Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

[Mattih3]

Eikö Suomi sitten investoi koulutukseen riittävästi? Suomessahan ainakin on pystynyt opiskelemaan valtion piikkiin useita korkeakoulututkintoja rauhalliseen tahtiin ja sen jälkeen notkumaan yliopistolla nauttimassa akateemista vapautta. En tiedä, onko sitten tilanne muuttunut viime vuosina radikaalisti. Jotenkin vain näin lonkalta ampuen tuntuu siltä, että harva maa investoi yhtä paljon koulutukseen kuin Suomi.

Niin, mikä sitten on investointia koulutukseen? Yliopistojen perusrahoitus, sekä suomen akatemian jakama kilpailtu tutkimusrahoitus eivät aivan varmasti ole kansainvälisesti vertailtuna korkealla tasolla.
Jos opintotuen maksaminen on investointia koulutukseen, niin siinä tapauksessa varmaan voidaan sanoa että Suomi investoi kohtalaisen paljon koulutukseen. Mutta laadukkaan tieteen ja tutkimuksen tekemiseen Suomi ei investoi, mikä näkyy esim siinä että Suomen ainoa top100-rankattu yliopisto pakotetaan irtisanomaan viidesosan työntekijöistään.

Jos koulutukseen ja tutkimukseen halutaan investoida, niin tämä pitäisi tehdä korkeakoulujärjestelmän rakennetta muuttamalla. Noin puolet - kaksi kolmasosaa Suomen korkeakouluista voitaisi lakkauttaa, ja keskittää sitten säästyneet resurssit sekä mahdolliset uudet investoinnit muutamaan korkeatasoiseen yliopistoon.

 

[NHB]

Niin, mikä sitten on investointia koulutukseen? Yliopistojen perusrahoitus, sekä suomen akatemian jakama kilpailtu tutkimusrahoitus eivät aivan varmasti ole kansainvälisesti vertailtuna korkealla tasolla.
Jos opintotuen maksaminen on investointia koulutukseen, niin siinä tapauksessa varmaan voidaan sanoa että Suomi investoi kohtalaisen paljon koulutukseen.

Eiköhän molemmat ole melkein miten vain pyöriteltynä sitä tässä yhteydessä tarkoitettua investoimista, mutta noiden investointien hyödyt voivat olla hyvin erilaisia.

 

[SirMax]

Jokainen opiskelija ja jokainen opettaja ja professori voi miettiä että miksi pitää leikata!

 

[Indica]

Eiköhän molemmat ole melkein miten vain pyöriteltynä sitä tässä yhteydessä tarkoitettua investoimista, mutta noiden investointien hyödyt voivat olla hyvin erilaisia.

Korkeatasoista (ei mitä tahansa ! ) tutkimusta sietääkin tukea
Sen sijaan ei ole ei minkäänlaista järkevää syytä kouluttaa likimainkaan tälläisiä osuuksia ikäluokista korkeakouluissa

Seuraa vaan se että varsinkin ammattikorkeakouluissa ainoa mikä on korkeaa on koulujen rakennukset. Niin ja tietenkin kustannukset yhteiskunnalle.

Yleisesti voisi ottaa linjan että kaikilla aloilla joilla on yli jonkun suhteellisen matalan prosentin ( vaikka 4-5%) oleva osuus a:työttömiä, b: muualle opiskelemaan meneviä ja c: epätyypillisesti tai koulutusta vastaamattomasti työllistyneitä paikkoja pitäisi leikata tasan niin kauan että tää ei toteudu.

Ei siinä ole järkeä että koulutetaan insinöörejä varastohommiin, taksikuskeiksi, portsareiksi tai tradenomeja kaupan alalle suorittaviin töihin jne jne jne. Ei se kansakunnan vauraus sillä nouse että koulutetaan jokaisesta DI koska niillä on hyvät palkat. Newsflash: ei muuten ole kauaa jos näin toimittaisiin. Vaikka demareille toi ei kaaliin menekään.

Voitaisiin ottaa käyttöön lukukausimaksut ja luopua opintotuista. Lukukausien välissä työskentely ja tai laina saa luvan riittää, ei opiskelijoiden kuulukaan esimerkiksi matkustella ulkomaille tai ostella joka viikko uusia vaatteita.

Sitä kautta porukka ehkä miettisi kaksi kertaa etnomusikologian, kulttuurituntemuksen, viikinkiaikaisen historian tai hallintotieteen opintojaan.

Teknologialla se suomi nousisi, sitä vaan ei palvele että jokainen c:n matikan opiskelija pääsee tkk:lle.. Eikä parhaat enää halua alalle kun suuri osa muista ei parhaisiin kuulu. Eikä palkkauksellekaan hyvää tee nykyinen koulutushimo.

Jokainen opiskelija ja jokainen opettaja ja professori voi miettiä että miksi pitää leikata!

Eiköhän ne sen ymmärrä miettimättä. Tosin ihmiset keskimäärin leikkaa niiltä keitä ei itse ole eikä tunne. Itseltään ei kukaan leikkaa.

 

[Mattih3]

Eiköhän molemmat ole melkein miten vain pyöriteltynä sitä tässä yhteydessä tarkoitettua investoimista, mutta noiden investointien hyödyt voivat olla hyvin erilaisia.

Juurikin näin, eli tuossa elvytys-mielessähän ilmeisesti on aivan sama mihin kankkulan kaivoon ne rahat kaadetaan. Tärkeintä on että valtio tuhlaa mahdollisimman suuren määrän rahaa johonkin. Mystinen kerroinvaikutus pitää sitten huolen siitä että nämä "investoinnit" tuottavat aina voittoa, riippumatta siitä mitä ne investoinnit ovat.

Sitten taas todellisen maailman puolella on hyviä ja huonoja investointeja. Hyvät tuottavat voittoa, tai ainakin jotain inhimillistä hyötyä, tai parhaassa tapauksessa molempia, ja huonot eivät. Itse pitäisin laadukkaaseen tieteeseen, tutkimukseen ja koulutukseen tehtyjä investointeja noin yleisesti hyödyllisinä, ja esim monenlaisia passivoivan sosiaaliturvan muotoja huonoina investointeina.

SirMax: niin miksi pitää leikata 20% pois Suomen ainoan kansainvälisesti millään tavalla menestyneen yliopiston rahoituksesta? Onko tämä päätös varmasti se ihan optimaalisin tapa turvata Suomelle positiivinen talouskehitys tulevina vuosikymmeninä?

 

[Indica]

Juurikin näin, eli tuossa elvytys-mielessähän ilmeisesti on aivan sama mihin kankkulan kaivoon ne rahat kaadetaan. Tärkeintä on että valtio tuhlaa mahdollisimman suuren määrän rahaa johonkin. Mystinen kerroinvaikutus pitää sitten huolen siitä että nämä "investoinnit" tuottavat aina voittoa, riippumatta siitä mitä ne investoinnit ovat.

Sitten taas todellisen maailman puolella on hyviä ja huonoja investointeja. Hyvät tuottavat voittoa, tai ainakin jotain inhimillistä hyötyä, tai parhaassa tapauksessa molempia, ja huonot eivät. Itse pitäisin laadukkaaseen tieteeseen, tutkimukseen ja koulutukseen tehtyjä investointeja noin yleisesti hyödyllisinä

SirMax: niin miksi pitää leikata 20% pois Suomen ainoan kansainvälisesti millään tavalla menestyneen yliopiston rahoituksesta? Onko tämä päätös varmasti se ihan optimaalisin tapa turvata Suomelle positiivinen talouskehitys tulevina vuosikymmeninä?

Yleisesti ottaen tutkimusta pitäisi suunnata vain teknologiaan ja lääketieteeseen, siellä ne talouskasvua tuottavat kaupallistettavat innovaatiot majailevat. Suuren osa niin kutsutusta humanistisesta tiedekunnasta sen sijaan voisi lakkauttaa viipymättä. Karmeita rahareikiä ovat. Eikä koskaan tule mitään taloudellista hyötyä olemaan niistä. Koulutetaan vaan julkisen sektorin virkaa tekeviä kampaviinerinaisia tuhlaamaan toisten rahat ja keksimään kilpaa lisää sääntöjä lakeja ja määräyksiä joilla tehdään ihmisten elämästä mahdollisimman vittumaista. Sellaista työtä tekemään riittää kiertokoulu vastapäivään kierrettynä.

Muun kuin tekniikan ja lääketieteen tutkimus vaikka lopetettaisiin, nähtäisiin todennäköisesti talouskasvua sillä vähiä määrärahoja ei käytettäisi esimerkiksi naisten tutkimiseen. Voin ihan ilman naistutkimuksen maisterintutkintoa sanoa että naisilla on tissit ja pipari.;)

 

[Mattih3]

Yleisesti ottaen tutkimusta pitäisi suunnata vain teknologiaan ja lääketieteeseen, siellä ne talouskasvua tuottavat kaupallistettavat innovaatiot majailevat. Suuren osa niin kutsutusta humanistisesta tiedekunnasta sen sijaan voisi lakkauttaa viipymättä. Karmeita rahareikiä ovat. Eikä koskaan tule mitään taloudellista hyötyä olemaan niistä. Koulutetaan vaan julkisen sektorin virkaa tekeviä kampaviinerinaisia tuhlaamaan toisten rahat ja keksimään kilpaa lisää sääntöjä lakeja ja määräyksiä joilla tehdään ihmisten elämästä mahdollisimman vittumaista. Sellaista työtä tekemään riittää kiertokoulu vastapäivään kierrettynä.

Muun kuin tekniikan ja lääketieteen tutkimus vaikka lopetettaisiin, nähtäisiin todennäköisesti talouskasvua sillä vähiä määrärahoja ei käytettäisi esimerkiksi naisten tutkimiseen. Voin ihan ilman naistutkimuksen maisterintutkintoa sanoa että naisilla on tissit ja pipari.;)

No just. Esim luonnontieteiden perustutkimus on mielestäsi aivan tarpeetonta? Ja kyllä niissä yhteiskuntatieteissäkin ihan oikeaakin tutkimusta on sen hötön ohella. Toki paljon on myös tarpeetonta puuhastelua mukana.

Mielestäni rahoitusta pitäisi ohjata enemmän yksiköiden todistetun tieteellisen tason mukaan, jota mitattaisiin esim julkaisu- ja sitaatiomäärillä. Nykytilanteessa tuntuu, että juurikin tekniikan alalla on mahdollista saada kilpailtua tutkimusrahoitusta suomen akatemialta huomattavasti heikommilla tieteellisillä meriiteillä kuin samassa haussa luonnontieteen perustutkimusta tekevän tutkijan. Tämä siis siitä huolimatta että akatemian tehtävä on tukea perustutkimusta, ja soveltavaan tutkimukseen on vielä tämän lisäksi omat rahoituskanavansa. Tätä trendiä on yleisesti kansainvälisten asiantuntijoiden tekemissä selvityksissä pidetty lyhytnäköisenä. Yleensä kun tekniikan kehitys kuitenkin pohjautuu laadukkaaseen perustutkimukseen.

Lääketieteen tutkimushan taidetaan valtaosin tehdä ilman julkista rahoitusta.

 

[Indica]

No toki luonnontieteellinen tutkimus on ihan tärkeää, vaan miten monta kaupallistettua innovaatiota on suomalaisten luonnontieteilijöiden käsistä tullut? Entä Nobeleita?

Pointti nyt on se että yhteiskunnan rahaa on vähän helvetin typerää kaataa naisten tutkimiseen sun muuhun virkakyösteilyyn ja kannattaisi satsata kaupallistettaviin innovaatioihin ja niiden edistämiseen.
Koulutusta näille ei-koville aloille joutaisi selkeästi karsia.
Oikeastaan koulutuspaikkamääriä saisi karsia kaikkialta poislukien selkeät työvoimapulan alat.

Ei ole mitään mieltä että porukka kulkee sivistämässä itseään toisten rahoilla taitoihin joilla ei kukaan aidosti tuottavaa työtä saa, parempi olisi keskittyä korkeatasoisen koulutuksen ja osaamisen kehittämiseen tärkeillä ja työllistävillä vientialoilla.

Ei se määrä vaan se laatu.

 

[Mattih3]

Jotenkin jännästi se vain tuntuu olevan niin, että kaikki teknologian kärkimaat ovat kärkeä myös tieteellisessä tutkimuksessa. Luonnontieteen Nobeleitahan suomalaisilla tutkijoilla on tasan yksi, A. I. Virtasen vuoden 1945 kemian Nobel. Tällä keksinnöllä ymmärtääkseni oli melko merkittäviä kaupallisia sovelluksia.

Sinun käsityksesi tieteestä on todella kapea. Kyllä laadukasta yhteiskunnallistakin tutkimusta olisi toivottavaa ainakin jossain määrin tehdä. Ideaalitilanteessa esim lainsäädännön tukena voitaisi käyttää tutkittua tietoa erilaisten päätösten todellisista vaikutuksista, sen sijaan että arvaillaan mitä mikäkin säädös voisi mahdollisesti aiheuttaa. Se on totta että tieteeseen tarkoitetuilla rahoilla tehdään paljon myös sellaista jonka voisi jättää tekemättä. Mutta uskon että jos tiederahoitus pohjautuisi enemmän jollain tavoin mitattavissa oleviin meriitteihin (julkaisut, sitaatiot jne), niin tuollaiset puuhastelut karsiutuisivat itsestään pois.

Koulutuksen suhteen tärkeintä olisi varmaan järkevöittää sosiaaliturvajärjestelmä. Sikäli kun sosiaaliturvajärjestelmä ei ole kovin passivoiva, niin tuskin valtavan suurta joukkoa ihmisiä edes kiinnostaa opiskella jotain sellaista, minkä ei voi olettaa johtavan työpaikkaan.

 

[Pesupallo]

Esimerkiksi työttömyysmenot kasvattavat julkisia menoja. Kysymys on siten kahdesta täysin eri asiasta, jotka keskustelussa yleensä halutaan ymmärtää väärin.

Investointikohteita voisi mm. olla koulutus, infra ja asuntotuotanto.

Haluat siis valita vaihtoehdon "Julkisten menojen kasvattamisella on aina yli 1 kerroinvaikutus" olevan epätosi?

 

[Porkkanaraastin]

Ei kai kaikkien alojen tule olla ns. tuottavia. Itse terveystieteiden opiskelijana näen, että meillä on oma huomattava osamme siinä, että terveydenhoitokulut ei räjähdä käsiin ja resurssit kohdistetaan oikein ja alan hoito paranee.

 

[Ranger]

Haluat siis valita vaihtoehdon "Julkisten menojen kasvattamisella on aina yli 1 kerroinvaikutus" olevan epätosi?

Edellisellä sivulla mainitsit:

Varmaan sitä ymmärrysvaikeutta aiheuttaa se, että kaikki seuraavat väitteet yhtä aikaa eivät pidä paikkaansa: "Julkisten menojen kasvattamisella on aina yli 1 kerroinvaikutus", "Suomi on nostanut jatkuvasti julkisia menojaan" ja "Suomi on laskukaudessa".

Annat ymmärtää, että Suomi olisi proaktiivisesti nostanut julkisia menoja, vaikka kyse on ollut pitkälti automaattisista vakauttajista. Puhe on kuitenkin ollut nyt siitä, että julkinen voisi myös lisätä investointeja, jotka luovat työpaikkoja, ja näin myös vähentävät julkisia menoja(työttömyyskustannuksia ym.) Näiden kerroinvaikutus on taantuman oloissa yli yhden. Rahoituskustannuksethan ovat nyt historiallisen matalalla tasolla.

Kansantalouden tarjontaa tai tuottavuutta nostavat investoimiskohteet voisivat olla ihan fiksuja ja perusteltuja.

Eikä tällaisen elvyttämisen tarvitse olla millään tavoin ristiriidassa esimerkiksi työmarkkinoiden vapauttamisen ja sääntelyn vähentämisen kanssa.

 

[Pesupallo]

Edellisellä sivulla mainitsit:



Annat ymmärtää, että Suomi olisi proaktiivisesti nostanut julkisia menoja, vaikka kyse on ollut pitkälti automaattisista vakauttajista. Puhe on kuitenkin ollut nyt siitä, että julkinen voisi myös lisätä investointeja, jotka luovat työpaikkoja, ja näin myös vähentävät julkisia menoja(työttömyyskustannuksia ym.) Näiden kerroinvaikutus on taantuman oloissa yli yhden. Rahoituskustannuksethan ovat nyt historiallisen matalalla tasolla.

Kansantalouden tarjontaa tai tuottavuutta nostavat investoimiskohteet voisivat olla ihan fiksuja ja perusteltuja.

Lueppa nyt niitä muitakin viestejä niin ymmärrät, että kyseiset väitteet kerroinvaikutuksista eivät ole omiani vaan Virallisten Oikeassa Olevien Ekonomistien.

 

[Ranger]

^tuo teidän keskustelu on sen verran sekava kokonaisuus, että taidan jättää välistä.

Mutta osaat varmasti referoida tarpeellisen, ja muodostaa paremmin kysymyksesi, johon olisi mahdollista vastatakin?

 

[Indica]

Jotenkin jännästi se vain tuntuu olevan niin, että kaikki teknologian kärkimaat ovat kärkeä myös tieteellisessä tutkimuksessa. Luonnontieteen Nobeleitahan suomalaisilla tutkijoilla on tasan yksi, A. I. Virtasen vuoden 1945 kemian Nobel. Tällä keksinnöllä ymmärtääkseni oli melko merkittäviä kaupallisia sovelluksia.

Sinun käsityksesi tieteestä on todella kapea. Kyllä laadukasta yhteiskunnallistakin tutkimusta olisi toivottavaa ainakin jossain määrin tehdä. Ideaalitilanteessa esim lainsäädännön tukena voitaisi käyttää tutkittua tietoa erilaisten päätösten todellisista vaikutuksista, sen sijaan että arvaillaan mitä mikäkin säädös voisi mahdollisesti aiheuttaa. Se on totta että tieteeseen tarkoitetuilla rahoilla tehdään paljon myös sellaista jonka voisi jättää tekemättä. Mutta uskon että jos tiederahoitus pohjautuisi enemmän jollain tavoin mitattavissa oleviin meriitteihin (julkaisut, sitaatiot jne), niin tuollaiset puuhastelut karsiutuisivat itsestään pois.

Koulutuksen suhteen tärkeintä olisi varmaan järkevöittää sosiaaliturvajärjestelmä. Sikäli kun sosiaaliturvajärjestelmä ei ole kovin passivoiva, niin tuskin valtavan suurta joukkoa ihmisiä edes kiinnostaa opiskella jotain sellaista, minkä ei voi olettaa johtavan työpaikkaan.

Kummasti nykyään opiskellaan jos jonkunlaisia höpöhöpöaiheita jotka johtaa helvetin paljon runoudesta tietäviin Citymarketin kassoihin.. Vaikka kukaan älypää ei viitsi vaivautua viiden huntin työkkärimassien takia lukemaan vuosikausia jotain pasketta ja kirjoittelemaan graduja.

Johtuen pitkälti siitä että joka paikassa aika mainostetaan että alan x tulevaisuus on valoisa, työvoimapula tulee huomenna, koulutus kannattaa aina, susta voi tulla mitä ikinä sä haluat ja niin edelleen.

19 v teiniritsat ei kauheasti tiedä mikä on totta ja mikä on mainosta ja liioittelua ja iso lauma vuosittain opiskelee "koska korkeakoulutus kannattaa aina" jotain perkeleen runojentutkimusta ja antropologiaa. Syyttäisin nykyajan idolskulttuuria ja sellaista youcandoit sä ihana uniikki lumihiutale.

Vaikka uniikeilla lumihiutaleilla on lähinnä se ominaisuus että kun niitä kerrostuu liikaa niin porukka haluaa lähinnä aurata ne uniikit lumihiutaleet vittuun liukastuttamasta katuja. Siellähän lumenkaatopaikallla odottavat kevättä ja vääjäämätöntä sulamista. Aika harva uniikki lumihiutale sataa hyödylliseen paikkaan vaikkapa Leville liukastuttamaan mukavasti laskettelijan suksen ja maan välistä kontaktia.

Koska jokainen perkeleen hanki ja kinos jotka vaan haittaa liikennettä luulee olevansa jotain uniikkeja lumihiutaleita, kannattaisi vähentää uniikkeja opiskelupaikkoja ja estää se ettei tavalliset sohjomöykyt luule olevansa jääveistoksia Kiinan Harbinissa.

Ei kai kaikkien alojen tule olla ns. tuottavia. Itse terveystieteiden opiskelijana näen, että meillä on oma huomattava osamme siinä, että terveydenhoitokulut ei räjähdä käsiin ja resurssit kohdistetaan oikein ja alan hoito paranee.

No onhan sekin tuottavuuden toinen puoli että vähennetään menoja. Mä en dissaa nimeltä mitään alaa an sich vaan sitä loputonta uskoa että porukka juuri itse luulee olevansa tyyliin seuraava marcel proust ja menee yleiselle kirjallisuustieteelle vaikka oikeasti edellytyksiä olisi just ja just ostoskärrypojaksi.

Koska niin on nuoresta saakka opetettu ja koska noita ihan älyttömiä opintolinjoja on tarjolla

 

[iivili]

Enempi niiden ei niin kovin hyvin koulutuksen mukaisiin juttuihin kouluttautumisen syyt ovat nuoremmalla iällä, eli siinä, että on joitain vuosikymmeniä länsimaissa toitotettu laajalti ja erityisesti lapsille ja nuorille mm. "Sinun täytyy olla intohimoinen!", "Jokaisesta voi tulla ihan mitä vain!" ja "Löydä unelmasi ja seuraa sitä!", koska on ajateltu, että niin kuuluu toimia, että se on Ainoa Oikea Tapa. Sitten osa nuorista innostuu nuolenpääkirjoituksesta, kulttuuriantropologiasta jne. ei työllistävästä ja jos valmistuu siitä maisteriksi, eikä ole myyntihenkinen, niin työllistyy todennäköisesti matalapalkkaduuniin palvelualoille tai kauppaan. Myyntihenkisistä ihmisistä voi toki tulla jonkunlaisia myyjiä, oli koulutus mitä vain, mutta kun kaikki eivät ole luonteeltaan myyntihenkisiä, tai heidän taustansa on semmoinen, ettei suhtauduta myönteisesti myymiseen ja loputtomaan taloudellisen voiton tavoittelemiseen. Jotkut muuttavat suuntaa siinä jossain 18-25v, mutta kaikille se ei ole mahdollista, tai ei onnistu.

Esim. monissa Aasian maissa tai Venäjällä tuommoinen kasvattaminen työelämän suhteen ei ole kovin yleistä, vaan saatetaan aika suorasukaisestikin ohjata lapsia tiettyihin juttuihin, tai rikastumiseen.

 

[higher physics]

Edellisellä sivulla mainitsit:



Annat ymmärtää, että Suomi olisi proaktiivisesti nostanut julkisia menoja, vaikka kyse on ollut pitkälti automaattisista vakauttajista. Puhe on kuitenkin ollut nyt siitä, että julkinen voisi myös lisätä investointeja, jotka luovat työpaikkoja, ja näin myös vähentävät julkisia menoja(työttömyyskustannuksia ym.) Näiden kerroinvaikutus on taantuman oloissa yli yhden. Rahoituskustannuksethan ovat nyt historiallisen matalalla tasolla.

Kansantalouden tarjontaa tai tuottavuutta nostavat investoimiskohteet voisivat olla ihan fiksuja ja perusteltuja.

Eikä tällaisen elvyttämisen tarvitse olla millään tavoin ristiriidassa esimerkiksi työmarkkinoiden vapauttamisen ja sääntelyn vähentämisen kanssa.

Äsken sanoivat uutisissa, että hallitus kaavailee kustantavansa 1,6 miljardin kärkihankkeet omistuksiensa myynnillä. Mielipiteitä tästä tai kärkihankkeista ylipäätään?

Hallituksen kärkihankkeet puhdistavat vesistöjä ja uudistavat kouluja

Mitkä valtionyhtiöt lihoiksi, kun kärkihankkeisiin etsitään riihikuivaa?

 

[Timba79]

Valtion kärkihankkeena tällä hetkellä turvapaikanhakijakiintiöiden nostaminen ja niiden paapominen. Tai ainakin tähän kärkihankkeeseen riittää rahaa loputtomasti vaikka se muuten onkin kuulemma loppu.

Mitä jos poistettas ylkkäkorvaukset ja su korvaukset kokonaan ja luovutaan lomista ja lomarahoista. Mitä tahansa jotta lähi-idän keski-ikäiset miehet saa täällä tehdä ja asua missä haluavat.

 

[Makaweli]

Korkeatasoista (ei mitä tahansa ! ) tutkimusta sietääkin tukea
Sen sijaan ei ole ei minkäänlaista järkevää syytä kouluttaa likimainkaan tälläisiä osuuksia ikäluokista korkeakouluissa

Seuraa vaan se että varsinkin ammattikorkeakouluissa ainoa mikä on korkeaa on koulujen rakennukset. Niin ja tietenkin kustannukset yhteiskunnalle.

Yleisesti voisi ottaa linjan että kaikilla aloilla joilla on yli jonkun suhteellisen matalan prosentin ( vaikka 4-5%) oleva osuus a:työttömiä, b: muualle opiskelemaan meneviä ja c: epätyypillisesti tai koulutusta vastaamattomasti työllistyneitä paikkoja pitäisi leikata tasan niin kauan että tää ei toteudu.

Ei siinä ole järkeä että koulutetaan insinöörejä varastohommiin, taksikuskeiksi, portsareiksi tai tradenomeja kaupan alalle suorittaviin töihin jne jne jne. Ei se kansakunnan vauraus sillä nouse että koulutetaan jokaisesta DI koska niillä on hyvät palkat. Newsflash: ei muuten ole kauaa jos näin toimittaisiin. Vaikka demareille toi ei kaaliin menekään.

Voitaisiin ottaa käyttöön lukukausimaksut ja luopua opintotuista. Lukukausien välissä työskentely ja tai laina saa luvan riittää, ei opiskelijoiden kuulukaan esimerkiksi matkustella ulkomaille tai ostella joka viikko uusia vaatteita.

Sitä kautta porukka ehkä miettisi kaksi kertaa etnomusikologian, kulttuurituntemuksen, viikinkiaikaisen historian tai hallintotieteen opintojaan.

Teknologialla se suomi nousisi, sitä vaan ei palvele että jokainen c:n matikan opiskelija pääsee tkk:lle.. Eikä parhaat enää halua alalle kun suuri osa muista ei parhaisiin kuulu. Eikä palkkauksellekaan hyvää tee nykyinen koulutushimo.

Kovin on minusta lohduton maailmankuva, jos koulutuksen tavoitteena on vain talouden kasvu. Ultimaattisena tavoitteena mielestäni koulutuksella/tieteellä on mielestäni edesauttaa rakentamaan "hyvää yhteiskuntaa", joka takaa kaikille ihmisille mahdollisuuden onnelliseen elämään. Koulutuksen ei tarvitse tuottaa lisäarvoa markkinoilla, vaikka se tärkeä tekijä talouskasvussa onkin (inhimillinen pääoma). Täytyy ymmärtää, että markkinatalouskaan ei ole itsestäänselvä asia, vaan luotu järjestelmä, joka on olemassa vain, koska ihmiset sen pitävät olemassa. En silti puhu tässä kommunismin puolesta. Pointtina on vain, että mikään markkina-arvo ei sinänsä ole tavoiteltava, ainoastaan välineenä parempaan elämään. Talouskasvu on tavoiteltavaa vain, kun se tuottaa hyvinvointia (kaikille) ihmisille.

Minusta siis koulutus on itsessään arvokas asia, sikäli kun se edesauttaa ihmisten onnellisuutta. On mielestäni aina parempi olla ylikoulutettu kuin alikoulutettu eikä koulutuksen arvo riipu siitä, kuinka pieni osuus tästä etuoikeudesta nauttii. Siksi mielestäni koulutusta tulisi tukea, eikä missään nimessä ottaa käyttöön lukukausimaksuja tai poistaa opintotukea, tämähän johtaa siihen, että ainoastaan varakkaat saavat koulutuksen eli käytännössä luokkayhteiskuntaan.

 

[Dopey]

Aikoinaan kaikki ihmiset osasivat kaikki hommat. Jossain vaiheessa alettiin erikoistua, eli seppä takoi taistelijoille miekat, jotka huolehtivat viljelijliden turvallisuudesta, jotka vuorostaan pitivät kaikki muut kylläisinä. Ruoan tuotanto on noista ajoista tehostunut valtavasti, mutta samasta asiasta on pohjimmiltaan kysymys. Ellei sen oman onnellisuuden sivutuotteena synny oman ravinnon, terveyspalveluiden, turvallisuuden tms. tarpeen verran lisäarvoa muille, niin kyse on ihan samanlaisesta siipeilystä kuin työttömäksi tukien varaan heittäytyminenkin.