalorit vain alkoholista..) ja sen seurauksena päädyin usein ahmimaan yöllä + krapulassa koko viikon edestä, tuloksena järjetön morkkis. Kesän loputtua paino oli laskenut ehkä kilon ja kun pikkuhiljaa päästin irti pakkomielteisestä syömisten miettimisestä ja painon tarkkailusta, laihduin melkein huomaamatta noin 8 kiloa, joka oli alunperin ollut tavoitteeni.

Omenaan sain tuon kesän seurauksena sellaisen kammon, että vasta nyt kykenen syömään sitä ilman yökkisfiilistä..

 

[petra]

Viime kesänä mulla oli pahimmillaan jonkinlainen bulimian ja anoreksian yhdistelmä. Urheileminen oli jokapäiväistä ja pakollista, muuten en muka voinut syödä ''lihomatta''. Ruhmäliikuntatunteja päivittäin, mieluiten spinning+pumppi peräkkäin. Napit korvilla kävelin kouluun, jumppaan, kotiin, ihan minne vaan. Joskus kotiin tullessa oli pakko ottaa bussi, koska pelkäsin pyörtyväni matkalla. Spinning-tunneilla pelkäsin välillä sairaskohtausta, koska sydän muljahteli kovassa rasituksessa..
En halua laittaa mitään ''esimerkkipäiviä'' tänne. Ruoka- ja raaka-aineista jäävuorisalaatti kurkulla ja purkkiherkkusienillä (19kcal/100g) tuli tutuksi. Aamuisin kuppi kahvia veteen laimennetulla rasvattomalla maidolla ja verigreippi. Ihan masentaa, kun ajattelen omaa vointiani silloin. Vanhemmatkaan eivät huomanneet mitään, joskus tuntuu että heidän mielestään tilanteessani ei ollut mitään vikaa. Onneksi hain apua, sillä pää ei olisi kestänyt enää kauaa!

 

[PussyGalore]

Tjaa-a. Kaiken näköistä vaihetta on ollut. ALun perin laihdutin ihan vain syömisvälejä venyttämällä. Pikkusisko oli jostain lukenut, että 4tunnin välit on oikeatapa syödä. Sisaruskateus kai oli liikkeelle paneva syy tapauksessani syömishäiriökierteeseen. Minä sitten perfektionistina ja välipaloihin tottuneena aloitin orjallisen kellon vahtaamisen. Alkuun ruoat oli jopa herkkujakin, lättyjä, karkkia sensemmoista. Tuloksia kuitenkin tuli, koska 4 tunnnin välein syöminen harvensi ja rytmitti tottumukseni uudelleen.
Muistan kun aika pitkään join ennemmin tuoremehuja kuin light limppareita, koska koin ne epäterveellisimmksi, eli toisin sanoen en tajunnut, että niissä ei oo kaloreita. Sen tiedostettuani alkoikin sokerin ja rasvan tarkempi syynääminen......

Hoitojakson jälkeen jossain vaiheessa kotiuduttuani perhe-elämään paluu oli liian haasteellista, enkä jotenkin kyennyt syömään normaalia ruokaa tarpeeksi pitäekseni painon. Tästä syystä aloin ostamaan 2-5dl kermatetroja, joita salaa pillillä imin kylpyhuoneessa. Yök. Pilli syvälle kurkkuun, että en ehtisi ehdollistua makuun, ts. pelkäsin jääväni koukkuun sen juontiin.. Samasta painon ylläpitämissyystä nielin margariinia ja juustoa, mahdollisimman nopeasti, etten maistaisi. Joo-o, sick dude.
Ja tiesin sen jo silloin: tota tahtia ei vois jatkaa loputtomiin.

MOnen ojan kautta koukattua olen 5vuoden jälkeen noususuhdanteessa, tavoittelen ehdottomasti ihan muuta kuin alipainoista lookkia, opetteln suhtautumaan siskoni prisenssiin ilman että oireilisin. Edelleen 23-vuotiaana tämä on haasteellista!
Liikun paljon, ja kiinnitön ruokailuihin edelleen huomiota aivan liikaa, mutta huonoimpaan tilanteeseen nähden olen tyytyväinen. Jospa se tästä. Odotan toiveikkaana, että kun pääsen painoni kanssa normaalimmaksi niin asiat ja psyykkeeni tasapainoittuisivat.