Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu

3 kpl M-Nutrition MANIA!

LAADUKAS PWO

-40%
Onko palstan vassarikavereilla, jotka kannattavat lainalla elvyttämistä, hyviä vasta-argumentteja tuohon:

http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203159-olemme-stiglitzin-mallioppilaita

Mun korvaan vaikuttaa ihan järkevältä kirjoitukselta.

Mielestäni tässä on mennyt puurot ja vellit sekaisin. Elvyttäminen ei tarkoita rakenteellisten uudistusten tekemättä jättämistä. Elvyttäminen lienee konsepti jossa valtio ottaa lainaa ja työntää sitä talouteen kiertoon, ylläpitäen kysyntää ja sitä kautta työllisyyttä. Rakenteelliset uudistukset lienevät esim. paikallista sopimista tai kannustinloukkujen purkamista. Nämä voitaneen tehdä saman aikaisesti tai sitten erikseen. Mutta ideologista lienee väittää elvyttämisen estävän rakenteelliset muutokset. Poliittiset päätökset estävät rakenteelliset muutokset, tai elvytyksen käynnistämisen.

Itse en myöskään pidä suomen elvytystä onnistuneena muuten kuin sosiaalipoliittisesti. Suurin osa lainarahasta on mennyt tulonsiirtoihin ja ylläpitänyt kestämättömiä rakenteita. Mitään merkittäviä innovaatioita tai investointeja ei tällä rahalla ole tehty. Oikeaa elvytystä voisi olla esim. Pisararadan tuottaminen suoraan valtion budjetista lainarahalla. Tai Kuopion sellutehtaan rakentaminen valtion piikkiin lainarahalla.

Lisäys: Yhden jutun Lepomäki myös unohti kirjoituksestaan. Suomalaiset yritykset eivät saa tuotteitaan kaupaksi, koska niistä ei olla valmiita maksamaan kysyttyä hintaa. Vika on toisaalta duunareissa jotka ovat laiskoja ja kallita, ja toisaalta pomoissa ja suunnittelijoissa jotka eivät saa organisaatiota tuottamaan kilpailukykyisiä tuotteita. Henk. koht. olen huomannut digitaalisten palveluiden osalta tämän hyvin. Netflix, Spotify edustavat minulla digisisällön kärkeä, jota käytän iPadillä. Ruokaa saa Lidlistä. Kaikki raha valuu ulkomaille..
 
Viimeksi muokattu:
Mielestäni tässä on mennyt puurot ja vellit sekaisin. Elvyttäminen ei tarkoita rakenteellisten uudistusten tekemättä jättämistä. Elvyttäminen lienee konsepti jossa valtio ottaa lainaa ja työntää sitä talouteen kiertoon, ylläpitäen kysyntää ja sitä kautta työllisyyttä. Rakenteelliset uudistukset lienevät esim. paikallista sopimista tai kannustinloukkujen purkamista. Nämä voitaneen tehdä saman aikaisesti tai sitten erikseen. Mutta ideologista lienee väittää elvyttämisen estävän rakenteelliset muutokset. Poliittiset päätökset estävät rakenteelliset muutokset, tai elvytyksen käynnistämisen.

Itse en myöskään pidä suomen elvytystä onnistuneena muuten kuin sosiaalipoliittisesti. Suurin osa lainarahasta on mennyt tulonsiirtoihin ja ylläpitänyt kestämättömiä rakenteita. Mitään merkittäviä innovaatioita tai investointeja ei tällä rahalla ole tehty. Oikeaa elvytystä voisi olla esim. Pisararadan tuottaminen suoraan valtion budjetista lainarahalla. Tai Kuopion sellutehtaan rakentaminen valtion piikkiin lainarahalla.

Lisäys: Yhden jutun Lepomäki myös unohti kirjoituksestaan. Suomalaiset yritykset eivät saa tuotteitaan kaupaksi, koska niistä ei olla valmiita maksamaan kysyttyä hintaa. Vika on toisaalta duunareissa jotka ovat laiskoja ja kallita, ja toisaalta pomoissa ja suunnittelijoissa jotka eivät saa organisaatiota tuottamaan kilpailukykyisiä tuotteita. Henk. koht. olen huomannut digitaalisten palveluiden osalta tämän hyvin. Netflix, Spotify edustavat minulla digisisällön kärkeä, jota käytän iPadillä. Ruokaa saa Lidlistä. Kaikki raha valuu ulkomaille..

Missä vaiheessa kirjoitusta sait sellaisen kuvan, että kirjoittaja tarkoittaisi elvyttämisellä rakenteellisten uudistusten jättämisiä? Itse huomasin, että tekstissä elvytyksellä tarkoitettiin sitä, että julkisia menoja on kasvatettu velalla. Wikipedian mukaan talouselvytys näyttäisi tarkoittavan koulukunnasta riippuen sitä, että rahan korko pidetään riittävän alhaisena (ollut käytännössä nollassa jo vuosikausia, check) tai sitä, että julkista ylijäämää pienennetään tai alijäämää kasvatetaan velalla (tehty jo vuosikausia, check). Tämä myös todetaan kirjoituksessa.

Ts. elvytystä on tehty jo vuosikausia ja tulokset ovat olleet surkeat. Kirjoituksessa todetaan tämä ja käydään läpi myös muutamien tyypillisimpien elvytystä puoltavien argumenttien ongelmia. Esimerkiksi se, että vaikka valtionvelkaa ei tarvitsekaan maksaa koskaan takaisin, niin korot tuskin pysyvät ikuisesti ~nollassa varsinkaan, kun velkamäärän kasvaessa luotottajat alkavat yleensä epäilemään maan kykyä selvitä tilanteesta. Lyhyesti sanottuna 6 vuotta kestäneen elvytyksen sato on ollut nollakasvu, kasvanut työttömyys ja velkamäärän lähes 2-kertaistuminen. Siltikin julkinen keskustelu tuntuu edelleen olevan lähinnä sitä, että: "Pitäisi elvyttää". Elvytyksen ongelma ei siis edelleenkään ole se, etteikö se paperilla voisi toimia, vaan siinä, että vaaleilla valitut omaa etuaan ajavat populistit harvoin, jos koskaan, osaavat toimia oikein tai jos osaavat, niin eivät halua.
 
Kauppalehtikin ymmärtää ja osaa tehdä eron julkisten investointien ja "syömävelan" ottamisen välillä.

On vaikea nähdä, että vientiteollisuus pääsisi nykytilanteessa hillittömään kasvuvauhtiaan. Jos maailmantalous hidastuu odotusten mukaisesti, on Suomen vientiteollisuus nykyistäkin suuremmissa vaikeuksissa. Jotta pysytään edes paikallaan ja kilpailijoiden tuntumassa, on pakko supistaa kustannuksia.

Julkinen talous velkaantuu edelleen, kun verorahat eivät riitä käyttömenoihin. Nyt otetaan siis syömävelkaa. Jos halutaan elvyttää velkarahalla, velkaa pitäisi ottaa rutkasti lisää.

Toinen vaihtoehto on pitää velkaantuminen aisoissa ja ohjata verovaroja selkeästi elvyttäviin toimenpiteisiin, ja supistaa menoja toisaalla rankasti.

Velkalastin kasvattaminen tässä epävarmassa tilanteessa ei houkuttele. Mieluummin nuukaillaan, virtaviivaistetaan valtion ja kuntien prosessit ja käytetään säästyvät rahat - niin, mihin?

Oma valintani on osaamisen kasvattaminen eli koulutus, toisin kuin hallitus aikoo tehdä.

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/syomavelka-ei-pelasta-suomea/L7vTiGMJ
 
http://blog.hse-econ.fi/?p=6798
Nokia oli Suomen viennin lippulaiva, eikä sekään ollut koskaan huipulla. Eikö tämä laaduttomuus ole Suomen viennin tärkein rakenteellinen ongelma?

Jotenkin jäin ihmettelemään Haaparannan näkemystä siitä, että kaikki mitä Suomessa tehdään on ollut paskaa. Jos Nokia ei ollut suuruutensa aikoihin huipulla, niin mikä valmistaja siellä sitten oli? Eikö esimerkiksi Kone tarjoa laatua hisseissä? Eikö Nokian Renkaat osaa tehdä kunnollisia talvirenkaita?
 
Kauppalehtikin ymmärtää ja osaa tehdä eron julkisten investointien ja "syömävelan" ottamisen välillä.

Itsekin aikaisemmin tein tuollaisen eron, kunnes minua asioista paremmin perillä olevat tällä palstalla opastivat, että ei ole mitään väliä sillä, mihin sitä rahaa poltetaan kunhan vain poltetaan. Kerroinvaikutus on vapahtava meidät kaikki kurjuudesta riippumatta siitä, mihin se raha kuluu.
 
Osataanhan sitä tehdä pirun hyviä tuotteita ja todellakin Nokia oli huipulla. Mitä muuta voi todeta, kun sillä oli pitkiä aikoja yli 40% markkinaosuus maailmanlaajuisesti. Yksi suomalainen ongelma on se, ettei ymmärretä riittävästi markkinointia, ei asiakaskokemuksen merkitystä (tapaus Apple versus Nokian 2007-2008 huippumallit), eikä jälkimarkkinointia, eli palveluita. Tuon jälkimmäisen ymmärrys on onneksi kohentunut. Kone on siitä hyvä esimerkki, Metso Minerals toinen. Siitähän on uutisoitukin, että yksi Koneen vahvuuksia on huoltopalveluiden myynti. Samaa sanoi aikoinaan muuan Metso Mineralsin myyntipamppu, että he saattavat myydä itse koneita/tuotteita jopa pienellä tappiolla, koska se huoltobisnes on niin kannattavaa ja näin kokonaisuutena diili on kumminkin firmalle hyvä.

Ehkä iso ongelma on siinä, että aika monella eri tekniikan alalla kilpailu on viimeisen 20-30v aikana kiristynyt pirusti. Moni muukin tarjoaa teknisesti kehittyneitä tuotteita, nykyään myös kiinalaiset ja eteläkorealaiset, eivät vain suomalaiset, saksalaiset, ruotsalaiset, jenkit ja japsit. Joko pitäisi pystyä tarjoamaan yhtä hyviä ihan vähän halvemmalla, tai sitten ihan vähän parempia samalla hinnalla kuin kilpailijat, tai sitten hakea eroa muilla asioilla, kuten kilpailijoita selvästi paremmalla käyttäjäkokemuksella. Ehkä liian harva suomalainen firma noissa onnistuu. Eihän Applekaan ole teknisesti tai mekaaniselta kestävyydeltään sen parempi kuin kilpailijat, mutta sai kosketusnäyttömallien alkuaikoina pirunmoisen etumatkan ja kovan maineen rakennettua sillä, että käyttäjäkokemus oli kilpailijoihin verrattuna ylivoimainen.
 
Missä vaiheessa kirjoitusta sait sellaisen kuvan, että kirjoittaja tarkoittaisi elvyttämisellä rakenteellisten uudistusten jättämisiä? Itse huomasin, että tekstissä elvytyksellä tarkoitettiin sitä, että julkisia menoja on kasvatettu velalla. Wikipedian mukaan talouselvytys näyttäisi tarkoittavan koulukunnasta riippuen sitä, että rahan korko pidetään riittävän alhaisena (ollut käytännössä nollassa jo vuosikausia, check) tai sitä, että julkista ylijäämää pienennetään tai alijäämää kasvatetaan velalla (tehty jo vuosikausia, check). Tämä myös todetaan kirjoituksessa.

Ts. elvytystä on tehty jo vuosikausia ja tulokset ovat olleet surkeat. Kirjoituksessa todetaan tämä ja käydään läpi myös muutamien tyypillisimpien elvytystä puoltavien argumenttien ongelmia. Esimerkiksi se, että vaikka valtionvelkaa ei tarvitsekaan maksaa koskaan takaisin, niin korot tuskin pysyvät ikuisesti ~nollassa varsinkaan, kun velkamäärän kasvaessa luotottajat alkavat yleensä epäilemään maan kykyä selvitä tilanteesta. Lyhyesti sanottuna 6 vuotta kestäneen elvytyksen sato on ollut nollakasvu, kasvanut työttömyys ja velkamäärän lähes 2-kertaistuminen. Siltikin julkinen keskustelu tuntuu edelleen olevan lähinnä sitä, että: "Pitäisi elvyttää". Elvytyksen ongelma ei siis edelleenkään ole se, etteikö se paperilla voisi toimia, vaan siinä, että vaaleilla valitut omaa etuaan ajavat populistit harvoin, jos koskaan, osaavat toimia oikein tai jos osaavat, niin eivät halua.

Oheisessa lainauksessa Lepomäen jutusta "Stiglitzin ja hänen kannattajiensa mukaan tuo kysyntä tulisi tietenkin sysätä julkisen vallan toimesta käyntiin. Sen sijaan, että antaisimme ihmisille mahdollisuuden työllistyä markkinaehtoisesti – purkamalla kannustinloukkuja ja erityisesti vapauttamalla työehtoja, ihmiset tulisi ottaa suoraan tai epäsuoraan valtiolle töihin."

Tämän tulkitsen niin, että hänen näkemyksen mukaan elvyttäminen tarkoittaisi porukan pitämistä julkisella pyörittämässä papereita ilman että ryhdytään uudistuksiin. Suomielvytys on varmasti enemmän Lepomäen kuvaamaa.

Itse kyllä uskon terveen elvytyksen voimaan (eli tuottavat investoinnit), mutta nykytilanne on paha sen suhteen. Politiikkan ja kolmikanta on sen verran polarisoitunutta että sieltä ei saada hyviä tuloksia. Sipilä sitten vielä Luterialaisella moraalilla varustettuna ruoskii kansaa duunia tekemään.

Omassa valuutassa voitaisiin velkaantua helpommin mutta helpommin sanottu kuin tehty.

Uudistukset sattuu liikaa poliittisten ryhmien intresseihin.

Siuntion ja Nurmeksen junaliikennecaset on hyviä esimerkkejä tästä. Molempien jatkaminen olisi nykytilanteessa täysin järjetöntä, koska palvelun hyötysuhde on matala ja päätös koskee hyvin pientä joukkoa ihmisiä (puhutaan tuhansista, ei sadoista tuhansista). Mutta kauhea pulina siitäkin on syntynyt.
 
En ymmärrä vieläkään. Lainauksia tekstistä: "Joidenkin keskustelijoiden mielestä elämme joko suhdanne- tai rakennevetoisessa kysyntälamassa (tai sekä-että). Silloin heidän mukaansa ongelma ei ole hinnoissa, vaan puuttuvassa kysynnässä." <- Tähän ilmeisesti viitataan "Stiglitzillä ja hänen kannattajillaan". Periaatteessa kait yhden lauseen voi tulkita tekstistä siten, että joko elvytys ja sääntelyn vähentäminen olisivat toisensa poissulkevia vaihtoehtoja, mutta tuskin sitä haettiin. En siltikään saa mitenkään väännettyä yhtäkään lausetta sellaiseksi, että elvytys tarkoittaisi uudistusten tekemättä jättämistä, korkeintaan tuon yhden lauseen voisi tarkoituksenhakuisesti tulkita siten, että elvytys johtaa väistämättä uudistusten tekemättä jättämiseen.

Eli (ainakin osa) elvytyksen liputtajista on sitä mieltä, että ongelmat johtuvat liian matalasta kysynnästä ja kyseinen ongelma korjataan lisäämällä kysyntää pumppaamalla (tässä tapauksessa) velkarahaa markkinoille. Velkarahaa on kuitenkin pumpattu markkinoille jo vuosikausi ja tulokset loistavat poissaolollaan. Elvytyksen kannattajat ovat yleensä sanoneet, että tämä johtuu siitä, että elvytys on kohdennettu vääriin paikkoihin. Tämä on tietysti totta, sillä käytännössä aina elvytys kohdennetaan vääriin paikkoihin, koska kukaan ihminen ei voi tietää muiden ihmisten käyttäytymistä niin hyvin kuin he itse. Kun soppaan lisätään vielä ristiriitaiset intressit, niin elvytyksen kuvaaminen hakuammuntana on liian kaunis ilmaisu.

Tekstissään Elina siis esittää, että Suomen kriisi ei johtuisikaan kysyntäpulasta, vaan liiallisesta sääntelystä, joka estää ihmisiä työllistymästä sekä liiallisesta verotuksesta, joka heikentää yritysten kilpailumahdollisuuksiin yrityksiin nähden. Näin ollen hänen mielestään julkishallinnon yritykset lisätä kysyntää toimivat lääkkeenä yhtä huonosti tulevaisuudessa kuin mitä ne ovat toimineet viimeisten kuuden vuoden ajan.
 
Viimeksi muokattu:
En ymmärrä vieläkään. Lainauksia tekstistä: "Joidenkin keskustelijoiden mielestä elämme joko suhdanne- tai rakennevetoisessa kysyntälamassa (tai sekä-että). Silloin heidän mukaansa ongelma ei ole hinnoissa, vaan puuttuvassa kysynnässä." <- Tähän ilmeisesti viitataan "Stiglitzillä ja hänen kannattajillaan". Periaatteessa kait yhden lauseen voi tulkita tekstistä siten, että joko elvytys ja sääntelyn vähentäminen olisivat toisensa poissulkevia vaihtoehtoja, mutta tuskin sitä haettiin. En siltikään saa mitenkään väännettyä yhtäkään lausetta sellaiseksi, että elvytys tarkoittaisi uudistusten tekemättä jättämistä, korkeintaan tuon yhden lauseen voisi tarkoituksenhakuisesti tulkita siten, että elvytys johtaa väistämättä uudistusten tekemättä jättämiseen.

Eli (ainakin osa) elvytyksen liputtajista on sitä mieltä, että ongelmat johtuvat liian matalasta kysynnästä ja kyseinen ongelma korjataan lisäämällä kysyntää pumppaamalla (tässä tapauksessa) velkarahaa markkinoille. Velkarahaa on kuitenkin pumpattu markkinoille jo vuosikausi ja tulokset loistavat poissaolollaan. Elvytyksen kannattajat ovat yleensä sanoneet, että tämä johtuu siitä, että elvytys on kohdennettu vääriin paikkoihin. Tämä on tietysti totta, sillä käytännössä aina elvytys kohdennetaan vääriin paikkoihin, koska kukaan ihminen ei voi tietää muiden ihmisten käyttäytymistä niin hyvin kuin he itse. Kun soppaan lisätään vielä ristiriitaiset intressit, niin elvytyksen kuvaaminen hakuammuntana on liian kaunis ilmaisu.

Tekstissään Elina siis esittää, että Suomen kriisi ei johtuisikaan kysyntäpulasta, vaan liiallisesta sääntelystä, joka estää ihmisiä työllistymästä sekä liiallisesta verotuksesta, joka heikentää yritysten kilpailumahdollisuuksiin yrityksiin nähden. Näin ollen hänen mielestään julkishallinnon yritykset lisätä kysyntää toimivat lääkkeenä yhtä huonosti tulevaisuudessa kuin mitä ne ovat toimineet viimeisten kuuden vuoden ajan.
sä sanoit sen paremmin kuin Lepomäki. Hänen viesti oli mielestäni liian poliittistyyppinen hyökkäys vassareita vastaan, että sen olisi voinut sellaisena hyväksyä.
Itse pelkään että nykyhallituksen rakenteelliset uudistukset ovat lopulta yhtä huono valinta kuin edellisten tyhjä elvytys. Lopputuloksena on köyhempi kansakunta.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Rakenteellisia uudistuksia tuskin tehdään tälläkään kertaa. Pidetään puheita, joissa toistuvat sanaparret kuten: "vaikea päätös", "puhalletaan yhteiseen hiileen", "kestettävä", "ei helppoja vaihtoehtoja", "nyt on aika/nyt ei ole aika" jne. Sitten viilataan jotakin prosenttia marginaalisesti johonkin suuntaan ja siinä se. Elvytysten ongelma on siinä, että ne tehdään väärin. Sääntelyn purkamisen ongelma on siinä, että sitä ei koskaan tehdä. Rakenteellisia uudistuksia olisivat esim. työehtosopimuksen yleissitovuuden purkaminen. Sosiaalitukiviidakon korvaaminen perustulolla tai -tilillä. Yritystukien (samalla Tekesin) ja yhteisöveron poistaminen. Ennustan, että mitään uudistuksia työmarkkinoiden suhteen ei tehdä, vaan leikataan palkkoja jokunen prosentti poistamalla jokin palkkaan rinnastettava etuus.

Sipilän hallitus vaikuttaa siinä mielessä erilaiselta kuin Kataisen/Stubbin, että edellinen piti samat puheet ja ei tehnyt mitään. Nykyinen vaikuttaisi pitävän samat puheet ja höyläävän näennäisesti jotain. Lisätään nyt vielä nykyisen hallituksen toimista: http://www.arvopaperi.fi/uutisarkis...hyvasti+pienten+osinkojen+verovapaus/a1069839
Tässäkin olisi ollut loistava paikka uudistaa verotussysteemiä järkevämmäksi, mutta ei. Tarkoitan tässä sitä, että uudistamisella olisi purettu päällekäisiä rakenteita, joita sitten koitetaan tulkita keräämällä hirvittävä määrä lomakkeita. Sama raha voitaisiin kerätä ilman lomakerallia ja virkailija-armeijaa.
 
Viimeksi muokattu:
Osataanhan sitä tehdä pirun hyviä tuotteita ja todellakin Nokia oli huipulla. Mitä muuta voi todeta......


.....käyttäjäkokemus oli kilpailijoihin verrattuna ylivoimainen.

Ei kuluttajat ole rinkirunkkaavia insinöörejä jotka lukee laitteiden speksilistauksia ja ostaa aina uusimman Nokian. Kuluttajat ostaa käyttäjäkokemuksia, muotia, tuotemerkkiä, "statussymbolia" tekniikasta viis

Kaukaa haettu aasinsilta osastolta rolex: tehdään parisen miljoonaa (eli kysyntää on) kelloa vuodessa, jotka on teknisesti kivikautista epätarkkaa paskaa, jotka heittää sekuntikaupalla päivässä.

Kun taas 100 e sykemittari tai kvartsikello on monta kertaluokkaa tarkempi mittaamaan aikaa, joka kuitenkin se kellon tehtävä on.

Suomalainen tyyli nimetä tuotteet insinöörimäisesti malliin 3110 ja 1610 jne ja keskittyä laitteiden spekseillä leijumiseen vetoaa varmaan insinööreihin ja muihin aspergeri-ihmisiin

Vaan ihmiset on usein valmiita maksamaan karmeita summia tuotteista joiden tekninen taso on kyseenalainen koska tuotteet on brandatty niin onnistuneesti.

Vaikka nyt harley davidson. Painavia isoja möhköjä jotka pitää kovaa ääntä, kiihtyvyys mitataan kalenterilla, mm. Sportsterit olleet tuotannossa since 1957, (toki koneet vaihtu 1986) ja hinta on kova, maailman kallein puolivalmiste ja työntötankokoneella..

Silti sitä ostetaan vaikka mikä vaan yamaha on teknisesti ihan täysin eri luokan laite.
 
Onko kukaan muu huomannut Suomessa kahtiajakautumista tän asian suhteen? Tai yleisesi polarisoitumista. Mulla on paljon positiivisia kokemuksia pienistä, uusista ja nuorista suomalaisista palvelualan yrittäjistä. Eli kahvilat ja ruokalat yms. jutut. Sellasta positiivista pöhinää ja hyvää palvelua. Samoin pelialan menestyminen on pitkälti nuorten ja "uusien" tyyppien käsissä.

Sitten taas melkein kategorisesti kaikki vanha kotimarkkinoille suuntautuva vanha tuotanto on kuraa. Joku Rapalta ja Fiskars toimii, mutta nehän onkin myyty tai kv-omistuksessa ja kv-markkinoilla.

Kuulostan varmasti todelliselta ikärasistilta, mutta mun mielestä suomalaiselle keskiluokkaiselle vanhenevalle väestölle suunnatut tuotteet, ovat juuri sitä samaa neuvostoclearing roskakamakauppaa joka dyykkasi 1990-luvun lamassa.
 
Paska myynti/markkinointi, huono johtaminen yms. ovat patenttiselityksiä Suomen nykytilalle, kun halutaan istua käsien päällä ja välttää kipeät ratkaisut. Ehkä tässä on jotain perääkin, mutten vaan ymmärrä että miten näiden kehittäminen ja työelämän uudistukset poissulkevat toisensa?
 
Osataanhan sitä tehdä pirun hyviä tuotteita ja todellakin Nokia oli huipulla. Mitä muuta voi todeta, kun sillä oli pitkiä aikoja yli 40% markkinaosuus maailmanlaajuisesti.
Samaa itsekin ajattelen. Arvon professorin mukaan Nokia ei kuitenkaan ole tehnyt muuta kuin sutta ja sekundaa. Tulee väkisin mieleen, että proffa on täysin kujalla tai haluaa värittää tarinaansa.
 
Paska myynti/markkinointi, huono johtaminen yms. ovat patenttiselityksiä Suomen nykytilalle, kun halutaan istua käsien päällä ja välttää kipeät ratkaisut. Ehkä tässä on jotain perääkin, mutten vaan ymmärrä että miten näiden kehittäminen ja työelämän uudistukset poissulkevat toisensa?

Huutelipa joku proffa tuossa sitäkin, että Sipilän pitäisi nyt pyytää teollisuutta tekemään parempia tuotteita. Tuollainen on samantasoista tuubaa kuin pytää SAK:ta kertomaan duunareille, että nostavat nyt tuottavuuttaan 50 prosenttia, niin voidaan samalla nostaa palkkoja 25 prosenttia ja samalla ylitetään Sipilän kilpailukykyloikan tavoitteet.
 
Paska myynti/markkinointi, huono johtaminen yms. ovat patenttiselityksiä Suomen nykytilalle, kun halutaan istua käsien päällä ja välttää kipeät ratkaisut. Ehkä tässä on jotain perääkin, mutten vaan ymmärrä että miten näiden kehittäminen ja työelämän uudistukset poissulkevat toisensa?

Miten työelämän uudistukset olisi patenttiratkaisu sille että ei kehitetä laatua, johtamista, markkinointia ja niin edelleen.

Ihan selvä tarve on kehittää molempia.
Sekä yrityksiä että työelämän joustoja.

Nokiasta:
Proffa haukkuu ne ihan paskaksi
Pakkisasiantuntijat haukkuu proffan ihan paskaksi

Kummatkin voi olla oikeassa? Eikös se Nokia ollut edistyksellinen ja helvetin suuren markkinaosuuden firma
Ja sitten niin perisuomalaiseen tapaan hukkui omaan ylimielisyyteen, kaikkitietävyyteen, paremmuuteen ja jäi paikalleen.

Ja muut (Apple ja samsung) pyyhki moisella paikalleen jumahtaneella omaan erinomaisuuteen hukkuneella dinosauruksella lattiaa.

Edit: ja koko suomi on maana hukkumassa omaan erinomaisuuteen ja edistykselliseen hyvinvointiyhteiskuntaan. Ja muut kehittyvät ohi kun me ajatellaan että me ollaan ihan parhautta ja ei ole syytä enää kehittyä.
 
Nokiasta, ja pian varmaan Roviostakin, meuhkattaessa olisi syytä muistaa, että mikään ei ole ikuista. Se kuuluu globaalin maailman luonteeseen, että asiat kehittyvät ja kehityksen kärjessä eivät aina kulje samat firmat tai ihmiset. Ihan samalla tavalla Microsoft on kutistunut murto-osaan vanhoista suuruusvuosistaan, Facebook on jäämässä menneisyyteen, Apple alkaa vaikuttaa tavalliselta kuolevaiselta ja tuskin Googlekaan jatkaa ikuisesti. Suomen talouden ongelma ei ole niinkään se, että Nokia luhistui tai että telakka- ja paperiteollisuus ovat taantunut hitaasti jo pitkän aikaa. Näin tapahtuu joka paikassa. Ei Yhdysvalloissakaan autoteollisuus ole enää sitä, mitä se ennen oli, mutta melkoinen talousmahti alue on vieläkin. Iso-Britannian kaivosteollisuudesta on jäljellä vain rippeet. jne.

Suomen ongelma on siinä, että tänne ei tule uusia menestystarinoita samaa vauhtia kuin vanhat hiipuvat. Entä mistä tämä johtuu ja mitä asialle voitaisiin tehdä? Suomessa yritetään vastata muutokseen sillä, että vanhoja teollisuudenaloja pyritään pitämään hengissä tukemalla niitä, jotta vanhojen alojen hiipuminen olisi hitaampaa kuin uusien syntyminen. Tämän lisäksi uusia aloja pyritään auttamaan Tekesin ja vastaavien kautta. Lienee jo kaikille selvää, että tämä ei ole osoittautunut toimivaksi konseptiksi, joten asiasta lienee turha jauhaa enempää ja siirtyä siihen, mitä voisi tehdä? Ensimmäinen vaihtoehto lienee, että tehdään samaa kuin nyt, mutta paremmin. Eli esimerkiksi kohdennetaan valtion tekemät investoinnit paremmin. Toki voin olla väärässä, mutta en jaksa uskoa tähän. Jos asian voisi korjata näin helposti, se olisi varmasti jo tehty ja jos se ei ole onnistunut ennenkään useista yrityksistä huolimatta, niin 72. yritys on tuskin radikaalisti erilainen.

Mikäli vanhoja aloja ei pystytä pitämään hengissä, niin miten edistää uusien syntymistä? Vanhojen alojen hengissä pitäminen ei ole muuten tainnut onnistua missään länsimaasa, vaikka kaikkialla on yritetty. Uusia menestyskonsepteja yhdistää yleensä parikin tekijää. Ensinnäkin kantavana voimana on yleensä verrattaen nuorista ihmisistä koostuva joukko ja toiseksi olemassa olevat, paikkansa vakiinnuttaneet tahot yleensä naureskelevat alkuun koko hommalle. Niin ja tietenkin se, että jokaista onnistunutta liikeideaa kohden syntyy varmaan tuhat epäonnistunutta, joiden kohdalla voisi jopa sanoa, että alun naureskelu tuli aiheesta. Mitkä tekijät aiheuttavat sen, että Suomessa tätä kehitystä ei tapahdu samassa määrin kuin vaikkapa Yhdysvalloissa tai Ruotsissa? Syynä on varmasti osittain asenteet, kuten epäonnistumisen ja epävarmuuden pelko, joihin on varmasti erittäin hankala puuttua varsinkaan lyhyellä tähtäimellä. Väitän kuitenkin, että syitä löytyy myös lainsäädännöstä.

Suomesta lähtee jatkuvasti paljon yrittäjiä Viroon ja muihin maihin. Nuorta ja koulutettua väkeä lähtee myös enenevissä määrin ulkomaille. Vastaavasti en ole kuullut juurikaan tarinoita, että ulkomailta olisi tullut joku liikeideansa kanssa Suomeen ja perustanut tänne uuden ties minkä. Piilaakson tavoin emme varmaan voi houkutella väkeä, mutta edes jonkun? Vaikka otanta on pieni, niin kaikki Suomesta "karkuun" muuttaneet ovat valittaneet korkeita veroja, työntekijän palkkaamisen riskejä sekä sitä, että viranomaisten kanssa on hankala asioida. Hankala asioiminen on ollut sitä, että lomakkeita joutuu täyttämään liikaa, moneen paikkaan joutuu toimittamaan samat tiedot, päätösten tulemisessa kestää kauan ja mitättömien (osittain mielipide) pikkuasioiden takia saattaa koitua suuria hankaluuksia. Myös säätä parjataan, mutta sille ei kukaan voi mitään. Myös henkilökohtaisen konkurssin mahdollistaminen olisi varmasti kaivattu toimenpide.

Voisiko siis olla niin, että aivovuodon saisi kääntymään tai ainakin hidastumaan ja että uusia toimialoja syntyisi, jos käännettäisiin suuntaa, eli verot alas, työmarkkinat vapaiksi ja byrokratia minimiin? Tämä näyttäisi olevan toimiva konsepti monessa muussa maassa.

EDIT: Lisätään vielä se, että Suomessa on käyttäjällensä yksi maailman parhaista verovaroilla kustannetuista päivähoidoista, kouluista, sosiaaliturvista, jne. Nämä eivät valitettavasti näytä keinoilta, joilla investointeja ja menestysideoita saataisiin houkuteltua maahan. Ts. Kyseisten asioiden laajentaminen tuskin on vastaus talousongelmiin. Vieläkö joukkorahoitus on muuten Suomessa kiellettyä? Oli tai ei, niin pelkästään se, että joukkorahoitus on joskus ollut kiellettyä, kertoo siitä, kuinka huonosti Suomen lainsäädäntö vastaa nykypäivän maailmaa.
 
Viimeksi muokattu:
Joo, sellainen elämänlaatupaketti olisi tarpeen. Tehdään Suomesta aikuisten oikeasti paras paikka elää. Liberaali päihdelainsäädäntö, palveluiden ja nautintojen hinnat alas, perustulo, edullisempaa asumista, digipalvelut, vähemmän virkamiehiä. Sillä voisi saada aivovirtaa käännettyä tänne, eli nuoria tyyppejä tänne viihtymään ja yrittämään.
 
Joo, sellainen elämänlaatupaketti olisi tarpeen. Tehdään Suomesta aikuisten oikeasti paras paikka elää. Liberaali päihdelainsäädäntö, palveluiden ja nautintojen hinnat alas, perustulo, edullisempaa asumista, digipalvelut, vähemmän virkamiehiä. Sillä voisi saada aivovirtaa käännettyä tänne, eli nuoria tyyppejä tänne viihtymään ja yrittämään.

AI niinkuin 180 asteen käännös nykyiseen yhteiskuntaan ja sen arvoihin. Helpommin sanottu kuin tehty..

Virkamieskyykytys elää syvällä, kieltolait elää syvällä, yhteiskunnan arvot perustuu luterilaiselle työkulttuurille ja yleisprotestanttiselle / pietistiselle vaatimattomuudelle ja nautintojen kieltämiselle. Juup.. Aika matka pohjolan vapaaksi amsterdamiksi jossa elämä on leppoisaa hauskaa luovaa ja rentoa..
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom