Näin söin ennen kuin tulin järkiini :)

3 kpl Basic Nutrition EAA -25%
lapsuudenkotoa tuli terveellinen kotiruokatausta. olin kyllä lapsena valitettavan huono syömään erilaisia kasviksia, porkkanaraasteesta tykkäsin mutta se siitä. Aamulla "pakotettiin" syömään puuroa, mutta iltapäivällä tuli vedeltyä sokeroituja murojakin välipalaksi. Mikroruokia ei syöty ollenkaan vaan kotona laitettiin ruokaa. Karkkiakaan ei kotona jaeltu pahemmin, ostin sitten viikkorahoillani.

Olin töissä hampurilaisravintolassa viitisen vuotta (ennen opiskeluja ja niiden ohessa) ja vaikka kuvittelisi etteivät hampurilaiset maistuneet enää... niin kyllä ne maistuivat valitettavasti. Oli vaan niin helppoa kun työpaikalla oli valmista ruokaa eikä tarvinnut ottaa eväitä. Pysyin kuitenkin normaalipainossa/hoikkana, usein tuo työpaikan ruoka oli päivän ainoa lämmin ruoka. Eli tosi fiksua syömistä. :rolleyes: Kotona sitten leipää, jugurttia, puuroa. No vapaapäivinä oli sentään "pakko" laittaa kotona ruokaa ja koulupäivinä söin usein lounasta koulun ruokalassa.
Maha alkoi sitten reistaamaan jostain syystä juuri ennen kun vaihdoin työpaikkaa (ruokavalio..), uudessa työpaikassa aloin laittaa kotona ruokaa josta sain töihin aina muutaman lounaan kerrallaan.

Myös aterioiden jääminen väliin on ollut ongelmana joskus. Kiireessä tulee vaan mentyä ja seuraavaksi, monen tunnin päästä, huomaakin olevansa pyörtymispisteessä. Senkin tyhmyyden tiedostan kyllä itsekin!

Vähitellen olen saanut syömistä säännöllisemmäksi ja terveellisempään suuntaan, viime aikoina lisännyt kasvisten osuutta ruokavaliossa ihan huomattavasti. Paino-ongelmia ei ole enkä ole ikinä tietoisesti laihduttanutkaan. myös kavereille jotka yrittävät laihduttaa syömättömyydellä, sanon että ottakaas nyt järki käteen ;) vieläkin on ruokavaliossa varmasti parantamisen varaa, syön usein esim. riisiä. Ja edelleen taistelen satunnaisten mahakipujen ja turvottelun kanssa. Uskon kuitenkin kohtuuteen kaikessa, jos alkaisin syynäämään syömistäni millintarkasti niin varmasti tulisi enemmän "repsahduksia". Pikkuhiljaa parempaan suuntaan.
 
3 kpl M-Nutrition Electrolytes -25%
Ai mitenkä söin ennen? nyt pitäkää penkeistä kiinni, tää on ihan kamalaa :D

Ennen aloitin aamut kahvilla ja röökillä, enkä syönyt koskaan mitään kun ei vaan maistunut. Töissä saatoin syödä suklaapatukan, juoda lisää kahvia ja illalla kotiin päästyä sitten mätettiin ruokaa, ja sitä mätettiin kunnolla: Makaronia tonnikalalla ja siihen päälle juustoa, rasiallinen neekerinsuukkoja tai ainakin niitä niin paljon että sammuin tai sitten paistoin jauhelihaa 200 g ja nekin söin niin ikään makaronien kanssa, kunnon voisilmällä vieläpä. Myös kalapuikot oli yhdessä vaiheessa kovassa huudossa, koko paketti meni kerralla tai ranskalaisia perunoita pellillinen hupeni yhdellä ja päivän ainoalla aterialla ketsupin kera. Ei kauheesti kehumista meikäläisen ruokailutottumuksien kanssa. :jahas:

Mulla saattoi olla jopa 4 päivää semmosia, että söin iltaisin vain popcornia sen lisäksi, mitä kahvia vetelin päivät. Ei ihme, että paino heitteli ja ihme, että se ei noussut koska tässä vaiheessa taisin painaa 89-92 kg joka oli jo malkolailla vähemmän siitä, mitä se oli ollut. Kun olin aloittanut laihduttamaan vuosia sitten sen ajan hyvät ruokavaliot oli vaihtunut tommosiksi mätöiksi mitä harrastin. Tulinpa järkiini kesällä 2007 ja aloin syömään terveellisemmin, kunnon spurtti alkoi jouluna 2008 jolloin jouluähkyn yhteydessä sanoin että p***ele mulle riitti!

Nyt ollaan tässä ja mun pitää kiittää tätä foorumia siitä, että olen nyt kesän aikana saanut täältä todella paljon innostusta ja tukea ruokavaliota koskevissa asioissa ja tavoitteellisen treenin aloittamisen kanssa. Nykyään olen tuon joulun jälkeisen uhman jälkeen paljon paremmassa kunnossa, terveen näköinenkin jopa ja energiaa riittää, nyt kesän aikana tuo tunne on vain voimistunut ja visio mm. ulkonäköön kohdistuvista toiveista ja niiden toteutumisesta se vaan vahvistuu. :)
 
Mulla on mennyt monta vuotta päästä ruokailutottumusteni suhteen tähän nykytilanteeseeni. Tällä hetkellä uskallan väittää, että syön melko terveellisesti ja oikein. Dietilläkään ei tarvitse tehdä enää mitään suuria muutoksia, riittää kun jätän karkit kokonaan pois ja liikun hieman normaalia enemmän. Pientä hienosäätöä.

Joskus monta vuotta sitten tilanne oli se, että söin melkeinpä pelkästään roskaruokaa. Tavallinen kotiruoka ei maistunut, kaikki terveellinen oli pahaa. Olin mä silloin aika tuhti, tosin en mä kovin paljoa enempää painanut, mitä nyt. Olin semmoinen turvonnut plösö.

Pikkuhiljaa olen muutellut tottumuksiani, ja opetellut syömään terveellisemmin. Nykyään ei maistu roskaruoka enää juuri koskaan, sipsejä ei tee mieli ollenkaan. Karkit on mun ainut heikkous.
 
Mullahan on ollut näitä aivan ääripää-kausia!

Jossain vaiheessa oli näin:
aamupalaksi kahvia maidolla ja makeutuspuristeilla.
lounas: yksi kinuskivanukas / viili, kahvia
iltapala kinuskivanukas / viili, mehua
Ei yhtään liikuntaa ja paljon bentsoja.

Silloin hujahti jotain 17 kg painoa 8 kk pois.

Sitten alkoikin "terve" kausi. Innostuin vähän syömään ja mopo tosiaan lähti keulii! Joka päivä aamupalaksi 2 kpl twixiä ja 2 mars-patukkaa. Runsaasti kahvia. Lounaalla jotain valmisruokaa ja sitten taas ne pakolliset suklaapatukat.

Illalla kotona meni esim litra kermajäätelöä, suklaapatukoita taas. Sekä mäkissä tuli käytyä useita kertoja viikossa. Kotiin ilmestyi sipsejä, valmispitsoja, jäätelöä, suklaata ym.

Kaikenkaikkiaan olen syönyt aivan totaalisen huonosti ja väärin!
 
Seryli sanoi:
Sitten alkoikin "terve" kausi. Innostuin vähän syömään ja mopo tosiaan lähti keulii! Joka päivä aamupalaksi 2 kpl twixiä ja 2 mars-patukkaa. Runsaasti kahvia. Lounaalla jotain valmisruokaa ja sitten taas ne pakolliset suklaapatukat.

Illalla kotona meni esim litra kermajäätelöä, suklaapatukoita taas. Sekä mäkissä tuli käytyä useita kertoja viikossa. Kotiin ilmestyi sipsejä, valmispitsoja, jäätelöä, suklaata ym.

Kaikenkaikkiaan olen syönyt aivan totaalisen huonosti ja väärin!
Click to expand...

:wtf: Huh! Tuliko painoa paljonkin tuolla "terveellä" syömisellä? Oliko sulla ihan syömishäiriö ennen vai söitkö huonosti sen enempää asiaa miettimättä?
 
^Kyllä sitä syömisongelmaa on aina ollut enemmän tai vähemmän, suuntaan tai toiseen. Vaikea pysyä kohtuudessa. Mutta ei mulle painoa ehtiny kertyy niin paljoa mitä ois kuvitellu. noin 5 kiloa tais tulla pysyvästi laardia...
 
Kaikkea löytyy omasta ruokailuhistoriasta, pahimpana ehkä n. 6 vuoden takainen "laihduttaminen". Se mitä päivässä meni oli n. kolme litraa teetä maidolla, yksi gefilus juoma ( se joku bakteerihässäkkä) ja ehkä illalla paripaahtoleipää jos oli oikein nälkä...:jahas: Sitten lenkkeilyä illalla... viikonloput "normaalia" nuorennaisen elämää, eli baareilua alkoholin kera. Juu kyllähän se paino putosi, mutta lopputulos oli aika sievä laiha läski, persus oli kaunis pussi joka roikkui n. puolessa reidessa:hyper:

Ja sitten löytyy jokusen vuoden takaa joulukuulta aika jolloin tuli vedettyä mättöä n. neljänä päivänä viikossa, ajatuksena "kohta on joulu, sillon syödään muutenkin, tammikuussa sitten ryhdistyminen" No lopputuloksena oli n. 8 kg fattia ja ei elämä ei ryhdistynyt vielä tammikuussakaan:jahas:

No ei se syöminen vieläkään ihan oppikirjan mukaista ole mutta pikku hiljaa hyvä tulee...
 
Mä oon ollut aika monta vuotta anorektikko, ekalla kerralla en laskenut kaloreita, mutta pähkinän kuoressa söin vitun vähän ja urheilin helposti 7h päivässä. Työttömän arki, hyvin ehti liikkua. Kolmessa kuukaudessa lähti 17kg.
Paranin hetkeksi, mutta uudelleen alkaessaan söin kutakuinkin 800kcal päivässä, koostuen lähinnä riisikakuista, kasviksista ja valmiskeitoista. Sitä kesti noin vuosi ja toisen vuoden ryhdistäydyin ja lupasin parantaa tapani, siinä kuitenkaan onnistumatta. Söin kutakuinkin 1300kcal, ihan hyvää ravintoa tällä kertaa, mutta duunin lisäksi liikuin edelleen vähintään 2h joka helvetin päivä. -10kg meni siinä kunnes iski totaalinen elimistön jumi. Ulostinkin ehkä kerran viikossa.

Nyt oon ollut lähes kaksi vuotta jo "terveen kirjoissa" ja edelleen syöminen ei ole ihan täydellistä lähinnä määrältään, mutta hyvin menee silti. Olen löytänyt mulle sopivan ruokavalion ja elämä hymyilee. Ja on terve olo kun on normaalipainossa, plus että jälkikäteen voi ajatella miten tyhmiä ihmiset joskus on.. :D
 

M-Nutrition Sports Greens 1, 210 g, Lemon-Lime

Todella tykki viherjauhe

-33%
Ei mitään pysyviä jäänyt.
 
munkin aiempi syöminen (ajalta ala-ja yläkoulu sekä lukion alku) koostu aika pitkälle hiilareista, nopeista sellaisista, rasvaa unohtamatta. Proteiinia tuli juuri leivänpäällisleikkeleissä ja lihassa, mikäli päivällisellä tai lounaalla liharuokaa oli. Esimerkkipäivä olis voinut olla vaikka seuraava:

aamu: suklaavanukas, 2-3 paahtoleipää kinkulla ja juustolla, lasi tuoremehua, jos muroja niin iso lautasellinen + santsaus
koulu: iso annos kouluruokaa, salaattia en aina ottanut, juomana vettä
välipala: joitain suklaamuroja maidolla, tai muita sokerimuroja, joita santsattiin ehkä vielä parikin lautasellista. taikka suklaavanukas ja leipää. mehua.
päivällinen: äidin tekemää kotiruokaa, harvemmin otin salaattia. ehkä viipale tai pari leipää.
ilta: muroja muroja, leipää..

hedelmiä ja kasviksia ala-arvoisen vähän. ja on mulla ollut se laihdutusvaihekin, kärvistelin pienillä ruoka-annoksilla, tosin söin silti päivässä 1100-1500kcal. En tiedä miten oisin jaksanut tota pienemmällä määrällä, kun jo tolloin mua väsytti ja elimistö ei tykännyt. Nykyään päivässä n. 1600-2100kcal..ja olin laihduttaessakin jo hoikka, mut tää mun projekti sai musta oikeen nätin laihaläskin.

Nykyään pyrin väh. puoleen kiloon kasvista päivässä. Vaaleata leipää en syö enää kuin h-a-r-v-o-i-n, silloinkin puolikas/yksi viipale. 100% ruista muutama viipale päivässä (2-4), kotiruokaan lisään esim. raejuustoa, ilta/aamupalana kaurapuuroa ja kananmunia tai rahkaa ananaksella..perunaa ja pastaa olen vähentänyt hieman, tilalle salaattia tai ruisleipää. Kaikenkaikkiaan paljon parempaan suuntaan olen mennyt :D
 
SUPERCARB (3 kg) -25%
Ala-asteella tuli oltua välillä vähän pullukka. Isä raahasi aina herkkuperseenä pullaa, jäätelöä, donitseja ym. kotiin (eihän hän itse siitä miksikään muuttunut, kun oli jo silloin himotreenaaja)
Vetelin joka päivä naamariin kaikkea roskaa.

Sitten yläasteella rupesin laihikselle, joka lähti vähän käsistä :rolleyes:
Pelkäsin rasvaa kuin ruttoa, hiilareitakin söin minimaalisesti. Proteiinia vedin niidenkin edestä. Söin mielestäni erittäin tervellisesti! Laskin kaloreita hyvin tarkkaan, aika pitkään söin sellaista 900kcal/päivä, jolloin päivän aikana kävin lenkillä ja aerobicissa. Ei ihme, ettei voimat oikeen tahtoneet riittää.
Hyvä esimerkki tuosta touhustani on, että jos näin äitini laittavan paistamisen yhteydessä lorauksen öljyä pannulle, sain hysteerisen kohtauksen ja vaadin kaatamaan pois. Ihan sai aina itkeä ja raivota pitkin seiniä, että sain itse laittaa pannulle olemattoman tipan öljyä, joskus sekin oli liikaa.
Punnitsin jokaisen ruokani. Sekin meni jo liiallisuuksiin. En voinut syödä rennosti missään muualla kuin kotona. Jos söin esim. mummon luona, minun piti tietää tarkkaan jokainen ruoka-aine mitä hän on siihen työntänyt. Tietysti söin myös tarkallaan tiettyihin aikoihin. Ei poikkeuksia.
Niinä päivinä kun biletin, en saanut syödä kuin aamupalan, ettei kaloreita tule liikaa.

Sen jälkeen olikin bulimia-vaihe. Sillon meni ihan mitä tahansa alas, kaikkihan kun tuli ylös.

Seuraavaksi oli aika vaihtelevaa aikaa, sellasta aika "perus"meininkiä. Söin monipuolisesti ja terveellisesti, mutta siihen päälle nautiskelin suklaata lähes joka päivä, pizzaa meni n. kerran viikossa,
toisinaan karkkia, pullaa ja sipsiäkin. Oli aina kamala morkkis syönnin jälkeen. Alkoholia lipitin välillä liiankin tiuhaan, melkein joka viikonloppu.

Sitten tulin lopulta järkiini :hyvä:
 
Kouluaikoina tuli oltua pullukka ja mutsin omien laihdutushäröilyjen takia on käyty kaikki lentoemäntä dieetistä kaalisoppiin läpi. Kotona oli tiukka kuri herkkujen suhteen jota tuli kompensoitua välitunnilla haetuilla suklaapatukoilla yms. :jahas: jota tuli kompensoitua sillä että kotona jätettiin ruoka syömättä.
Kauppisaikoina tapasin silloisen mieheni joka piti saada omasta mielestä pidettyä keinolla millä hyvänsä josta syystä laihis meni överiksi, arkipäivä koostu aamupala ruikkarista, lounas ruikkarista ja iltapala ruikkarista plus paljon kahvia (n.400kcal/vrk). Viikonloppusin ei tullu muuta vedettyä bailusiidereiden lisäksi kun puolikas lihapiirakka tai pizzapala. NO 20 kiloa lähti puolessa vuodessa ja kihlat tuli tosin jälkikäteen mietittynä olis ne tullun ilman järjetöntä laihariakin. Seurusteluaika meni sitten miehen ruokavalion mukaan eli pitsaa, hamppareita ja vähän lisää pitsaa.. :urjo:
Nelisen vuotta sitten aloitettu treenaus ja kiinnostus terveellisempään elämäntapaan meni myös överiksi, päivät koostu salaatista, salaatista, mustikoista ja vähän raejuustoa tai tonnikalaa ja iltapala rahka + 2-5h treeniä/aerobista päivä (kcal 500-800/vrk). Vieläkin muistuu mieleen lihassäryt ja univaikeudet. Luoja että ihmisen pitää olla tyhmä! Kaks vuotta proteiini voittoista mutta jatkuvasti muutamia bulkkipäiviä lukuunottamatta miinuskalorisia päiviä yhdistettynä jatkuvaan treenaamisen toi mukanaan ortoreksian ja paniikin siitä että edes kylässä ei voi syödä kakkupalaa tai vaaleaa leipää koska siinä on VEHNÄJAUHOA/SOKERIA mikä nyt on vähintään hermomyrkky.. :hyper:

Paino tasaantu ja tuli himppasen ylimääräistä vakiduunien ja vakityöstressin alettua mutta viimeset pari vuotta ruokavalio on ollut pääsäntöisesti puhdas, proteiini voittoinen ja kunnolla plussilla n.2500-3000kcal per päivä. Ja tästä pitäs hieman kiristellä jos ton historian jälkeen enään eees uskaltaa.

Ainiin muistoina häröilyistä jäi aineenvaihdunta ja maha ongelmat, kammo lukuisiin ruoka-aineisiin ja sen ortoreksian että näin :hyvä:
 
No tuota, tässä ollut useampi vuosi nyt sellasta liibalaaba syömistä. Päivä mennyt kutakuinki näin:

Aamulla heräämisen jälkeen klo 11 kahvi + leipää + pulla + karkkia

Pitkin päivää karkkia ja jossain välissä joku valmisateria.

klo 18.00 kunnon ruokaa iso annos ja kokista

Iltaa pitkin sipsiä, karkkia, pullaa, leipää, mitä vaan hyvää. Viikonloppusin perjantaina 1.5 pulloa viiniä, lauantaina pullo viiniä ja suolakeksejä tjsp. Seuraavana päivänä kebabit tai pizzat darraan.

Juu, aloitin dieetin viikko sitten. :-) Ihmeen vähän oon lihonu kuitenkin tolla tapaa.
 
joo tossa joskus ku oli vähän ongelmia noitten syömisten kanssa..

aamupala : 1dl mysliä + 2dl jogurttia
lounas : wokkivihanneksia ja joskus jotain papuja, 1 ruisleipä, rasvatonta piimää
päivällinen : marjoja + jogurttia 2 dl tai 200g maitorahkaa
iltapala : omena tai joku muu hedelmä ( ei aina tätäkään )

ja noina aikoina juoksin 6kertaa viikossa 8-20km lenkkejä.. nyt en ikinä pärjäis
tolla määrällä ruokaa ! mut tuollon painoinkin hurjat 56kiloa ja varressa mittaa kuitenkin
179cm.
 
Olin ala-asteella ja yläasteellakin vähän pullukka, painoindeksin yläpäässä aina, ja muiden luokkakavereiden haukut ja läskiperse-kommentit satuttivat älyttömästi ja jäivät mieleen, muistan vieläkin lähestulkoon kaikki ilkeät kommentit.

Sitten lukion lopulla aloin potea älytöntä sairaalloista "läskiangstaamista" ja painon kyttäämistä... laihdutin kamalalla 1000 tai jopa alle kcal-päivässä, ja liikuin lisäksi. oli joku pakkomielle et täytyis olla yhtä ruikku kun muotinäytösten supermallit että vaatteet näyttää hyvältä päällä, ja että muut hyväksyy ja pitää kauniina. otin typerästi kaikki "hui kun oot laiha!" "sulla näkyy luut!"-kommentit älyttömänä kohteliaisuutena ja itsekuri oli todella tiukka, mikään "epäterveellinen" ei mennyt suuhun, ei edes normaali kotiruoka. kirjevaaka oli jatkuvassa käytössä ruoan punnitsemisessa ja laskin kalorien laskemisessa. olin kokoajan väsynyt ja kiukkuinen ja tuntui että olin ihan yksin, eristäytynyt salaisuuteni kanssa perheestä, kavereista ja tutuista. ihailin älyttömästi erästä rinnakkaisluokalla olevaa anorektista tyttöä, joka laihdutti itsensä niin pieneksi että jalat olivat kun jäätelötikut ja kaikki vaatteet roikkuivat päällä.

ekaa kertaa "miten sä oot noin laihtunut"-kommenteista tuli paha mieli kun äiti sanoi niin, kamalan surullisella äänellä. myös isoveljen kommentit laihtumisesta tuntui pahalta. ja silloin tuntui että tein väärin, mutta jatkoin kuitenkin vielä. jokainen herkun syönti teki kamalan pahan mielen ja pakkomielteisen kyttäämisen että sen herkun sai kulutettua pois. Tätä kaikkea kesti noin 3-vuotta.

Pikkuhiljaa onneksi heräsin tuosta kamalasta ja itsetuhoisesta ajattelusta ja pääsin jaloilleni. Nykyisin syön hyvin ja terveellisesti, ja välillä pikku herkun nauttiminen tai pizza, tai kilo enemmän vaa'assa ei tee kauheaa itsari-oloa. onneksi näin, en tajua miten olen voinut elää usean vuoden älyttömällä itseinholla ja kidutuksella :(
 
Oon kans aina kuulunu nihin jotka syö säännöllisesti päivän aikana, mutta aika matalalla menestyksellä kun tänäpäivänä miettii:
ala-asteella usein suklaamuroja + rasvatonta maitoa aamulla, koulussa perusmättöä santsikierroksineen (mahd.vähän vihanneksia), välipalaksi leipää (eli vaalea hiivaleipä - margariini), päivällisestä ei ollut tietoakaan, vaan se korvattiin kaupan eines-hampparilla tai parilla leipäpalasella ja jugurtilla, joita myös iltapalaksi ja kaakaota päälle. Ainoa hedelmä jota söin oli banaani, varmaa kerran viikossa :D
Yläasteella sama jatkui, tyyliin välttelin vihanneksia ja hedelmiä, mutta nautin hyyyyvällä omalla tunnolla vaaleita hiilareita pastan, riisin ja leivän muodossa. Väliin mahtui kuiteski laihdutusvaihe, jolloin saatoin päivän aikana syödä leipäpalan, jugurtin, mikropizzan ja hedelmän. En tajua et jaksoin silti hengailla tallilla ja juosta hevosten vierellä ja ratsastaa tunti toisensa jälkeen :o Paino tippui, mutta veto oli pois kokoajan.
Seuraavaksi (entinen) uusi poikaystävä pisti ruokaremontin mulle ja kielsi liikunnan kokonaan ja syötti eineksiä, kovaa rasvaa ja hiilareita ku possulle. Niinpä elin vuoden liikkumattomana (oikeesti kävin ratsastustunnilla 1x/vko, muuten en liikkunu ku autosta kouluun ja takas autolle) ja lihoinki mahtavaan 74 kiloon :o Ja olo oli paha.
Lukiossa aloin pelata fudista ja käydä salilla ja treenit meniki ma fudis, ti lenkki, ke fudis, to sali, pe ratsastus, la lenkki, su sali. Edelleenki hiilareita hyvällä omallatunnolla ja paino tippu ja jäi 65 kiloon.
Nyt ku oon muuttanu kotoa pois ja yhteen avon kanssa on elämä makeampaa ku koskaan: sali 3-4x/vko, lenkki 1-2x/vko. Vältän vaaleita + ylimääräsiä hiilareita ku ruttoa, mutta sallin itselleni LÄHES päivittäin jonkun herkun (pari suklaapalaa, pari desiä jätskiä). Kasviksia syön paljon ja yritän muistaa saada protskuakin mahtumaan joka aterialle. Paino on tippunu ja heiluu 58-59 kilossa (168cm) ja mieli on mitä parhain - ku nyt ei nauttis ku kroppa on paremmassa kunnossa ku koskaan? ;)
Muiden vastauksia lueskellessa huomasin et kaikki on aikasemmin syöny järkyttävän paljon makeeta ja valkosia jauhoja - mikä ihme sai sen loppumaan?
 
Yläasteen aikaan söin aivan liikaa makeaa, kunnes lukioon siirtyessäni lopetin karkkien yms. syömisen kuin seinään. Söin tavallista kotiruokaa ja voin hyvin, kunnes tuli pitkä kausi jolloin kaikki tuntui menevän päin seiniä. Kovaa stressiä sun muuta... Tuohon aikaan aloin liikkua päivittäin ja pidin kirjaa syömisistäni, jotka olivat aivan olemattomia. Ilmankos olin kuin luuta ja nahkaa, miten ihmeessä mahdoin jaksaa liikkuakin niin paljon?
Ruokailuni näytti kutakuinkin tältä..

Aamulla: Pala ruisleipää salaatinlehdellä (ei voita), jokin hedelmä
Lounas koulussa: Yleensä ei mitään.
Päivällinen kotona: Kotiruokaa mahdollisimman vähän. Joskus salaattia tai lasi rasvatonta piimää, joinain päivinä jätin koko päivällisen syömättä.
Illalla: Porkkanoita (3-6 kpl) ja iso kuppi teetä ilman mitään lisukkeita (ei sokeria/maitoa)
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom