Mitä hyötyä on muskeleista pikajuoksussa?

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
wariner.jpg


Tässä todiste, että pikajuoksussa pitää olla musta ja lihaksikas... NOT.

Eli kuvassa keskellä tällä hetkellä maailman nopein 400m juoksija, olympia ja MM-kisa voittaja, sekä ensimmäinen valkoinen ihminen, joka on juossut alle 44,00 sekunnin.

No joo oftopikkihan tää on, kun kyseessä on 400m, eikä esim. 100m.

Oli vaan pakko postata, kun on niin hupaisa kuva pikajuoksun stereotypioita ja kliseita ajatellen.

:)
 
niin no en mä kyllä ole ollenkaan sitä mieltä, että massa = nopeus/teho. siinä mielessähän bodarit ois parhaita kaikessa juoksusta pituushyppyyn ja mihin lie. toimiva hermosto on se, mikä ratkasee eniten.

hyvänä esimerkkinä ensimmäiset voimanostokisat, joita olin katsomassa. katselin joitain nostajia ja kohtuullisen urheilullisen näkösiä olivat. sitten siellä oli yks reppana, jolla oli jo ikääkin hieman ja hellyttävä pömppömasu eikä reisistä tietoakaan.

... kyseinen reppana kyykkäs muistaakseni 75-kilosiin parhaan kyykyn reilu 250kg. mä luulin sitä huoltajaksi...:D
 
400m ja 100m taitaa olla aika eri asia.

Mutta jos joku löytää jostain kuvan 100 metrin maailman nopeimmasta, joka on samanlainen heinäsirkka kuin ylläoleva kaveri, niin mielikuva alkaa muuttua;) :D
 
kukas se kiinalainen aitajuoksija olikaan? xiang liu? se ei mikään kaappi ole. eikä ole florian schzchwswarthofkaan...:)
 
Liu Xiang:han se siinä nöyryyttää tumma hipiäisiä.

388_xiang.jpg


200408280002_19767.jpg


Laitetaan tähän vielä se maailman nopein mies, niin nähdään kaikki, että minkä kokonen ihminen varmasti voi olla maailman nopein...


29774_W400XH600.jpg



Asafa_Powell__athen_195424c.jpg
 
Pertti 123 sanoi:
Laitetaan tähän vielä se maailman nopein mies, niin nähdään kaikki, että minkä kokonen ihminen varmasti voi olla maailman nopein...
Tarkennetaan nyt vielä, että maailman nopein
100 metrillä
 
btw, eilen oli hermostollisissa kuvioissa ykköstutkija luennoimassa Jkl:ssä: Prof J Duchateau. Hänen mukaansa nopeusharjoittelun suurimpia etuja on ns. tupla- tai triplasykkimisten (doublet/triplet discharge) lisääntyminen harjoittelun myötä. Eli sama motorinen yksikkö sykkii 1-3 kertaa putkeen sammumatta varsinaisesti ollenkaan luokkaa 300-400 hz:n taajuudella (normaalisti max-syttymistiheys on luokkaa 100-200 hz). Tämä näin kova syttymistaajuus ei tutkimusten mukaan lisää maksimivoimaa, mutta lisää voimantuottonopeutta. Tuo näyttää siis olevan yksi tärkeä voimantuottonopeuden kehittymismekanismi jos harjoittelee nopeilla supistumisnopeuksilla. Syttymistiheyden lisääntyminen siis lisää tutkitusti voimaa jonnekin n. 100 hz:iin asti. Erittäin tärkeä lihasvoiman lisääntymismekanismi myös harjoittelussa kyetä lisäämään tuota syttymistiheyttä.

Size principleä ei nykymenetelmillä voida nopeissa dynaamisissa suorituksissa vielä luotettavasti kumota vaikka ainakin Komi eilen sanoi että näin haluaisi tehdä :) Sen sijaan, tärkeä adaptaatio nopeusvoimaha-/nopeusharjoitteluun on motoristen yksikköjen syttymiskynnyksien alentuminen. Täten nopeat motoriset yksiköt ja sitä kautta nopeat lihassolut rekrytoituvat jo aikaisemmin mukaan (tosin ei edelleenkään ennen kuin hitaammat). Näissä asioissa Duchateau on ykkösauktoriteetti maailmassa, joten miestä pitää uskoa...
 
hieman ton suuntasta muistan jostain lukeneeni ja siksi aikalailla puolustan nopeetempostakin treenaamista. lienee saman jampan tekstiä. oisko sulla olemassa/tehtiinkö luennosta mitään briefiä?
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
jhulmi sanoi:
btw, eilen oli hermostollisissa kuvioissa ykköstutkija luennoimassa Jkl:ssä: Prof J Duchateau. Hänen mukaansa nopeusharjoittelun suurimpia etuja on ns. tupla- tai triplasykkimisten (doublet/triplet discharge) lisääntyminen harjoittelun myötä. Eli sama motorinen yksikkö sykkii 1-3 kertaa putkeen sammumatta varsinaisesti ollenkaan luokkaa 300-400 hz:n taajuudella (normaalisti max-syttymistiheys on luokkaa 100-200 hz). Tämä näin kova syttymistaajuus ei tutkimusten mukaan lisää maksimivoimaa, mutta lisää voimantuottonopeutta. Tuo näyttää siis olevan yksi tärkeä voimantuottonopeuden kehittymismekanismi jos harjoittelee nopeilla supistumisnopeuksilla. Syttymistiheyden lisääntyminen siis lisää tutkitusti voimaa jonnekin n. 100 hz:iin asti. Erittäin tärkeä lihasvoiman lisääntymismekanismi myös harjoittelussa kyetä lisäämään tuota syttymistiheyttä.

Joo, tais olla tuo Duchateau tai joku Belgialainen heppu, joka oli parin vuoden takaisessa liikuntabilsan seminaarissa puhumassa tuosta doublet discharge -ilmiöstä. Tuo adaptaatio oli muistaakseni vaatinut juuri ballistisia suorituksia, joissa ilmenee myös ns. "silent period", eli aktiivisuuden erittäin lyhyt tippuminen juuri ennen suoritusta. Tätä seuraa sitten doublet tai triplet discharge, jolloin voimantuoton nopeus maksimoidaan. Epäili ainakin silloin, että "nopeusvoimaperiaatteella" suoritettu maksimivoimaharjoittelu ei johda doublet dicharge -adaptaatioon. Size principle ei kumoutunut silloinkaan esitetyissä tutkimuksissa, ilmeisesti olivat nyt jatkaneet tutkimuksia.

Oli illalla duunia, niin en päässyt tuolle luennolle...:(
 
jto sanoi:
hieman ton suuntasta muistan jostain lukeneeni ja siksi aikalailla puolustan nopeetempostakin treenaamista. lienee saman jampan tekstiä. oisko sulla olemassa/tehtiinkö luennosta mitään briefiä?


Duchateau kuvaa ilmiötä osiossaan Komin 2003 toimittamassa "Strength and Power in Sport" -kirjassa. Ilmeisesti sittemmin tutkinut ilmiötä vielä lisää, ehkä Juhalla on jotain lisä-pointteja eiliseltä?
 
Hmmm...mielenkiintoista! Jos levytangoharjoittelulla saadaan lisättyä lihasten sykkimistaajuutta, niin sykkivätkö ne nopeammin myös aktiviteeteissa, joissa working muscles, type of resistance, time and rate of force development, velocity of movement, direction of the movement ja force-posture relationship ovat erilaisia, kuten pikajuoksussa?
 
juu tuon opuksen olen lukenutkin ja jotain siitä muistin sopukoissa liikkunee.
 
MKM sanoi:
Hmmm...mielenkiintoista! Jos levytangoharjoittelulla saadaan lisättyä lihasten sykkimistaajuutta, niin sykkivätkö ne nopeammin myös aktiviteeteissa, joissa working muscles, type of resistance, time and rate of force development, velocity of movement, direction of the movement ja force-posture relationship ovat erilaisia, kuten pikajuoksussa?

Näkisin syttymistaajuuteen liittyvät adaptaatiot sen verran yleisinä, että ne siirtyvät myös muihin suorituksiin. Toki lihasten väliset hermoyhteydet ja niihin liittyvät inhibitoriset (estovaikutus) jne. tekijät vaikuttavat tässä, joten siirtovaikutus ei ole yks yhteen, mutta kuitenkin.

Ensimmäinen jälleen lähinnä sitä lihaksen sisäistä koordinaatiota ja jälkimmäinen lihaksen ulkoista. Eivät aina täysin erotettavissakaan ja toista ei saa pelkästään ilman toista.
 
röhnis sanoi:
Näkisin syttymistaajuuteen liittyvät adaptaatiot sen verran yleisinä, että ne siirtyvät myös muihin suorituksiin.

Tjaa-a. Motorisen oppimisen asiantuntijat, kuten Faccioni, sanoisivat teille syttymistaajuuskoulukuntalaisille näin:

"Your perspective concentrates on individual mechanisms (ie motor units) involved in local muscular systems and gives little attention to the complex interrelated aspects of movement (motor skills and motor programs).

1. Power is composed of strength and speed.
2. Neurological processes coordinate physiological processes.
3. Physiological processes can be enhanced through conventional strength training regimens.
4. Neurological processes are governed by the motor cortex.
5. The motor Cortex employs motor programs to control predetermined explosive movements.
6. Motor Programs are structurally reinforced through learned motor skills.
7. Motor skills are specific to the intended movement and constructed of abilities.
8. Abilities are non-transferable and subject to specific movement patterns for their selected use.
9. Training with non-specific activities will not elicit the same neural responses in another specific activity.
10. When athletes become advanced in specific motor skills there is little transfer with even similar skills.
11. Olympic Lifts do not simulate any sporting movement accurately.
12. Therefore, Olympic Lifts do not enhance general power.
13. Power training must be very specific to the movement involved.
14. Power training must load the athlete sufficiently but minimally effect the actual sporting movement."
 
Aika kinkkinen juttu... voima on niin paljon liikerataan sidottua kuitenkin, että sen siirtovaikutukset täysin erilaiseen liikkeeseen on kaiketi rajalliset...


Mäkihypyssä kaiketi piikkaillaan ennen kisoja, saman levyisellä jalka-asennolla, mitä se latu-ura on. Puolikas takakyykky muistaakseni.

Tossahan liike on samankaltainen mutta kai se oikea hyppääminen kuitenkin viime kädessä tuo sen pompun?

Periaatteessa ennen kisoja liian kovaksi tehty hermottelu, saattaa viedä hyppyvireen todella huonoksi.

Ps. Mähän en mitään siis tiedä:D.

Pertti123: millä asteikolla mitattiin pompun räjähtävyyttä Hennalassa?
ite sain siitä 43 mutta en muista mitä on asteikkona/miten laite mittaa tuon lukeman? onko se aika, minkä olet ollut maton päältä pois, kun pomppaat ilmaan? vai oliko teillä Urheilukoulussa noita testejä?
en muista mikä sen testin nimi oli:D
 
No joo.. noissa pointeissa on perää, mutta niissä on myös yksinkertaistuksia. En epäile, etteikö tämä Faccioni tuntisi lihashermojärjestelmää ja sen ohjausta.. Tämä power clean -juttu on tuollainen lähes tieteellinen steitmenttihomma, jossa taas tehdään asioista hieman liian mustavalkoisia. Kaveri kirjoittaa hieman erilaisia asioita taas kun ollaan promotoimassa jotain toista ideaa.

Taito on aivan olennainen juttu pikajuoksussa. Myös punttivoimaharjoittelu on. Hypertrofinen harjoittelu sopivasti annosteltuna on tärkeää, räjähtävällä punttivoimalla ja maksimivoimalla on paikkansa jne. Tuollaisen Faccioni -artikkelin voisi kirjoittaa jokaisesta aiheesta ja nostaa se ainoaksi totuudeksi. Jälleen toistan miehen varmasti olevan asiantunteva, mutta silti artikkeli on kapeakatsantoinen. Ei rinnalleveto ole välttämätön liike. Mutta hermostollisen ohjauksen siirtyminen rajallisesti erilaiseen suoritukseen on myös totta, väitti Faccioni mitä tahansa. Sitten kun lähteinä on muutakin kuin Schmidtin 15v vanha motorisen oppimisen iän ikuinen opus, voin vakuuttua hieman lisää..

Saatiinpas taas vähän kiistasävyä keskusteluun;)
 
makew sanoi:
Pertti123: millä asteikolla mitattiin pompun räjähtävyyttä Hennalassa?
ite sain siitä 43 mutta en muista mitä on asteikkona/miten laite mittaa tuon lukeman? onko se aika, minkä olet ollut maton päältä pois, kun pomppaat ilmaan? vai oliko teillä Urheilukoulussa noita testejä?
en muista mikä sen testin nimi oli:D

Laskivat nousukorkeuden sentteinä, eli sä hyppäsit 43 sentin korkeuteen. Laskee korkeuden ilmeisesti siitä ajasta, jonka olet irti matosta.

Ite hyppäsin kai jonkun 50 sentin tuntumaan (siinähän on staattinen ja esikevennetty hyppy, mulla oli kummatkin aika samoissa)?!?

:offtopic: Hauskin oli 120 (polvikulma) asteen staattinen prässi, eli poljettiin paikallaan olevaa levyä niin paljon, kuin irtoaa :D

Mä taisin polkea 644 kg tai jotain sinne päin :D Todella hyödyllinen testi, kun ei tule koskaan enää tehtyä samanlaista, joten ei kerro mitään.
 
röhnis sanoi:
Tuollaisen Faccioni -artikkelin voisi kirjoittaa jokaisesta aiheesta ja nostaa se ainoaksi totuudeksi. Jälleen toistan miehen varmasti olevan asiantunteva, mutta silti artikkeli on kapeakatsantoinen...Sitten kun lähteinä on muutakin kuin Schmidtin 15v vanha motorisen oppimisen iän ikuinen opus, voin vakuuttua hieman lisää..

Kuten aiemminkin todettua, olen ex-tutkijana ehdottomasti samaa mieltä kanssasi siitä, esittämistavoilla, sopivilla lähteillä ja poisjätöillä yms. asian kuin asian saa näyttämään miltä tahansa :jahas: , eikä mihinkään yksittäiseen artikkeliin kannata liikaa takertua.

Mutta sen vähän perusteella mitä minä olen motoriikkaan perehtynyt, niin sanoisin, että hyvin monet sillä alalla ovat samaa mieltä Faccionin tuossa artikkelissa esittämän kanssa. NFL-joukkueet ovat pitäneet erinomaisia strength & conditioning -seminaareja, joissa on esitelmöinyt tuoreimmalla aineistolla varustautuneita motoriikkaproffia ja samaa he ovat puhuneet kuin Faccionikin. "There's simply no evidence in the motor learning literature to support the notion that doing explosive movements in the weight room will contribute to improving your explosiveness as a football player."
 

Suositut

Back
Ylös Bottom