Minne opiskelemaan?

1800e alkupalkoista olen kuullut AMK-inssien suunnittelufirmoissa, tämä siis perusmallin rakennesuunnittelua rakennuksiin. Tiepuolella palkat ovat käsittääkseni muutenkin vähän paremmat.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Paljos muuten ekonomilla on lähtöpalkka 3000e? Mitenkäs nopeasti "nousee"?
 
Paljon lähtöpalkka ekonomeilla? Ymmärtäkää nyt rakkaat ystävät että ei tollaseen ole mitään järkevää vastausta. Sama koskee aika suurta osaa akateemisista opiskelualoista. Se riippuu siitä mihin olet erikoistunut, työtehtävästä ja aikaisemmasta työkokemuksesta.
 
Paljon lähtöpalkka ekonomeilla? Ymmärtäkää nyt rakkaat ystävät että ei tollaseen ole mitään järkevää vastausta. Sama koskee aika suurta osaa akateemisista opiskelualoista. Se riippuu siitä mihin olet erikoistunut, työtehtävästä ja aikaisemmasta työkokemuksesta.

Juurri näin.
 
Kukaan opiskellut mediatekniikan insinööriksi? Ymmärtääkseni työt aika kortilla, vai?
 
Yhden tunnen. Ei tosin koulutusta vastaavassa hommassa nykyään. Kuitenkin ihan tietojenkäsittelyn asiantuntijatehtävissä. Ei kuitenkaan homma liity millään tavalla mediatekniikkaan.
 
Vinkki ylioppilaille:

Selatkaa jo nyt mol.fi ja yksityiset rekrytointipalvelut läpi. Suosikaa alaa, jolla on paljon avoimia paikkoja ja hyvä palkkaus.

Toki mahdollinen valmistuminen häämöttää vasta 3-7 vuoden päässä, mutta silti ei kannata uskotella itselleen että "kyllä media/bio/tms. osaajia silloin tarvitaan, vaikka avoimia työpaikkoja on nyt 0 kpl" :david:

Työnhakua helpottaa myös selkeä ammatti esim. sairaanhoitaja tai matematiikan opettaja (vrt. esim. medianomi, sosiologi).

Kun ala on valittu, heti haalimaan työkokemusta ko. alalta. Jos aiot isona vaikka eläinlääkäriksi, niin hanttihommat teurastamolla näyttävät CV:ssä paremmilta kuin Nokian kokoonpanolinja. Insinöörillä päinvastoin.
 
Eihän yliopistoihin nyt niin kovin vaikea ole päästä, jos vaan vähänkään ala kiinnostaa ja viittii valmistautua pääsykokeisiin, mutta sieltä pois pääseminen (valmistuminen) onkin sitten toinen juttu.
 
Semmoisena pienenä vinkkinä myös abeille, että aina ei kannata hakea sinne minne on vaikein päästä. TKK:lla esim. bioinformatiikka on aivan käsittämätön ilmiö, koska kukaan ei oikeasti tiedä mihin sieltä valmistutaan. Nimi tosin on trendikäs ja koska sitä markkinoitiin hyvin aloitusvuonna ja myös media auttoi tässä, kun Leena Palotien naamaa työnnettiin hesariin, niin pisteet nousivat heti korkeaksi. Tämän jälkeen kun pisteet olivat korkeat, niin seuraavan vuoden abit katsovat, että sinne on vaikea päästä, haenpas sinne ja ilmiö ruokkii itseään...

Tämä on johtanut jo siihen, että TKK:lla jotkut proffat ovat naureskelleet, että heidän pitäisi pääsykokeissa hakea osastolleen sisään, jotta sisäänpääsyrajat nousisivat ja seuraavana vuonna heidänkin osasto saisi osan paremmasta materiaalista.

Täällä on myös taas huomannut sen, että esim. Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisestä ei ole juuri puhuttu. Syynä tähän lienee juuri se, että sinne on helppo päästä, joten abit ei arvosta sitä. Olen itse opiskellut sekä tietotekniikkaa TKK:lla, että matikkaa yliopistolla. Jos näin jälkeenpäin saisin tehdä valinnat uudestaan, niin olisin hakenut suoraan lukiosta yliopiston matikalle ja lukenut tietojenkäsittelytiedettä ja tilastotiedettä sivuaineina (en siis opiskelemaan tietojenkäsittelytiedettä...). Nämä antaisivat paljon vankemman pohjan ymmärtää esim. monimutkaisia algoritmeja verrattuna TKK:n opintoihin, jossa matikka usein hutaisemalla hutaistaan. Erityisesti tämä vankka pohja mahdollistaa paremman vaikeiden asioiden itsenäisen opiskelun myöhemmin. Koodaamaan ei kuitenkaan opi kursseilla, vaan sitä pitäisi harrastaa opintojen ohessa, joten ohjelmointia opettavia kursseja on turha ottaa. Software engineeringiä toki kannattaa lueskella.

Matikalla myös opetukseen panostetaan enemmän kuin TKK:lla eri laskupajojen ja ohjausten kautta. Lisäksi sisään pääsee vailla stressiä pääsykokeista... Kurssit ovat hivenen helpompia kuin esim. TKK:n laajassa oppimäärässä, mutta jutustelemalla assareiden kanssa voi kysellä kirjojen perään, joista löytäisi esim. vaikeampia tehtäviä ja enemmän materiaalia (tehtävien vaikeus on oikeastaan ainoa TKK:n laajan erottava tekijä sekä etenemisnopeus).

Vaikka olenkin nykyään tutkijana töissä, niin olen pari kertaa käynyt työhaastatteluissa paikkoihin, joissa soveltuvana koulutuksena on ollut DI (olin FM) ja saanut paikan (tosin jättänyt lopulta ottamatta). Eli se mikä paperi lopulta on ei paljoakaan merkkaa ellei sitten halua puolustusvoimille tai valtiolle töihin paikkaan, jonne vaaditaan "insinöörin" pätevyys.

Tässä vähän yleistä avautumista abien sopulikäyttäytymisestä...
 
"Samalla viivalla" ollaan...

Työlästä, hidasta, tuskaista. tuo ensimmäinen arvoartikkeli on auennut jo jollain lailla, mutta kamalimmat ovat vielä edessäpäin..

Mites o lukuhommat sujunu? Itse lueskellu nyt kohta 2krt läpi. Ja alleviivaillu pääpointteja. Nyt pari päivää taukoa, että saa aivot muutaki työstettävää. Sitten taas uus urakka ja muistiinpanojen teko. Pikkuhiljaa vähän :hyper:-olo.
 
Intin jälkeen haetaan. Nyt vois ottaa varmuuden vuoks paikan Lappeenrannan TKK:lta paikan tuotantotalouteen, kun pitäis todistus riittää sinne.
 
Täällä on myös taas huomannut sen, että esim. Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisestä ei ole juuri puhuttu. Syynä tähän lienee juuri se, että sinne on helppo päästä, joten abit ei arvosta sitä. Olen itse opiskellut sekä tietotekniikkaa TKK:lla, että matikkaa yliopistolla. Jos näin jälkeenpäin saisin tehdä valinnat uudestaan, niin olisin hakenut suoraan lukiosta yliopiston matikalle ja lukenut tietojenkäsittelytiedettä ja tilastotiedettä sivuaineina (en siis opiskelemaan tietojenkäsittelytiedettä...). Nämä antaisivat paljon vankemman pohjan ymmärtää esim. monimutkaisia algoritmeja verrattuna TKK:n opintoihin, jossa matikka usein hutaisemalla hutaistaan. Erityisesti tämä vankka pohja mahdollistaa paremman vaikeiden asioiden itsenäisen opiskelun myöhemmin. Koodaamaan ei kuitenkaan opi kursseilla, vaan sitä pitäisi harrastaa opintojen ohessa, joten ohjelmointia opettavia kursseja on turha ottaa. Software engineeringiä toki kannattaa lueskella.

Tämä on sikäli hyvä pointti, että monesti unohdetaan että jonkun tietyn alan pariin voi päätyä myös ns. "mutkan kautta" eli toisen tiedekunnan puolelta, ja usein näistä kovien (matematiikka, fysiikka, fysikaalinen kemia jne.) luonnontieteiden edustajista tulee noteerattuja ammattilaisia ja oman alueensa huippuasiantuntijoita.

Esim. matemaatikoita ja fyysikkoja työllistyy paljon tekniselle alalle, koska edistyneiden teknisten sovelluksien kehittäminen vaatii kovaa matematiikan ja fysiikan osaamista. Tälläisissä tapauksissa voi hankkia sitä alakohtaista tietoa mielenkiintonsa mukaan sivuaineopinnoilla, sivuaineet kun ovat käytännössä vapaasti valittavissa.

Tämä heijastelee mielestäni sikäli vääristynyttä ajatusmallia, että kun vaikeusasteen mukaan pyritään opiskelupaikkoihin niin ajatellaan että se jotenkin takaa automaattisesti hyvän palkan jne. kun on tietty DI:n paperi mitä näyttää. "Teen vain nuo kurssit mitä on listattu ja sitten rahaa tulee." Todellisuudessa työllistyminen ja hyvä palkka on hyvin pitkälle omasta innosta ja ahkeruudesta kiinni, eikä niinkään siitä että mistä tiedekunnasta tai koulutusohjelmasta se paperi on hankittu. Osaamisen vain pitää olla alalle soveltuvaa.
 
Minä olen tässä miettinyt, että jos intin jälkeen sotakorkeaan hakisi. Luulen, että sisään pääsy ei tuota ylitsepääsemättömiä ongelmia. Onko jollain kokemusta millaiset ovat kirjalliset kokeet ?
 
Miten selvitä korkeakoulun matikoista ja fysiikoista!

Tässä vikkejä kaikille uusille ylioppilaille jotka kelaa että "emmä osaa..". Tosin pätee vain TKK:lle, mutta muualla tuskin sen kummempaa.

1) matikka on paskaa ja välillä pirun vaikeeta ja tylsää, samoin fysiikka ja kemia.

2) Älä käy luennoilla, se on turhaa ja turhauttavaa. Käy vaikka salilla tai selviä krapulasta.

Kursseilla saadaa pisteitä palautetuista laskareista ja tentistä/tenteistä.
-> laske laskarit jonkun lauman kanssa. Sieltä löytyy aina pari fiksuu jotka osaa laskee ja saat pisteet.
-> Ennen tenttiä pänttää kaikki laskut ulkomuistiin ja pääset läpi. Unohdat tosin kaiken heti kun poistut ovesta, mutta homma on jo selvitetty.

Huom! tässä vaiheessa kannattaa optimoida oppiminen. Laskareissa oppii laskemaan ja saa pisteitä. Täysillä pisteillä tentti on naurettavan helppo, ilman pisteitä tentistä pääsee läpi vain hullut tai fiksut. Ja jos luulet että olet fiksu, et ole!

Tämä vaihe kestää pari vuotta. Sen jälkeen voit alkaa oikeasti opiskelemaan. Toki jos olet oikeasti fiksu ja tiedät mitä haluat niin toimi sitten toisella tavalla. Lähes jokainen lukion käynyt selviää perusseteistä käyttämällä päätänsä (tosin hieman epäakateemiseen tyyliin :D).
 
Tämä vaihe kestää pari vuotta. Sen jälkeen voit alkaa oikeasti opiskelemaan. Toki jos olet oikeasti fiksu ja tiedät mitä haluat niin toimi sitten toisella tavalla. Lähes jokainen lukion käynyt selviää perusseteistä käyttämällä päätänsä (tosin hieman epäakateemiseen tyyliin :D).

Itse sovelsin menetelmää, että en jätä mitään pienintäkään yksityiskohtaa matikoista ymmärtämättä. Toki kukin tavallaan, mutta huomasin, että matikoihin kunnolla panostaminen teki monista myöhemmistä kursseista helppoja, kun taas moni tuntui tuskailevan heti kun näytettiin monimutkaisempia kaavoja. Eli alussa, jos hoitaa homman hyvin, niin se palkitaan myöhemmin...

Matikka on siitä vähän paha aine, että väitän, että kurssia ei ole ymmärtänyt jos arvosana on alle 4 (oikeastaan sanoisin, että alle 5 mikäli on laskaripisteitä, mutta en halua kuulostaa elitistiltä ;)). Valitettavasti matikan hyötyjäkään ei ymmärrä ennen kuin sitä osaa. Eli jos puolihuolimattomasti takoo ne kurssit läpi, niin niistä saa pelkkää vitutusta ja angstia, kun muuten niistä voi saada jopa jotain irti. Omasta mielestäni kurssit kehittivät erityisesti loogista ajattelua ja ongelmanratkaisua... Kävin siis TKK:lla laajat.

Yliopiston matikoissa on muuten sellainen mukava puoli, että esim. abstraktit käsitteet tuodaan kuvioihin heti alussa (lineaarialgebra syksyllä ja topologia keväällä), mikä helpottaa huomattavasti tiettyjen asioiden käsittelyä, kun todistukset voi tehdä lyhyesti ilman pitkiä vääntöjä. TKK:lla näin ei tehdä, mikä ainakin monella tuntuu aiheuttavan ongelmia kokonaiskuvien hahmotuksessa (esim. Fourier sarjat ovat projektio tietylle aliavaruudelle jne. jonka ymmärtämällä voi itse johtaa lähes kaikki kaavat). Laajoissakin matikoissa lineaarialgebra on nykyään siirretty 2. vuodelle, vaikka aikaisemmin käsiteltiin osittain jo 1. syksynä.

Lisäksi moni unohtaa, että TKK:n matikan tarjonta on todella suppea ja keskittyy siis numeeriseen matikkaan ja analyysiin. Yliopistolla voi sitten vääntää analyysiä, logiikkaa, stokastiikkaa, algebrallista topologiaa yms. eli tarjonta on paljon laajempi.
 
Itse sovelsin menetelmää, että en jätä mitään pienintäkään yksityiskohtaa matikoista ymmärtämättä. Toki kukin tavallaan, mutta huomasin, että matikoihin kunnolla panostaminen teki monista myöhemmistä kursseista helppoja, kun taas moni tuntui tuskailevan heti kun näytettiin monimutkaisempia kaavoja. Eli alussa, jos hoitaa homman hyvin, niin se palkitaan myöhemmin...

... Kävin siis TKK:lla laajat.

Jätkä kuuluukin kategoriaan fiksut (laaja matikka yms.). Meitsi itekki sai kahesta ekasta matikasta 4 mutta en silti tajuu mitään..

Jokaisella on omia kykyjä ja lahjoja. Ei kannata masentua sen takia ettei ole vielä löytänyt sitä omaa alaansa, tai jos sun erikoisosaaminen on jotain mitä yhteiskunta ei virallisesti hyväksy.
Esim. jatkossa voi vaikka "kadulta/elämästä" hankittu nopea ongelmanratkaisukyky, sosiaalisuus tai pelkkä rohkeus ja kylmäpäisyys olla paljon tärkeämpää kuin matikan osaaminen.

Älkää antako koululaitoksen masentaa. Jos et osaa runoilla tai matikkaa olet kuitenkin kunnon ihminen.
 
Juu eihän sitä tosiaan ole pakko matikkaa osata. Enemmän olen yrittänyt avautua siitä, että monet matikassa lahjakkaat eivät edes viitsi katsoa yliopiston suuntaan, koska luulevat, että se DI-paperi jotenkin tekee autuaaksi, kun useimmiten se oma osaaminen on se mikä ratkaisee. Mikään ei myöskään estä lukemasta sivuainetta TKK:lta.

Monet eivät tule edes ajatelleeksi sitä, että TKK:lla on esim. matemaattisilla aloilla suppeammat kurssitarjonnat. Yliopistollakin tämä sisäänpääsyn "sakka" huuhtoutuu pois niiltä syventäviltä kursseilta, joten yleensä opiskelijoiden taso myöhemmillä kursseilla on vähintäänkin sama kuin TKK:lla; usein jopa parempi. Toisaalta opinnot ovat sitten paljon joustavampia. Itse esim. suoritin sivuaineen tietojenkäsittelystä käymättä yhtäkään peruskurssia, ts. menemällä suoraan syventäville. Tuota ei saisi mitenkään menemään läpi TKK:lla, mutta onnistui yliopistolla pienen väännön jälkeen.

Tosiaan mikään ei yliopistolla estä hyppäämään suoraan 2. vuoden kursseille jos siltä tuntuu ja perusopinnot saa kyllä puhumalla läpi käymättä 1. vuoden kurssit, jos on käynyt syventäviä, jotka käsittelevät nuo asiat. Sain itsekin sisällytettyä perusopintoihin joitain syventäviä erikoiskursseja ja vastaavasti ei tarvinnut käydä joitain pakollisia peruskursseja matikasta (esim. en käynyt algebra I:tä vaan suoraan algebra II:n ja pari vastaavaa keissiä). TKK:lla yksikään osasto ei missään tapauksessa jousta näissä asioissa. Joustavuus on siis yliopiston todella suuri vahvuus.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom